Syntyvyys laskee taas. Milloin uskalletaan alkaa puhua lapsettomuuden oikeista syistä?
Lapsettomien motiiveja halutaan lapsellistaa. Puhutaan vastuuttomuudesta, nuoruuden pitkittymisestä ja bilettämisestä. Perheellinen ehkä luulee, että kaikki lapsettomat ovat samanlaisia kuin he itse olivat joskus ennen lapsia. Ihminen kasvaa, kehittyy ja kypsyy ilman niitä lapsiakin. Perheellinen ei vain enää pysty erottamaan omaa kasvua perheellistymisestä
Ajattelen että jos elämä olisi hyvää ja ennustettavaa niin sitten voisi tehdä lapsen. Koska silloin elämästä tulisi varmaan myös aika arkista ja tylsää. Lapsiperhe-elämä olisi uusi hieno elämänvaihe. Mutta nyt kun pitää samaan aikaan opiskella, tehdä pätkää, kevytyrittäjyyttä ja sitten vielä muuttaa työn perässä niin mä vaan yritän pysyä mukana. Ei puhettakaan että pystyis ees huonekasvia hankkimaan saati lasta. En tunne itseäni vastuuttomaksi tai nuoruuteni pitkittäjäksi. Tunnen itseni stressaantuneeksi ja velvollisuudentunteiseksi.
Että en halua lapsia, koska ei kai kukaan halua itselleen mitään mikä on käytännössä mahdotonta? Jos ois vakityö niin sitten ne lapsihalut vois herätä. En halua lapsia mutta tuntuu että se ei tavallaan ole oma päätös.. Jos joku ymmärtää mitä tarkoitan?
Kommentit (426)
Itse asiassa menisin mielelläni Ruotsiin töihin mutta koska miehellä on vakituinen työ Suomessa se ei onnistu.
N27
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin ongelma on kyllä suomalaisten paskamainen kohtelu toisiaan kohtaan. Jos työelämässä oltaisiin iloisia ja positiivisia, ja ihmiset luottaisivat saavansa apua tai edes vaan töitä, mikäs siinä olisi lisääntyessä. Nykyään vaan tuntuu, että jokaista työpaikkaa kohti on kymmeniä hakijoita, joten vaikka töitä saisikin, niin työpaikalla kohdellaan törkeästi, koska hakijoita on pilvin pimein. Kaikilla on kurjaa. Ja kukapa sitä haluaisi tehdä lapsia kiusattaviksi ensin kouluun ja sitten työelämään.
Jos ihmiset olisivat vähän sivistyneempiä, voi että olisi elämä ihanaa.
Ja sitten toisaalta kurjuudesta ja ongelmista ei saa puhua. Eiväthän ne enää edes kuulu elämään! Kaikkien pitää olla onnellisia koko ajan. Koko ajan. Ja sitä halutaan viestiä ulospäin. Ja jos on väsynyt ja sanoo, niin heti on kaikki vieressä ratkomassa sun elämää, ihan kuin elämä ei saisi väsyttää.
Tämä on osa tätä suomalaista paskaelämää. Ihmiset eivät uskalla puhua mistään yhtään vakavammasta tai iloisemmasta asiasta, ylipäätään tunteista ei puhuta missään. Olen ollut sellaisissa työpaikoissa, joissa työkaverit hyvä kun tuntevat toisiaan. Itse puhun omista asioista melko avoimesti, koska minua ei haittaa enää vinot kommentit tai syrjintä, olen valmis tekemään itsestäni hyvän esimerkin muille. Tiedän, että kun asioistaan puhuu rehellisesti ja aidosti (oli asiat surullisia, iloisia tai vaikka turhauttavan tylsiä), syntyy aitoja kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Tämä luo empatiaa ja turvallisuudentunnetta kaikille. Jos joku sanoo, että häntä väsyttää, yleensä fiksu ihminen siinä vaiheessa jelppii. Tietysti joku lievästi autistinen henkilö ei välttämättä tajua auttaa, mutta se taas on eri asia.
Pitäisiköhän minunkin nr 82 kommentin perusteella päätellä, ettei miehestäni ole isäksi koska pelaa vain playstationia? Hirveän vaikea tilanne koska rakastan häntä.
N27
Ärsyttää myös, miten lehdissä asiantuntija toisensa perään kertoo, että hedelmällisyys laskee yli 30-vuotiaana ja naiset ei muka tätä tajua. Ihan kuin syy lapsettomuuteen olisi se, että lapselliset naiset ei vaan tajua että vanhenevat. Ihan bimbona vaan bilettävät menemään ja vaihtavat miestä kuin sukkaa, mihinkään ei sitouduta ja muka tulee yllätyksenä se, että hedelmällisyys laskee iän myötä. Kenelle se muka on yllätys? Kyllä syyt on ihan muualla!
Ja miksi miesten lasten hankintaa ei samalla tavalla kiirehditä? Kyllä se todennäköisyys lapsettomuuteen miehilläkin nousee iän myötä, vaikkei niin jyrkkää olisikaan ja johtuu ehkä enemmän sosiaalisista, kuin biologisista syistä.
Omassakin tuttavapiirissä on lukuisia lapsettomia n. 30-vuotiaita naisia ja heidän puolisoinaan on n. 30-vuotias lapseton mies, samassa tilanteessahan he ovat pätkätöiden ja epävarmuuden keskellä. Ei ne tilanteet, jossa mies hankkii lapsen jonkun nuoremman naisen kanssa joskus 50-vuotiaana oikeasti kovin yleisiä ole, että sillä voisi perustella sen, miksi puhutaan vain naisten haluttomuudesta hankkia lapsia.
Niinpä, miesten lasten hankinnan haluttomuudesta pitäisi myös puhua! Tuntuu että se on ongelma joka koskettaa monia naisia. Ja ikinä ei ole 100 % varmaa elämäntilannetta. Vaikka kaikki olisi täydellistä voihan toinen puoliso vaikka kuolla tai sairastua.
N27
Ja itse ainakin tiedostan oikein hyvin että hedelmällisyys alkaa laskea 30-vuotiaana.
N27
Itse myös 27 vuotias nuori nainen ja vakaassa parisuhteessa, eikä minkäälaisia lapsisuunnitelmia tulossa vuosiin. Olen tällä hetkellä pätkätyössä ja teen graduani. Tähtään vuoden loppuun valmistumista. Nyt sitten pitäisi alkaa lapsia saamaan? Niinku millä aikataululla :D? Kaikkein tappavinta tässä yhteiskunnassa olisi hankkia lapsia heti valmistumisen jälkeen ja sitten hakemaan töitä parin vuoden päästä, eipä kukaan palkkaisi. Eikä lapsia kasvateta pelkällä rakkaudella ja rajoilla, ne ei lämmitä pakkasilla tai pidä kuivana syksyllä leikkipuistossa.
Toisaalta en kyllä haluaisikaan saada lapsia vielä vuosiin. Tein hirveästi töitä, että pääsin yliopistoon. Melkeinpä kaikki viikonloput olin töissä ja nyt täyspäiväisesti gradun ohella, että saa ruokaa pöytään ja vuokrat maksettua.
Haluan kerrankin päästä nauttimaan työni tuloksesta, päästä matkustamaan ja nauttimaan tietynlaisesti vapaudesta. Heti tämän stressin perään lapsi niin siihen mä sitten palan loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Ja itse ainakin tiedostan oikein hyvin että hedelmällisyys alkaa laskea 30-vuotiaana.
N27
Hedelmällisyys alkaa laskea 20-vuotiaana.
Nr 89 meitä on erilaisia. Itse ainakin luotan siihen että saisin aina töitä hoitoalalla kun olen, ja olen aina halunnut lapsia ja halunnut olla äiti.
N27
Vierailija kirjoitti:
Nr 89 meitä on erilaisia. Itse ainakin luotan siihen että saisin aina töitä hoitoalalla kun olen, ja olen aina halunnut lapsia ja halunnut olla äiti.
N27
Nyt tajuan pakkomielteesi lapsiin. Sinä olet hoitoalalla. Tutkitusti lähihoitajilla on tuplamäärä lapsia muihin ammatteihin verrattuna. Sama pätee varmaan muihinkin hoitotyöntekijöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tuo työpaikkakiusaaminen on totta. Suomessa on sellainen kulttuuri että työpaikoilla on kiusaamista. Itse olen ollut kesätöissä Ruotsissa ja siellä kaikkia kannustettiin! Itse olin tuolloin 21 v ja viihdyin todella hyvin, olin 2,5 kk kesätöissä Ruotsissa
Ei Suomessakaan kaikkialla kiusata mutta mieheni työpaikalla on ilmeisesti kiusaamista.N27
Se on oikeasti jännä miten ruotsalaiset ovat niin erilaisia ihmisiä. Suomessa kyräillään ja poljetaan uusia työntekijöitä ja Ruotsissa autetaan, ollaan mukavia ja kannustavia. En tiedä oikeasti mistä tuo johtuu.
Oletko paljonkin tehnyt töitä Ruotsissa tai ruotsalaisissa firmoissa?
Minä olen tehnyt aika paljon 90-luvulta lähtien ja voin sanoa että ihan samoja ongelmia sielläkin on, vaikkakin ilmenevät vähän eri tavalla.
Rajusti kärjistäen voisi sanoa että ruotsalaiset ovat ulkokultaisia selkäänpuukottajia ja suomalaiset taas peittelemättömän vihamielisiä öykkäreitä. Suomessa kiusaaminen on usein suoraviivaisempaa ja räikeämpää, Ruotsissa taas ollaan päällisin puolin mukavia, mutta puhutaan esimiehille ja kollegoille pahaa selän takana tai eristetään sosiaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja itse ainakin tiedostan oikein hyvin että hedelmällisyys alkaa laskea 30-vuotiaana.
N27
Hedelmällisyys alkaa laskea 20-vuotiaana.
Tuossa on varmaan aiemmin tarkoitettu sitä, että 30 vuoden iässä hedelmällisyyden laskussa tapahtuvat muutokset nopeutuvat.
Lapsettomuus tulee vain yleistymään jatkossa kun katsoo nykykehitystä. Pienen pienet asunnot maksavat niin paljon, että niitä ei makseta palkoista kuin eläkeiän kynnyksellä ja sekin hyvällä tuurilla. Missä välissä se perheasunto ostetaan?
Vierailija kirjoitti:
Niin, tiedän sen että voi olla kyse esim. Vastentahtoisesta lapsettomuudesta. Jos 35 v serkkuni kärsii siitä, pelkään miten minun käy jos odotan liian pitkään :( mutta rakastan miestä.
N27
Jos mies tuossa iässä on jo ihan loppu työstä ja pelailee vaan niin en kyllä suosittele lasten hankintaa. Rakastat häntä mutta aiotko loppuikäsi katsella tuollaista pelaavaa vätystä. Tuosta on aika vaikea muuttua - monille miehille lapsen saaminen on herätys aikuisuuteen, mutta sitä ei voi etukäteen tietää.
Ja toisaalta köyhien lasten määrä lisääntyy. Näin käy, kun yläluokka on pieni, koulutettu keskiluokka kuristetaan verotuksella henkihieveriin ja pakotetaan suunnittelemaan lapset tosi tarkkaan, mitä aikaan ja määrään tulee. Ja sitten on enenevä määrä vekkuleita sosiaalielättejä, joilla on raha motiivina lisääntyä. Nämä 16 erityislasta, joilla kaikilla eri isä-tyypit, sekä tietysti tuontimamut, joille kustannetaan loputon kotirouvailu ja lsiääntyminen yhteiskunnan piikkiin. Äidit eivät kotoudu, pahimmillaan lapsetkaan eivät kotoudu ja kaikki nostavat kaikki rahansa taikaseinästä koko loppuelämänsä. Tiedän monta, jotka ovat tämän takia muuttaneet maasta. Juuri tätä koulutettua ja työkykyistä keskiluokkaa, joka täällä maksaa verot. Vituralleen menee.
Itse olen ollut töissä Englannissa, ja oikeasti tekisi mieli mennä sinne takaisin. Asuminen oli hemmetin kallista eikä sen taso todellakaan päätä huimannut, mutta ihmiset ovat niin paljon mukavampia. Jotenkin koomista ajatella, että uskon sopeutuvani englantilaiseen työyhteisöön helpommin kuin suomalaiseen, vaikka kielitaito on kaukana täydellisestä.
Tietysti jos Englannissa tekisi ne lapset, niin niiden koulutus maksaisi taas paljon enemmän kuin Suomessa. Suo siellä, vetelä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa menisin mielelläni Ruotsiin töihin mutta koska miehellä on vakituinen työ Suomessa se ei onnistu.
N27
Sinuna oikeasti lähtisin Ruotsiin töihin. Jos herra Playstation ei lähde mukaan, kohtaat nopeasti ihanan ruotsalaismiehen jne.
Ei minun mies suostuisi muuttamaan Ruotsiin, hän haluaa asua Helsingissä koska on aina asunut siellä. Itse voisin asua myös jollain pienemmällä paikkakunnalla Suomessa.
N27
Lapsettomuuteen on varmasti monia oikeita syitä.
Ehkä edellä on jo ollutkin, mutta sanon että iso syy on lisääntynyt jumalattomuus. Ei enää uskota Jumalaan ja siihen että Hän pitää huolen, ja toisaalta monilla ei ole rakkaudelliset vaan kylmät elämänarvot.
En näin uskovaisena oikein ymmärrä , miten se urattomuus liittyy lapsiin. Aivan kaksi eri kategoriaa. Ei minullakaan ole ollut vakiduunia kun sain ekan lapsen, mutta miksi se olisi estänyt lapsen saamista? Luotin että kaikki menee hyvin ilman stressaamista ja oman elämän vimmaista rakenteluakin, ja menikin. Nyt on kolme lasta ja vakiduuni.
Surullista että monet nuoret naiset kokevat, että on omissa käsissä, pärjääkö elämässä. Tämä luottamus taivaalliseen huolenpitoon EI tietty estä oman järjen käyttöä, minäkin olen korkeasti koulutettu, mutta en ole stressanut mistään ura-asioista koskaan, ei ole elämässä oleellisinta. Minun aarteeni on ihan muut asiat kuin mammona ja siihen panostaminen. Isoin aarre on tietty taivaassa, seuraavaksi parhaat aarteeni on lapseni <3
Olet ollut itsekin joskus se "kämänen kersa". Isälläsikin taisi olla mielenkiintoisempaa tekemistä, kuin leikkiä ja kasvattaa sinua. Kieroonhan sitä lapsiparka silloin kasvaa. Mutta oikeassa olet. Jos pleikan pelaaminen on eläämää suurempaa, niin ei tietenkään kannata hankkia lasta. Lapset tarvitsevat aikuisen ja tasapainoisen isän. Eikä se mies mikään maksaja ole. Lopeta tuo jonnenjoutava jorina. Naiset elättävät varmasti lapsiaan enemmän kuin keskivertomies. liian monen isukin palkka valuu kurkusta alas ja elatusvastuu jää täysin naisen harteille. Näidenkään isien ei olisi pitänyt riisua housujaan vaan pelata sitä pleikkaa.