Moni ei osaa jakaa ruokaansa, oletteko huomanneet?

a) Nykynuoret on kasvatettu itsekkäiksi.

b) Suomalaisilla noin keskimäärin on isoja puutteita käytöstavoissa ja kohteliaisuudessa. Meillä hyvää käytöstä pidetään nöyristelynä ja heikkouden osoituksena. Meno on kuin jossain luolamiesten klaanissa, nuijalla päähän vaan niin sua arvostetaan. A seuraa jossain määrin B:stä.

Jos olen tehnyt itselleni  eväät, ne ovat vain minua varten ja on turha tulla lokkeilemaan jos itse oli niin tyhmä  ettei älynnyt varautua. Jos kutsun kotiin vieraita, tarjoan toki heille syötävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut äiti opetti , että vieraille täytyy AINA olla jotain tarjottavaa. Tietty me nuoret aikuiset tarjotaan erilaisia juttuja kuin vanhempani, joille se tarjoaminen tarkoittaa aina niitä pullia tai täytettyjä voileipiä. Täytetyistä eivistä tosin moni minunkin kaveri tykkää, mutta pullat ei ole enää kovinkaan suurta huutia. Välillä kuumana kesäpäivänä tarjottavani ovat olleet vaikka ihan vaan raikkaat itsetehdyt jääteet tai pirtelöt terassilla, ei sen kummempaa. Joo, se siitä. Olen oppinut siis jakamaan ruokani.

Aina myös tarjoan jos minulla on jotain helposti muille tarjottavaa naposteltavaa. Mutta olen huomannut, että suurin osa kavereista EI todellakaan tarjoa edes karkkipussista muille paikalla oleville. Minulle tulee siitä aina jotenkin tukala ja hyljeksitty olo. Samoin moni kaveri ei tarjoa mitään syötävää tai juotavaa, vaikka oltaisi yhdessä tunteja. Nämä siis samat ystävät, jotka itse aina syötän ja juotan kotonani mielestäni kunnolla.

Poikaystäväehdokkaat samalla tavalla ottaa kyllä vastaan ihan kaikki tarjoamukset tarjoamatta itse ikinä mitään luonaan. Yhdessä kaupassa lapataan korit ja kärryt täyteen vaikka mitä herkkuja ja sit kassalla kadotaan täysin. Kotona kuitenkin syövät hyvällä omalla tunnolla suden osan näistä herkuista. Jos joskus nämä jätkät itse ostavat omalla rahallaan jotain (WOU!), niin eivät TODELLAKAAN tarjoa siitä murustakaan tyttöystävälle tai kavereille.

Miksi ihmiset ei osaa jakaa ruokaansa, ihmettelen? Minulle se jakaminen on aina ollut itsestäänselvyys ja vaikka on joo tavallaan pikkuasia, niin kyllä tämä juttu minua aidostikin loukkaa!

Oot aivan naurettava. Ettäkö ihmisten, joita ei ole kutsuttu syömään, olisi oikeus kieli pitkällä odottaa jotain saavansa, jos tulevat käymään?

Sinä se tässä huonosti ja ahneeksi kasvatettu olet. Mulle on opetettu, että jos on kutsuttu syömään tai teelle, silloin tarjoilua on, mutta muiden ihmisten suut eivät ole asia, joita ruokimme.

Taidat olla huono-osaista taustaltasi, itse olen korkeakulttuurin kasvatti, ja siellä ei todellakaan ruokita ihmisiä kuin joitain vaivaistalon kerjäläisiä. Asialla ei ole mitään tekemistä varallisuuden, jakamisen tai sen sellaisen kanssa, vaan jakamiseen olisi kyllä VARAA, mutta se EI KUULU ASIAAN.

Noin huonotapaista ja junttia ihmistä ei tule usein vastaan. Oikein korkeakulttuurin kasvatti! Hah

Huonosti on äitisi sinut kasvattanut, ap. Olet varmaan niitä ihmisiä, jotka laskevat että kattaako häävieraan lahjan arvo hänen saamansa lihapullat.

Oikea tapa on tarjoilla ja nauttia siitä kun saa antaa parastaan. Ja se on siinä, se ilo ja nautinto. Eikä koskaan lasketa "saiko takaisin saman", se on pikkusieluista ja moukkamaista.

Minut taas on opetettu aivan toisin eli karkkeja, herkkuja jne. ei tarvitse jakaa, mutta ei niitä myöskään syödä esitellen, että hei, katso, minullapa on tällaisia, mistä saadaan sinulle. Tietenkin jos kutsuu vieraita, niin tarjoaa kahvit tai ruokaa, mutta jos kahvilassa ostaa leivoksen, ei sitä tarvitse puolittaa kaverin kanssa siksi, että hän ei osta omaa.

Ei pidä sotkea vieraanvaraisuutta siihen, että nähdessään toisella herkkuja saa luvan lokkeilla. En koskaan tarjoa karkkeja, mutta en myöskään ota, jos joku tarjoaa. Ei siis voi väittää, että hyödyn ystävistäni.

Poikani oli käsittämättömän pihi pienenä ja hänellä saattoi olla kukkarossa 20 euroa kolikkoina. Kukkaroa ei saanut viedä kouluun, mutta joskus kaverit pojan huoneessa tonki laatikoita ja löysi sen. Sen jälkeen alkoi vaatimukset, että "sun täytyy jakaa nää rahat, koska meillä ei oo yhtään" tai "äiti sanoi, että jos jollain on enemmän kuin muilla, niin täytyy antaa niille muille".

Miksi ihmeessä pitäisi? tienatkaa itse omat rahanne ja ostakaa omat karkkinne.

Vierailija kirjoitti:

Minut taas on opetettu aivan toisin eli karkkeja, herkkuja jne. ei tarvitse jakaa, mutta ei niitä myöskään syödä esitellen, että hei, katso, minullapa on tällaisia, mistä saadaan sinulle. Tietenkin jos kutsuu vieraita, niin tarjoaa kahvit tai ruokaa, mutta jos kahvilassa ostaa leivoksen, ei sitä tarvitse puolittaa kaverin kanssa siksi, että hän ei osta omaa.

Ei pidä sotkea vieraanvaraisuutta siihen, että nähdessään toisella herkkuja saa luvan lokkeilla. En koskaan tarjoa karkkeja, mutta en myöskään ota, jos joku tarjoaa. Ei siis voi väittää, että hyödyn ystävistäni.

En oo kyllä koskaan tavannut aikuista joka ei tarjoa omista karkeistaan :D kaikki mun kavereiden lapsetkin tarjoaa aina karkkia jos heillä on pussi.

Minä en jaa karkkejani, mutta en niitä kyllä mussutakaan muiden seurassa. Säästän ne omiin hetkiini.

Luovui tästä perinteestä, kun vierailta alkoi tulla pitkää lista kuinka en syö sitä, enkä tätä. Karkkipusista tarjottaessa alkoi se saatanallinen syyllistä lisäaineista, jne. Miksi ei voisi vain kieltäytyä kohteliaasti?