Tuloerot parisuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavalla kerralla sanot miehelle "Olet tiennyt alusta saakka paljonko minun tuloni ovat. Jos tämä ei riitä, niin hanki parempi tuloinen vaimo. Tästä asiasta keskusteleminen loppuu nyt."

Varmista nyt ensin  oma selust onko eroon varaa ennen kun alat tälläisiä kysymyksiä esittämään. Osituksissa yms menee kuitenkin aikaa.

Mitä hittoa? Ensin ei ole varaa olla elämättä miehen siivellä ja sitten ei ole varaa erotakaan? Kyllä se on kuule aikuisella ihmisellä löydyttävä rahaa omaan elämiseen ihan itseltä, joko palkasta tai sitten tuista. Ei se kenenkään muun vastuulla ole. Mitenkäs se ap eli ennen tuota parisuhdetta?

Taloudellisesti pärjäsin paremmin,koska kulut olivat tietenkin pienemmät.Ei autoa,pienempi asunto...jne.Eli elin oman tulotasoni mukaan.Ap

Vierailija kirjoitti:

Poikaystäväni ei suostu muuttamaan yhteen siksi, että tienaan paljon vähemmän. Hän sanoo, että ei viitsisi riidellä rahasta, mukavampaa pitää kodit ja taloudet erillään, kumpikin maksaa omat kulunsa. Mikä ei tarkoita, etteikö hän tarjoa minulle illallista ravintolassa tai vie kokonaan omalla kustannuksellaan viikonloppulomalle, mutta jotenkin kamala ajatella, että hän ei haluaisi maksaa euroakaan arjestani.

Kamala ajatelle miten itsenäinäinen nykynainen suostuu tuohon, että mies maksaa ravintola reissut ja matkat. Tasa-arvolla voisi sinusta pyyhkiä takapuolensa?

Vierailija kirjoitti:

Poikaystäväni ei suostu muuttamaan yhteen siksi, että tienaan paljon vähemmän. Hän sanoo, että ei viitsisi riidellä rahasta, mukavampaa pitää kodit ja taloudet erillään, kumpikin maksaa omat kulunsa. Mikä ei tarkoita, etteikö hän tarjoa minulle illallista ravintolassa tai vie kokonaan omalla kustannuksellaan viikonloppulomalle, mutta jotenkin kamala ajatella, että hän ei haluaisi maksaa euroakaan arjestani.

Poikaystäväsi on fiksu. Kumpa yhä useampi ihminen tajuaisi, ettei hyväksikäyttö ole rakkautta. Jos sinulle ei kelpaa kumppanin rinnalla se sama elintaso kuin yksin, niin silloin olet suhteessa vääristä syistä. Kun todella rakastaa, niin se ihminen tuo jo ihan itsessään niin paljon elämään, ettei siihen yhdessäoloon tarvitse mitään rahakannustimia lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Suostuisiko miehesi parsiuhdenterapiaan? Ei kuulosta terveeltä hänen reagointinsa, luulen että taustalla on asioita (kenties turvattomuutta?) joihin ammattilainen voisi tarttua.

Ei suostu,koska ei näe ajatuksessaan ongelmaa.Kauankohan tämä liitto voi jatkua tällaisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikaystäväni ei suostu muuttamaan yhteen siksi, että tienaan paljon vähemmän. Hän sanoo, että ei viitsisi riidellä rahasta, mukavampaa pitää kodit ja taloudet erillään, kumpikin maksaa omat kulunsa. Mikä ei tarkoita, etteikö hän tarjoa minulle illallista ravintolassa tai vie kokonaan omalla kustannuksellaan viikonloppulomalle, mutta jotenkin kamala ajatella, että hän ei haluaisi maksaa euroakaan arjestani.

Toivottavasti miehet pikku hiljaa oppisivat ottamaan esimerkkiä tälläisistä miehistä.

Miksi sinulla on noin kylmä asenne?

Minun rakas mieheni(kin) lukee Raamattua ja sieltä on oppinut, että miehen tehtävä on rakastaa vaimoaan ja pitää hänestä/minusta heikompana astiana kaikilla tavoilla huolta <3 Olen vahva nainen, silti tämä on minusta ihanaa ja oikein, ja minun on helppo kunnioittaa miestäni! 

Miehet, älkää niinkään olko kilttejä (koska se vääristyy helposti epäterveeksi tossunaoloksi) vaan olkaa kuten Jeesus eli hyviä!

N47

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavalla kerralla sanot miehelle "Olet tiennyt alusta saakka paljonko minun tuloni ovat. Jos tämä ei riitä, niin hanki parempi tuloinen vaimo. Tästä asiasta keskusteleminen loppuu nyt."

Varmista nyt ensin  oma selust onko eroon varaa ennen kun alat tälläisiä kysymyksiä esittämään. Osituksissa yms menee kuitenkin aikaa.

Mitä hittoa? Ensin ei ole varaa olla elämättä miehen siivellä ja sitten ei ole varaa erotakaan? Kyllä se on kuule aikuisella ihmisellä löydyttävä rahaa omaan elämiseen ihan itseltä, joko palkasta tai sitten tuista. Ei se kenenkään muun vastuulla ole. Mitenkäs se ap eli ennen tuota parisuhdetta?

Taloudellisesti pärjäsin paremmin,koska kulut olivat tietenkin pienemmät.Ei autoa,pienempi asunto...jne.Eli elin oman tulotasoni mukaan.Ap

Entä nyt? Varaa hankkia asunto? Varaa maksaa kahdesta, jos nykyinen on oma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suostuisiko miehesi parsiuhdenterapiaan? Ei kuulosta terveeltä hänen reagointinsa, luulen että taustalla on asioita (kenties turvattomuutta?) joihin ammattilainen voisi tarttua.

Ei suostu,koska ei näe ajatuksessaan ongelmaa.Kauankohan tämä liitto voi jatkua tällaisena.

Niin kauan kun annat sen jatkua. Sano nyt vielä että sinä esim. hoidat suuriman osan kotitöistä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavalla kerralla sanot miehelle "Olet tiennyt alusta saakka paljonko minun tuloni ovat. Jos tämä ei riitä, niin hanki parempi tuloinen vaimo. Tästä asiasta keskusteleminen loppuu nyt."

Varmista nyt ensin  oma selust onko eroon varaa ennen kun alat tälläisiä kysymyksiä esittämään. Osituksissa yms menee kuitenkin aikaa.

Mitä hittoa? Ensin ei ole varaa olla elämättä miehen siivellä ja sitten ei ole varaa erotakaan? Kyllä se on kuule aikuisella ihmisellä löydyttävä rahaa omaan elämiseen ihan itseltä, joko palkasta tai sitten tuista. Ei se kenenkään muun vastuulla ole. Mitenkäs se ap eli ennen tuota parisuhdetta?

Taloudellisesti pärjäsin paremmin,koska kulut olivat tietenkin pienemmät.Ei autoa,pienempi asunto...jne.Eli elin oman tulotasoni mukaan.Ap

Ok, ymmärsin aloituksesta että elätte nytkin tiukasti? Tuossa olet kyllä mielestäni oikeassa, jos hyvätuloisempi haluaa elää 50-50 taloudessa niin hänen täytyy hyväksyä että pienituloisemman tulot määrittävät elintason. Silloin ei voi olla (yhteistä) autoa, isoa asuntoa, hienoa ruokaa jne. Jos taas haluaa parasta elintasoa mihin tulot riittävät, niin silloin ei voi vaatia 50-50 maksamista. Miehesi pitää joustaa jommasta kummasta vaatimuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikaystäväni ei suostu muuttamaan yhteen siksi, että tienaan paljon vähemmän. Hän sanoo, että ei viitsisi riidellä rahasta, mukavampaa pitää kodit ja taloudet erillään, kumpikin maksaa omat kulunsa. Mikä ei tarkoita, etteikö hän tarjoa minulle illallista ravintolassa tai vie kokonaan omalla kustannuksellaan viikonloppulomalle, mutta jotenkin kamala ajatella, että hän ei haluaisi maksaa euroakaan arjestani.

Toivottavasti miehet pikku hiljaa oppisivat ottamaan esimerkkiä tälläisistä miehistä.

Miksi sinulla on noin kylmä asenne?

Minun rakas mieheni(kin) lukee Raamattua ja sieltä on oppinut, että miehen tehtävä on rakastaa vaimoaan ja pitää hänestä/minusta heikompana astiana kaikilla tavoilla huolta <3 Olen vahva nainen, silti tämä on minusta ihanaa ja oikein, ja minun on helppo kunnioittaa miestäni! 

Miehet, älkää niinkään olko kilttejä (koska se vääristyy helposti epäterveeksi tossunaoloksi) vaan olkaa kuten Jeesus eli hyviä!

N47

Miksi alapeukkuja? Eikö nainen saisi kunnioittaa miestään, mies lukea Raamattua vai mikä tökkäsi?

N47

Syötä sille kuukausi kaurapuuroa ja makaronia. Rikkaamman pitää ymmärtää, että jos elintaso valitaan köyhemmän mukaan, niin myös tapahtuu. Mutta samalla kun rikkaampi vetää välistä ja vielä katkeroituu päälle, hänen pitää ymmärtää asenteen tarttuvan. Ja että lopulta se köyhemmän osapuolen häpeä ei riitä estämään häntäkin katkeroitumasta. Ja hänen omakin henkinen elintasonsa heikkenee koko ajan hänen näännyttäessään sitä köyhempää kyykyttämällä.

Puolisohan on nyt oman väärinymmärretyksi tulemisen tunteensa lumoissa niin vakavasti, ettei kykene objektiivisuuteen. Moni takertuu siihen asemaan hyvin taitavasti, koska pelottaa nähdä asiat niinkuin ne oikeasti ovat. Hänessä liittoutuu nyt rankaiseva vanhempi ruikuttavaan lapseen, mutta aikuisuus tuntuu kadonneen.

Ota itse etäisyyttä tilanteeseen. Ehkä se erillistaloushomma voisi toimia herätteenä, mutta luultavasti maksat myös koko ajan kalliimpaa asumista, kuin mihin oikeasti tilanteessasi olisi varaa jos toinen ei tule vastaan. Paitsi että eihän tässä ole hänen jalomielisyydestään millään tavoin kysymys, vaan hänen suostumisestaan omiin velvollisuuksiinsa. Joihin hän on lupautunut.

Kirjaa paperille, minkälainen elintaso sinun tulotasollasi on mahdollista jääkaappiin hankkia. Kysy, riittääkö se hänelle. Jos ei, hän oikeasti on sinun kukkarollasi etkä sinä hänen, vaatiessaan sinua kustantamaan perustasoasi kalliimmat asiat.

Vierailija kirjoitti:

"Avioliitto ei vaikuta omaisuuden omistukseen ja puolisot vastaavat itse veloistaan."

Laki on miehesi puolella.

Tulot ei ole omaisuus

Ja aviolaki sanoo että puoliso on elatusvelvollinen puolisoonsa nähden.

Lisäksi parempituloinen voidaan velvoittaa maksamaan toiselle rahaa jotta inhimillinen elämä toteutuu.

Meillä on todella tuntuvat tuloerot, mutta ikinä ei olla rahasta riidelty. Päin vastoin, jos kerron lähteväni esimerkiksi tyttöjen iltaan, niin mies saattaa kysyä että tarvitsenko rahaa :)

Ikinä en tarvitse, osaan budjetoida kyllä omat menoni niin että maksan ne itse, mutta mies maksaa kyllä asumisesta ja talousmenoista varmaan 80-90%.

Asiasta on puhuttu, hänen mielestään perheen rahat ovat yhteisiä.

En tuntisi oloani rakastetuksi jos pitäisi rahasta tapella, varsinkin kun tuloerot ovat varmasti olleet tiedossa jo kauan. Jos ne ovat miehelle ongelma, niin asia täytyy ottaa huomioon kumppania valittaessa, eikä motkottaa jälkikäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavalla kerralla sanot miehelle "Olet tiennyt alusta saakka paljonko minun tuloni ovat. Jos tämä ei riitä, niin hanki parempi tuloinen vaimo. Tästä asiasta keskusteleminen loppuu nyt."

Varmista nyt ensin  oma selust onko eroon varaa ennen kun alat tälläisiä kysymyksiä esittämään. Osituksissa yms menee kuitenkin aikaa.

Mitä hittoa? Ensin ei ole varaa olla elämättä miehen siivellä ja sitten ei ole varaa erotakaan? Kyllä se on kuule aikuisella ihmisellä löydyttävä rahaa omaan elämiseen ihan itseltä, joko palkasta tai sitten tuista. Ei se kenenkään muun vastuulla ole. Mitenkäs se ap eli ennen tuota parisuhdetta?

Taloudellisesti pärjäsin paremmin,koska kulut olivat tietenkin pienemmät.Ei autoa,pienempi asunto...jne.Eli elin oman tulotasoni mukaan.Ap

Entä nyt? Varaa hankkia asunto? Varaa maksaa kahdesta, jos nykyinen on oma?

Tuolla sanoinkin jo,että ei ole yhteistä omaisuutta.Velkaa ei kummallakaan.Eikä omistusasuntoa.En voi laittaa asumiseen osaltani esim.700€ kk (laina ja vastike).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavalla kerralla sanot miehelle "Olet tiennyt alusta saakka paljonko minun tuloni ovat. Jos tämä ei riitä, niin hanki parempi tuloinen vaimo. Tästä asiasta keskusteleminen loppuu nyt."

Varmista nyt ensin  oma selust onko eroon varaa ennen kun alat tälläisiä kysymyksiä esittämään. Osituksissa yms menee kuitenkin aikaa.

Mitä hittoa? Ensin ei ole varaa olla elämättä miehen siivellä ja sitten ei ole varaa erotakaan? Kyllä se on kuule aikuisella ihmisellä löydyttävä rahaa omaan elämiseen ihan itseltä, joko palkasta tai sitten tuista. Ei se kenenkään muun vastuulla ole. Mitenkäs se ap eli ennen tuota parisuhdetta?

Taloudellisesti pärjäsin paremmin,koska kulut olivat tietenkin pienemmät.Ei autoa,pienempi asunto...jne.Eli elin oman tulotasoni mukaan.Ap

Ok, ymmärsin aloituksesta että elätte nytkin tiukasti? Tuossa olet kyllä mielestäni oikeassa, jos hyvätuloisempi haluaa elää 50-50 taloudessa niin hänen täytyy hyväksyä että pienituloisemman tulot määrittävät elintason. Silloin ei voi olla (yhteistä) autoa, isoa asuntoa, hienoa ruokaa jne. Jos taas haluaa parasta elintasoa mihin tulot riittävät, niin silloin ei voi vaatia 50-50 maksamista. Miehesi pitää joustaa jommasta kummasta vaatimuksesta.

Ei meillä ole isoa asuntoa.Se on vain aiempaa isompi kun asumme nyt yhdessä.Täällä vain on tosi isot asumiskustannukset.

Auto ei ole minun.Siitä kuitenkin tulee isot kulut jaettunakin.Ehkä pitää lopettaa ajaminen sillä,niin ei tule kuluja itselle siitä.

Ap

Parempi pysya erillään. Isompi asuntokin maksaa enemmän, joten omat kämpät omat säännöt ja omat rahat. Tätä se nykyään on.

Voihan se olla niin, että nykymaailmassa useammastakin syystä on meneillään uusi naisten hyväksikäyttöaalto parisuhteissa. Miehet ovat tottuneet ensin lapsina siihen, että kustannuksia ei tarvitse ajatella ja äiti kyllä hoitaa. Sitten vedotaan täysi-ikäisinä tasa-arvoon, ja halutaan saman jatkuvan kumppanin kanssa.

Ja jos nainen on köyhempi, nämä miespojat ilkkuvat ja solvaavat tätä kuvitellen, että naisäiti muuttuu sillä runsaudensarveksi, ja nyt on köyhä ihan vain vittuuttaan.

Aloittajan kannattaa nyt ainakin ruokatalous pistää erilleen. Ostat ja teet vain itsellesi sellaista ruokaa, johon sinulla on varaa. Mies voi hoitaa omat syömisensä vaikka ravintolassa, jos ei osaa kokata. Pidät myös huolen ettet pese miehen tiskejä, kyllä tiskiharja pysyy myös miehen kädessä.

Asumista voisitte halventaa, joten etsi teille sellainen asunto, johon sinulla on varaa. Kun saat kulut pienemmäksi, niin alat sitten säästää itsellesi pahan päivän varalle. Se tuntuu olevan lähempänä kuin arvaatkaan.

Myös aika on yhtä arvokasta teille kummallekin, joten kotityöt pitää laittaa tismalleen tasan.

Vierailija kirjoitti:

Poikaystäväni ei suostu muuttamaan yhteen siksi, että tienaan paljon vähemmän. Hän sanoo, että ei viitsisi riidellä rahasta, mukavampaa pitää kodit ja taloudet erillään, kumpikin maksaa omat kulunsa. Mikä ei tarkoita, etteikö hän tarjoa minulle illallista ravintolassa tai vie kokonaan omalla kustannuksellaan viikonloppulomalle, mutta jotenkin kamala ajatella, että hän ei haluaisi maksaa euroakaan arjestani.

Teidän suhde ei sitten ikinä kehity tuosta mihinkään. Jos jompi kumpi haluaa lapsen, niin kaikki lapsesta aiheutuva kulu ja vaiva jää sinun hoidettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan kannattaa nyt ainakin ruokatalous pistää erilleen. Ostat ja teet vain itsellesi sellaista ruokaa, johon sinulla on varaa. Mies voi hoitaa omat syömisensä vaikka ravintolassa, jos ei osaa kokata. Pidät myös huolen ettet pese miehen tiskejä, kyllä tiskiharja pysyy myös miehen kädessä.

Asumista voisitte halventaa, joten etsi teille sellainen asunto, johon sinulla on varaa. Kun saat kulut pienemmäksi, niin alat sitten säästää itsellesi pahan päivän varalle. Se tuntuu olevan lähempänä kuin arvaatkaan.

Myös aika on yhtä arvokasta teille kummallekin, joten kotityöt pitää laittaa tismalleen tasan.

Ruoka-asiassa näin mietinkin.Asumista ei voi halventaa.Asumiskulut meillä vain 750€ / kk,en tiedä ketään jolla näin pienet täällä.Asunto ei ole iso tai hieno,vaan ihan normi kahdelle.Asumiskulumme n.30 prossaa pienempi kuin tutuillani tai yleensä täällä.

Aloittaja vinkuu samaa asiaa vähintään kerran viikossa.

Melko väsynyttä