Lue keskustelun säännöt.
Ongelma sairaanhoitaja/terveydenhoitajakoulutukseen liittyen
01.04.2018 |
Hei,
Pääsin viime syksynä opiskelemaan sairaanhoitaja+terveydenhoitaja AMK-tutkintoon. Olin aiemmin opiskellut sairaanhoitajatutkinnosta suuren osan toisessa AMK:ssa, mutta olen jo unohtanut suuren osan sh osaamisesta. Minulla kuitenkin hyväksiluettiin tässä th-tutkinnossa suuri osa opinnoista aiempien sh-opintojen perusteella ja minut laitettiin suoraan th-vaiheeseen. Nyt koen kuitenkin, että haluaisin palata "alempaan" ryhmään, eli käydä sh-osuutta rauhassa ennen th-osion alkamista, koska en koe että pystyisin vielä toimimaan esim. sh sijaisena. Laitoin kouluun viestiä tästä eli olisiko hyväksilukuja mahdollista purkaa.
Mitä te luulette, onko hyväksilukuja mahdollista purkaa ja siirtää minut takaisin aiempaan vaiheeseen opinnoissa? Pelottaa niin paljon mitä opettaja vastaa ja koska huomenna on pääsiäinen joudun odottamaan vielä tiistaihin. Asiallisia vastauksia kiitos.
Kommentit (75)
Miten osastoilla yleensä suhtaudutaan jos haluaa kertailla asioita? Olen saanut kuvan että perehdytys on yleensä aika heikkoa, tietysti erikoisalat eri juttu.
Opiskelin ennen metropoliassa. Ero nykyiseen kouluun (Tamk) suuri, Tamk 10 kertaa laadukkaampi...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mieltä olette? Koen todella että Tamkissa on laadukkaampi opetus, harjoitteluissa opiskelijoista välitetään yms.
Ap
Olen samaa mieltä muutaman muun kommentoijan kanssa siitä, että oikeasti asiat opitaan työelämässä, joten rohkeasti hakemaan sijaisuuksia. Teoriaa sinun on kuitenkin ehdottomasti kertailtava itseksesi LUOTETTAVISTA lähteistä, etkä voi olettaa, että koulussa tieto kaadettaisiin päähäsi. Terveydenhuoltoalalla on muutenkin niin paljon erilaisia työpaikkoja ja aloja, ettei koulutuksessa millään pystytä käymään kaikkea nippelitietoa. Se sitten karttuu työelämässä. Muutenkin on vaarallista olettaa, että koulun käytyäsi olisit jotenkin pätevä tai ammattitaitoinen. Koulun käytyäsi olet vasta muodollisesti pätevä alkamaan ammatin harjoittelemisen. Kokemus tuo osaamisen.
Kysymykseesi työpaikkojen suhtautumisesta kertaamiseen sanoisin, että aloita kertaaminen jo ennen työn aloittamista. Työpäivän aikana et ehdi kirjoja esille kaivaa, mutta työpäivien jälkeen selvitä mieltä askarruttavat asiat. Ja työpaikalla kysele toisilta. Onnea matkaan!
T. 2 vuotta työelämässä ollut terveydenhoitaja
Niin taitaahan se olla noin. Kesäksi pääsen sairaalan osastolle kesätöihin, jossa on paljon haavahoitoja. Toivottavasti ehtii kerralla ja haavahoidot on kyllä sellainen asia, jota kaikki valmiit sh:tuaan ei osaa täysin (haavahoitajat on erikseen). Jännittää eniten lääkeasiat ja akuutit tilanteet. Tosin olen ollut töissä jo palvelutalossa, ja siellä taas on ehkä liiankin helppoa (kodinomaista yms).
Ap
Missä sinä 2 v työelämässä ollut th olet töissä? Millaista oli aloittaa työt ja mikä oli vaikeinta?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt jännittää tosi paljon, pääsisin kesäksi töihin sairaalaan... Pitää kyllä kerrata todella monia asioita ennen sitä. Ei kuitenkaan mihinkään akuutille osastolle.
Ap
Tämän on pakko olla trolli. Ihminen ei osaa hakea tietoa ja opiskelee terveydenhoitajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole trolli. Osaan kyllä hakea tietoa. Jännittää vaan kesätyö todella paljon. Mutta pakko kai on vain mennä, jokainen on joskus aloittanut...
Ap
Oletko ap tosissasi? :D Ei kai sinun yksin tarvi koko sairaalaa pyörittää. Eiköhän siellä joku aina ehdi neuvoa varsinkin jos sanot että et tiedä miten toimia. Jos perehdytys on huonoa niin et vain tee ilman ohjausta asioita joista olet epävarma ja joiden väärin tekemisellä voisi olla kohtalokkaita seurauksia. Akuutissa tilanteessa kiljut sitten vaikka käytävällä apua jos et muuta osaa.
Olen itse teknisen alan ihminen enkä minäkään ensimmäisessä työpaikassa muistanut ulkoa varmaan yhtäkään kaavaa tai mitään muutakaan koulussa opetettua. Katselin niitä sitten kaavakirjoista ja muista materiaaleista aina kun tarve tuli tai kysäisin työkaverilta. Sinun suurin ongelmasi on nyt kyllä erikoinen epävarmuus omaa osaamistasi kohtaan. Kai sinulle jotain on aiemmista opinnoista jäänyt mieleen? Yleensä opinnot valmistavatkin sinut sellaiseksi, että osaat kysyä oikeita asioita ja etsiä työelämässä ollessasi tietoa. Ei tarkoituksenakaan ole että muistat ulkoa nippelitietoa vaan että erilaisissa tilanteissa sinulla on joku ajatus siitä miten lähdetään toimimaan. Jos vaikka potilaalla on haava sormessa, ei sinun tarvitse ulkoa muistaa että se tulee nostaa sydämen yläpuolelle ja laittaa päälle laastari. Riittää että hoksaat että jotain tulisi tehdä ja lähdet sitten kyselemään apua kollegoilta.
Tsemppiä kesätyöhösi! Se opettaa sinulle jo paljon uutta ja toivottavasti vahvistaa tunnettaisi siitä, että sinusta tulee hyvä hoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua, miksi olet Ap saanut näin tympeitä vastauksia. On ihan eri asia osata tehdä työtä vaikka 20 vuoden tauon jälkeen, jos sen on kunnolla joskus oppinut. Silloin se tulee ihan eri tavalla selkärangasta.
Valmistuin itse jouluna sh:ksi, ja oikeasti aloin oppia sitä työn rytmittämistä ja kokonaisuuksien hallintaa sekä "sairaala-arkea" kunnolla vasta viimeisissä harjoitteluissa. Hoivakoti ja muu ns. helpompi työ sujui toki jo sitä ennen. Menin heti valmistuttuani sairaalaan töihin, ja nopeasti senkin sitten oppi, ja kyllä joka paikassa kuulu olla edes jonkinlainen perehdytys, se on sun oikeus. Perehdytyksestä yms. voi kysyä jo ennen kuin ottaa työn vastaan.
Ja jos se yhtään lohduttaa, niin ainakin meidän koulussa oikeasti ihan KAIKKI tärkeimmät tiedot ja taidot jätettiin joko harjoitteluissa opittaviksi (kädentaidot ja juurikin se työn rytmi yms.) tai sitten itsenäisesti tenttiin luettavaksi (sairaudet, lääkejutut yms.). Luentoja oikeasti tärkeistä jutuista oli tosi vähän. Suurin osa oli jotain ihme monikulttuurisuus, työelämän kehittäminen jne. lässytystä sekä ryhmätöitä. Haavanhoidot, kanyoinnit yms. harjoiteltiin yhden ainoan kerran koulussa, loput piti opetella kirjoista ja harjoitteluissa. Ja ne ihan samat kirjat ja vaikka aiempien kurssien tenttien sivunumerotkin voit kysyä muilta opiskelijoilta ja lukea itsenäisesti. Ja voithan hakeutua vaikka tekemään lähihoitajan sijaisuutta sairaaalaan, jos se tuntuisi helpommalta alkuun. Tsemppiä!
Kiitos! Todella aiemmassa koulussa oli paljon sellaista turhaa, nykyinen on selvästi laadukkaampi ja otetaan esille keskeiset asiat. Tosiaan jos ei ole ikinä ollut sh töissä on vaikeampi kuin jos on joskus tehnyt sitä työtä. Eniten pelottaa akuutit tilanteet ja jos en osaakaan toimia. Onneksi osastoilla on kuitenkin työkavereita joilta voi kysyä jos ei ole varma. Ja minulla on jossain harjoittelussa ollut huono ohjaaja minkä takia parissa harjoittelussa oppiminen on jäänyt pinnalliseksi. Ohjaajien pitää antaa opiskelijan tehdä, ja sellaisia ei saisi päästä ohjaajaksi joilla ei ole siihen motivaatiota. Jos ohjaaja esim tekee liikaa opiskelijan puolesta niin miten opiskelija joskus pärjää sitten oikeasti työssä?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Up
Nyt olen ollut kesatoissa sairaalassa lahihoitajan sijaisena. Ihan hyvin on mennyt. Silti mietin olisiko minusta ikina sh:n sijaiseksi ja mihin tyollistyisin tulevaisuudessa. Mietin mm. Verinaytteenottoa tyona, millaisen perehdytyksen siihen saa? Neuvola-harjoittelu minulla on ollut ja se meni hyvin.
Ap
Joskus mietin myös lähihoitajan töitä, mutta sairaanhoitajan tutkinnolla ei voi varmaan niita tehdä. Mitähän vaihtoehtoja minulla olisi? Itse mietin seuraavia:
A) yritän päästä sycentävään harjoitteluun neuvolaan ja sinne töihin
B) käyn sh-tutkinnon 1. Vuoden opinnot uudelleen avoimessa AMK:saa
C) kertaan itse kirjoista asioita
D) opiskelen vielä lähihoitajaksi
Töissä minua hävettää välillä kun olen unohtanut niita asioita. :( Yksi kerta unohdin mikä ero on pkv-lääkkeiden ja huumelääkkeiden välillä. Minua nolotti paljon.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse ihan eri alan ihminen, niin en osaa suoraan sanoa, mitkä asiat ammatissasi pitäisi osata "apteekin hyllyltä" ja mitä voi kerrata sitten kun tilanne tulee eteen. Mutta tiedän oikein hyvin sen tunteen, kun työssä tai opiskeluissa tulee sellainen olo, että ei osaa yhtään mitään eikä ymmärrä asioita riittävän syvällisesti. Usein silloin on kyseessä sellainen asia, jota ei tarvitsekaan tietää sillä tasolla kuin olisi itse luullut, eli on täysin ok että sellaisen asian joutuu tarkistamaan jostain tai ei ymmärrä sen syvintä olemusta läpikotaisin. Minulla on elämäntaustassani sellaisia asioita, jotka selittävät tätä epävarmuutta, mutta kun olen saanut uusia onnistumisen kokemuksia, niin tilanne on pikkuhiljaa parantunut. Eli omalla kohdallani ongelma on ollut enemmän pään sisäinen kuin todellista taitojen puutetta, vaikka en väitäkään että osaamiseni olisi mitenkään täydellistä. Riittävän hyvää kuitenkin. Onkohan sinulla samanlainen tilanne?
Voi olla että minulla on osittainen samanlainen tilanne. Mietin kyllä silti mikä niistä miettimistäni vaihtoehdoista olisi paras... Ei kai lähihoitajaksikaan kannata lähteä opiskelemaan jos ei koulun jälkeen luotakaan itseensä sh työssä? Terveydenhoitajana voisin työskennellä.
Ap
Edelleen harmittaa jonkun verran, että en saanut yhtään hyväksilukuja purettua.
Ap
Esimerkkitilanteessasi usein lääkäri antaa määräyksen miten happea voi antaa. Lisähapen anto on aina turvallisinta aloittaa viiksillä ja pienillä litramäärillä. Vaikeiden perussairauksien kohdalla (mm.COPD) on tärkeää aina kysyä lääkäriltä tai kokeneelta kollegalta jos jokin asia mietityttää. Sinuna hakeutuisin sijaisuuteen esim. tk-sairaalaan tai muulle geriatriselle akuuttiosastolle jossa saisi kertailla perusasiat kuten neste- ja lääkehoidot, kanyloinnit jne. kädentaidot ja ottaa vähän tuntumaa hoitotyöhön. Sieltä ne asiat muistuu kunhan pääsee tekemisen makuun!