Lue keskustelun säännöt.
Yamk miksi kutsut itseäsi maisteriksi?
Kommentit (808)
Ylempi amk vataa periaatteessa maisteri-tutkintoa, mutta ei se sitä viralisesti ole.
Lisäksi maisteri-tittelin status arvo on jostain syystä kovempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen ku olen duunari ja tienaan +8000€ kuukaudessa päivätyöllä ja sit täällä jotkut korkeakoulutetut perseenreiät tappelee siitä onko joku maisteri vai ei. Huutista.
Todennäköisesti tienaisit samalla alalla saman työnantajan palveluksessa korkeammalla koulutuksella vielä enemmän.
Itse tienaan yksityislääkärinä päivätyöllä tehden nelipäiväistä työviikkoa n. 14.000€/kk brutto. Useat asianajajat tienaavat myös samaa luokkaa. Eli kyllä sen palkan saa tuosta kahdeksasta tonnista lähemmäs tuplattua akateemisella tutkinnolla usein jos etsii rahakkaimmat työt yksityiseltä puolelta. Aionkin lisätä työmäärää kesän jälkeen viisipäiväiseksi työviikoksi päivätyönä tavoitteena päästä n. 16.000-17.000€ kuukausituloon. Laskutus on toki enemmän, mutta kuluja tulee sen verran että tuo on se mitä jää verotettavaa tuloa vähennysten jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ylempi amk vataa periaatteessa maisteri-tutkintoa, mutta ei se sitä viralisesti ole.
Lisäksi maisteri-tittelin status arvo on jostain syystä kovempi.
Periaatteessa ja periaatteessa. Jo armeijassa opetettiin että mitään tuollaista ilmaisua ei käytetä kun pyritään yksiselitteiseen täsmälliseen ilmaisuun. Esimerkiksi jos vääpeli kysyi että tarvitsetko litteroita lomalle lähtiessä ja vastasit että periaatteessa kyllä niin vääpeli sanoi että ei mitään periaatteessa vaan kyllä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun se on maisteritutkinto? Ihmetyttää aina nämä menneisiin jämähtäneet... Itse opiskelen vasta AMK-tutkintoa mutta luultavasti jatkan siitä aikanaan vielä maisteritasolle, eli YAMK.
Se ei ole maisteri
No onpa kerrassaan omituista että meille on kuitenkin näin kerrottu ihan siellä oppilaitoksessa tutkintoja esitellessä... 😂
Jostain kumman syystä amk:n sivuilla puhutaan yamk tutkinnosta, eikä maisterin 😁
Kun vertaat amk opinnäytetöitä yliopiston vastaaviin ymmärrät miksi."
Hankit maisteritason tutkinnon
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa samaa EQF (European Qualifications Framework) -tasoa kuin muutkin ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, taso 7)."
Olen itse OTM, eikä ole mitään syytä vähätellä muita vastaavia tutkintoja. Täytyypä muuten sanoa, että AMK-opinnäytteistä löytyy todella korkeatasoisia töitä ja jollain meidän kurssilla oli myös AMK-opinnäyte kurssimateriaalina yliopistossa.
Vastaa ja vastaa jossain EQF-luokituksessa mutta on alempitasoisesta oppilaitoksesta saatu vaatimattomammilla tiedoilla oleva tutkinto kuin yliopistollinen korkeakoulututkinto. Suomen lain mukaan yliopistoissa annetaan korkeinta opetusta ja ammattikorkeakouluissa tätä tasoa alempaa koulutusta, meillä on Suomessa niin sanottu duaalimalli eli kaksi eri tasolla olevaa korkeakoulutusta antavaa laitosta, ylintä yliopistotasoista ja alempaa ammattikorkeakoulutasoista. Tuossa luokituksessa myös putkimiehen tutkinto vastaa ylioppilastutkintoa mutta ylioppilaalla on korkeampitasoinen akateemiseen opiskeluun valmentava tutkinto kun putkimiehellä taas on suppealla yleissivistyksellä tutkinto joka valmistaa alimman tason suorittavaan työhön, mutta jolla voi ihan hyvin pyrkiä alempitasoiseen korkeakouluun eli ammattikorkeakouluun saadakseen alimpaan johtoon soveltuvan tutkinnon. Toki teoriassa vielä voi päästä pääsykokeilla jopa yliopistoon putkimiehen perustutkinnolla itse opiskelemalla lisää kovasti tuon tutkinnon päälle pääsykokeissa. Jatkossa kun pääsykokeista luovutaan ja yliopistojen opiskelijat valitaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella loppuu mahdollisuus päästä ammattikoulusta yliopistoon. Olipa joskus ainakin 90-luvun lopulla mahdollista päästä vaikka lääkikseen pelkän peruskoulun pohjalta, kun opiskelijavalinnan säännöissä luki että tiedekuntaneuvosto voi valita opiskelijaksi kenet vain jolla se katsoo olevan riittävät tiedot ja valmiudet opintoihin eli pelkän pääsykokeen perusteella vaikka sellaisen joka ei ole käynyt edes peruskoulua loppuun. Tiedänkin yhden tapauksen joka lopetti lukion kesken eikä päässyt ylioppilaaksi ja joka jäi viimeiseksi hyväksytyksi pääsykokeissa tasapisteillä yhden ylioppilaan kanssa ja tiedekunta otti sisään tuon ylioppilaan ja lukion keskeyttänyt jäi rannalle ruikuttamaan.
Vähän asenteellista ylemmän, alemman ja alimman korostamista tää sun tekstisi. Kaikilla tutkinnoilla on oma tarkoituksensa, arvonsa ja paikkansa yhteiskunnassa. Turha sitä on alkaa noin ekplisiittisesti korostamaan ja alentamaan ihmisiä.
Terv. DI
No toin vain esiin että Suomen koulutusjärjestelmässä on rakenne ja eri tasoisia tutkintoja, lisäksi lakiin kirjattu selkeä duaalimalli korkeakoulutuksessa. Jokainen saa hankkia vapaasti sen tasoisen tutkinnon kuin haluaa ja lisäksi vieläpä ilmaiseksi ilman lukukausimaksuja saa opiskella vaikka tohtoriksi asti. Kaikilla on oikeus pyrkiä mihin tahansa oppilaitokseen mihin vain haluaa. AMK ja AMK-opiskelijat ovat koko historiansa ajan koettanut olla jotain enemmän kuin se ovat ja korottaa itseään ylemmäs kuin ovatkaan. Nimityskikkailu englannin ja myös suomen kielellä ja jatkuva selitys tutkintojen "vastaavuudesta", nimitys university of applied sciences, oppilaskuntien nimityksen muuttaminen opiskelijakunniksi, ainoastaan yliopistojen ylioppilaiden perinteisesti käyttämien haalareiden käyttö amk-oppilailla vain joitakin mainitakseni. Jatkuvasti korostetaan että kyseessä on korkeakoulututkinto unohtaen täsmentää että ammattikorkeakoulututkinto tarkemmin ottaen jne.
Itse opiskelin lisensiaatiksi saakka ja sen katsoin riittävän tarpeeksi korkeaksi akateemiseksi tutkinnoksi, toki sen perään sitten paljonkin ammatillista jatkokoulutusta josta osa on yliopistollista ollut mutta väitöskirjaan ja tohtoriopintoihin en lähtenyt eikä ole mielenkiinto ja jaksaminen työn ohella väitöskirjaan ja tohtoriopintoihin riittänyt. Suomessa korostetaan loppututkintoa vielä melko vähän verrattuna esim. USA:han, jossa etenkin tohtoreita kutsutaan usein tutkintonimikkeellä ja sukunimellä arkisissakin tilanteissa ja esim. allekirjoituksiin liitetään usein tutkintonimike.
Mutta miksi tämä asia vaivaa sinua?
Korkeakoulun/yliopiston käynyt ja sieltä tutkinnon tehnyt on maisteri.
Eivät muut, vaikka kyllä kai tässä voisi parin vuosikymmenen "ilolla" alkaa kehua olevansa tohtori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä muuta sosiaalityöntekijä tekee kuin jakelee rahaa juopoille ja narkkareille?
No vaikka lasten huostaanottoja tai muita viranomaispäätöksiä lastensuojeluun liittyen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö oikea nimike ole tradenomi yamk?
No ei varmaan jos ei ole kaupallisen alan yamk tutkinnon suorittanut. Ei kai insinööristä tai sairaanhoitajasta tule tradenomia vaikka opiskelisi 90op lisää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen ku olen duunari ja tienaan +8000€ kuukaudessa päivätyöllä ja sit täällä jotkut korkeakoulutetut perseenreiät tappelee siitä onko joku maisteri vai ei. Huutista.
Todennäköisesti tienaisit samalla alalla saman työnantajan palveluksessa korkeammalla koulutuksella vielä enemmän.
Itse tienaan yksityislääkärinä päivätyöllä tehden nelipäiväistä työviikkoa n. 14.000€/kk brutto. Useat asianajajat tienaavat myös samaa luokkaa. Eli kyllä sen palkan saa tuosta kahdeksasta tonnista lähemmäs tuplattua akateemisella tutkinnolla usein jos etsii rahakkaimmat työt yksityiseltä puolelta. Aionkin lisätä työmäärää kesän jälkeen viisipäiväiseksi työviikoksi päivätyönä tavoitteena päästä n. 16.000-17.000€ kuukausituloon. Laskutus on toki enemmän, mutta kuluja tulee sen verran että tuo on se mitä jää verotettavaa tuloa vähennysten jälkeen.
Hienoa.
Tosi hieno uravalinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät käy AMK: ta, vaan hankkivat ammattitaitonsa muualla. Meitä ei kiinnosta maisterinimitys, vaan olemme syvästi kiinnostuneita omasta alastamme ja hankimme tietoa jo hyvin nuorena itsenäisesti. Vajaassa vuodessa voit saada sitten opettajan pätevyyden, mutta saat opiskella kyllä hyvin tiiviisti. Laiskottelu ei auta.
Mutta sinulla on jo oltava ammatillinen pätevyys omalta alaltasi sekä vähintään muutaman vuoden työkokemus kyseiseltä alalta ennen kuin voit pätevöityä opettajaksi, eli olet jo tehnyt monet tutkinnot ja opiskellut kauan ja tiiviisti. Pelkät tutkinnotkaan eivät oikein auta jos et ajattele omaperäisesti ja itsenäisesti.
Tulee väkisinkin mieleen ovatko nämä maisterinimityksestä huutelijat itse ollenkaan olleet töissä missään, jos pätemisen tarve on noin suuri? Ja se ei kerro kenestäkään ammattilaisena mitään hyvää, jos ihminen on maisteri ja mollaa ammattilaisia vauvapalstalla :D
Tuollaisista on ainakin omalla alallani erittäin huonot kokemukset, mutta alani vaatiikin
erityislahjakkuutta, eli harva pääsee edes opiskelemaan kyseiselle alalle koskaan.
Voithan sinä olla vaikka maisteri, mutta onko sinulla kovinkaan suurta perimmäistä lahjakkuutta kuitenkaan? Olen huomannut, että pätemisen tarve on suurin juuri niillä, jotka eivät ole kauhean lahjakkaita. Älykäs voit olla, niin ovat monet muutkin, mutta oletko lisäksi lahjakas, jopa nerokas?
Sen sijaan että valitat vauvalla, mene kehittämään jotain kuolematonta ja nerokasta,
voit jäädä vaikka maailmanhistoriaan. Ihan tosi, se on täysin mahdollista jopa Suomessa. Eikö se jo olisi jotain ;D
Sitten katoaa viimeistään kaikki pätemisen tarve, jos oikeasti osaat tehdä jotain merkittävää ja ihmiskuntaa universaalisti hyödyttävää.
Ymmärrät, että vaikka olisit kuinka pätevä, koko elämäsi on kuitenkin oppimisen tie, etkä ole pätevyydestäsi huolimatta koskaan valmis. Kiehtovaa, eikö totta?
Mitä siis nyt ajattelet, kun tutkinnostasi huolimatta morkkaat vauvalla muita ammattilaisia?
Aika alas olet kyllä nyt hetkellä vajonnut. Vaikuttaa nyt vähän ettet vieläkään ole päässyt puusta pidemmälle.
Opiskele nyt joutessasi vaikka opettajan ammatti, niin voit pätevöittää muitakin.
Parempi sekin kun kuluttaa aikaansa täällä.
Kokeile! Vaihtelu virkistää ja voit samalla testata myös sen YAMK: in.
Tule sitten takaisin haukkumaan muita tänne, jos ei vieläkään muut asiat jaksa kiinnostaa.
Mihin tämä vuodatus liittyy ja kenelle se on osoitettu? Ja miksi noin omituinen asettelu?
Koska olet noinkin älykäs, minua kiinnostaa näkemyksesi tästä asiasta, joten voisitko vastata?
Bachin fuugissa on kultainen leikkaus. Voisitko selittää meille kaikille tämän?
Sitten minua kiinnostaa erityisesti tämä:
Mikä on oma filosofinen näkemyksesi asiasta?
Kiinnostaa syvästi mitä ihmiset vastaavat tähän.
Siis uskon ihan oikeasti että saan tähän ainakin yhden perustellun vastauksen joltakin.
Täytyy olla, jos täällä käy niin paljon suomalaisia kuin väitetään.
Miksi odotat kenenkään innostuvan selvittämään sinulle tuota asiaa? Jos tekisit oman aloituksesi aiheesta, joku ehkä kiinnostuisi, mutta nyt läpi paistaa vain jonkinlainen kauna maistereita kohtaan.
Ei tosiaankaan. Muusikot eivät opiskele yliopistossa. Kyllähän sinäkin tiedät sen.
Se on yksi ala mihin on erikseen oppilaitokset.
Jos tässä vielä pitäisi perustella jotain, niin en opiskelisi yliopistossa maisteriksi sen vuoksi että voisin kertoa olevani maisteri. Se ei käytännössä hyödyttäisi minua mitenkään.
Eli olen musiikin ammattilainen ja kiinnostunut juurikin musiikista. Nuo kysymykset jotka esitin, ovat kiinnostaneet minua jo musiikkiopistoasteella.
Laittakaa lisää näkemyksiä Bachin musiikista kehiin, ei tarvitse ujostella yhtään.
Olisi hyvä jos kukaan ei haukkuisi ketään vaan keskityttäisiin asioihin.
Mitä ihmettä? Sibelius-akatemia on yliopisto ja sieltä valmistuu mm. musiikin maistereita. Meilläkin ihan kansalaisopiston harrastelijaorkesterissa on opettajana ja orkesterin johtajana musiikin maisteri.
Kyllä Suomessa suuri osa ammattimuusikoista ja suomalaisista kansainvälisistä tähdistä on käynyt Sibelius-akatemian eli opiskellut musiikkia yliopistossa.
Sibelius - Akatemia ei ole aina ollut nimikkeeltään yliopisto. Musiikkikorkeakoulu oli ennen. Suomalaisten pitää väkisin tehdä joka paikkaan yliopisto, mutta tämähän ei olekaan mikään sivistysvaltio.
Tämä tiedoksi nuorisolle.
No olen ollut käsityksessä että Sibelius-akatemia on ollut korkeinta musiikillista opetusta antava oppilaitos Suomessa kuitenkin ja on ainakin nykyään ja sieltä saa yliopistollisen loppututkinnon musiikin alalta esim. musiikin maisterin tutkinnon.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia on Taideyliopistoon kuuluva musiikkialan akatemia, joka on alallaan Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suurin yliopistotasoinen oppilaitos musiikin alalla.
Valtion korkeakoulu Sibelius-Akatemiasta tuli 1980. Sibelius-Akatemiasta tuli yliopisto vuonna 1998. Sibelius-Akatemia liittyi osaksi uutta Taideyliopistoa vuonna 2013, jolloin nimeksi tuli Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.
Johtajan titteliksi tuli rehtori vuonna 1960 ja dekaani vuonna 2013.
Alempaa AMK-tasoista opetusta musiikin alalla saa sitten useissa ammattikorkeakouluissa, esim. Metropolian AMK:ssa. Muusikko (AMK) on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike.
Korkeamman tason tutkinto on sitten musiikin kandidaatti tai musiikin maisteri.
Musiikin kandidaatti on alempi korkeakoulututkinto ja musiikin maisteri ylempi korkeakoulututkinto. Muusikko (AMK) on sitten ammattikorkeakoulututkinto ja muusikko (YAMK) on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukekaa laki korkeakouluista ja valtioneuvoston asetus korkeakoulutukinnoista. Yhdestäkään AMKsta et valmistu maistereita. Ylempi korkeakoulututkinto se kyllä lain silmissä on. Mutta maisteri -titteliä ei saa käyttää.
Jos haluat kandiksi ja/tai maisteriksi mene yliopistoon. Niin yksinkertaista se on. Ammattikorkeakoulusta valmistuvat ovat jotain muuta vaikka kävisi englanninkielellä. Tämä kuuluu samaan kategoriaan kun ihmiset kertovat jääneensä yhden pisteen päähän pääsykokeissa. Eli yksinkertaisesti eivät päässeet sisään. Yhden pisteen sisällä voi olla kymmeniä muitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa laki korkeakouluista ja valtioneuvoston asetus korkeakoulutukinnoista. Yhdestäkään AMKsta et valmistu maistereita. Ylempi korkeakoulututkinto se kyllä lain silmissä on. Mutta maisteri -titteliä ei saa käyttää.
Tarkemmin ottaen se on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Kummasti AMK:sta valmistuneet aina unohtavat mainita tuon tarkennuksen. Korkeakoulututkintoja on Suomessa kahden tasoisia, siis korkeakoulututkinnot jaetaan korkeakoulututkintoihin ja ammattikorkeakoulututkintoihin. AMK:sta saa ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistosta korkeakoulututkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä ei oikein tunnu sisäistävän sitä mikä on minkin oppilaitoksen ja tutkinnon tarkoitus. Yliopistoissa on tarkoitus syventyä asioiden perimmäisiin lähtökohtiin ja teorioihin. Nämä osaamalla ja ymmärtämällä pystyy käsittämään miksi asiat oikeasti ovat siten kuin ovat. Tutkinnon tarkoitus on antaa lähtökohdat tieteelliseen tutkimukseen.
AMK taas on käytännönläheinen oppilaitos, jossa annetaan soveltavaa opetusta. Tarkoitus ole opiskella juurta jaksain teorioiden lähtökohtia, vaan oppia se miten niitä käytännössä sovelletaan. AMK-tutkinnon ei ole tarkoitus valmistaa opiskelijaa tieteelliseen tutkimukseen, vaan oppia käytännön työelämässä vastaantulevien asioiden ratkaisemista.
Yliopistotutkinnolla saa paremmat valmiudet niihin käytännön työelämässä eteen tuleviin haasteisiin kuin amk-tutkinnolla. Vai meinaatko että diplomi-insinöörillä on heikommat valmiudet käytännön ongelmiin kuin amk-insinöörillä? Tai oikeustieteen maisterilla on heikompi käytännön lakiosaaminen kuin oikeustradenomilla? Tai teologian maisteriksi lukeneella papilla heikompi käytännön osaaminen työssään kuin jollain diakonilla? Tai lastentarhanopettajalla on heikompi osaaminen lasten kasvatuksen suhteen kuin jollain sosionomilla samalla alalla? Tai sosiaalityöntekijällä kuin sosionomilla? Yliopistollisista tutkinnoista suurin osa valmistaa ihan käytännön ammattiin eikä tutkijaksi vaikka samalla saa valmiudet tutkijan uralle sekä johtamiskoulutusta useissa tutkinnoissa. Esimerkkejä yliopistollisen tason peruskoulutusta vaativista ammateista on tuomari, arkkitehti, lääkäri, pappi, upseeri, opettaja ja ekonomi eli myös käytännön töihin korkeimmalle tasolle valmistutaan yliopistosta. Amk:sta samoille aloille sitten alemmalle tasolle esim. oikeustradenomi, rakennusinsinööri (AMK), sairaanhoitaja, diakoni, tradenomi
Riippuu aina tietenkin työtehtävästä. Kaikki oppilaitoksethan tuottaa vaan perusvalmiudet omaavia ihmisiä ja työelämän kautta vasta alkaa saamaan sitä kokemusta ja ammattitaitoa. AMK:ssa on hyvin voinut oppia sellaisia soveltavia taitoja, mitä yliopistossa ei ole saanut. Riippuu ihan täysin alasta, ammatista, oppilaitoksesta jne. Ei ylemmän tutkinnon lukenut ole mitenkään automaattisesti kaikessa parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä ei oikein tunnu sisäistävän sitä mikä on minkin oppilaitoksen ja tutkinnon tarkoitus. Yliopistoissa on tarkoitus syventyä asioiden perimmäisiin lähtökohtiin ja teorioihin. Nämä osaamalla ja ymmärtämällä pystyy käsittämään miksi asiat oikeasti ovat siten kuin ovat. Tutkinnon tarkoitus on antaa lähtökohdat tieteelliseen tutkimukseen.
AMK taas on käytännönläheinen oppilaitos, jossa annetaan soveltavaa opetusta. Tarkoitus ole opiskella juurta jaksain teorioiden lähtökohtia, vaan oppia se miten niitä käytännössä sovelletaan. AMK-tutkinnon ei ole tarkoitus valmistaa opiskelijaa tieteelliseen tutkimukseen, vaan oppia käytännön työelämässä vastaantulevien asioiden ratkaisemista.
Yliopistotutkinnolla saa paremmat valmiudet niihin käytännön työelämässä eteen tuleviin haasteisiin kuin amk-tutkinnolla. Vai meinaatko että diplomi-insinöörillä on heikommat valmiudet käytännön ongelmiin kuin amk-insinöörillä? Tai oikeustieteen maisterilla on heikompi käytännön lakiosaaminen kuin oikeustradenomilla? Tai teologian maisteriksi lukeneella papilla heikompi käytännön osaaminen työssään kuin jollain diakonilla? Tai lastentarhanopettajalla on heikompi osaaminen lasten kasvatuksen suhteen kuin jollain sosionomilla samalla alalla? Tai sosiaalityöntekijällä kuin sosionomilla? Yliopistollisista tutkinnoista suurin osa valmistaa ihan käytännön ammattiin eikä tutkijaksi vaikka samalla saa valmiudet tutkijan uralle sekä johtamiskoulutusta useissa tutkinnoissa. Esimerkkejä yliopistollisen tason peruskoulutusta vaativista ammateista on tuomari, arkkitehti, lääkäri, pappi, upseeri, opettaja ja ekonomi eli myös käytännön töihin korkeimmalle tasolle valmistutaan yliopistosta. Amk:sta samoille aloille sitten alemmalle tasolle esim. oikeustradenomi, rakennusinsinööri (AMK), sairaanhoitaja, diakoni, tradenomi
Arkkitehti on AMK tutkinto https://portal.savonia.fi/amk/fi/hakijalle/amk-ja-yamk-tutkinnot/kevaan…
Arkkitehti on yliopistotutkinto, rakennusarkkitehti on amk tutkinto.
Onko tässä ketjussa kukaan vielä vastannut siihen, että miksi kutsuu yamk-tutkintoa maisteritutkinnoksi?
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa kukaan vielä vastannut siihen, että miksi kutsuu yamk-tutkintoa maisteritutkinnoksi?
Enpä usko. Tutkinnosta yms. yritetään antaa väärää tietoa vain silloin, kun uskotaan, että kuulijat eivät tiedä asiasta mitään. Nyt jo otsikko kertoo, että paikalla ei ole kovin monta tietämätöntä.
Itse opiskelen parhaillaan ulkomailla yliopistossa AMK tutkinnon päälle jatko-opintoja, mikä Suomessa vastaisi ehkä YAMK tutkintoa. Sillä erotuksella että opintopisteitä tulee 120 eli yhteensä 210 op + 120 op = 330 op. Tutkintotodistuksessa tulee lukemaan master, mutta en todellakaan tiedä saanko kutsua itseäni maisteriksi Suomessa kun tällaista tutkintoa ei Suomessa ole tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa kukaan vielä vastannut siihen, että miksi kutsuu yamk-tutkintoa maisteritutkinnoksi?
Kukaan ei kehtaa myöntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa laki korkeakouluista ja valtioneuvoston asetus korkeakoulutukinnoista. Yhdestäkään AMKsta et valmistu maistereita. Ylempi korkeakoulututkinto se kyllä lain silmissä on. Mutta maisteri -titteliä ei saa käyttää.
Tarkemmin ottaen se on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Kummasti AMK:sta valmistuneet aina unohtavat mainita tuon tarkennuksen. Korkeakoulututkintoja on Suomessa kahden tasoisia, siis korkeakoulututkinnot jaetaan korkeakoulututkintoihin ja ammattikorkeakoulututkintoihin. AMK:sta saa ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistosta korkeakoulututkinnon.
Hys, tätä ei saa sanoa!
No toin vain esiin että Suomen koulutusjärjestelmässä on rakenne ja eri tasoisia tutkintoja, lisäksi lakiin kirjattu selkeä duaalimalli korkeakoulutuksessa. Jokainen saa hankkia vapaasti sen tasoisen tutkinnon kuin haluaa ja lisäksi vieläpä ilmaiseksi ilman lukukausimaksuja saa opiskella vaikka tohtoriksi asti. Kaikilla on oikeus pyrkiä mihin tahansa oppilaitokseen mihin vain haluaa. AMK ja AMK-opiskelijat ovat koko historiansa ajan koettanut olla jotain enemmän kuin se ovat ja korottaa itseään ylemmäs kuin ovatkaan. Nimityskikkailu englannin ja myös suomen kielellä ja jatkuva selitys tutkintojen "vastaavuudesta", nimitys university of applied sciences, oppilaskuntien nimityksen muuttaminen opiskelijakunniksi, ainoastaan yliopistojen ylioppilaiden perinteisesti käyttämien haalareiden käyttö amk-oppilailla vain joitakin mainitakseni. Jatkuvasti korostetaan että kyseessä on korkeakoulututkinto unohtaen täsmentää että ammattikorkeakoulututkinto tarkemmin ottaen jne.
Itse opiskelin lisensiaatiksi saakka ja sen katsoin riittävän tarpeeksi korkeaksi akateemiseksi tutkinnoksi, toki sen perään sitten paljonkin ammatillista jatkokoulutusta josta osa on yliopistollista ollut mutta väitöskirjaan ja tohtoriopintoihin en lähtenyt eikä ole mielenkiinto ja jaksaminen työn ohella väitöskirjaan ja tohtoriopintoihin riittänyt. Suomessa korostetaan loppututkintoa vielä melko vähän verrattuna esim. USA:han, jossa etenkin tohtoreita kutsutaan usein tutkintonimikkeellä ja sukunimellä arkisissakin tilanteissa ja esim. allekirjoituksiin liitetään usein tutkintonimike.