Lue keskustelun säännöt.
Taulutelkkareiden väritoisto ei vieläkään yllä esim. Sony Trinitron kuvaputkitelkkaireiden väritoistoon
01.04.2018 |
Vertasin tuossa vanhaan Sony FD Trinitron telkkarin väritoistoon, on se vieläkin ihan ylivoimainen.
En tiedä saako jollain kalibroinnilla hyvän taulutelkkarin edes sinne päin sitten. Kaikki mitä olen itse nähnyt ovat heikompia kuin nuo Sonyn kuvaputktöllöt. Oled on aika hyvä mutta värit helposti ylikorostuvat, ei ole siinäkään luonnollinen.
Kuvaputkitelkkarissa tulee myös 3d-efekti jota ei tule lainkaan taulutelkkareissa.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuva on aina analogista.
Itse asiassa ei ole. Verkkokalvolla on tietty määrä sauva- ja tappisoluja ja silmistä aivoihin kuvatieto kulkee binäärisinä hermoimpulsseina. Ts. kuva ei ole paikkaresoluutioltaan eikä aikaresoluutioltaan analogista.
Näkösoluja on rajallinen määrä mutta yksittäisen solun impulssin binäärisyydestä ei ole mitään näyttöä.
Täh? Hermoimpulssi joko laukeaa tai ei laukea. Siis 1 tai 0.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuva on aina analogista.
Itse asiassa ei ole. Verkkokalvolla on tietty määrä sauva- ja tappisoluja ja silmistä aivoihin kuvatieto kulkee binäärisinä hermoimpulsseina. Ts. kuva ei ole paikkaresoluutioltaan eikä aikaresoluutioltaan analogista.
Näkösoluja on rajallinen määrä mutta yksittäisen solun impulssin binäärisyydestä ei ole mitään näyttöä.
Täh? Hermoimpulssi joko laukeaa tai ei laukea. Siis 1 tai 0.
On pötyä että hermoimpulssi olisi vain binäärinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuva on aina analogista.
Itse asiassa ei ole. Verkkokalvolla on tietty määrä sauva- ja tappisoluja ja silmistä aivoihin kuvatieto kulkee binäärisinä hermoimpulsseina. Ts. kuva ei ole paikkaresoluutioltaan eikä aikaresoluutioltaan analogista.
Näkösoluja on rajallinen määrä mutta yksittäisen solun impulssin binäärisyydestä ei ole mitään näyttöä.
Täh? Hermoimpulssi joko laukeaa tai ei laukea. Siis 1 tai 0.
On pötyä että hermoimpulssi olisi vain binäärinen asia.
Kyllä se on binäärinen. Se joko kulkee tai ei kulje. Tokihan esim. pulssien tiheys koodaa asioita tavallaan analogisesti, jos niin haluaa asian ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti ette ole kokeilleet vanhoja tietokoneita laittaa esim. SCART/RF-antenna tai VGA-kaapelin avulla LCD-näyttöön? No skrolli eli kuvan vieritys on surkeaa, värisee ja tärisee. Esim. kuvaputkimonitorilla täysin sulava vieritys, vaikka kuvan taajuus olisi 50 Hz. Mikä siis tarkoittaa että LCD- näyttö ei osaa erilaisia taajuuksia näyttää kunnolla, siis muita kuin se fiksattu paskataajuus, mikä sattuu olemaan maksimi. Ja ei LCD-näyttöön saa erilaisia toimivia resoluutioita kuin se mihin näyttö kykenee maksimissaan. Softapohjainen pikselikonversio näyttää surkealta (sanotaan että halutaan 640x480 resoluutio, ja katselet karseaa pikselimössöä). Ja puhumattakaan väritoistosta, joka jättää paljon toivomisen varaa.
Huoh.
Tietokoneskrollit oli sitä "sulavampia" mitä hitaampi fostoripinnoite monitorissa oli. Jäi sitten kaikesta liikkeestä "hieno" vauhtiraita ruutuun, oli se tietokoneskrolli tai ihminen liikkumassa.
Urheilua ei sellaisesta pystynyt katsomaan ensinkään.
Nykyään tätä motion blurria saa softalla aikaan ihan miten paljon haluaa.
Ei se sulavampi skrolli mistään fosforipinnoitteesta johdu. Vaan siitä että jos LCD-näyttö pyörii esim. 60 Hz taajuudella vakiona, niin siinä ei saa sovitettua muilla taajuuksilla pyörivää kuvaa ilman virheitä siihen 60 Hz taajuuteen. LCD-näytön perushuonous johtuu heikon väritoiston lisäksi myös siitä, ettei se kykene luomaan kuvaa eri taajuksilla, kuten kuvaputkinäyttö, ja ei myöskään kykene eri resoluutioita näyttämään natiivisti, vaan joutuu jonkun paskan softakonversion avulla sovittamaan kuvaa näytölle, jolloin menetetään kuvan alkuperäinen laatu. Ongelmat ei tietysti tähän lopu, vanhat näyttötilat olivat usein 4:3 tai 5:4, jolloin joudutaan mustaa laittamaan kuvan ympärille, koska nykyiset näytöt liian leveitä. Tai sitten nautit mm. paksuista ihmisistä, kun kuvan mittasuhteet vääristyy sivusuuntaan.
Plasmoissa oli loistava kuvanlaatu. Led telkkarit ovat samaa vanhaa tekniikkaa kuin nestekidenäytöt. Plasma paneeli oli uutta teknologiaa eikä kovin moni firma osannut edes tehdä noita. Plasmojen valmistus loppui vihreiden poliittisen propagandan vuoksi niiden sähkönkulutuksesta ei siksi että ne olisivat huonoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Plasmoissa oli loistava kuvanlaatu. Led telkkarit ovat samaa vanhaa tekniikkaa kuin nestekidenäytöt. Plasma paneeli oli uutta teknologiaa eikä kovin moni firma osannut edes tehdä noita. Plasmojen valmistus loppui vihreiden poliittisen propagandan vuoksi niiden sähkönkulutuksesta ei siksi että ne olisivat huonoja.
Plasmojen valmistus loppui kun ihmiset ei enää ostaneet niitä koska suuria lcd-telkkareita sai paljon halvemmalla.
Suurin osa ihmisistä ei välitä paskaakaan siitä että jonkun hifisilmän mielestä siinä lcd-telkkarissa on vähän huonompi kuva kuin jossain plasmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuva on aina analogista.
Itse asiassa ei ole. Verkkokalvolla on tietty määrä sauva- ja tappisoluja ja silmistä aivoihin kuvatieto kulkee binäärisinä hermoimpulsseina. Ts. kuva ei ole paikkaresoluutioltaan eikä aikaresoluutioltaan analogista.
Näkösoluja on rajallinen määrä mutta yksittäisen solun impulssin binäärisyydestä ei ole mitään näyttöä.
Täh? Hermoimpulssi joko laukeaa tai ei laukea. Siis 1 tai 0.
On pötyä että hermoimpulssi olisi vain binäärinen asia.
Kyllä se on binäärinen. Se joko kulkee tai ei kulje. Tokihan esim. pulssien tiheys koodaa asioita tavallaan analogisesti, jos niin haluaa asian ajatella.
Ei se ole tavallaan analogista vaan nimenomaan analogista kun pulssijaotukselle ei ole mitään diskreettiä minimiväliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuva on aina analogista.
Itse asiassa ei ole. Verkkokalvolla on tietty määrä sauva- ja tappisoluja ja silmistä aivoihin kuvatieto kulkee binäärisinä hermoimpulsseina. Ts. kuva ei ole paikkaresoluutioltaan eikä aikaresoluutioltaan analogista.
Näkösoluja on rajallinen määrä mutta yksittäisen solun impulssin binäärisyydestä ei ole mitään näyttöä.
Täh? Hermoimpulssi joko laukeaa tai ei laukea. Siis 1 tai 0.
On pötyä että hermoimpulssi olisi vain binäärinen asia.
Kyllä se on binäärinen. Se joko kulkee tai ei kulje. Tokihan esim. pulssien tiheys koodaa asioita tavallaan analogisesti, jos niin haluaa asian ajatella.
Ei se ole tavallaan analogista vaan nimenomaan analogista kun pulssijaotukselle ei ole mitään diskreettiä minimiväliä.
On sillä minimiväli. Hermoimpulssi ei pysty laukemaan äärettömän nopeasti uudelleen, vaan siinä on ihan fysiologisista tekijöistä johtuva aika, jonka se tarvitsee ennen uutta laukeamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuva on aina analogista.
Itse asiassa ei ole. Verkkokalvolla on tietty määrä sauva- ja tappisoluja ja silmistä aivoihin kuvatieto kulkee binäärisinä hermoimpulsseina. Ts. kuva ei ole paikkaresoluutioltaan eikä aikaresoluutioltaan analogista.
Eli kuvaa ei ole olemassa jos silmä ei sitä havainnoi?
Mielenkiintoinen tieteenfilosofia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuva on aina analogista.
Itse asiassa ei ole. Verkkokalvolla on tietty määrä sauva- ja tappisoluja ja silmistä aivoihin kuvatieto kulkee binäärisinä hermoimpulsseina. Ts. kuva ei ole paikkaresoluutioltaan eikä aikaresoluutioltaan analogista.
Eli kuvaa ei ole olemassa jos silmä ei sitä havainnoi?
Mielenkiintoinen tieteenfilosofia.
Kuuluko kaatuvasta puusta ääni, jos kukaan ei kuuntele?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuva on aina analogista.
Itse asiassa ei ole. Verkkokalvolla on tietty määrä sauva- ja tappisoluja ja silmistä aivoihin kuvatieto kulkee binäärisinä hermoimpulsseina. Ts. kuva ei ole paikkaresoluutioltaan eikä aikaresoluutioltaan analogista.
Eli kuvaa ei ole olemassa jos silmä ei sitä havainnoi?
Mielenkiintoinen tieteenfilosofia.
Kuuluko kaatuvasta puusta ääni, jos kukaan ei kuuntele?
Sama. Niin sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kuvanlaatu on kiinni minun silmän rakenteesta niin kiitos - olen suuri guru!
Näkösoluja on rajallinen määrä mutta yksittäisen solun impulssin binäärisyydestä ei ole mitään näyttöä.