Lue keskustelun säännöt.
Mä en varmaan koe hääpäivääni. :((
15.07.2008 |
Hirmuinen hääkuume, haluaisin kauniit häät, kauniin puvun; haluaisin kokea sen kaiken humun ja tunnelman. Mutta mies ei halua, ollaan kuulemma onnellisia näinkin. :(( Eihän ne juhlat mitään muuttaisikaan, haluaisin vain kokea ne, kerran elämässäni. Luulen, että suhteemme pysyisi avioliitossakin ihan samanlaisena kuin nyt, joten mitä mies pelkää? Loukkaa, kun hän ei halua olla toteuttamassa jotain, mikä olisi minulle tärkeää. Mitä mieltä?
Kommentit (36)
Pidät isot synttärikekkerit kun täytät pyöreitä vuosia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tarkoittanut humulla mitään isoa seurapiiritapahtumaa, vaan minulle riittäisi ihan pienen piirin häätkin (esim. 10 vierasta), kunhan vain saisin sen hääpuvun sekä miehelle että itselleni, kauniit ja maistuvat tarjottavat, häävalssin rakastamani miehen kanssa ja sitten sen yhden hetken, jolloin molemmat seisomme alttarilla perheidemme edessä ja sanomme "tahdon". Olen selittänyt miehelle moneen kertaan, ettei mitään härdelliä tulisi enkä sellaista toivoisikaan, kunhan vain nämä pari "juttua" häihini saisin, mutta EI, hän ei vain halua ja sillä siisti. Olen niin pettynyt. :(
Onko ylipäätään avioitumista vastaan?
onko mies nyt avioliittoa vai häitä vastaan?
Me ei kuulemma tarvita niitä. Mikä tietenkin on tottakin, eihän kukaan häitä TARVITSE, mutta minua vaan loukkaa, ettei edes suostu harkitsemaan asiaa, vaikka kuinka olen toiveistani puhunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko naimisissa tai ei niin kauan kun hengissä pysytään? Onko teillä lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se kummalta tuntuu, ettei mies halua nähdä sua onnellisena. Jos kerran yhden päivän humu olis sulle tärkeetä, niin ei luulis olevan mieheltä paljon pois. Päinvastoin, rakastava mies haluaa tehdä naisensa onnelliseksi. Joku toivoo maailmanympärysmatkaa, toinen timanttisormusta, kolmas omakotitaloa. Rakastava mies sen/ne naiselleen toki antaa!!
Surettaa puolestasi ap, mutta oletko miettinyt kannattaako tuollaisen miehen kanssa jatkaakaan... väkisin tulee mieleen. Kauanko olette olleet yhdessä?
minä TARVITSISIN häät, koska tähänkin asti ollaan näin pärjätty? Monet kerrat ollaan asiasta "riidelty", mutta enhän voi toista naimisiin pakottaakaan. :(( Ja toisaalta, vaikka hän suostuisikin esin. maistraattivihkimiseen, niin mieluummin annan sitten itse olla, koska minua loukkaa syvästi jo nyt se, ettei hän voi muka millään sitä häävalssia ja papin aamenta mulle suoda, niin antaa sitten olla koko avioliiton! Tuntuu vaan, että mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä suurempi kriisi siitä meille muodostuu. Jos vain nyt pystyisin unohtamaan häähaaveilut ja jatkamaan onnellisena avovaimona, niin elämä olisi paljon helpompaa. Mutta se onkin sitten helpommin sanottu kuin tehty!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia meillä ei vielä ole eikä aktiivisesti yritetäkään, mutta ehkäisyäkään ei ole käytössä, joten raskaus olisi kuitenkin onnellinen asia. :) Se tässä juuri onkin nostanut asian esille, koska minusta häät sopisivat vielä nyt ajankohtaan, kun isoa mahaakaan ei ole, ja jos kerran mies mun kanssa lapsia haluaa, niin miksei sitten avioliittoa! Mies on muuten todella hyvä pari mulle; meillä on yhteisiä harrastuksia ja molemmat sopeudumme hyvin toistemme perheisiin jne, joten ihan häidenkään takia (tai siis niiden puutteen) en miestä jättäisi. Hänestä tulee varmasti upea isä, jos meille lapsia joku päivä siunaantuisi. Mutta voi miksi-miksi-miksi naimisiinmeno on hänelle sellainen peikko?? Eikä hän edes tunnusta sitä mitenkään erityisesti pelkäävänsä, ei vain yksinkertaisesti näe avioliitossa mitän tavoittelemisen arvoista. Ja nyt mulle on tullut tunne, että kasvaakohan tästä meille vielä kunnon ongelma, kun en asiaa tunnu pystyvän unohtamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies jo työelämässä, minä vasta valmistunut ja vakituisempaa työsuhdetta etsimässä, kuitenkin jo siis työelämässä minäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkisinkin tulee mieleen tilanne, jossa mies maksaa omilla tuloillaan omissa nimissään olevaa asuntoa ja nainen ostaa ruoat ja käyttötavarat molemmille... Sitten kun asunto alkaa olla maksettu, mies jättää naisen puille paljaille ja ottaa uuden naisen, jonka vie vihillekin... Pidä ainakin raha-asiat tiukasti erillään äläkä suostu huijattavaksi!
Anteeksi julma kommentti, mutta tätä on lähipiirissä tapahtunut niin paljon että pakko varoittaa :-(
Unohtui aiemmin vastata, että yhdessä olemme olleet reilut 4 vuotta.
Ap
Miten saavuttaisin parisuhteeseemme jälleen rauhan ja tasapainon?
Ap
teette niin, että jos saatte lapsen, niin menette ristiäisissä naimisiin. Tilanne on silloin eri, ja mieskin voisi taipua juttuun. Syytäkin olisi, laki on permmin kummankin turvana silloin. Todella kauniita ja lämminhenkisiä juhlia ovat tuollaiset hää-ristiäiset :)
Moni mies menee mieluummin vihille kuin sossutädin luo tunnustamaan lapsensa. Jos tulet raskaaksi ja menette naimisiin ennen lapsen syntymää, mies on heti alusta alkaen lapsen virallinen isä, avoliitossa ei. Syntyvä lapsi on myös sukunimeltään se mikä äitikin eli avoliitossa se on äidin tyttönimi. Ja voi siksi jäädäkin jos äiti niin haluaa. Voi kuulostaa kiristykseltä, mutta monelle miehelle on tärkeää että lapset saavat hänen sukunimensä.
Tai toinen teistä kuolee? AVOliitossa olette molemmat tosi heikoilla. AVIOliitto tuo lakisääteistä turvaa näissä tilanteissa.
ja siis kerran eronnutkin. Molemmat häät olivat pienet maistraattivihkimykset, vaikkakin silti hyvin erilaiset. En näe pointtia suurissa tai prameissa häissä.