Lastentarhanopettajat vaativat 30%:n palkankorotusta.

Tämänkin ketjun perusteella lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien keskeisin ero tuntuu olevan siinä, että lastentarhanopettajille tärkeää on se, että varhaiskasvatuspaperit ovat kunnossa ja terminologia mallillaan, kun taas lastenhoitajille homman ydintä on se, että lapsi saa päivähoidossa ollessaan konkreettisesti sitä hyvää kasvatusta ja hoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö että päiväkodeissa on nykyään niitä velvoittavat opetussuunnitelmat (varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, vk-laki), vrt.koulujen opetussuunnitelmat?

Opettajat ovat pedagogisessa vastuussa siitä, että suunnitelmaa noudatetaan lapsiryhmän arjessa, samoin jokaiselle ryhmän lapsille kirjoitettavia yksilöllisiä vasuja ja niissä määriteltyjä kunkin lapsen kohdalla henkilökunnalle asetettuja pedagogisia tavoitteita ja menetelmiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi (jopa 24 lasta/ryhmä) noudatetaan ryhmän arjessa. Lisäksi ope vastaa vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, moniammatillisesta yhteistyöstä (neuvola, lastensuojelu, koulu, puheterapeutit, psykologit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, lasten psykiatriset/neurologiset yksiköt jne), asiakirjojen laatimisesta.

Erilaisia NORMEJA varhaiskasvatukselle on siis aivan viime vuosina kirjoitettu lakiin, mutta palkkoja ei ole nostettu. Selkeää on sis, että työnkuvan vaativuus kasvanut lastentarhanopettajilla. Tässä muutamia perusteluja palkankorotukselle, tuon työvoimapulan vuoksi (mitä osa ei vieläkään tässä keskustelussa ole ymmärtänyt tosiasiaksi). Moni myös näkee opettajien työn vaan lapsien kanssa leikkimiseksi tai vaipan vaihdoksi. Toki se on sitäKIN.

Joo, paperinpyöritystä on tosiaan tullut vuosi vuodelta aina vaan lisää. Mutta se minkä verran se paperityö parantaa (tai heikentää) lasten hyvinvointia on sitten eri juttu...

Muuten myös perhepäivähoitaja on "pedagogisessa vastuussa" varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden noudattamisesta, laatii lapsille henkilökohtaiset vasut ja on vastuussa vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä "moniammatillisesta yhteistyöstä". Kaikki tämä yleensä ilman edes ammatillisen perustutkinnon tasoista koulutusta alalta.

Niinpä. Olen lukenut pph:ien ja lto:iden kirjoittamia vasuja. Eroja on.

Sitä ei voi kiistää etteikö eroja olisi. Toisaalta sen lapsikohtaisen vasun pääasiallinen rooli on jäädä mappiin pölyttymään, jotta se voidaan "päivittää" seuraavan vuoden vasukeskustelussa. Melkein voisi sanoa, että se on yksi lysti mitä siellä lukee.

Eipä muuten ole, jos on ammattitaitoinen lto ryhmässä. Jos vasuun kirjataan kuvien tai vaikka tukiviittomien käyttö (niidenkään osaamisesta en muuten saa mitään palkanlisää) niitä on myös tarkoitus käyttää pk:n arjessa eli tuoda vasun menetelmät varhaiskasvatuksen arkeen. En minä ainakaan vasuja turhaan kirjoita, se on pedagoginen työväline.

t.lto

ps.Mielestäni pph:n työ on todella tärkeää.

Meidän ryhmässä käytetään kuvia vaikka nistä ei ole mainintaan yhdenkään lapsen vasussa. Kuvia käytetään päivittäisessä arjessa. Aika moni tuen elementti on arjessa käytössä ilman sen mainintaa missään.

Hienoa että näin on. Vasuun kirjataankin kunkin lapsen kohdalta olennaiset ja tärkeimmät asiat.

Ja mitä ne ovat Ville 5v kohdalla kun Ville kehittyy täysin ikätason mukaisesti? Kirjataanko sinne Kehittyy ikätason mukaisesti. Miten tämä palvelee Villeä ja tuo hänelle laadukkaamman varhaiskasvatuksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahneus on taas huipussaan :(

Perustelusi? Onko sinulla ehdottaa jotain elämää mullistavia keinoja saada päteviä jäämään lto:n työhön, kun palkankorotus on kerran ehdoton nou-nou, vaikka uuden lain myötä lto:n työn vaativuus on kasvanut viime vuosina? Koulupaikkojen lisääminen ei tunnu tarpeeksi auttavan pulaan. Suurempipalkkaisissa kunnissa lto-pulaa ei ole. Siinä minun perusteluni palkankorotuksen puolesta.

Ai siitä tässä onkin kyse. Henkilöstövajeen pelosta. Ei siitä, että tekisi mieli saada omaan fikkaan viisi hunttia lisää muiden pussista, että pääsisi vähän spendaamaan. Joo.

Edelleen, tuo provosointisi ei tehoa. Tällä lto:lla on valtava kärsivällisyys ja lehmän hermot sitä on tullut harjoiteltua vuosikausia. 😊

Jos päiväkodeissa on pulaa pätevistä, ja isommalla palkalla ollaan jo saatu lisää päteviä työntekijöitä näihin kuntiin, niin se on näköjään toiminut. Sitä paitsi tuskin kukaan työntekijä yhtään millään alalla alkaa surusta itkemään, jos palkka nousisi "muutaman huntin". Olisitko itse iloinen palkankorotuksesta? ☺

Ei ole tarve provosoida, mutta onhan tuo nyt sietämätöntä älyllistä epärehellisyyttä väittää, etteikö valtaosalla olisi ne omat eurot lmielessä. Ettäkö nämä kaikki ketjut ja mielenosoitukset ja muut ihan vaan siksi, että varmistetaan palvelun saatavuus kansalaisille... Älä viitsi.

Molempi parempi. ☺ Kiitollisena ottaisin mahdollisen palkankorotuksen vastaan. 1600 euroa käteen pitkän koulutuksen jälkeen. Hmmm.... Kuka on väittänyt palvelun saatavus olisi ainut tarkoitus?

Sinä. Minä kirjoitin, että ahneudesta kyse. Sinä annoit ymmärtää, että ei toki, vaan jo nyt on pulaa jne.

Onko ahneutta, jos 1600 euron(netto) kk-palkalla usean vuoden opiskelun jälkeen haastavasta ja kuluttavasta työstä haluaisi palkankorotuksen? 😰

Onko se tosiaan ahneutta? Itse määrittelisin kyllä ahneuden joksikin aivan muuksi.

Lto-pula ei ole mielipiteeni vaan fakta-asia jos ottaisit asioista selvää. Lto:n palkankorotusta kannattaa moni eikä vain lastentarhanopettajat, sitä varten on perustettu facebook-ryhmäkin. Heidän mielestään emme ole ahneita vaikka sinä koetkin asian niin. ☺

Sama viesti sinulle kuin toisellekin 1600€:n "uhrille". Ota välittömästi yhteyttä liittoon, sinulle maksetaan alle kvtes-minimin.

Tämä siis netto joten kvtes:n mukaan mennään.

Aika tarkoitushakuista käyttää nettoa palkkatasosta puhuttaessa.

Tuon 1600 kirjoittaessani oli heti summan perässä netto, kuten voit huomata. Ettei kukaan sekottaisi bruttoon, mutta näin kävi näköjään siitä huolimatta.

Tarkoitushakuista se on silti.

Huomioithan asiayhteyden. Eräs keskustelija oli ensin väittänyt lto:ita ahneiksi. Johon lto vastaheittona kertoi saavansa 1600/kk käteen ja työn olevan raskasta sekä kouluttauneensa siihen useita vuosia. Kysyi onko se ahneutta?

Tässä taisi olla kummallakin tarkoitushakuisuutta.

Niin. 2300 brutto, usean vuoden koulutus ja usean vuoden kokemus. 😯

2300 miinus verot on huomattavasti enemmän kuin 1600. Eipäs valehdella. Siitä jää kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaipanvaihdon tohtori kirjoitti:

Minä en kertakaikkiaan ymmärrä mihin tarvittaisiin akateemisia lastenhoitajia. Vähän kun taksikuskeja koulutettaisiin yliopistossa. 

Lastentarhanopettajien etujärjestö on kovasti ajanut koulutustason nostoa taka-ajatuksenaan palkkojen hilaaminen ylemmäs. Mutta kun kenenkään muun mielestä emme tarvitse akateemisia "varhaiskasvattajia".

Tämä kertoo sen, että lastenhoitoon todellakin tarvitaan akateeminen tutkinto. Tutkinnon käytyä osaa sitten vastata tuohon kysymykseen, että mihin sitä tarvitaan.

Miksi luokanopettaja sitten tarvitsee akateemisen tutkinnon? Eikö kuka tahansa osaa opettaa lapsellensa peruskoulussa vaadittavat taidot? Entäs poliisi. Kyllä minäkin osaan kuskata juoppoja putkaan. Mitään koulutusta tarvita mihinkään työhön.

Lastentarhanopettajien kouluttaminen yliopistossa on turhaa. Vai pitäisikö mainitsemasi poliisiin koulutuskin siirtää yliopistoon? Entäs siivooja?

Minusta voisimme siirtää kaiken toisen asteen jälkeisen koulutuksen yliopistoon. Loppuisi tämä idioottimainen tittelien katselu, ja osaamisen kysyntä ja tarjonta alkaisi määrittää palkat.

Hyvä idea, tosin tarkoittanet peruskoulun jälkeistä koulutusta. Lukiosta valmistuisi Ylioppilastieteiden kandidaatteja, siivousyliopistosta pinnanhuoltomaistereita pääaineenaan luutunkäsittely, kasvatusyliopistosta Lastenkasvatuksen maistereita ja tietenkin lastentarhanopettajia, jotka ovat tärkeämpiä kuin edellämainitut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

5. LTO:n opiskelu kestää pidempään kuin 3 vuotta. Kohtuu lähtöpalkka olisi mielestäni n. 2700e. Se on akateeminen koulutus.

Lastentarhanopettaja on kandi eli opinnot kestävät 3 vuotta.

Juu, mutta ainakin meidän työpaikalla puolet on maistereita. Yleensä ensin LTO:n pätevyys ja sen jälkeen varhaiskasvatuksen maisteritutkinto. Melkein joka eskariryhmässä alkaa olla tarve lastentarhanopelle, jolla on lisäksi erityispedagogiikan opinnot. Syyn tietävävät kaikki: erityislasten ja haastavasti käyttäytyvien lasten integroiminen normaaleihin esikouluryhmiin. Tuohon keskipalkkaa vaikuttanee se, että meillä voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jos on lisäosaamista, eli esim. sekä lastentarhanopen kandin paperit että varhaiskasvatuksen maisterin. Osa on erityisopettajan pätevyydellä. Silti nimike on lastentarhanopettaja, jos toimii ryhmässä opena. Meillä ainakaan ei ole kuin yksi kiertävä erityisopettaja.

Ihan sama vaikka teillä olisi kaikki tohtoreita. Lastentarhanopettajan pätevyyteen ei vaadita maisterin tutkintoa.

Niinpä, voisihan hanttihommiin jääneet maisteritkin perustella tuolla esim. myyjien palkkojen nostamista. MIKSI kaikkien lastentarhanopettajien pitäisi saada ylemmän korkeakoulututkinnon mukaista palkkaa vain siksi, että jotkut maisterit eivät ole saaneet koulutustaan vastaavaa työtä tai ovat halunneet jäädä helpompiin hommiin? Henkilökohtainen lisä sitä paitsi paikkaa tuon ongelman, mutta sitä ei saa ilman näyttöjä, sori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö että päiväkodeissa on nykyään niitä velvoittavat opetussuunnitelmat (varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, vk-laki), vrt.koulujen opetussuunnitelmat?

Opettajat ovat pedagogisessa vastuussa siitä, että suunnitelmaa noudatetaan lapsiryhmän arjessa, samoin jokaiselle ryhmän lapsille kirjoitettavia yksilöllisiä vasuja ja niissä määriteltyjä kunkin lapsen kohdalla henkilökunnalle asetettuja pedagogisia tavoitteita ja menetelmiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi (jopa 24 lasta/ryhmä) noudatetaan ryhmän arjessa. Lisäksi ope vastaa vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, moniammatillisesta yhteistyöstä (neuvola, lastensuojelu, koulu, puheterapeutit, psykologit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, lasten psykiatriset/neurologiset yksiköt jne), asiakirjojen laatimisesta.

Erilaisia NORMEJA varhaiskasvatukselle on siis aivan viime vuosina kirjoitettu lakiin, mutta palkkoja ei ole nostettu. Selkeää on sis, että työnkuvan vaativuus kasvanut lastentarhanopettajilla. Tässä muutamia perusteluja palkankorotukselle, tuon työvoimapulan vuoksi (mitä osa ei vieläkään tässä keskustelussa ole ymmärtänyt tosiasiaksi). Moni myös näkee opettajien työn vaan lapsien kanssa leikkimiseksi tai vaipan vaihdoksi. Toki se on sitäKIN.

Joo, paperinpyöritystä on tosiaan tullut vuosi vuodelta aina vaan lisää. Mutta se minkä verran se paperityö parantaa (tai heikentää) lasten hyvinvointia on sitten eri juttu...

Muuten myös perhepäivähoitaja on "pedagogisessa vastuussa" varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden noudattamisesta, laatii lapsille henkilökohtaiset vasut ja on vastuussa vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä "moniammatillisesta yhteistyöstä". Kaikki tämä yleensä ilman edes ammatillisen perustutkinnon tasoista koulutusta alalta.

Niinpä. Olen lukenut pph:ien ja lto:iden kirjoittamia vasuja. Eroja on.

Sitä ei voi kiistää etteikö eroja olisi. Toisaalta sen lapsikohtaisen vasun pääasiallinen rooli on jäädä mappiin pölyttymään, jotta se voidaan "päivittää" seuraavan vuoden vasukeskustelussa. Melkein voisi sanoa, että se on yksi lysti mitä siellä lukee.

Eipä muuten ole, jos on ammattitaitoinen lto ryhmässä. Jos vasuun kirjataan kuvien tai vaikka tukiviittomien käyttö (niidenkään osaamisesta en muuten saa mitään palkanlisää) niitä on myös tarkoitus käyttää pk:n arjessa eli tuoda vasun menetelmät varhaiskasvatuksen arkeen. En minä ainakaan vasuja turhaan kirjoita, se on pedagoginen työväline.

t.lto

ps.Mielestäni pph:n työ on todella tärkeää.

Pointti on, että tuollaisista asioista joka tapauksessa sovitaan ja niitä käytetään sen verran ja siinä määrin kun tarve. Sitä nykyään tehtävää fyysistä vasupaperia ei tarvita siinä sinällään mihinkään.

Asioista on aina sovittu ja nykyäänkin sovitaan pääasiassa suullisesti, koska se on se kätevin ja joustavin tapa. Esim. kun vanhempi hakee lastaan niin silloin voidaan sopia vaikkapa, että Nico-Jannican kanssa harjoitellaan tästedes enemmän pottailua, eikä siinä tilanteessa todellakaan ole tarve virallisiin paperitöihin ryhtymiselle.

Niin, laki velvoittaa kyllä kirjaamaan vasut mutta tärkeintähän on tietenkin että vasu tuodaan käytäntöön.

Myös lasten siirtymiset ryhmästä tai päiväkodista toiseen tai työntekijävaihdokset ovat tilanteita, jolloin hyvin laaditun kirjallisen vasun arvo on korvaamaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö luokanopettankoulutuskin tulisi sitten siirtää pois yliopistossa? Millä perusteella sitä ei koskaan kyseenalaisteta, että luokanopettajat koulutetaan yliopistossa ja se vaatii maisterintutkinnon? Koulutus on kuitenkin samanlainen kuin lastentarhanopettajilla.

Toinen opettaa lapsen niistämään oman nenänsä ja pukeutumaan omatoimisesti ja toinen laskemaan ja lukemaan. Etkö näe tässä mitään eroa? Ja ne koulutukset kyllä eroavat toisistaan. Käy lukemassa opinto-oppaita.

Ei ne koulutukset itseasiassa eroa. Molemmissa pääaineena kasvatustiede. Sitten on sivuaineena luokanopettajilla monialaiset opinnot ja varhaiskasvatuksen opiskelijoilla varhaiskasvatuksen tehtäviin valmiuksia antavat opinnot. Eli liikuntaa, matikkaa ja laululeikkejä. Kohderyhmänä vaan on eri-ikäiset lapset. Eli jos suorittaa maisterin tutkinnon varhaiskasvatuksesta, niin opinnot ovat ihan yhtä vaativat kuin luokanopettajallakin. Opinnoissa ei ole mitään eroa. t. Molemmat tutkinnot suorittanut

Ihmekkös, että sinun tarvitsi suorittaa "samat opinnot" kahteen kertaan. 😅 Lastentarhanopettajaksi riittää kandin tutkinto, mutta luokanopettajalle ei, joten jospa vertailisi vaadittavia tutkintoja ja työnkuvaa toisiinsa.

No ei tietenkään tarvinnut suorittaa kahteen kertaan. Koska olin varhaiskasvatuksen maisteri, suoritin vain monialaiset opinnot ja sain luokanopen pätevyyden. Etkö osaa lukea? Sanoin, että koulutus ei eroa, mikäli varhaiskavattajakin on maisteri. Sama laajuus ja pääosin samat opinnot.

Osaan kyllä lukea. Sinulla taitaa olla luetunymmärtämisen kanssa haasteita. Lastentarhanopettaja on kasvatustieteiden kandidaatti ja luokanopettaja kasvatustieteiden maisteri, miksi jauhat varhaiskasvatuksen maisterin tutkinnosta, koska sitä ei lastentarhanopetttajalta vaadita? Miksi väität, että nämä opinnot eivät eroa toisistaan, vaikka todellisuudessa sisällöt eivät ole identtisiä?

 

Opinnot eivät eroa VAATIVUUDELTAAN. Kurssit ovat pääosin samoja. Painopiste opinnoissa eroaa. Toinen painottuu alle kouluikäisiin ja toinen kouluikäisiin. Rakenteeltaan muuten samanlaiset.

Miksi jaksat jauhaa tuosta, että toinen on maisteri ja toinen on kandi, koska sanoin, että opinnot eivät eroa, jos molemmista suoritetaan maisteri. Ei meidän ryhmästä ainakaan kukaan jättänyt opintoja pelkkään kandiin. Kentällä on paljon maistereita lastentarhanopettajina.

Älä hermostu, ei ole hyvää käytöstä huutaa. Jäikö se sinulta opinnoissa oppimatta vai oletko jäänyt vaille laadukasta varhaiskasvatusta? Tässä oli kysymys erosta luokanopettajan ja lastentarhanopettajan työnkuvassa ja siitä, että lastentarhanopettajalta vaaditaan eritasoinen koulutus kuin luokanopettajalta. Etkö vieläkään ymmärrä, että en ole missään vaiheessa puhunut opintojen vaativuudesta? Uskon, että molemmat tutkinnot ovat yhtä helppo suorittaa. (Sellaista huttua se kasvatustiede omien kokemusten perusteella on.) Etkö ole tietoinen, että yliopistoihin otetaan opiskelijoita kandiohjelmiin, jotka antavat lastentarhanopettajan pätevyyden eli heillä ei ole oikeutta jatkaa maisteriopintoihin ilman erillistä hakua. Ja edelleen lastentarhanopettajilta ei vaadita maisterin tutkintoa, joten se on ihan se ja sama kuinka paljon kentällä on lastentarhanopettajina toimivia varhaiskasvatuksen maistereita.

Niin, ensin olit sitä mieltä, että koulutukset eroavat toisistaan. Nyt keskityt vain tutkintojen tasojen vertailuun.

Kuinka yksinkertainen oikein olet?  Olen koko ajan sanonut, että koulutukset eroavat toisistaan sisällöltään ja tasoltaa ja työnkuvat eroavat myös toisistaan. Olen puhunut koko ajan samasta asiasta, sinulle vain asioiden ymmärtäminen näyttää tuottavan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.

En ole tämä ihminen, jota yksinkertaiseksi puhuttelet, mutta vastaan silti. Olen varhaiskasvatuksen maisteri ja työskentelen lastentarhanopettajana. Koulutukseni ei eroa tasoltaan siskoni koulutuksesta, joka on luokanopettaja. Koulutusten sisältökään ei ilmeisimmin paljon eroa, koska minulla on mahdollisuus täydentää hyvin pienellä vaivalla tutkintoni niin, että voin työskennellä luokanopena. Jos tutkinnot merkittävästi eroaisivat, en voisi näin tehdä. Samalla vaivalla siskoni voisi täydentää omaansa lastentarhanopettajan pätevyydellä. Tutkinnot ei tietenkään ole identtiset, koska toinen painottuu alle kouluikäisiin ja toinen kouluikäisiin, mutta kyllä ne hyvin samankaltaiset ovat. Työskentelen esiopettajana, joten työnkuvani ei hirveän paljon eroa siskoni kanssa, joka on ekaluokanope.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö että päiväkodeissa on nykyään niitä velvoittavat opetussuunnitelmat (varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, vk-laki), vrt.koulujen opetussuunnitelmat?

Opettajat ovat pedagogisessa vastuussa siitä, että suunnitelmaa noudatetaan lapsiryhmän arjessa, samoin jokaiselle ryhmän lapsille kirjoitettavia yksilöllisiä vasuja ja niissä määriteltyjä kunkin lapsen kohdalla henkilökunnalle asetettuja pedagogisia tavoitteita ja menetelmiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi (jopa 24 lasta/ryhmä) noudatetaan ryhmän arjessa. Lisäksi ope vastaa vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, moniammatillisesta yhteistyöstä (neuvola, lastensuojelu, koulu, puheterapeutit, psykologit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, lasten psykiatriset/neurologiset yksiköt jne), asiakirjojen laatimisesta.

Erilaisia NORMEJA varhaiskasvatukselle on siis aivan viime vuosina kirjoitettu lakiin, mutta palkkoja ei ole nostettu. Selkeää on sis, että työnkuvan vaativuus kasvanut lastentarhanopettajilla. Tässä muutamia perusteluja palkankorotukselle, tuon työvoimapulan vuoksi (mitä osa ei vieläkään tässä keskustelussa ole ymmärtänyt tosiasiaksi). Moni myös näkee opettajien työn vaan lapsien kanssa leikkimiseksi tai vaipan vaihdoksi. Toki se on sitäKIN.

Joo, paperinpyöritystä on tosiaan tullut vuosi vuodelta aina vaan lisää. Mutta se minkä verran se paperityö parantaa (tai heikentää) lasten hyvinvointia on sitten eri juttu...

Muuten myös perhepäivähoitaja on "pedagogisessa vastuussa" varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden noudattamisesta, laatii lapsille henkilökohtaiset vasut ja on vastuussa vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä "moniammatillisesta yhteistyöstä". Kaikki tämä yleensä ilman edes ammatillisen perustutkinnon tasoista koulutusta alalta.

Niinpä. Olen lukenut pph:ien ja lto:iden kirjoittamia vasuja. Eroja on.

Sitä ei voi kiistää etteikö eroja olisi. Toisaalta sen lapsikohtaisen vasun pääasiallinen rooli on jäädä mappiin pölyttymään, jotta se voidaan "päivittää" seuraavan vuoden vasukeskustelussa. Melkein voisi sanoa, että se on yksi lysti mitä siellä lukee.

Eipä muuten ole, jos on ammattitaitoinen lto ryhmässä. Jos vasuun kirjataan kuvien tai vaikka tukiviittomien käyttö (niidenkään osaamisesta en muuten saa mitään palkanlisää) niitä on myös tarkoitus käyttää pk:n arjessa eli tuoda vasun menetelmät varhaiskasvatuksen arkeen. En minä ainakaan vasuja turhaan kirjoita, se on pedagoginen työväline.

t.lto

ps.Mielestäni pph:n työ on todella tärkeää.

Pointti on, että tuollaisista asioista joka tapauksessa sovitaan ja niitä käytetään sen verran ja siinä määrin kun tarve. Sitä nykyään tehtävää fyysistä vasupaperia ei tarvita siinä sinällään mihinkään.

Asioista on aina sovittu ja nykyäänkin sovitaan pääasiassa suullisesti, koska se on se kätevin ja joustavin tapa. Esim. kun vanhempi hakee lastaan niin silloin voidaan sopia vaikkapa, että Nico-Jannican kanssa harjoitellaan tästedes enemmän pottailua, eikä siinä tilanteessa todellakaan ole tarve virallisiin paperitöihin ryhtymiselle.

Niin, laki velvoittaa kyllä kirjaamaan vasut mutta tärkeintähän on tietenkin että vasu tuodaan käytäntöön.

Myös lasten siirtymiset ryhmästä tai päiväkodista toiseen tai työntekijävaihdokset ovat tilanteita, jolloin hyvin laaditun kirjallisen vasun arvo on korvaamaton.

Lisäksi vanhempien ja lapsen itsensä osallisuus on laissa velvoitettu kirjaamaan vasuun, joka olisi hankalaa ilman vasu-asiakirjaa kirjallisena dokumenttina.

Vierailija kirjoitti:

Eikö luokanopettankoulutuskin tulisi sitten siirtää pois yliopistossa? Millä perusteella sitä ei koskaan kyseenalaisteta, että luokanopettajat koulutetaan yliopistossa ja se vaatii maisterintutkinnon? Koulutus on kuitenkin samanlainen kuin lastentarhanopettajilla.

Pitäisi, ja ainakin minä olen sitä yrittänytkin kyseenalaistaa. Työssä ei ole mitään mitä ei voisi toisen asteen opintoihin sisällyttää. Yläasteen ja lukion aineenopettajan työssä saattaa olla jo sellaista oman alan tuntemuksen tarvetta ja ehkä myös tarvetta ymmärtää sen alan tutkimusmenetelmiä, että AMK tasoinen koulutus voitaisiin katsoa tarpeelliseksi.

Lukemisen ja laskennon opettaminen sekä muut ala-asteella opeteltavat perusasiat eivät todellakaan vaadi maistereita katederin taakse. Tarvittavat pedagogiset taidot on opetettavissa ihan luokassa, ei siinä mitään pedagogiaa tarvitse osata tutkia.

Varmaan parempi että joka ryhmään laitetaan suoraan 3 kasvatustieteen kandia. On se niin haastavaa, niin haastavaa...

Taitaa ottaa luonnolle, kun lto:t perustelevat osaamistaan asiallisesti (kuten eivät kaikki väittäjät tässä keskustelussa tee) ja eivät provosoidu toisen kettuilevista kommenteista. Lto:iden yksi vahvuus onkin kärsivällisyys ja asioiden rautalangasta vääntäminen ystävällisesti. ☺

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö luokanopettankoulutuskin tulisi sitten siirtää pois yliopistossa? Millä perusteella sitä ei koskaan kyseenalaisteta, että luokanopettajat koulutetaan yliopistossa ja se vaatii maisterintutkinnon? Koulutus on kuitenkin samanlainen kuin lastentarhanopettajilla.

Toinen opettaa lapsen niistämään oman nenänsä ja pukeutumaan omatoimisesti ja toinen laskemaan ja lukemaan. Etkö näe tässä mitään eroa? Ja ne koulutukset kyllä eroavat toisistaan. Käy lukemassa opinto-oppaita.

Ei ne koulutukset itseasiassa eroa. Molemmissa pääaineena kasvatustiede. Sitten on sivuaineena luokanopettajilla monialaiset opinnot ja varhaiskasvatuksen opiskelijoilla varhaiskasvatuksen tehtäviin valmiuksia antavat opinnot. Eli liikuntaa, matikkaa ja laululeikkejä. Kohderyhmänä vaan on eri-ikäiset lapset. Eli jos suorittaa maisterin tutkinnon varhaiskasvatuksesta, niin opinnot ovat ihan yhtä vaativat kuin luokanopettajallakin. Opinnoissa ei ole mitään eroa. t. Molemmat tutkinnot suorittanut

Ihmekkös, että sinun tarvitsi suorittaa "samat opinnot" kahteen kertaan. 😅 Lastentarhanopettajaksi riittää kandin tutkinto, mutta luokanopettajalle ei, joten jospa vertailisi vaadittavia tutkintoja ja työnkuvaa toisiinsa.

No ei tietenkään tarvinnut suorittaa kahteen kertaan. Koska olin varhaiskasvatuksen maisteri, suoritin vain monialaiset opinnot ja sain luokanopen pätevyyden. Etkö osaa lukea? Sanoin, että koulutus ei eroa, mikäli varhaiskavattajakin on maisteri. Sama laajuus ja pääosin samat opinnot.

Osaan kyllä lukea. Sinulla taitaa olla luetunymmärtämisen kanssa haasteita. Lastentarhanopettaja on kasvatustieteiden kandidaatti ja luokanopettaja kasvatustieteiden maisteri, miksi jauhat varhaiskasvatuksen maisterin tutkinnosta, koska sitä ei lastentarhanopetttajalta vaadita? Miksi väität, että nämä opinnot eivät eroa toisistaan, vaikka todellisuudessa sisällöt eivät ole identtisiä?

 

Opinnot eivät eroa VAATIVUUDELTAAN. Kurssit ovat pääosin samoja. Painopiste opinnoissa eroaa. Toinen painottuu alle kouluikäisiin ja toinen kouluikäisiin. Rakenteeltaan muuten samanlaiset.

Miksi jaksat jauhaa tuosta, että toinen on maisteri ja toinen on kandi, koska sanoin, että opinnot eivät eroa, jos molemmista suoritetaan maisteri. Ei meidän ryhmästä ainakaan kukaan jättänyt opintoja pelkkään kandiin. Kentällä on paljon maistereita lastentarhanopettajina.

Älä hermostu, ei ole hyvää käytöstä huutaa. Jäikö se sinulta opinnoissa oppimatta vai oletko jäänyt vaille laadukasta varhaiskasvatusta? Tässä oli kysymys erosta luokanopettajan ja lastentarhanopettajan työnkuvassa ja siitä, että lastentarhanopettajalta vaaditaan eritasoinen koulutus kuin luokanopettajalta. Etkö vieläkään ymmärrä, että en ole missään vaiheessa puhunut opintojen vaativuudesta? Uskon, että molemmat tutkinnot ovat yhtä helppo suorittaa. (Sellaista huttua se kasvatustiede omien kokemusten perusteella on.) Etkö ole tietoinen, että yliopistoihin otetaan opiskelijoita kandiohjelmiin, jotka antavat lastentarhanopettajan pätevyyden eli heillä ei ole oikeutta jatkaa maisteriopintoihin ilman erillistä hakua. Ja edelleen lastentarhanopettajilta ei vaadita maisterin tutkintoa, joten se on ihan se ja sama kuinka paljon kentällä on lastentarhanopettajina toimivia varhaiskasvatuksen maistereita.

Niin, ensin olit sitä mieltä, että koulutukset eroavat toisistaan. Nyt keskityt vain tutkintojen tasojen vertailuun.

Kuinka yksinkertainen oikein olet?  Olen koko ajan sanonut, että koulutukset eroavat toisistaan sisällöltään ja tasoltaa ja työnkuvat eroavat myös toisistaan. Olen puhunut koko ajan samasta asiasta, sinulle vain asioiden ymmärtäminen näyttää tuottavan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.

En ole tämä ihminen, jota yksinkertaiseksi puhuttelet, mutta vastaan silti. Olen varhaiskasvatuksen maisteri ja työskentelen lastentarhanopettajana. Koulutukseni ei eroa tasoltaan siskoni koulutuksesta, joka on luokanopettaja. Koulutusten sisältökään ei ilmeisimmin paljon eroa, koska minulla on mahdollisuus täydentää hyvin pienellä vaivalla tutkintoni niin, että voin työskennellä luokanopena. Jos tutkinnot merkittävästi eroaisivat, en voisi näin tehdä. Samalla vaivalla siskoni voisi täydentää omaansa lastentarhanopettajan pätevyydellä. Tutkinnot ei tietenkään ole identtiset, koska toinen painottuu alle kouluikäisiin ja toinen kouluikäisiin, mutta kyllä ne hyvin samankaltaiset ovat. Työskentelen esiopettajana, joten työnkuvani ei hirveän paljon eroa siskoni kanssa, joka on ekaluokanope.

Hienoa, löytyi lto:ksi tunnistautunut ihminen. Pystytkö vastaamaan ap:n esittämiin kysymyksiin?

Vierailija kirjoitti:

Taitaa ottaa luonnolle, kun lto:t perustelevat osaamistaan asiallisesti (kuten eivät kaikki väittäjät tässä keskustelussa tee) ja eivät provosoidu toisen kettuilevista kommenteista. Lto:iden yksi vahvuus onkin kärsivällisyys ja asioiden rautalangasta vääntäminen ystävällisesti. ☺

Jännä juttu että ap:n esittämiin yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin ei lto:iden kärsivällisyys riitä vastaamaan. Vaikka kysymykset onkin heitä varten rautalangasta väännetty.

Lastentarhanopettajan työaika on 7 h päivä. Loppu on ns. suunnitteluaikaa, joka teoriassa tehdään kotona. Käytännössä töissä lasten nukkuessa.

Nyt kunnallisissa suunnitteluaikaa vielä lisätään. Vähemmän läsnäoloa lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö luokanopettankoulutuskin tulisi sitten siirtää pois yliopistossa? Millä perusteella sitä ei koskaan kyseenalaisteta, että luokanopettajat koulutetaan yliopistossa ja se vaatii maisterintutkinnon? Koulutus on kuitenkin samanlainen kuin lastentarhanopettajilla.

Toinen opettaa lapsen niistämään oman nenänsä ja pukeutumaan omatoimisesti ja toinen laskemaan ja lukemaan. Etkö näe tässä mitään eroa? Ja ne koulutukset kyllä eroavat toisistaan. Käy lukemassa opinto-oppaita.

Ei ne koulutukset itseasiassa eroa. Molemmissa pääaineena kasvatustiede. Sitten on sivuaineena luokanopettajilla monialaiset opinnot ja varhaiskasvatuksen opiskelijoilla varhaiskasvatuksen tehtäviin valmiuksia antavat opinnot. Eli liikuntaa, matikkaa ja laululeikkejä. Kohderyhmänä vaan on eri-ikäiset lapset. Eli jos suorittaa maisterin tutkinnon varhaiskasvatuksesta, niin opinnot ovat ihan yhtä vaativat kuin luokanopettajallakin. Opinnoissa ei ole mitään eroa. t. Molemmat tutkinnot suorittanut

Ihmekkös, että sinun tarvitsi suorittaa "samat opinnot" kahteen kertaan. 😅 Lastentarhanopettajaksi riittää kandin tutkinto, mutta luokanopettajalle ei, joten jospa vertailisi vaadittavia tutkintoja ja työnkuvaa toisiinsa.

No ei tietenkään tarvinnut suorittaa kahteen kertaan. Koska olin varhaiskasvatuksen maisteri, suoritin vain monialaiset opinnot ja sain luokanopen pätevyyden. Etkö osaa lukea? Sanoin, että koulutus ei eroa, mikäli varhaiskavattajakin on maisteri. Sama laajuus ja pääosin samat opinnot.

Osaan kyllä lukea. Sinulla taitaa olla luetunymmärtämisen kanssa haasteita. Lastentarhanopettaja on kasvatustieteiden kandidaatti ja luokanopettaja kasvatustieteiden maisteri, miksi jauhat varhaiskasvatuksen maisterin tutkinnosta, koska sitä ei lastentarhanopetttajalta vaadita? Miksi väität, että nämä opinnot eivät eroa toisistaan, vaikka todellisuudessa sisällöt eivät ole identtisiä?

 

Opinnot eivät eroa VAATIVUUDELTAAN. Kurssit ovat pääosin samoja. Painopiste opinnoissa eroaa. Toinen painottuu alle kouluikäisiin ja toinen kouluikäisiin. Rakenteeltaan muuten samanlaiset.

Miksi jaksat jauhaa tuosta, että toinen on maisteri ja toinen on kandi, koska sanoin, että opinnot eivät eroa, jos molemmista suoritetaan maisteri. Ei meidän ryhmästä ainakaan kukaan jättänyt opintoja pelkkään kandiin. Kentällä on paljon maistereita lastentarhanopettajina.

Älä hermostu, ei ole hyvää käytöstä huutaa. Jäikö se sinulta opinnoissa oppimatta vai oletko jäänyt vaille laadukasta varhaiskasvatusta? Tässä oli kysymys erosta luokanopettajan ja lastentarhanopettajan työnkuvassa ja siitä, että lastentarhanopettajalta vaaditaan eritasoinen koulutus kuin luokanopettajalta. Etkö vieläkään ymmärrä, että en ole missään vaiheessa puhunut opintojen vaativuudesta? Uskon, että molemmat tutkinnot ovat yhtä helppo suorittaa. (Sellaista huttua se kasvatustiede omien kokemusten perusteella on.) Etkö ole tietoinen, että yliopistoihin otetaan opiskelijoita kandiohjelmiin, jotka antavat lastentarhanopettajan pätevyyden eli heillä ei ole oikeutta jatkaa maisteriopintoihin ilman erillistä hakua. Ja edelleen lastentarhanopettajilta ei vaadita maisterin tutkintoa, joten se on ihan se ja sama kuinka paljon kentällä on lastentarhanopettajina toimivia varhaiskasvatuksen maistereita.

Niin, ensin olit sitä mieltä, että koulutukset eroavat toisistaan. Nyt keskityt vain tutkintojen tasojen vertailuun.

Kuinka yksinkertainen oikein olet?  Olen koko ajan sanonut, että koulutukset eroavat toisistaan sisällöltään ja tasoltaa ja työnkuvat eroavat myös toisistaan. Olen puhunut koko ajan samasta asiasta, sinulle vain asioiden ymmärtäminen näyttää tuottavan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.

En ole tämä ihminen, jota yksinkertaiseksi puhuttelet, mutta vastaan silti. Olen varhaiskasvatuksen maisteri ja työskentelen lastentarhanopettajana. Koulutukseni ei eroa tasoltaan siskoni koulutuksesta, joka on luokanopettaja. Koulutusten sisältökään ei ilmeisimmin paljon eroa, koska minulla on mahdollisuus täydentää hyvin pienellä vaivalla tutkintoni niin, että voin työskennellä luokanopena. Jos tutkinnot merkittävästi eroaisivat, en voisi näin tehdä. Samalla vaivalla siskoni voisi täydentää omaansa lastentarhanopettajan pätevyydellä. Tutkinnot ei tietenkään ole identtiset, koska toinen painottuu alle kouluikäisiin ja toinen kouluikäisiin, mutta kyllä ne hyvin samankaltaiset ovat. Työskentelen esiopettajana, joten työnkuvani ei hirveän paljon eroa siskoni kanssa, joka on ekaluokanope.

Jep, ja edelleen toisen työhön riittää kandin tutkinto ja toisen ei. :D Ja edelleen nämä tutkinnot eroavat toisistaan sisällöllisesti. :D Ja edelleen lastentarhanopettajan ja luokanopettajan työtehtävät eroavat toisistaan melkoisesti. :D Eikö totta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tuo 30% korotus onnistu kun korotetaan päivähoitomaksua myös 30%. Näinhän se markkinatalous toimii muillakin aloilla.

Meinaatko, että nykyiset hoitomaksut riittävät kustantamaan lastentarhanopettajien nykyiset palkat? 😅

Meinaatko itse, että lapsen päiväkotiryhmässä on 24 lasta ja 24 lastentarhanopea? Jos 24 lapsen päivähoitomaksut nousee 30%, eiköhän se riitä palkankorotukseen 1-2 lastentarhanopelle? Siitä tulee kuukaudessa ryhmää kohden semmoiset 2400€, jos päivähoitomaksu nousee 30%. Toki osa ei maksa täyttä maksua, mutta vaikka tulisi vain 1800€ lisää, kyllä se palkankorotuksiin riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan raksalla halutaan kaksinkertaista palkkaa. Vaikka eihän se oo kun pääasiassa hengailua ja vähän lyöt naulaa vasaralla. Mikä tahansa työ saadaan kuulostamaan helpolta, kun vähän yksinkertaistetaan.

Puoli vuotta sitten kirjoitettiin talouslehdessä, että toivottavasti näitä palkankorotuksia ei ajeta kuin käärmettä pyssyyn, koska talous ei vielä vedä kauhean hyvin. Voidaan tulla rytinällä taas alas, jos liikaa ahnehditaan. Eikä tämä ollut lto:lle tarkoitettu, vaan niille aloille, joissa rahaa liikkuu enemmän.

Miksei raksan palkkahaluista valiteta?

En ole jonkun YIT:n osakkeenomistaja, joten firma saa puolestani maksaa työntekijöilleen vaikka miljoonan kuussa, toki konkurssi siitä seuraa. Mutta julkkarin megakorotukset ovat minunkin maksettavakseni tulevia.

Kyllä minä tämän yhteiskunnan osaomistajana vaadin viime kädessä hallitukselta talouskuria siinä, että kuluja ei aleta kasvattaa turhan takia. En missään nimessä hyväksy omistamiltani yrityksiltäkään, että siellä todettaisi, että me nyt päätettiin huviksemme antaa 30 % lisää kaikille työntekijöille. Vai hyväksyisitkö sinä?

Ei niitä palkkoja nostettaisikaan turhan takia. Työn vaativuus on kasvanut selkeästi uuden vakalain myötä joka on peruste palkankorotukselle.

Työn kohteet ovat ennallaan, samoin työn tavoitteet. Päätaviotteet ovat säilyttää lapset hyvinvoivina vanhempien työpäivän ajan, ja vapauttaa ne koulun aloittamiseen valmiina sinä vuonna jona ne täyttävät 7 vuotta. Vaativuuden kasvu - jos sellaista siis on lainkaan tapahtunut - on täysin keinotekoista ja tarpeetonta.

Lapset ja heidän vanhempansa ovat muutoksessa kärsijöinä. Lapsille on päiväkodissa entistä vähemmän tarjolla aikuisen aikaa, ja vanhemmille on tarjolla kohoavat verot ja päivähoitomaksut. Tämä kaikki vain parin edunvalvontajärjestön itsekkyyden vuoksi ja jotta LTO voisi kokea itsensä korvaamattomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tuo 30% korotus onnistu kun korotetaan päivähoitomaksua myös 30%. Näinhän se markkinatalous toimii muillakin aloilla.

Meinaatko, että nykyiset hoitomaksut riittävät kustantamaan lastentarhanopettajien nykyiset palkat? 😅

Meinaatko itse, että lapsen päiväkotiryhmässä on 24 lasta ja 24 lastentarhanopea? Jos 24 lapsen päivähoitomaksut nousee 30%, eiköhän se riitä palkankorotukseen 1-2 lastentarhanopelle? Siitä tulee kuukaudessa ryhmää kohden semmoiset 2400€, jos päivähoitomaksu nousee 30%. Toki osa ei maksa täyttä maksua, mutta vaikka tulisi vain 1800€ lisää, kyllä se palkankorotuksiin riittää.

Oletko ottanut huomioon, kuinka moni virikehoidossa oleva lapsi jäisi päivähoidosta pois hoitomaksujen korotuksen vuoksi?

huh huh kirjoitti:

Lastentarhanopettajan työaika on 7 h päivä. Loppu on ns. suunnitteluaikaa, joka teoriassa tehdään kotona. Käytännössä töissä lasten nukkuessa.

Nyt kunnallisissa suunnitteluaikaa vielä lisätään. Vähemmän läsnäoloa lapsille.

Noup. Työaikani on 38 t 15 min. viikossa. Siihen sisältyy työehtosopimuksen mukainen suunnitteluaika. Se on noin 8% työajasta. Olen 5 päivää viikossa töissä, joiden työtunnit siis pitää olla 38 t 15 min. Työvuoroluetteloon pitää sisällyttää suunnitteluaika, joissain päiväkodeissa kaikki suunnittelu tehdään omassa työpisteessä, joissakin taas ohjeena on suunnitella ryhmän toiminnasta erillisenä työaikana, kun lapset eivät ole läsnä (käytännössä kotona työpäivän jälkeen). Meillä suunnitteluaikaan lasketaan myös vanhempien tapaaminen ja vasu-keskustelut. Käytännössä esim. syyskuussa minulle ei näiden keskustelujen lisäksi jää yhtään minuuttia suunnitteluaikaa ryhmän toiminnan suunnittelemiseksi, eli se työ on tehtävä esim. lasten nukkuessa päiväunia. Myös kokoukset ovat suunnitteluaikaa. Meillä on 2 kk välein työpaikan kokous illalla, kun lapset ovat lähteneet.

Eikö lastentarhanopettajan työtä saa edelleen tehdä myös ammattikorkeakoulupohjalta esim sosiaalikasvattaja? Silloin työtehtävään vaadittuun pätevyysvaatimukseen nähden palkka on jo nyt oikealla tasolla. Ei sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille ym ole nostettu palkkaa vaikka heille on valunut töitä lääkäreiltä. Vastuu on kasvanut, tehtävät vaativat perehtyneisyyttä ja teoreettista osaamista, työmäärä on kasvanut. Tehtävissä tehdyt virheet voivat vaaraantaa toisen hengen. Nuo on sentään nimikesuojattuja rekisteröinnin vaativia ammatteja joita ei voi ilman tutkintoa sijaistaa. Silti työn vaativuuden kasvua ei ole korvattu palkkaa nostamalla. Myös näillä ammattialoilla on tullut lisää vaatimuksia työnsisällöstä asetusten ja lainsäädännön uudistusten kautta. Miksi sitä ei korvata rahana vaikka työnvaativuus ja kuormittavuus on kasvanut? Palkalla kai tulisi elää myös pääkaupunkiseudulla. Kuitenkin moni joutuu tekemään useaa työtä selvitäkseen elämänkustannuksista. Raskas työ vaatisi mielestäni myös laadukasta vapaa aikaa. Miten vapaalle saa laatua, jos palkka riittää hädintuskin elämiseen.  Matkusteluun ei ole varaa. Ravintolailtoja ei ole, kun maksavat liikaa. Täytyisi olla varakas puoliso, että voisi elää keskiluokkaista elämää tai tinkiä kaikesta säästäen ravinnon ym. kustannuksella johonkin matkaan tms elämykseen. Hyvä elämä kuitenkin vaatii hyvää ravintoa, joka on ravitsemussuosituksen mukaista ja kunnosta huolehtimista jne.. Nämä maksavat ja niin rahat valuvat välttämättömiin kuluihin. Samalla rahalla saa vähemmän pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Asuntojen hinnat ovat todella kovat ja muutkin elinkustannukset on korkeita. Raha ei palaa kulutukseen,  kun palveluiden ostoon esim huvitteluun ei jää rahaa. Tämä vaikuttaa rahan kiertoon yhteiskunnassa.

Työn bonuksena kunta alalla on työtäarvostamattomia asiakkaita pilvin pimein, jotka kokevat asiakseen puhua alentuvaan sävyyn opettajille, lääkäreille, hoitajille, päiväkodin henkilöstölle jne..  Kaiken, kun saa verorahoin kustannettuna niin tuntuvat ilmaiselta palvelulta. Taitais moni pökrätä, kun sais esim. päivähoitomaksun maksettavaksi sen todellisessa hinnassaan tai vaikka sairaalahoidon todelliset kulut itselleen kokonaan maksettavaksi. Moni ulkomailla asunut Suomalainen on päässyt niitä itse makselemaan. Heillä arvostus onkin kohdillaan kotimaahan palattua. Moni unohtaa, että nauttii niillä verorahoilla saaduista palveluista myös itse mm katujen hoidosta, koulutuksesta, terveydenhuollosta, päivähoidosta  jne.. Lisäksi monet yritykset saavat erilaisia yhteiskunnan tukia eli verorahoin yrityksille annettua rahaa.  Myös julkisen työn tekijät maksavat veroja. Joten ajatus siitä, että yksityispuolen työntekijät yksinään kustantaisivat koko yhteiskunnan on vääristynyt.