Lue keskustelun säännöt.
Lastentarhanopettajat vaativat 30%:n palkankorotusta.
07.04.2018 |
Laitoin tämän tuonne toiseenkin ketjuun mutta ehkä tämä on asiallista käsitellä omassa ketjussaan. Sen verran paljon potentiaalista yhteiskunnallista riskiä ja uhkakuvaa liittyy tämän kokoiseen palkankorotusvaatimukseen.
Pari kysymystä:
1. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lastentarhanopettajien kokonaisansio oli lokakuussa 2016 keskimäärin 2 612 €/kk. Onko tämä kuntatyönantajien valhe?
2. Keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 2 361 €/kk. Tämän lisäksi käsittääkseni maksetaan henkilökohtaista lisää. Maksetaanko?
3. Lastentarhanopettajat työskentelevät yleistyöajassa, jossa säännöllinen täysi työaika on 38 tuntia 45 min viikossa. He ansaitsevat vuosilomaa kunta-alan sopimusten mukaisesti (max 38 vuosilomapäivää vuodessa). Tämän lisäksi lastentarhanopettajilla on oikeus viiteen ylimääräiseen vapaapäivään vuodessa. Oletteko te, lto:t, valmiit tinkimään 38-43 päivän lomaoikeuksistanne ja siirtymään samaan 30 lomapäivään mikä yksityisellä sektorilla on käytössä ja nostamaan viikkotyöaikanne 40 tuntiin? Jos ette, niin miksi ette?
4. Lokakuussa 2016 lastentarhanopettajana työskenteli kunta-alalla yhteensä 13 200 henkilöä. Jos jokaisen palkka nostetaan 3000€, on kustannusvaikutus yhteiskunnalle noin 105 miljoonaa euroa vuositasolla. Millä tavoin te, lto:t, näkisitte että tämä 105 miljoonaa euroa vuositasolla kustannettaisiin? Nostaisitteko kunnallisveroprosenttia kaikilta vai ainoastaan päivähoitomaksuja?
5. Jos 3 vuoden opiskelun jälkeen lto:n palkan täytyy olla 3000€/kk, niin kuinka paljon pitäisi olla 5 vuotta opiskelleen opettajan palkka? Jos mennään samalla 30%:n palkankorotusehdotuksella, kuin mitä itsellenne vaaditte, niin 3800€:n keskipalkkaa ansaitsevien opettajien palkka on vastaavalla kaavalla nyt 4940€/kk. Suomessa on 62000 opettajaa. Kustannusvaikutus on noin 706 miljoonaa euroa vuositasolla. Nostetaanko kunnan veroprosenttia vai laitetaanko koulunkäynti maksulliseksi jotta pystymme kattamaan nämä kustannukset?
Lisäkysymyksiä ja vastauksia toivotaan.
Kommentit (1196)
Lastentarhanopettajien palkankorotuksia perustellaan mm. työtehtävien lisääntymisellä. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien kirjaaminen kuuluu nykyään vain lto:lle, ja koska opettajan on ne kirjattava, on hänen ne viisainta pitääkin. Opettaja kirjoittaa myös tarvittavat lapsikuvaukset erilaisille hoitaville ja tutkiville tahoille, pedagogiset arviot ja selvitykset kouluille, vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja yleensä toteuttaakin sen. Ja ainakin minä alan toteuttaa myös kielirikasteista esiopetusta (englanti), eikä sitäkään lonkalta vedetä millään tankeroenglannilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö että päiväkodeissa on nykyään niitä velvoittavat opetussuunnitelmat (varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, vk-laki), vrt.koulujen opetussuunnitelmat?
Opettajat ovat pedagogisessa vastuussa siitä, että suunnitelmaa noudatetaan lapsiryhmän arjessa, samoin jokaiselle ryhmän lapsille kirjoitettavia yksilöllisiä vasuja ja niissä määriteltyjä kunkin lapsen kohdalla henkilökunnalle asetettuja pedagogisia tavoitteita ja menetelmiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi (jopa 24 lasta/ryhmä) noudatetaan ryhmän arjessa. Lisäksi ope vastaa vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, moniammatillisesta yhteistyöstä (neuvola, lastensuojelu, koulu, puheterapeutit, psykologit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, lasten psykiatriset/neurologiset yksiköt jne), asiakirjojen laatimisesta.
Erilaisia NORMEJA varhaiskasvatukselle on siis aivan viime vuosina kirjoitettu lakiin, mutta palkkoja ei ole nostettu. Selkeää on sis, että työnkuvan vaativuus kasvanut lastentarhanopettajilla. Tässä muutamia perusteluja palkankorotukselle, tuon työvoimapulan vuoksi (mitä osa ei vieläkään tässä keskustelussa ole ymmärtänyt tosiasiaksi). Moni myös näkee opettajien työn vaan lapsien kanssa leikkimiseksi tai vaipan vaihdoksi. Toki se on sitäKIN.
Virhe on tehty siinä, että turhia asioita on kirjoitettu lakiin. Ei suinkaan siinä, että turhien asioiden tekijöille ei ole annettu korotusta. Turhien asioiden tekeminen myös osaltaan pahentaa sitä työvoimapulaa, kun LTO väkertää jotain vasulappusta sen sijaan että olisi lasten arkipäivässä mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö että päiväkodeissa on nykyään niitä velvoittavat opetussuunnitelmat (varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, vk-laki), vrt.koulujen opetussuunnitelmat?
Opettajat ovat pedagogisessa vastuussa siitä, että suunnitelmaa noudatetaan lapsiryhmän arjessa, samoin jokaiselle ryhmän lapsille kirjoitettavia yksilöllisiä vasuja ja niissä määriteltyjä kunkin lapsen kohdalla henkilökunnalle asetettuja pedagogisia tavoitteita ja menetelmiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi (jopa 24 lasta/ryhmä) noudatetaan ryhmän arjessa. Lisäksi ope vastaa vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, moniammatillisesta yhteistyöstä (neuvola, lastensuojelu, koulu, puheterapeutit, psykologit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, lasten psykiatriset/neurologiset yksiköt jne), asiakirjojen laatimisesta.
Erilaisia NORMEJA varhaiskasvatukselle on siis aivan viime vuosina kirjoitettu lakiin, mutta palkkoja ei ole nostettu. Selkeää on sis, että työnkuvan vaativuus kasvanut lastentarhanopettajilla. Tässä muutamia perusteluja palkankorotukselle, tuon työvoimapulan vuoksi (mitä osa ei vieläkään tässä keskustelussa ole ymmärtänyt tosiasiaksi). Moni myös näkee opettajien työn vaan lapsien kanssa leikkimiseksi tai vaipan vaihdoksi. Toki se on sitäKIN.
Joo, paperinpyöritystä on tosiaan tullut vuosi vuodelta aina vaan lisää. Mutta se minkä verran se paperityö parantaa (tai heikentää) lasten hyvinvointia on sitten eri juttu...
Muuten myös perhepäivähoitaja on "pedagogisessa vastuussa" varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden noudattamisesta, laatii lapsille henkilökohtaiset vasut ja on vastuussa vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä "moniammatillisesta yhteistyöstä". Kaikki tämä yleensä ilman edes ammatillisen perustutkinnon tasoista koulutusta alalta.
Niinpä. Olen lukenut pph:ien ja lto:iden kirjoittamia vasuja. Eroja on.
Olen nähnyt pph:ien ja lto:iden hoitamia lapsia kun heistä on tullut aikuisia. Ei merkittäviä eroja. Vasut tietenkin edellämainittujen arkistomerkinnöissä huonommin tehtyjä.
Sairaanhoitajille ja kätilöille todellakin palkkaa lisää ennen lto:ta.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajille ja kätilöille todellakin palkkaa lisää ennen lto:ta.
Eikö olisikin hienoa, jos KAIKILLE naisvaltaisille matalapalkka-aloille saataisiin palkankorotukset? Eikö olisi hienoa, jos naiset puhaltaisivat yhteen hiileen tässä asiassa toistensa töitä väheksymättä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eskariope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajille ja kätilöille todellakin palkkaa lisää ennen lto:ta.
Eikö olisikin hienoa, jos KAIKILLE naisvaltaisille matalapalkka-aloille saataisiin palkankorotukset? Eikö olisi hienoa, jos naiset puhaltaisivat yhteen hiileen tässä asiassa toistensa töitä väheksymättä?
Miesvaltaisista matalapalkka-aloista viis?
olisiko järkevämpää vaatia tuloverotuksen reipasta keventämistä? Ihan kautta linjan, joutuisi valtiokin vähän katsomaan mihin hihhulointiin niintä veroeuroja taas pistetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lomapäiväuteluun: mielelläni ottaisin tuon 30 lomapäivää, sillä nyt lomapäivieni määrä on 28. Tuon 38 päivää ansaitsee vasta, kun on ollut työssä 15 vuotta. Ottaisin mielelläni myös 12,5 pekkaspäivää, mitä mieheni saa tehtaassa. Hänellä on siis 25 arkilomapäivää (5 lauantaita) + 12,5 pekkasta = 37,5 lomapäivää arkipäiville. Minulla 28 ja seitsemän vuoden päästä 38, eli tuolloinkin vain puoli päivää enemmän. Siinähän sitä on kateilemista.
Ootko koittanut päästä töihin sinne tehtaaseen?
Oon kyllä vakavasti harkinnut hakea. Pääsis sekä henkisesti että fyysisesti helpommalla ja palkka olis tonnin parempi kuukaudessa.
Vääntäkää nyt tyhmälle rautalangasta, että millä niitä päteviä lastentarhanopettajia saadaan töihin jos ei palkalla? Huutava pula ollut jo vuosikaudet. Markkinatalous?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1.-2. sisältää lomarahat, yms. Aloittavan lastentarhanopettajan palkka on 2300e. Aniharvalla on henkilökohtainen lisä ja se on yleensä luokkaa 50-70e.
3. Työaika on KVTES:n mukainen, nythän myös opettajia puuhataan kokonaistyöaikaan. Kokeiluja on tulossa.
5. LTO:n opiskelu kestää pidempään kuin 3 vuotta. Kohtuu lähtöpalkka olisi mielestäni n. 2700e. Se on akateeminen koulutus.
Se että joku opiskelee yli 3 vuotta 3 vuoden tutkintoa ei tarkoita sitä, että tutkinto ei olisi kolmivuotinen. Se tarkoittaa että opiskelija ei pysy tavoitevauhdissa.
Vierailija kirjoitti:
Sanon tähän saman mitä olin mieltä sairaanhoitajien vastaavista vaatimuksista. On aivan totta, että korkeasti koulutetut ja rankkaa työtä tekevät ansaitsevat parempaa palkkaa.
Palkankorotusvaatimusta perustellaan mm sillä, että moni lastentarhanopettaja lopettaa vuoden jälkeen valmistumisesta. Isona syynä kuulemma huono palkka, ja palkkaa parantamalla ammattilaiset pysyisivät työssään. Onko se kuitenkaan niin? Lastentarhanopettajat ja sairaanhoitajat tietävät palkkatason lähtiessään opiskelemaan alaa. Mistä siis johtuu että vuoden päästä lopetetaan huonon palkan vuoksi? Olisiko syynä kuitenkin työn vaativuus ja liian vähäinen henkilökunta?
Jokainen tietää, että palkankorotus on huono motivaattori. Hetken se lämmittää ja alle vuoden kuluttua työ on taas sitä samaa rankkaa hommaa.
Palkankorotusvaatimusta perustellaan pitkälti myös työn rankkuudella ja henkilökunnan riittämättömyydellä. Miten asia muuttuu jos palkkaa nostetaan?
Sanoisin että ongelma ratkeaisi lisäresursseilla, koska riittävällä henkilökunnan määrällä lastentarhan opettajan tai sairaanhoitajan työ muuttuisi ihan toisenlaiseksi.
Tilanne on tietysti vaikea, koska nämä ammattilaiset ansaitsisivat toki enemmän palkkaa mutta itse ongelman ratkaisemiseksi tarvittaisiin rutosti lisää resursseja!
Ratkaiseeko parempi palkka tämän?
Samaa mieltä. Varhaiskasvatuksen ongelmia korjataan palkkaamalla lisää väkeä eikä nostamalla palkkoja. Palkankorotusten aika tulee myöhemmin, jos ylimääräistä on, tulee sillä kustantaa lisäkädet. Ei kovin moni jaksa surkeassa työssä korkeallakaan palkalla, ihmiset ei vaan useimmiten toimi niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla jäi opiskeluaikana kaupan kassana enemmän käteen kuin nyt :D olihan se semmoista aivot narikkaan hommaa tähän verrattuna, että kyllä välillä palkkakuittia lukiessani ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Lto
Tässä on taas kerran tuttu kuvio taustalla:
- ensin halutaan nostaa koulutusvaatimuksia, vaikkei sille tarvetta olisi
- koska ollaan koulutetumpia, aletaan tehdä yhä enemmän kaikkea "paperityötä", jonka tarpeellisuutta ei kukaan arvioi, mutta saadaanpa oma työ vaikuttamaan tärkeämmältä
- laitetaan lakiin lisävaatimuksia vain sen takia, että halutaan hakata lakiin nämä "paperityöt" ja nostaa omaa statusta
-> LISÄÄ PALKKAA, TYÖ ON MUUTTUNUT NIIN VAATIVAKSI JA ONHAN SE YLIOPISTOKOULUTUSKIN...
Olen sen verran kauan ollut työelämässä, että monesti tekisi mieli ihmiseltä kysyä, että miten olet onnistunutkin tekemään työstäsi noin monimutkaista ja byrokraattista. Miksei kukaan pysähdy ja mieti, että onko tää oikeasti oleellista, mitä lisäarvoa tästä saa. Useimmiten vastausta ei ole. Se on juuri sitä, kun työllistetään itse itsensä ja tehdään yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä, jonka jälkeen olla omasta mielestä rakettitieteen asiantuntijoita.
Eikä tämä koske pelkästään lastentarhanopettajia vaan koko työelämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö että päiväkodeissa on nykyään niitä velvoittavat opetussuunnitelmat (varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, vk-laki), vrt.koulujen opetussuunnitelmat?
Opettajat ovat pedagogisessa vastuussa siitä, että suunnitelmaa noudatetaan lapsiryhmän arjessa, samoin jokaiselle ryhmän lapsille kirjoitettavia yksilöllisiä vasuja ja niissä määriteltyjä kunkin lapsen kohdalla henkilökunnalle asetettuja pedagogisia tavoitteita ja menetelmiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi (jopa 24 lasta/ryhmä) noudatetaan ryhmän arjessa. Lisäksi ope vastaa vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, moniammatillisesta yhteistyöstä (neuvola, lastensuojelu, koulu, puheterapeutit, psykologit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, lasten psykiatriset/neurologiset yksiköt jne), asiakirjojen laatimisesta.
Erilaisia NORMEJA varhaiskasvatukselle on siis aivan viime vuosina kirjoitettu lakiin, mutta palkkoja ei ole nostettu. Selkeää on sis, että työnkuvan vaativuus kasvanut lastentarhanopettajilla. Tässä muutamia perusteluja palkankorotukselle, tuon työvoimapulan vuoksi (mitä osa ei vieläkään tässä keskustelussa ole ymmärtänyt tosiasiaksi). Moni myös näkee opettajien työn vaan lapsien kanssa leikkimiseksi tai vaipan vaihdoksi. Toki se on sitäKIN.
Joo, paperinpyöritystä on tosiaan tullut vuosi vuodelta aina vaan lisää. Mutta se minkä verran se paperityö parantaa (tai heikentää) lasten hyvinvointia on sitten eri juttu...
Muuten myös perhepäivähoitaja on "pedagogisessa vastuussa" varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden noudattamisesta, laatii lapsille henkilökohtaiset vasut ja on vastuussa vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä "moniammatillisesta yhteistyöstä". Kaikki tämä yleensä ilman edes ammatillisen perustutkinnon tasoista koulutusta alalta.
Niinpä. Olen lukenut pph:ien ja lto:iden kirjoittamia vasuja. Eroja on.
Olen nähnyt pph:ien ja lto:iden hoitamia lapsia kun heistä on tullut aikuisia. Ei merkittäviä eroja. Vasut tietenkin edellämainittujen arkistomerkinnöissä huonommin tehtyjä.
Nykyisin suunnilleen kaikki lapset käyvät esikoulun. Minusta siellä on iso ero, vastaako ryhmän toiminnasta lähihoitaja vai koulutettu lastentarhanope tai esiopetusoikeudet hankkinut sosionomi. Kun poika oli eskarissa, siellä oli sisäilmaongelma, minkä takia ryhmässä molemmat ltot kuukausikaupalla poissa töistä. Sijaisina oli lähihoitajia. Mukavia ihmisiä olivat. Silti oli outoa, että päivät täyttyivät mm. luontoretkistä (tyyliin käpyjen keräilyä askartelua varten), askartelusta, piirretystä, vapaasta leikistä lasten itse valitsemassa ryhmässä. Kerran viikossa kävivät koululla tekemässä matikan tehtäviä. Toisesta ryhmästä tuli lastentarhanope pitämään perjantaisin musiikkiopetusta, kun kukaan sijaisista ei halunnut laulaa. Toki musiikkiin sisältyi mm. rytmittämistä, mihin on ihan hyväkin olla jonkinlainen käsitys rytmityksen tavoitteista. Tuntui, että harppaus esikoulusta kouluun oli suuri. Nyt taas kun tyttäreni käy ekaluokkaa, viime vuosi sujui ihan toisella tavalla. Tehtäviä oli jo esikoulussa teemoitettu (saman ilmiön tarkasteluun sekä matematiikkaa, kuvaamataidetta, fysiikan alkeita, liikuntaa että kirjoittamista/ sanastoa). Huomasin tyttäressä ihan eri tavalla kouluvalmiuden. Esikoululaiset oli myös usein jaettu pienryhmiin työskentelemään. Erityisesti sosionomin tutkinnolla oleva lto oli hyvin tietoinen ryhmäytymisestä, yhteistyötaitojen kehittymisestä, oman oppimistavan tiedostamisesta jne. Nuo ovat hyviä valmiuksia kouluelämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö luokanopettankoulutuskin tulisi sitten siirtää pois yliopistossa? Millä perusteella sitä ei koskaan kyseenalaisteta, että luokanopettajat koulutetaan yliopistossa ja se vaatii maisterintutkinnon? Koulutus on kuitenkin samanlainen kuin lastentarhanopettajilla.
Pitäisi, ja ainakin minä olen sitä yrittänytkin kyseenalaistaa. Työssä ei ole mitään mitä ei voisi toisen asteen opintoihin sisällyttää. Yläasteen ja lukion aineenopettajan työssä saattaa olla jo sellaista oman alan tuntemuksen tarvetta ja ehkä myös tarvetta ymmärtää sen alan tutkimusmenetelmiä, että AMK tasoinen koulutus voitaisiin katsoa tarpeelliseksi.
Lukemisen ja laskennon opettaminen sekä muut ala-asteella opeteltavat perusasiat eivät todellakaan vaadi maistereita katederin taakse. Tarvittavat pedagogiset taidot on opetettavissa ihan luokassa, ei siinä mitään pedagogiaa tarvitse osata tutkia.
Mihin me ylipäätään tarvitaan yliopistoja. Kauppatieteiden maisterit on ihan turhia, kaikkihan nyt tietävät, että jos myy kalliimmalla kuin ostaa niin tekee voittoa. Oikeustieteen kandidaatit vasta turhia onkin. Osaisin minäkin sanoa, että murhaaja kuuluu vankilaan. Valtiotieteen maisteri politikoi, vaan pärjääpä tuolla Halla-ahot ja Alatalotkin. Tietojenkäsittelytieteet vasta turhia ovatkin... Ee-sporttaajia koko sakki. Ja kemia... Verikokeiden ottajaksi riittäisi parin päivän koulutus.
Hullua puhetta antaa lastentarhan ”opettajille” samaa palkkaa kuin insinööreille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lomapäiväuteluun: mielelläni ottaisin tuon 30 lomapäivää, sillä nyt lomapäivieni määrä on 28. Tuon 38 päivää ansaitsee vasta, kun on ollut työssä 15 vuotta. Ottaisin mielelläni myös 12,5 pekkaspäivää, mitä mieheni saa tehtaassa. Hänellä on siis 25 arkilomapäivää (5 lauantaita) + 12,5 pekkasta = 37,5 lomapäivää arkipäiville. Minulla 28 ja seitsemän vuoden päästä 38, eli tuolloinkin vain puoli päivää enemmän. Siinähän sitä on kateilemista.
Ootko koittanut päästä töihin sinne tehtaaseen?
Oon kyllä vakavasti harkinnut hakea. Pääsis sekä henkisesti että fyysisesti helpommalla ja palkka olis tonnin parempi kuukaudessa.
Missä tehtaassa saa kuussa 3400 euroa jos ei tee viikonloppuja, öitä ja iltaa?
Vierailija kirjoitti:
Hullua puhetta antaa lastentarhan ”opettajille” samaa palkkaa kuin insinööreille.
Niin tai parempaa palkkaa kuin luokanopettajille.
Vierailija kirjoitti:
Minulla jäi opiskeluaikana kaupan kassana enemmän käteen kuin nyt :D olihan se semmoista aivot narikkaan hommaa tähän verrattuna, että kyllä välillä palkkakuittia lukiessani ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Lto
No vaihda takaisin sinne kauppaan. Mitä sitä täällä vingut.
En minä kannata päivähoitomaksujen korottamista. Sehän olisi vain typerää. Olen itsekin 3 lapsen äiti, joista 2 nuorinta päivähoidossa. Iso osa käteen jäävistä tuloistani menee päivähoitomaksuihin. Pienipalkkaisena olen tehnyt myös vuorotyötä asumispalveluissa ohjaajana, jolloin peruspalkkani oli noin 2300€ ja vuorolisien vuoksi brutto kuukaudessa keskimäärin 2800€.