Tuloerot parisuhteessa
Olemme naimisissa ja puolison tulot ovat kaksi kertaa enemmän kuin omani.Hän valittaa / huutaa minulle usein siitä,että joutuu laittamaan enemmän rahaa yhteisiin menoihin kuten ruokaan jne.
En voi enempää rahaa käyttää näihin,koska tili menee nollille ennen aikojaan.Emme elä leveästi tosiaankaan eikä esim.asumisesta voi vähentää.Enkä ole mikään lokkikaan,vaan tulot on pienet.
Tilanne on ikävä.En tiedä mitä tehdä paitsi erottaa talous toisistaan.Selittäminen tai keskustelu asiasta ei ole tuottanut tulosta.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Avioliitto ei vaikuta omaisuuden omistukseen ja puolisot vastaavat itse veloistaan."
Laki on miehesi puolella.
Tulot ei ole omaisuus
Ja aviolaki sanoo että puoliso on elatusvelvollinen puolisoonsa nähden.
Lisäksi parempituloinen voidaan velvoittaa maksamaan toiselle rahaa jotta inhimillinen elämä toteutuu.
Mikä laki? Löysin vain tämän "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei ole mitään elatusvelvollisuutta, jos molemmilla on tuloja eikä toisen tulottomuus tarkoita, että ansaitsevan pitää tarjota toiselle tämän haluama elintaso.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja vinkuu samaa asiaa vähintään kerran viikossa.
Melko väsynyttä
Ai tämä on jonkun toisenkin ongelma.Toivottavasti vastaa mulle.Tänne olen kirjoittanutn.2 kk sitten ja muista asioista.ap
Vierailija kirjoitti:
Poikaystäväni ei suostu muuttamaan yhteen siksi, että tienaan paljon vähemmän. Hän sanoo, että ei viitsisi riidellä rahasta, mukavampaa pitää kodit ja taloudet erillään, kumpikin maksaa omat kulunsa. Mikä ei tarkoita, etteikö hän tarjoa minulle illallista ravintolassa tai vie kokonaan omalla kustannuksellaan viikonloppulomalle, mutta jotenkin kamala ajatella, että hän ei haluaisi maksaa euroakaan arjestani.
Tuon kanssa ei kannata ainakaan lapsia tehdä. Sitten olet myös taloudellisesti yh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kannattaa nyt ainakin ruokatalous pistää erilleen. Ostat ja teet vain itsellesi sellaista ruokaa, johon sinulla on varaa. Mies voi hoitaa omat syömisensä vaikka ravintolassa, jos ei osaa kokata. Pidät myös huolen ettet pese miehen tiskejä, kyllä tiskiharja pysyy myös miehen kädessä.
Asumista voisitte halventaa, joten etsi teille sellainen asunto, johon sinulla on varaa. Kun saat kulut pienemmäksi, niin alat sitten säästää itsellesi pahan päivän varalle. Se tuntuu olevan lähempänä kuin arvaatkaan.
Myös aika on yhtä arvokasta teille kummallekin, joten kotityöt pitää laittaa tismalleen tasan.
Ruoka-asiassa näin mietinkin.Asumista ei voi halventaa.Asumiskulut meillä vain 750€ / kk,en tiedä ketään jolla näin pienet täällä.Asunto ei ole iso tai hieno,vaan ihan normi kahdelle.Asumiskulumme n.30 prossaa pienempi kuin tutuillani tai yleensä täällä.
No sitten jatkatte yhdessä asumista ja pistätte vuokran puoliksi. Muuten kumpikin hoitaa muut menot miten haluaa. Sähkölaskusta maksaa enemmän se, joka käyttää sähköä enemmän eli jos toinen jättää valot päälle ja lämmittää uunin jonkun pikkuasian vuoksi. Toisen vessapaperiin, tiskiaineeseen tai shampooseen ei siis kosketa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikaystäväni ei suostu muuttamaan yhteen siksi, että tienaan paljon vähemmän. Hän sanoo, että ei viitsisi riidellä rahasta, mukavampaa pitää kodit ja taloudet erillään, kumpikin maksaa omat kulunsa. Mikä ei tarkoita, etteikö hän tarjoa minulle illallista ravintolassa tai vie kokonaan omalla kustannuksellaan viikonloppulomalle, mutta jotenkin kamala ajatella, että hän ei haluaisi maksaa euroakaan arjestani.
Tuon kanssa ei kannata ainakaan lapsia tehdä. Sitten olet myös taloudellisesti yh.
Toisaalta poikakaverin ei kannata asua kirjoittajan kanssa yhdessä, koska silloin hän olisi se yh, joka elättää aikuista ihmistä tämän halutessa poikakaverin tulojen mukaisen elintason.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Avioliitto ei vaikuta omaisuuden omistukseen ja puolisot vastaavat itse veloistaan."
Laki on miehesi puolella.
Tulot ei ole omaisuus
Ja aviolaki sanoo että puoliso on elatusvelvollinen puolisoonsa nähden.
Lisäksi parempituloinen voidaan velvoittaa maksamaan toiselle rahaa jotta inhimillinen elämä toteutuu.Mikä laki? Löysin vain tämän "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei ole mitään elatusvelvollisuutta, jos molemmilla on tuloja eikä toisen tulottomuus tarkoita, että ansaitsevan pitää tarjota toiselle tämän haluama elintaso.
https://anna.fi/lifestyle/tyo-ja-raha/tiesitko-etta-avioliitossa-puolis…
"Mutta mitä puolisoiden välinen elatusvelvollisuus avioliiton arjessa ja rahojen jakamisessa tarkoittaa? Kysyimme asiaa varatuomari Anne Maunulalta."
"Oikeudellisesti katsottuna se, kuinka paljon rahaa kumppanille on annettava tai tältä saatava, riippuu aviopuolisoiden eli perheen nettotuloista. Lähtökohtaisesti oikeus katsoo, että niiden tulisi jakautua tasaisesti puolisoiden kesken. Jos siis toisella puolisolla olisi vaikka 6000 nettotulot ja toisella nollatulot, kumpikin olisi oikeutettu 3000 euroon. Jos asiaa joudutaan selvittämään oikeusteitse, elatusvelvollisuuden määrä päätetään oikeudessa kuitenkin aina tapauskohtaisesti."
"Eron jälkeen maksettavan elatusavun summat ovat pienempiä kuin avioliiton aikana, eli niiden täytyy kattaa ainoastaan ex-puolison välttämättömät kulut. Eron jälkeen puolisoiden elintasot voivat siis poiketa toisistaan – toisin kuin avioliiton aikana."
Varatuomari ei näytä olevan kanssasi oikein samaa mieltä, vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikaystäväni ei suostu muuttamaan yhteen siksi, että tienaan paljon vähemmän. Hän sanoo, että ei viitsisi riidellä rahasta, mukavampaa pitää kodit ja taloudet erillään, kumpikin maksaa omat kulunsa. Mikä ei tarkoita, etteikö hän tarjoa minulle illallista ravintolassa tai vie kokonaan omalla kustannuksellaan viikonloppulomalle, mutta jotenkin kamala ajatella, että hän ei haluaisi maksaa euroakaan arjestani.
Tuon kanssa ei kannata ainakaan lapsia tehdä. Sitten olet myös taloudellisesti yh.
Toisaalta poikakaverin ei kannata asua kirjoittajan kanssa yhdessä, koska silloin hän olisi se yh, joka elättää aikuista ihmistä tämän halutessa poikakaverin tulojen mukaisen elintason.
No nyt ei nälväisy oikein onnistunut, kokeiles nyt toisen kerran. Jos jo lähtökohtaisesti suhtautuu oman lapsen äitiin yh:na, niin ei todellakaan ole valmis parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Avioliitto ei vaikuta omaisuuden omistukseen ja puolisot vastaavat itse veloistaan."
Laki on miehesi puolella.
Tulot ei ole omaisuus
Ja aviolaki sanoo että puoliso on elatusvelvollinen puolisoonsa nähden.
Lisäksi parempituloinen voidaan velvoittaa maksamaan toiselle rahaa jotta inhimillinen elämä toteutuu.Mikä laki? Löysin vain tämän "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei ole mitään elatusvelvollisuutta, jos molemmilla on tuloja eikä toisen tulottomuus tarkoita, että ansaitsevan pitää tarjota toiselle tämän haluama elintaso.
Itseasiassa juridinen lähtökohta on että avioparin elintaso on yhteinen ja kumpikin vastaa siitä nettotulojensa suhteessa. Tämä näkyy esimerkiksi niissä korkeimman oikeuden päätöksissä joissa on käsitelty velkajärjestelyjä - ns. maksuvara lasketaan niin että velallisen osuus elinkustannuksista lasketaan tulojen suhteessa eli implisiittinen oletus on että enemmän tienaava puoliso myös maksaa suuremman siivun kuluista.
Velallinen ei voi myöskään velkojiaan sitovalla tavalla luopua oikeudestaan saada elatusta puolisoltaan, joten jos on vaikkapa sovittu että vuokra maksetaan puoliksi vaikka nettotulojen suhteen perusteella osuuden pitäisi olla vain 1/3 niin maksukykyä laskettaessa käytetään velkojen kannalta edullisempaa, nettotuloihin perustuvaa tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kannattaa nyt ainakin ruokatalous pistää erilleen. Ostat ja teet vain itsellesi sellaista ruokaa, johon sinulla on varaa. Mies voi hoitaa omat syömisensä vaikka ravintolassa, jos ei osaa kokata. Pidät myös huolen ettet pese miehen tiskejä, kyllä tiskiharja pysyy myös miehen kädessä.
Asumista voisitte halventaa, joten etsi teille sellainen asunto, johon sinulla on varaa. Kun saat kulut pienemmäksi, niin alat sitten säästää itsellesi pahan päivän varalle. Se tuntuu olevan lähempänä kuin arvaatkaan.
Myös aika on yhtä arvokasta teille kummallekin, joten kotityöt pitää laittaa tismalleen tasan.
Ruoka-asiassa näin mietinkin.Asumista ei voi halventaa.Asumiskulut meillä vain 750€ / kk,en tiedä ketään jolla näin pienet täällä.Asunto ei ole iso tai hieno,vaan ihan normi kahdelle.Asumiskulumme n.30 prossaa pienempi kuin tutuillani tai yleensä täällä.
No sitten jatkatte yhdessä asumista ja pistätte vuokran puoliksi. Muuten kumpikin hoitaa muut menot miten haluaa. Sähkölaskusta maksaa enemmän se, joka käyttää sähköä enemmän eli jos toinen jättää valot päälle ja lämmittää uunin jonkun pikkuasian vuoksi. Toisen vessapaperiin, tiskiaineeseen tai shampooseen ei siis kosketa.
Mehän pistämme vuokran puoliksi.Kuten muutkin asiat.Minä vain joudun miinukselle tai rahat loppuu kesken.Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Avioliitto ei vaikuta omaisuuden omistukseen ja puolisot vastaavat itse veloistaan."
Laki on miehesi puolella.
Tulot ei ole omaisuus
Ja aviolaki sanoo että puoliso on elatusvelvollinen puolisoonsa nähden.
Lisäksi parempituloinen voidaan velvoittaa maksamaan toiselle rahaa jotta inhimillinen elämä toteutuu.Mikä laki? Löysin vain tämän "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei ole mitään elatusvelvollisuutta, jos molemmilla on tuloja eikä toisen tulottomuus tarkoita, että ansaitsevan pitää tarjota toiselle tämän haluama elintaso.
https://anna.fi/lifestyle/tyo-ja-raha/tiesitko-etta-avioliitossa-puolis…
"Mutta mitä puolisoiden välinen elatusvelvollisuus avioliiton arjessa ja rahojen jakamisessa tarkoittaa? Kysyimme asiaa varatuomari Anne Maunulalta."
"Oikeudellisesti katsottuna se, kuinka paljon rahaa kumppanille on annettava tai tältä saatava, riippuu aviopuolisoiden eli perheen nettotuloista. Lähtökohtaisesti oikeus katsoo, että niiden tulisi jakautua tasaisesti puolisoiden kesken. Jos siis toisella puolisolla olisi vaikka 6000 nettotulot ja toisella nollatulot, kumpikin olisi oikeutettu 3000 euroon. Jos asiaa joudutaan selvittämään oikeusteitse, elatusvelvollisuuden määrä päätetään oikeudessa kuitenkin aina tapauskohtaisesti."
"Eron jälkeen maksettavan elatusavun summat ovat pienempiä kuin avioliiton aikana, eli niiden täytyy kattaa ainoastaan ex-puolison välttämättömät kulut. Eron jälkeen puolisoiden elintasot voivat siis poiketa toisistaan – toisin kuin avioliiton aikana."
Varatuomari ei näytä olevan kanssasi oikein samaa mieltä, vai?
Juttu jatkuu näin: "Jos raha-asioista ei kuitenkaan päästä yhteisymmärrykseen ja paremmin tienaava aviopuoliso ei suostu antamaan rahaa kotona olevalle tai vähemmän tienaavalle kumppanilleen, voi tämä nostaa käräjäoikeudessa kanteen asiasta. Sen seurauksena oikeus voi velvoittaa paremmin tienaavan puolison maksamaan pienituloisemmalle tai tulottomalle puolisolleen kohtuulliseksi katsomansa summan kuukaudessa."
Ei siis 50 % vaan kohtuullinen summa! Toisaalta työssäkäyvä voi velvoittaa kotona olevan tekemään kaikki kotityöt osana koko perheen elatusta - tämä on asia, josta usein vaietaan. Lain mukaan molempien pitää ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja osa siitä on se kotitalous siivoamisineen ja tiskaamisineen. Oikeuden kautta on hankala saada euroakaan, jos paremmintienaava näyttää kuitit siitä, että on joutunut ostamaan siivouspalvelun, koska kotona ollut ole tehnyt omaan osuuttaan.
Varatuomari ei ole sama asia kuin lain henki ja kirjain. Lähtökohtaisesti aviopuolisoiden omaisuus on heidän omaansa ja palkkatulo on siten sen ansainneen puolison omaisuutta. Oikeustapauksissa elatusvelvollisuutta ei ole, jos toinen puoliso on omilla teoillaan heikentänyt omaa elatuskykyään esim. irtisanoutumalla töistä tai kieltäytymällä hakemasta työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Avioliitto ei vaikuta omaisuuden omistukseen ja puolisot vastaavat itse veloistaan."
Laki on miehesi puolella.
Tulot ei ole omaisuus
Ja aviolaki sanoo että puoliso on elatusvelvollinen puolisoonsa nähden.
Lisäksi parempituloinen voidaan velvoittaa maksamaan toiselle rahaa jotta inhimillinen elämä toteutuu.Mikä laki? Löysin vain tämän "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei ole mitään elatusvelvollisuutta, jos molemmilla on tuloja eikä toisen tulottomuus tarkoita, että ansaitsevan pitää tarjota toiselle tämän haluama elintaso.
Itseasiassa juridinen lähtökohta on että avioparin elintaso on yhteinen ja kumpikin vastaa siitä nettotulojensa suhteessa. Tämä näkyy esimerkiksi niissä korkeimman oikeuden päätöksissä joissa on käsitelty velkajärjestelyjä - ns. maksuvara lasketaan niin että velallisen osuus elinkustannuksista lasketaan tulojen suhteessa eli implisiittinen oletus on että enemmän tienaava puoliso myös maksaa suuremman siivun kuluista.
Velallinen ei voi myöskään velkojiaan sitovalla tavalla luopua oikeudestaan saada elatusta puolisoltaan, joten jos on vaikkapa sovittu että vuokra maksetaan puoliksi vaikka nettotulojen suhteen perusteella osuuden pitäisi olla vain 1/3 niin maksukykyä laskettaessa käytetään velkojen kannalta edullisempaa, nettotuloihin perustuvaa tapaa.
Miten voit verrata tätä nyt keskustelussa olevaan asiaan? Tuossahan on taustalla velkajärjestely, joka on poikkeustilanne, kuten päätöksessä KKO:20027:28 todetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Avioliitto ei vaikuta omaisuuden omistukseen ja puolisot vastaavat itse veloistaan."
Laki on miehesi puolella.
Tulot ei ole omaisuus
Ja aviolaki sanoo että puoliso on elatusvelvollinen puolisoonsa nähden.
Lisäksi parempituloinen voidaan velvoittaa maksamaan toiselle rahaa jotta inhimillinen elämä toteutuu.Mikä laki? Löysin vain tämän "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei ole mitään elatusvelvollisuutta, jos molemmilla on tuloja eikä toisen tulottomuus tarkoita, että ansaitsevan pitää tarjota toiselle tämän haluama elintaso.
Itseasiassa juridinen lähtökohta on että avioparin elintaso on yhteinen ja kumpikin vastaa siitä nettotulojensa suhteessa. Tämä näkyy esimerkiksi niissä korkeimman oikeuden päätöksissä joissa on käsitelty velkajärjestelyjä - ns. maksuvara lasketaan niin että velallisen osuus elinkustannuksista lasketaan tulojen suhteessa eli implisiittinen oletus on että enemmän tienaava puoliso myös maksaa suuremman siivun kuluista.
Velallinen ei voi myöskään velkojiaan sitovalla tavalla luopua oikeudestaan saada elatusta puolisoltaan, joten jos on vaikkapa sovittu että vuokra maksetaan puoliksi vaikka nettotulojen suhteen perusteella osuuden pitäisi olla vain 1/3 niin maksukykyä laskettaessa käytetään velkojen kannalta edullisempaa, nettotuloihin perustuvaa tapaa.
Miten voit verrata tätä nyt keskustelussa olevaan asiaan? Tuossahan on taustalla velkajärjestely, joka on poikkeustilanne, kuten päätöksessä KKO:20027:28 todetaan.
Ei sitä suoraan verratakaan vaan siitä käy ilmi se pääsääntö jonka mukaan oikeus elatusvelvollisuutta arvioi eli että elintaso on yhteinen ja sen kustannukset jaetaan nettotulojen suhteessa.
Sun elämä helpottuu suuresti kun jätät sen sian. Ei elämä sen kanssa tuosta mukavammaksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Avioliitto ei vaikuta omaisuuden omistukseen ja puolisot vastaavat itse veloistaan."
Laki on miehesi puolella.
Tulot ei ole omaisuus
Ja aviolaki sanoo että puoliso on elatusvelvollinen puolisoonsa nähden.
Lisäksi parempituloinen voidaan velvoittaa maksamaan toiselle rahaa jotta inhimillinen elämä toteutuu.Mikä laki? Löysin vain tämän "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei ole mitään elatusvelvollisuutta, jos molemmilla on tuloja eikä toisen tulottomuus tarkoita, että ansaitsevan pitää tarjota toiselle tämän haluama elintaso.
https://anna.fi/lifestyle/tyo-ja-raha/tiesitko-etta-avioliitossa-puolis…
"Mutta mitä puolisoiden välinen elatusvelvollisuus avioliiton arjessa ja rahojen jakamisessa tarkoittaa? Kysyimme asiaa varatuomari Anne Maunulalta."
"Oikeudellisesti katsottuna se, kuinka paljon rahaa kumppanille on annettava tai tältä saatava, riippuu aviopuolisoiden eli perheen nettotuloista. Lähtökohtaisesti oikeus katsoo, että niiden tulisi jakautua tasaisesti puolisoiden kesken. Jos siis toisella puolisolla olisi vaikka 6000 nettotulot ja toisella nollatulot, kumpikin olisi oikeutettu 3000 euroon. Jos asiaa joudutaan selvittämään oikeusteitse, elatusvelvollisuuden määrä päätetään oikeudessa kuitenkin aina tapauskohtaisesti."
"Eron jälkeen maksettavan elatusavun summat ovat pienempiä kuin avioliiton aikana, eli niiden täytyy kattaa ainoastaan ex-puolison välttämättömät kulut. Eron jälkeen puolisoiden elintasot voivat siis poiketa toisistaan – toisin kuin avioliiton aikana."
Varatuomari ei näytä olevan kanssasi oikein samaa mieltä, vai?
Juttu jatkuu näin: "Jos raha-asioista ei kuitenkaan päästä yhteisymmärrykseen ja paremmin tienaava aviopuoliso ei suostu antamaan rahaa kotona olevalle tai vähemmän tienaavalle kumppanilleen, voi tämä nostaa käräjäoikeudessa kanteen asiasta. Sen seurauksena oikeus voi velvoittaa paremmin tienaavan puolison maksamaan pienituloisemmalle tai tulottomalle puolisolleen kohtuulliseksi katsomansa summan kuukaudessa."
Ei siis 50 % vaan kohtuullinen summa! Toisaalta työssäkäyvä voi velvoittaa kotona olevan tekemään kaikki kotityöt osana koko perheen elatusta - tämä on asia, josta usein vaietaan. Lain mukaan molempien pitää ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja osa siitä on se kotitalous siivoamisineen ja tiskaamisineen. Oikeuden kautta on hankala saada euroakaan, jos paremmintienaava näyttää kuitit siitä, että on joutunut ostamaan siivouspalvelun, koska kotona ollut ole tehnyt omaan osuuttaan.
Varatuomari ei ole sama asia kuin lain henki ja kirjain. Lähtökohtaisesti aviopuolisoiden omaisuus on heidän omaansa ja palkkatulo on siten sen ansainneen puolison omaisuutta. Oikeustapauksissa elatusvelvollisuutta ei ole, jos toinen puoliso on omilla teoillaan heikentänyt omaa elatuskykyään esim. irtisanoutumalla töistä tai kieltäytymällä hakemasta työpaikkaa.
Mainitsemasi kohtuullisen summan lähtökohta on kuitenkin se yhteinen elintaso. Toki nämä katsotaan aina tapauskohtaisesti.
Irtisanoutuminen sinänsä ei poista elatusvelvollisuutta mihinkään, itseasiassa avioliittolaissa on jopa erikseen turvattu kummankin puolison oikeus päättää itsenäisesti siitä käykö ansiotöissä vai ei. Toki irtisanoutuneen täytyy täyttää oma elatusvelvollisuutensa silloin jotenkin muuten kuin ansiotuloillaan, mutta sen laiminlyöntikään ei poista elatusvelvollisuutta toiseen suuntaan, sen tekee vasta avioero.
Olen vararikossa kun hyväpalkkainen puolisoni varailee matkoja ja luonnollisesti itse maksan 100% omasta osuudestani. Mies siis tienaa bruttona n. 4700€/kk ja itsellä n. 1900€/kk. Jos kieltäydyn reissuista niin tylsäksi haukkuu ja valittaa että kanssani ei voi tehdä mitään hauskaa.:( Vaihtakoot sitten minut paremmin tienaavaan naiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kannattaa nyt ainakin ruokatalous pistää erilleen. Ostat ja teet vain itsellesi sellaista ruokaa, johon sinulla on varaa. Mies voi hoitaa omat syömisensä vaikka ravintolassa, jos ei osaa kokata. Pidät myös huolen ettet pese miehen tiskejä, kyllä tiskiharja pysyy myös miehen kädessä.
Asumista voisitte halventaa, joten etsi teille sellainen asunto, johon sinulla on varaa. Kun saat kulut pienemmäksi, niin alat sitten säästää itsellesi pahan päivän varalle. Se tuntuu olevan lähempänä kuin arvaatkaan.
Myös aika on yhtä arvokasta teille kummallekin, joten kotityöt pitää laittaa tismalleen tasan.
Ruoka-asiassa näin mietinkin.Asumista ei voi halventaa.Asumiskulut meillä vain 750€ / kk,en tiedä ketään jolla näin pienet täällä.Asunto ei ole iso tai hieno,vaan ihan normi kahdelle.Asumiskulumme n.30 prossaa pienempi kuin tutuillani tai yleensä täällä.
No sitten jatkatte yhdessä asumista ja pistätte vuokran puoliksi. Muuten kumpikin hoitaa muut menot miten haluaa. Sähkölaskusta maksaa enemmän se, joka käyttää sähköä enemmän eli jos toinen jättää valot päälle ja lämmittää uunin jonkun pikkuasian vuoksi. Toisen vessapaperiin, tiskiaineeseen tai shampooseen ei siis kosketa.
Mehän pistämme vuokran puoliksi.Kuten muutkin asiat.Minä vain joudun miinukselle tai rahat loppuu kesken.Ap
Sanoin, että vuokra menee puoliksi, mutta muut kulut ei. Sinä maksat omat kulusi ja mies omansa. Et maksa miehen puolesta mitään etkä tee miehen puolesta mitään. Jos sittenkään et pärjää, niin sinun kannattaa harkita, jos muuttaisit omillesi. Nythän miehen tulojen vuoksi et saa asumislisää.
Kai sinulla on käytössä kirjanpito tulojesi ja menojesi osalta? Jos ei ole, niin kannattaa aloittaa heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kannattaa nyt ainakin ruokatalous pistää erilleen. Ostat ja teet vain itsellesi sellaista ruokaa, johon sinulla on varaa. Mies voi hoitaa omat syömisensä vaikka ravintolassa, jos ei osaa kokata. Pidät myös huolen ettet pese miehen tiskejä, kyllä tiskiharja pysyy myös miehen kädessä.
Asumista voisitte halventaa, joten etsi teille sellainen asunto, johon sinulla on varaa. Kun saat kulut pienemmäksi, niin alat sitten säästää itsellesi pahan päivän varalle. Se tuntuu olevan lähempänä kuin arvaatkaan.
Myös aika on yhtä arvokasta teille kummallekin, joten kotityöt pitää laittaa tismalleen tasan.
Ruoka-asiassa näin mietinkin.Asumista ei voi halventaa.Asumiskulut meillä vain 750€ / kk,en tiedä ketään jolla näin pienet täällä.Asunto ei ole iso tai hieno,vaan ihan normi kahdelle.Asumiskulumme n.30 prossaa pienempi kuin tutuillani tai yleensä täällä.
No sitten jatkatte yhdessä asumista ja pistätte vuokran puoliksi. Muuten kumpikin hoitaa muut menot miten haluaa. Sähkölaskusta maksaa enemmän se, joka käyttää sähköä enemmän eli jos toinen jättää valot päälle ja lämmittää uunin jonkun pikkuasian vuoksi. Toisen vessapaperiin, tiskiaineeseen tai shampooseen ei siis kosketa.
Mehän pistämme vuokran puoliksi.Kuten muutkin asiat.Minä vain joudun miinukselle tai rahat loppuu kesken.Ap
Sanoin, että vuokra menee puoliksi, mutta muut kulut ei. Sinä maksat omat kulusi ja mies omansa. Et maksa miehen puolesta mitään etkä tee miehen puolesta mitään. Jos sittenkään et pärjää, niin sinun kannattaa harkita, jos muuttaisit omillesi. Nythän miehen tulojen vuoksi et saa asumislisää.
Kai sinulla on käytössä kirjanpito tulojesi ja menojesi osalta? Jos ei ole, niin kannattaa aloittaa heti.
En maksa hänen puolestaan mitään.Ongelma on,että minulla loppuvat rahat kesken koska aiemmin en ole maksanut esim.auton kuluja jne.Samalla hän suuttuu kun näin käy.Tilanne on ahdistava.
Mitä käräjöintiin tulee,niin taidan jättää väliin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kannattaa nyt ainakin ruokatalous pistää erilleen. Ostat ja teet vain itsellesi sellaista ruokaa, johon sinulla on varaa. Mies voi hoitaa omat syömisensä vaikka ravintolassa, jos ei osaa kokata. Pidät myös huolen ettet pese miehen tiskejä, kyllä tiskiharja pysyy myös miehen kädessä.
Asumista voisitte halventaa, joten etsi teille sellainen asunto, johon sinulla on varaa. Kun saat kulut pienemmäksi, niin alat sitten säästää itsellesi pahan päivän varalle. Se tuntuu olevan lähempänä kuin arvaatkaan.
Myös aika on yhtä arvokasta teille kummallekin, joten kotityöt pitää laittaa tismalleen tasan.
Ruoka-asiassa näin mietinkin.Asumista ei voi halventaa.Asumiskulut meillä vain 750€ / kk,en tiedä ketään jolla näin pienet täällä.Asunto ei ole iso tai hieno,vaan ihan normi kahdelle.Asumiskulumme n.30 prossaa pienempi kuin tutuillani tai yleensä täällä.
No sitten jatkatte yhdessä asumista ja pistätte vuokran puoliksi. Muuten kumpikin hoitaa muut menot miten haluaa. Sähkölaskusta maksaa enemmän se, joka käyttää sähköä enemmän eli jos toinen jättää valot päälle ja lämmittää uunin jonkun pikkuasian vuoksi. Toisen vessapaperiin, tiskiaineeseen tai shampooseen ei siis kosketa.
Mehän pistämme vuokran puoliksi.Kuten muutkin asiat.Minä vain joudun miinukselle tai rahat loppuu kesken.Ap
Sanoin, että vuokra menee puoliksi, mutta muut kulut ei. Sinä maksat omat kulusi ja mies omansa. Et maksa miehen puolesta mitään etkä tee miehen puolesta mitään. Jos sittenkään et pärjää, niin sinun kannattaa harkita, jos muuttaisit omillesi. Nythän miehen tulojen vuoksi et saa asumislisää.
Kai sinulla on käytössä kirjanpito tulojesi ja menojesi osalta? Jos ei ole, niin kannattaa aloittaa heti.
En maksa hänen puolestaan mitään.Ongelma on,että minulla loppuvat rahat kesken koska aiemmin en ole maksanut esim.auton kuluja jne.Samalla hän suuttuu kun näin käy.Tilanne on ahdistava.
Mitä käräjöintiin tulee,niin taidan jättää väliin...
Jatkan..tai no mitään ja mitään...yhteiset menot puoliksi (jos pystyn edes aina) ja joskus jotain muutakuten kumpikin tekee vuorollaan.ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavalla kerralla sanot miehelle "Olet tiennyt alusta saakka paljonko minun tuloni ovat. Jos tämä ei riitä, niin hanki parempi tuloinen vaimo. Tästä asiasta keskusteleminen loppuu nyt."
Varmista nyt ensin oma selust onko eroon varaa ennen kun alat tälläisiä kysymyksiä esittämään. Osituksissa yms menee kuitenkin aikaa.
Osituksessa menee muutama tunti. Sitä ennen juristi saa tarkat tiedot omaisuudesta.
Rahasta huutava mies kuulostaa omituiselta.
Mitä huutamista asiassa on?
Kylläpä tuntuu monelle olevan vaikeata sisäistää ajatus yhteisestä elämästä ja avioliitosta! Onko rakkautta
ja arvostamista se että vaatii huonompituloista puolisoa maksamaan tasan puolet vaikka hän joutuisi
taloudelliseen ahdinkoon sen takia? Toivottavasti nämä lompakkolois-huutelijat elävät yksinään!
Meillä kaikki on yhteistä emmekä ole ikinä rahankäytöstä riidelleet. Minä tulin mieheni elämään aikalailla
tyhjätaskuna, hänellä maksettu asunto jo. Samanlaiset kulutustottumukset tietysti helpottavat asiaa, kumpikaan ei törsää turhuuksiin. Älä ap ainakaan lasta tee tuon kitupiikin kanssa, tuskinpa hän osallistuu
niihinkään kuluihin.