Taulutelkkareiden väritoisto ei vieläkään yllä esim. Sony Trinitron kuvaputkitelkkaireiden väritoistoon

Vierailija kirjoitti:

Minusta koko avaus on täyttä bullshittiä! Kyllähän taulutelkkarien HD-kuva päihittää ne kuvaputkitelkkarien värisevät kuvat mennen tullen. Se mistä taulutelkkareissa on jouduttu tinkimään usein, on äänentoisto.

Taulutelkkareiden resoluutio tietysti päihittää, mutta jos olet nähnyt esim. Sony super fine pitch 100Hz kuvaputken laadun niin on se edelleen muilta osin ihan omaa luokkaanssa. Eikä väritoiston suhteen tarvitse olla edes super fine pitch - kuvaputki.

Taulutelkkareiden etuna iso koko, keveys ja resoluutio, muilta osin ei vieläkään vakuuta.

Kuvaputkitelkkareitakin on tehty kyllä hd-tuella. Amerikassa ainakin myytiin Sonyn huippumalleja joissa oli ihan hdmi-liitäntä ja 1080i-tuki.

Mikään ei vituttanut enempää kuin muutoissa raahata niitä järkälemäisiä kuvaputkitelkkareita. Omakin 32-tuumainen oli niis iso ettei mulla(182cm) riittänyt kädet kunnon otteeseen. Lisäksi se paino...voi perkele.

Mulla on nyt 40" full hd lcd tv. Ei tosiaan uusinta uutta(3d, led, 4k, kaareva) mutta hd kanavia kun katsoo niin on kyllä niin hyvä kuva etten enempää kaipaa. Enkä satsaa tonneja laitteeseen jota ei ehdi katsomaan muutenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hauska trollaus.

Minä tiedän kohtuullisen paljon näistä asioista, eikä se kasari-Sony nyt kuitenkaan ole mikään teknologisen kehityksen huippu. Suurimmassa kokoluokassa, 36 tuumaa, painoa kirjaimellisesti lähes 100 kg.

Geometriavirheitä, resoluutio luonnollisesti SD-luokkaa.

Kokonaisuutta tarkastellessa ei se kuvaputken ainoa parempi ominaisuus, kontrasti, hirveästi pelasta. Modernissa littupaneelissa on kuitenkin selvästi laajempi väriavaruus, se on paljon kevyempi ja kuvan pinta-ala on valtavan paljon suurempi käytettyyn rahaan nähden.

Jokainen työssäkäyvä voi nykypäivänä ostaa esim. 65 tuumaisen töllön asiallisella kuvalla. Siinä on (vähintään) 1080p-tason standardit liitännät, joihin voi pistää kiinni niin halvan blu-ray -soittimen, kuin myös tietokoneen tai pelikonsolin. Tuollaisella kun katsoo siististi masteroitua blu-ray -levyä, niin kuvanlaatu on parempi kuin monissa elokuvateattereissa.

Toki tykki-ihmiset sitten sanovat että osta tykki, no se toinen mahdollisuus. Kangas tonnin, tykki kolme ja soitin satasen. Siinä on sitten paketti joka on kuvanlaadultaan aivan sama kuin tyypillinen elokuvateatteri.

Jos vielä siitä haluaa parantaa, niin halvimmat UHD-tykit taitavat olla tällä hetkellä viitisen tonnia, kankaaksi riittää sama. UHD-soitin on 300 euroa, levyt toki sitten netistä 20 euroa kipale. Mutta voihan tuolla katsoa vaikka UHD Netflixiä, jos ei muuta keksi.

No väriavaruus on OLEDissa kyllä laaja mutta ongelma voi olla saada se väritoisto realistiseksi. Ehkä se kalibroinnilla onnistuu. Mulla on läppäri jossa OLED-näyttö ja ei se mikään realistinen kyllä ole.

Netissä on muuten keskustelupalstoilla viestejä, joissa jengi metsästää noita Sonyn kuvaputkitelkkareiden huippumalleja.

Vierailija kirjoitti:

Netissä on muuten keskustelupalstoilla viestejä, joissa jengi metsästää noita Sonyn kuvaputkitelkkareiden huippumalleja.

Mihin tahansa asiaan kehittyy ajan myötä höyrähtänyt pieni eksentrikkoharrastajapiiri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen työssäkäyvä voi nykypäivänä ostaa esim. 65 tuumaisen töllön asiallisella kuvalla. Siinä on (vähintään) 1080p-tason standardit liitännät, joihin voi pistää kiinni niin halvan blu-ray -soittimen, kuin myös tietokoneen tai pelikonsolin.

Eipä 1080p riitä mihinkään noin isossa televisiossa ellei sitä katsele vähintään kymmenen metrin päästä.

No, jaa itseasiassa tämä miljoonaan kertaa jauhettu katseluetäisyys on paljon pienempi kuin mitä ihmiset luulevat. Elikkä jos katsot 65 tuumaista vähän päälle 3 metrin päästä, niin 1080p riittää. Tämä perustuu ihan ihmisen normaaliin näkökykyyn. UHD tavarassa paljon relevantimpaan on itseasiassa kehittyneempi kompressio (HVEC yleensä), 10-bittiset värit ja ennenkaikkea HDR-tuki, jossa on kunnolla standardoitu  käytetty muunnosfunktio HDR-tavarasta -> SDR-tason näyttölaitteeseen.

Esim. Sonyn täyden ledimatriisin omaava taulutöllö 1500 nitsin maksimikirkkaudella kykenee näyttämän aivan toisenlaisen dynamiikan kuin perinteinen TV. Olisi se sitten ikiaikainen kuvaputki tai moderni bulkki-lcd.  Ero on selvästi merkittävämpi kuin reson kasvaminen HD:sta UHD-tasoon.

Oisko samaa kuin vinyylilevykiimassa. Eli kun rajoitetaan ja vääristetään taajuustoistoa, lisätään huojuntaa,  säröä, kohinaa ja paukahduksia, musiikki kuulostaa paremmalta. ;-)

Tokihan fakta on se, että yksikään taulutelkku ei osaa näyttää lomitettua (interlaced) tv-kuvaa niin hyvin kuin kuvaputkitelkku, ihan toimintaperiaatteen eron vuoksi.

Mutta tämä koskee siis vain tv-kameralla kuvattua materiaalia, mutta ei alunperin filmille kuvattuja elokuvia.

Vierailija kirjoitti:

[

 No väriavaruus on OLEDissa kyllä laaja mutta ongelma voi olla saada se väritoisto realistiseksi. Ehkä se kalibroinnilla onnistuu. Mulla on läppäri jossa OLED-näyttö ja ei se mikään realistinen kyllä ole.

Suurin osa modernien elokuvastudioiden värimäärittelyyn käyttämistä referenssimonitoreista alkaa olla näitä:

Elikkä tehtaalla pieteelillä kalibroituja Sonyn vehkeitä...  Ongelma toki on se, että nuo ovat "oikeita" OLED paneeleita, joissa on aito RGB-rakenne.

Kun taas LG:n paneelit (joita kaikki kuluttujalaitteet käyttävät), käyttävät LCD:n tapaan värifilttereitä valkoisen OLED-valonlähteen päällä.

Vierailija kirjoitti:

Oisko samaa kuin vinyylilevykiimassa. Eli kun rajoitetaan ja vääristetään taajuustoistoa, lisätään huojuntaa,  säröä, kohinaa ja paukahduksia, musiikki kuulostaa paremmalta. ;-)

Vinyylipellet on nollattu sokkotestissä. Musikki CD:ltä (siis täysin pilattu) on siirretty takaisin vinyylllevylle, ja johan soi pellejen korvissa taas kuin taivaasta ;-)

Ilmeisesti ette ole kokeilleet vanhoja tietokoneita laittaa esim. SCART/RF-antenna tai VGA-kaapelin avulla LCD-näyttöön? No skrolli eli kuvan vieritys on surkeaa, värisee ja tärisee. Esim. kuvaputkimonitorilla täysin sulava vieritys, vaikka kuvan taajuus olisi 50 Hz. Mikä siis tarkoittaa että LCD- näyttö ei osaa erilaisia taajuuksia näyttää kunnolla, siis muita kuin se fiksattu paskataajuus, mikä sattuu olemaan maksimi. Ja ei LCD-näyttöön saa erilaisia toimivia resoluutioita kuin se mihin näyttö kykenee maksimissaan. Softapohjainen pikselikonversio näyttää surkealta (sanotaan että halutaan 640x480 resoluutio, ja katselet karseaa pikselimössöä). Ja puhumattakaan väritoistosta, joka jättää paljon toivomisen varaa.

Vierailija kirjoitti:

Tokihan fakta on se, että yksikään taulutelkku ei osaa näyttää lomitettua (interlaced) tv-kuvaa niin hyvin kuin kuvaputkitelkku, ihan toimintaperiaatteen eron vuoksi.

Mutta tämä koskee siis vain tv-kameralla kuvattua materiaalia, mutta ei alunperin filmille kuvattuja elokuvia.

Lomitetusta kuvasta päästään kyllä ennen pitkää eroon. Miten sitä 1080i-kuvaa saa edes mainostaa HD-lähetyksenä, kun HD-laadulla tarkoitetaan lomittamatonta kuvaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tokihan fakta on se, että yksikään taulutelkku ei osaa näyttää lomitettua (interlaced) tv-kuvaa niin hyvin kuin kuvaputkitelkku, ihan toimintaperiaatteen eron vuoksi.

Mutta tämä koskee siis vain tv-kameralla kuvattua materiaalia, mutta ei alunperin filmille kuvattuja elokuvia.

Lomitetusta kuvasta päästään kyllä ennen pitkää eroon. Miten sitä 1080i-kuvaa saa edes mainostaa HD-lähetyksenä, kun HD-laadulla tarkoitetaan lomittamatonta kuvaa?

Järjettömyyden huipentuma oli, että 1080i otettiin käyttöön VAIKKA jo silloin suurin osa uusista telkkareista oli lomitetulle kuvalle soveltumattomia litteitä malleja.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti ette ole kokeilleet vanhoja tietokoneita laittaa esim. SCART/RF-antenna tai VGA-kaapelin avulla LCD-näyttöön? No skrolli eli kuvan vieritys on surkeaa, värisee ja tärisee. Esim. kuvaputkimonitorilla täysin sulava vieritys, vaikka kuvan taajuus olisi 50 Hz. Mikä siis tarkoittaa että LCD- näyttö ei osaa erilaisia taajuuksia näyttää kunnolla, siis muita kuin se fiksattu paskataajuus, mikä sattuu olemaan maksimi. Ja ei LCD-näyttöön saa erilaisia toimivia resoluutioita kuin se mihin näyttö kykenee maksimissaan. Softapohjainen pikselikonversio näyttää surkealta (sanotaan että halutaan 640x480 resoluutio, ja katselet karseaa pikselimössöä). Ja puhumattakaan väritoistosta, joka jättää paljon toivomisen varaa.

Kuvaputket pitäisi siis edelleen pitää väkisin LCD:n edellä, koska taulut eivät pysty näyttämään jotain kekkosen aikaista kuvaa yhtä hyvin? Niitä kekkosen aikaista kuvaa näyttäviä kuvaputkia on kyllä varastot pullollaan ja niitä jaetaan paljon ilmaiseksikin. Sieltä vaan hakemaan, jos tarvitsevat töllön/näytön joka pystyy näyttämään ikivanhaa SD-laatua paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti ette ole kokeilleet vanhoja tietokoneita laittaa esim. SCART/RF-antenna tai VGA-kaapelin avulla LCD-näyttöön? No skrolli eli kuvan vieritys on surkeaa, värisee ja tärisee. Esim. kuvaputkimonitorilla täysin sulava vieritys, vaikka kuvan taajuus olisi 50 Hz. Mikä siis tarkoittaa että LCD- näyttö ei osaa erilaisia taajuuksia näyttää kunnolla, siis muita kuin se fiksattu paskataajuus, mikä sattuu olemaan maksimi. Ja ei LCD-näyttöön saa erilaisia toimivia resoluutioita kuin se mihin näyttö kykenee maksimissaan. Softapohjainen pikselikonversio näyttää surkealta (sanotaan että halutaan 640x480 resoluutio, ja katselet karseaa pikselimössöä). Ja puhumattakaan väritoistosta, joka jättää paljon toivomisen varaa.

Huoh.

Tietokoneskrollit oli sitä "sulavampia" mitä hitaampi fostoripinnoite monitorissa oli. Jäi sitten kaikesta liikkeestä "hieno" vauhtiraita ruutuun, oli se tietokoneskrolli tai ihminen liikkumassa.

Urheilua ei sellaisesta pystynyt katsomaan ensinkään.

Nykyään tätä motion blurria saa softalla aikaan ihan miten paljon haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tokihan fakta on se, että yksikään taulutelkku ei osaa näyttää lomitettua (interlaced) tv-kuvaa niin hyvin kuin kuvaputkitelkku, ihan toimintaperiaatteen eron vuoksi.

Mutta tämä koskee siis vain tv-kameralla kuvattua materiaalia, mutta ei alunperin filmille kuvattuja elokuvia.

Lomitetusta kuvasta päästään kyllä ennen pitkää eroon. Miten sitä 1080i-kuvaa saa edes mainostaa HD-lähetyksenä, kun HD-laadulla tarkoitetaan lomittamatonta kuvaa?

Muistaakseni näistä tehtiin joskus katselutestejä ja 720p oli katsojista koetulta laadultaan parempi kuin 1080i.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tokihan fakta on se, että yksikään taulutelkku ei osaa näyttää lomitettua (interlaced) tv-kuvaa niin hyvin kuin kuvaputkitelkku, ihan toimintaperiaatteen eron vuoksi.

Mutta tämä koskee siis vain tv-kameralla kuvattua materiaalia, mutta ei alunperin filmille kuvattuja elokuvia.

Lomitetusta kuvasta päästään kyllä ennen pitkää eroon. Miten sitä 1080i-kuvaa saa edes mainostaa HD-lähetyksenä, kun HD-laadulla tarkoitetaan lomittamatonta kuvaa?

Muistaakseni näistä tehtiin joskus katselutestejä ja 720p oli katsojista koetulta laadultaan parempi kuin 1080i.

Vertailua voi tehdä vaikka heti. Kolmosen HD-kanavat ovat 720p, ylen ja nelosen 1080i.

Insinörtin vapaapäivä. Kohta alkaa kaasugrillikausi.

Mutta kyllä puuhiili on parempi kuin ydinvoialka toimiva sähkövastus.

Kuva on aina analogista.

Vierailija kirjoitti:

Kuva on aina analogista.

Itse asiassa ei ole. Verkkokalvolla on tietty määrä sauva- ja tappisoluja ja silmistä aivoihin kuvatieto kulkee binäärisinä hermoimpulsseina. Ts. kuva ei ole paikkaresoluutioltaan eikä aikaresoluutioltaan analogista.