Tulin juuri kahden viikon lomalta Amerikan-serkuiltani. En enää ihmettele YHTÄÄN, miksi siellä kaikki olivat sairaalloisen lihavia.
Kaupunki oli tosi pieni (jääköön nyt tunnistettavuussyistä paljastamatta). Koko kaupungissa ei ollut AINUTTAKAAN jalkakäytävää. Siis oikeasti, ainuttakaan. Kotoa lähtiessä oli drive way, muuten oli pelkkää autotietä koko kaupunki. Kotoa lähdettiin autolla joka paikkaan - töihin, päiväkotiin, kouluun, kauppaan, harrastuksiin. Perheessä oli kolme autoa (isä, äiti ja 17v).
Kaupungissa oli paljon ravintoloita, mutta kaikki olivat sellaisia roskaruokapaikkoja (McDonald's, Applebee's, Pizza Hut, Whataburger, Starbucks, Taco Bell ja muita erilaisia pizza- ja hampurilaispaikkoja).
Olisin halunnut lähteä kävelylle, ihan mihin tahansa, mutta se ei onnistunut. Tätini sanoi, ettei koko kaupungissa ole mitään paikkaa, jossa vain kävellä. On puistoja, mutta ne ovat pieniä, meikäläisten lasten leikkipuistojen kokoisia. Ei niissä kävellä, vaan istutaan piknikillä. Ja niihinkin mennään autolla parkkipaikalle. Jos et omista autoa tai joku ei voi kyyditä sinua, et pääse mitenkään pois kotoa! Autoteiden reunoilla ei voi kävellä. Se on sama kuin menisi moottoritielle kävelemään.
New York ja muut erikseen, mutta tätini mukaan suurin osa pikkukaupungeista on samanlaisia autokaupunkeja, joissa kukaan ei kävele.
Olin niin ahdistunut tuosta liikkumattomuudesta (vaikka Suomessa olen varsinainen sohvaperuna!), että kävelin tänään 7km töihin.
Kommentit (645)
Vierailija kirjoitti:
paljonhan Jenkeissä harrastetaan patikointia, mutta sekin tarkoittaa sitä että ajellaan jonnekin luonnonpuistoon autolla ensin ja sitten käydään patikkaretkellä. Maisemat ja luonnonpuistot ovat toki siihen hienoja, mutta todella typerää että lenkkeily on niin vieroksuttua. Voisihan sitä yhtälailla lähteä omalta kotiovelta 10 km juoksu/kävelylenkille.
Ja sit siellä patikkaretkellä laitetaan kannettavasta kaiuttimesta musiikki täysille kun "äänetön" metsä/luonto ahdistaa ja pelottaa. Ovat täysin irtaantuneita luonnosta.
Miehen sukulaiset ovat New Yorkista. Hoikkia joka ikinen. Eletään hyvin terveellisesti ja harrastuksiin kuuluu luonnossa patikointi, murtomaahiihto, kuntosalit.
Sama mut lievempänä Lontoossa.
Olin au pairina.
Ensimmäisenä iltana sanoin lähteväni ulos.
Perhe katsoi silmät pystyssä että mihin?
No lenkille.
Ulkona oli kyllä lääniä missä kävellä, mutta siellä ei liikkunut ketään.
Pian opin maan tavoille.
Palasin 3 kk kuluttua Suomeen 8 kg painavampana.
Laihduin parissa viikossa 4 kiloa ihan vain siksi että ruoka oli terveellistä normaaliruokaa eikä mitään mössöä.
Vierailija kirjoitti:
Missä ne ulkoiluttaa koiriaan?
Koiralle rakennetaan pihalle aitaus.
Tässähän on puhe niistä mittaamattoman laajoista omakotitaloalueista, joita siellä on.
Vierailija kirjoitti:
Mun veli kertoi samaa vaihto-oppilasvuodestaan - kukaan ei kävele mihinkään! He asuivat 400 metrin päässä Wal-Martista, mutta sinnekin mentiin AINA autolla. Sinne ei yksinkertaisesti vain pystynyt kävelemään, koska pihatieltä mentiin suoraan vilkkaalle autotielle. Ei ollut mitään mahdollisuutta kävellä. Ehkä jos olisi mennyt toisten pihojen läpi, mutta nekin oli aidattuja.
Kuntosali pelasti mun veljen lihomiselta. Tajusi aika äkkiä, että salikortti on hankittava, jos aikoo palata Suomeen elävänä.
Kuntosali ei ketään pelasta lihomiselta vaan syömisen järkeistäminen.
Vierailija kirjoitti:
Missä ne ulkoiluttaa koiriaan?
Ajaa koirineen autolla lähimpään puistoon.
Ihan täyttä paskaa koko aloitus. Olen kymmenissä eri kokoisissa jenkkikaupungeissa käynyt eri puolella amerikoita ja kyllä kaikissa voi kävellä jossain :D
Pikaruokaketjuja oli paljon, mutta mitä huonoa siinä nyt on?
Kolmanneksi, jenkeissä ei tosiaan näkynyt kovinkaan paljoa enää läskejä kun vertasi siihen näkyyn kun oli taas takaisin suomen lentoasemalla.
Minä olin vaihdossa nuorena ja nyt kävin paikan päällä aikuisena. Tuli tosi surullinen olo. Kaikki oli jämähtänyt 90-luvulle. Silloin moni asia näytti hienolta, nyt pohjoismaat ovat menneet ohi niin monin tavoin. Lähtien siitä, että internet-yhteys oli yllättävän huono. Toki hyvää ruokaa saa edullisesti isommista paikoista, koska maahanmuuttahat avaavat ravintoloita. Mutta syrjäseutujen tarjonta on olematonta! Isot talot rapistuvat, kansalaiset rapistuvat, opiaattiongelma näkyy. Ehkä joku turistiharha, mutta yleine epäluuloisuus muita kohtaan oli mielestäni lisääntynyt. Ehkä nuorena ja naivina en sitä nähnyt, mutta tuntuu että sellainen poteroituminen oli jotenkin uutta. Että mikään ei edes enää kiinnosta. Takana loistava tulevaisuus.
Ja tosiaan, nyt ei puhuta Kaliforniasta tai Manhattanista. Mutta ei kyllä keskilännestäkään.
Vertailun vuoksi Suomen parjatuilla syrjäkylillä on usein sellainen sitkeä tekemisen meininki, jota voi vaan ihailla. Mummot ja papat puuhaavat ja tekevät vaikka talkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Ihan täyttä paskaa koko aloitus. Olen kymmenissä eri kokoisissa jenkkikaupungeissa käynyt eri puolella amerikoita ja kyllä kaikissa voi kävellä jossain :D
Pikaruokaketjuja oli paljon, mutta mitä huonoa siinä nyt on?
Kolmanneksi, jenkeissä ei tosiaan näkynyt kovinkaan paljoa enää läskejä kun vertasi siihen näkyyn kun oli taas takaisin suomen lentoasemalla.
Aika vähän kuitenkin tiedät kyseisestä maasta...mä olen käynyt vain kahdessa paikassa ja tiedän, että ihan asiaa on tässä ketjussa. Ja tiedän myös, että siellä on erilaisia alueita, koska maa on iso.
Vierailija kirjoitti:
Ihan täyttä paskaa koko aloitus. Olen kymmenissä eri kokoisissa jenkkikaupungeissa käynyt eri puolella amerikoita ja kyllä kaikissa voi kävellä jossain :D
Pikaruokaketjuja oli paljon, mutta mitä huonoa siinä nyt on?
Kolmanneksi, jenkeissä ei tosiaan näkynyt kovinkaan paljoa enää läskejä kun vertasi siihen näkyyn kun oli taas takaisin suomen lentoasemalla.
No sosiaalisesti ei voi. Joku pysäyttää heti ja kysyy, onko kaikki ok. Ja high way usein katkoo kävelyreitit. Ihan kirjaimellisesti ostareille ei pääse ilman autoa jne. Tämä on helppo itse todentaa ja eri puolilla jättimaata käyneet kertovat kaikki samaa.
Ruokatarjonta ei ole niin huonoa kuin stereotypioissa.
Vierailija kirjoitti:
Ah. Muistuu mieleeni vaihto-oppilasvuoteni 1998-1999 Texasissa. Tulin takaisin 45 kiloa isompana!
Kaupunki oli rauhallinen, turvallinen ja pieni, siellä ei tapahtunut koskaan mitään. Olin lukioikäinen ja ajattelin ensimmäisellä viikolla, että kävelisin 2 kilometrin päässä olevaan kauppakeskukseen katselemaan. Perheenäiti oli ajatuksestani ihan hämillään, ei ymmärtänyt, mitä halusin. Halusin siis mennä 'Mallille', mutten tarvinnut kyytiä, eikä kukaan tullut hakemaan minua. Hän ei ymmärtänyt, miten ikinä pääsisin sinne - lentämälläkö? Sain kuitenkin luvan lähteä kävellen.
Kun olin kävellyt noin kilometrin, paikallinen poliisi ajoi viereen ja pysäytti. Kysyi, mitä teen, eikä uskonut, kun kerroin käveleväni kauppakeskukseen. Olin outo ja tuntematon ihminen, valkoinen suomalainen nuori mies. Piti näyttää henkilökorttia, jota minulla ei tietenkään ollut. En minä mitään passeja kanniskellut mukanani. Samassa poliisiauton perään ajoi vaihto-oppilasperheäitini ja selitti poliiseille mitä olin tekemässä. Hän oli siis ajanut koko ajan takana ja seurannut minua! Poliisit pyörittelivät päitään ja antoivat kävellä loput.
Vaihtoäiti tuli kauppakeskukseen muka omille asioilleen samaan aikaan ja vaati lopulta, että mennään yhdessä autolla takaisin, kun olen kierrellyt tarpeeksi.
Oli ensimmäinen ja viimeinen kävelyni tuon vuoden aikana!
Yksi lukioaikainen tuttu oli kanssa yrittänyt lähteä kävellen jonnekin - häntä vaihtoperhe ei päästänyt lähtemään ollenkaan ja nolostuneina selittivät, että jos nuori nainen on liikkeellä jalan, hän on ilman muuta prostituoitu, joka etsiskelee autoa poimimaan kyytiin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan täyttä paskaa koko aloitus. Olen kymmenissä eri kokoisissa jenkkikaupungeissa käynyt eri puolella amerikoita ja kyllä kaikissa voi kävellä jossain :D
Pikaruokaketjuja oli paljon, mutta mitä huonoa siinä nyt on?
Kolmanneksi, jenkeissä ei tosiaan näkynyt kovinkaan paljoa enää läskejä kun vertasi siihen näkyyn kun oli taas takaisin suomen lentoasemalla.
Aika vähän kuitenkin tiedät kyseisestä maasta...mä olen käynyt vain kahdessa paikassa ja tiedän, että ihan asiaa on tässä ketjussa. Ja tiedän myös, että siellä on erilaisia alueita, koska maa on iso.
Ai? Kerrotko vielä missä kaupungeissa et päässyt kävelemään mihinkään? Odotan mielenkiinnolla vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Miehen sukulaiset ovat New Yorkista. Hoikkia joka ikinen. Eletään hyvin terveellisesti ja harrastuksiin kuuluu luonnossa patikointi, murtomaahiihto, kuntosalit.
Murtomaahiihto ja patikointi New Yorkissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan täyttä paskaa koko aloitus. Olen kymmenissä eri kokoisissa jenkkikaupungeissa käynyt eri puolella amerikoita ja kyllä kaikissa voi kävellä jossain :D
Pikaruokaketjuja oli paljon, mutta mitä huonoa siinä nyt on?
Kolmanneksi, jenkeissä ei tosiaan näkynyt kovinkaan paljoa enää läskejä kun vertasi siihen näkyyn kun oli taas takaisin suomen lentoasemalla.
No sosiaalisesti ei voi. Joku pysäyttää heti ja kysyy, onko kaikki ok. Ja high way usein katkoo kävelyreitit. Ihan kirjaimellisesti ostareille ei pääse ilman autoa jne. Tämä on helppo itse todentaa ja eri puolilla jättimaata käyneet kertovat kaikki samaa.
Ruokatarjonta ei ole niin huonoa kuin stereotypioissa.
Oli paikkoja, joihin ei päässyt kävellen, joo, mutta samassa mielessä suomessakin on paikkoja joihin ei pääse kävellen - tai sitten kävelet maantien reunaa.
Itse olen kävellyt tuolla vähän joka paikassa ympäri maata eikä kukaan koskaan ole tullut kyselemään onko kaikki ok. Onhan tuolla muutenkin kaikenmaailman köyhiä ja kodittomiakin kadut piukassa, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kävellä...
Itse pidän pikaruuasta ja tuolla vaihtoehtoja toden totta oli.
Vierailija kirjoitti:
Miehen sukulaiset ovat New Yorkista. Hoikkia joka ikinen. Eletään hyvin terveellisesti ja harrastuksiin kuuluu luonnossa patikointi, murtomaahiihto, kuntosalit.
NEW YORK ON IHAN ERI ASIA kuin joku takahikiän peräkylä, jossa joka paikkaan mennään autolla.
Miksi te ette lue aloitusta!?! Ei siinä sanottu, että joka ikinen amerikkalainen on lihava ja liikkumaton ähkyynsyöjä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin vaihdossa nuorena ja nyt kävin paikan päällä aikuisena. Tuli tosi surullinen olo. Kaikki oli jämähtänyt 90-luvulle. Silloin moni asia näytti hienolta, nyt pohjoismaat ovat menneet ohi niin monin tavoin. Lähtien siitä, että internet-yhteys oli yllättävän huono. Toki hyvää ruokaa saa edullisesti isommista paikoista, koska maahanmuuttahat avaavat ravintoloita. Mutta syrjäseutujen tarjonta on olematonta! Isot talot rapistuvat, kansalaiset rapistuvat, opiaattiongelma näkyy. Ehkä joku turistiharha, mutta yleine epäluuloisuus muita kohtaan oli mielestäni lisääntynyt. Ehkä nuorena ja naivina en sitä nähnyt, mutta tuntuu että sellainen poteroituminen oli jotenkin uutta. Että mikään ei edes enää kiinnosta. Takana loistava tulevaisuus.
Ja tosiaan, nyt ei puhuta Kaliforniasta tai Manhattanista. Mutta ei kyllä keskilännestäkään.Vertailun vuoksi Suomen parjatuilla syrjäkylillä on usein sellainen sitkeä tekemisen meininki, jota voi vaan ihailla. Mummot ja papat puuhaavat ja tekevät vaikka talkoilla.
Jenkeissä erilaiset ihmiset ovat keskenänsä, mutta lasiseinä on joissain paikoissa vahvasti erilaisten ryhmien välissä. Tämäkin vaihtelee eri osavaltioissa paljon.
Viimeksi kun kesällä tein tuonne kaliforniaan reissua niin siellä olivat ihmiset yllättävän hoikassa kunnossa, ilmeisesti terveysintoilu on sielläkin nykyään vahvana? Joka paikassa ainakin oli noita muodikkaita proteiinipatukoita ja terveystuotteita myynnissä...
Vierailija kirjoitti:
Sama mut lievempänä Lontoossa.
Olin au pairina.
Ensimmäisenä iltana sanoin lähteväni ulos.
Perhe katsoi silmät pystyssä että mihin?
No lenkille.
Ulkona oli kyllä lääniä missä kävellä, mutta siellä ei liikkunut ketään.
Pian opin maan tavoille.
Palasin 3 kk kuluttua Suomeen 8 kg painavampana.
Laihduin parissa viikossa 4 kiloa ihan vain siksi että ruoka oli terveellistä normaaliruokaa eikä mitään mössöä.
Nyt on kyllä huttua😆
Lontoolaiset, ainakin koulutetut ja varakkaat on todella tarkkoja kunnostaan, liikkuvat paljon mikä juuri Lontoossa on maailman helpointa. Joka puolella upeita puistoja ja kävelyreitit ja katukäytävät mahdollistaa jalankulun vaikka läpi maan. Eli älä syytä lihomisestasi isäntä perhettä saati upeaa kaupunkia! 😁
Itse olin Arkansasissa noin 20v sitten. Isäntäperheen äidin kanssa ajettiin hautausmaalle ja lenkkeiltiin siellä. En lihonut vuoden aikana yhtään, sillä valitsin lukkariin tunnin koululiikuntaa joka päivälle.
En ole käynyt usassa vaihtarivuoden jälkeen. Sain tarpeekseni vanhoillisuudesta ja kirkoista. En ihmettele kokemusteni perusteella yhtään Trumpin suosiota. Rannikoilla on varmaan eri meininki, mutta en välitä isoista kaupungeista. Mieluummin matkustaisin Kanadaan.