Lue keskustelun säännöt.
Yamk miksi kutsut itseäsi maisteriksi?
Kommentit (808)
Esim. sairaalan osastonhoitajalla täytyy olla suoritettuna YAMK- tai hoitotieteen maisterintutkinto. YAMK on kuulemma tässä järkevämpi vaihtoehto. Käytännönläheisempi ja voi suorittaa lyhyemmässä ajassa työn ohessa. Yliopiston puolella tehdään tiedettä ja se on ehkä enemmän opettajiksi tai tutkijoiksi haluaville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työpaikassa jossa henkilö X on YAMK ja itse maisteri. Nimike, työnkuva ja palkka sama.Tämä YAMK ei tee kaikkia tehtäviä, koska koulutus ei anna valmiuksia ja ei ole osaamista ko. asioihin. Em. valmiudet saadaan yliopistossa.
Jos kerta YAMK vastaa maisterin koulutusta ,niin silloin pitää pystyä tekemään samoja tehtäviä kuin yliopisto maisterin.
Mitä nämä tehtävät muka ovat mihin YAMK ei millään riitä eikä niitä voi oppia vaan tarvitaan ehdottomasti yliopisto-maisterin koulutus?
Sosiaalityö on hyvä esimerkki.
Voihan YAMK sosionomi toimia sosiaalityössä, esim ohjaajana, mutta ei tietenkään sossuna.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo koulutus pidä olla varsin tarkkaa joka ammatissa. Eipä tule äkkiseltään mieleen yhtään ammattia, missä suvaitaan leväperäinen koulutus, saati että valmistuu.
Ammateissa suvaitaan? Ammatit eivät suvaitse tai ole suvaitsematta. Oppilaitokset päästävät leväperäisesti opiskelijoita läpi. Onhan tästä ollut puhetta julkisuudessa vaikka kuinka, valitettavasti erityisesti ammattikoulujen osalta. Yritykset ovat ihmeissään tuoreiden sähkö- tai putkiasentajien kanssa, kun nämä eivät papereistaan huolimatta osaa mitään. Ja sairaanhoitajat eivät osaa pistää neulalla eivätkä annostella lääkettä.
Kyllä nykyään pääsee aika heppoisesti läpi mistä koulusta vaan. Se alkaa jo peruskoulusta, ja jatkuu aina korkeimmalle asteelle saakka. Olen melko iloisia väitöskirjojakin nähnyt, nippa nappa normigradun mittaisia ja hulimattomasti kirjoitettuja.
Laadun- ja kurinpalautusta tarvittaisiin. Joustot, vippaskonstit, korvaavat tehtävät ja muu mukauttaminen pois. Pitäisi alkaa katsoa osaamista vakavasti: onko sitä vai ei.
Tunnen vain yhden yamk-tutkinnon tehneen. Vailla mitään matemaattista tai teknistä pohjaa hän on opiskeluut ja saanut insinööri (yamk) -tittelin. Lopputyön aihe ei käsitellyt mitään sellaista, missä tarvittaisiin matematiikkaa tai fysiikkaa tai edes tietotekniikkaa, paitsi tietysti lopputyö piti osata koneella kirjoittaa. Henkilö ei ole opiskellut edes lukiossa pitkää matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa, paitsi tietysti kemiaa sen pakollisen kurssin tai pari, jotka silloin oli kaikkien opiskeltava. Lukion jälkeen hän on opiskellut maisterin tutkinnon alalta, joka ei ole tekninen tai matemaattinen, ei kovia tieteitä.
Luulin aina ennen, että insinöörin, jopa opistoinsinöörin, pitäisi ymmärtää jonkin verran matematiikkaa, fysiikkaa ja ehkä kemiaakin, mutta vähänpä tiesin. Nykyään voi olla insinööri, vaikka ei osaisi edes kertolaskua päässä, kuten tämä sinänsä mukava tuttavani.
Oliko ennen opistojen aikaan insinöörikoulutus myös tuollaista, ettei kovia tieteitä tarvinnut osata lainkaan?
Tuttavani itse ei sinänsä arvosta yamk-tutkintoaan ("paskapaperi"), mutta kyllä hän lopputyötään vaivalla väänsi, ei ollut mikään pilipalityö.
Minä kutsun itseäni professoriksi, YAMK.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK-tutkinto ärsyttää sosiaalityöntekijöitä, koska he yrittävät olla jotain, mitä eivät ole. YAMK on ihan ok tutkinto päiväkodin johtajalle tai esim palveluasumisyksikön johtajaksi. Sosiaalityöntekijäksi tutkinto ei riitä. Miksi tämä on niin vaikea ymmärtää? YAMK ei ole maisterin tutkinto.
Asiaa. Nyt päästin viimeinkin asiaan, mutta kauan se kestikin.
Mä ihmettelen tätä. Olen sosiaalialan YAMK, eikä kuullut koulussa kertaakaan että joku olisi luullut olevansa tai yrittäisi olla sosiaalityöntekijä. Siis miten tämä ilmiö näkyy? Hakeeko sosionomit YAMK -papereilla sosiaalityöntekijän virkoja, vai tekeekö he esimieheltään salaa sosiaalityöntekijöiden työtehtäviä, vai millä tavalla he yrittävät olla sosiaalityöntekijöitä? Kysyn ihan tosissani kun en tiedä, mun työpaikalla tai lähiympäristössä yksikään YAMK ei ole kutsunut itseään maisteriksi. En kiistä etteikö joku niin tekisi, mutta onko tää nyt oikeasti joku suuri ilmiö jossain päin Suomea?
Ei todellakaan ole.Olen sosiaalityöntekijä Helsingissä ja mitään tällaista ei todellakaan ole.Tunnen paljon sosionomeja,jotka on käyneet yamk-erikoistumiskoulutuksia.Ainakin kymmenen.Kukaan ei ole koskaan väittänyt olevansa maisteri tai sosiaalityöntekijä.Eivät ole sosiaalityöntekijöitä myöskään yksityisellä puolella.Hyvissä tehtävissä ovat kyllä yleensä.Pääosin vaativissa esimiestehtävissä.
Mun mielestä koko tätä ”vale maisteri”-ilmiötä ei ole sosiaalialalla.Näistä yamk-koulutuksista puhutaan ihan samoin kuin pätevät sossut puhuu nykyisistä lisurin tilalle tulleista erikoistumiskoulutuksista.
Minäkin olen ollut sossuna stadissa ja ongelmaa ei ollut. Ikävä kyllä muissa kaupungeissa ei ole sama tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun se on maisteritutkinto? Ihmetyttää aina nämä menneisiin jämähtäneet... Itse opiskelen vasta AMK-tutkintoa mutta luultavasti jatkan siitä aikanaan vielä maisteritasolle, eli YAMK.
Se ei ole maisteri
No onpa kerrassaan omituista että meille on kuitenkin näin kerrottu ihan siellä oppilaitoksessa tutkintoja esitellessä... 😂
Jostain kumman syystä amk:n sivuilla puhutaan yamk tutkinnosta, eikä maisterin 😁
Kun vertaat amk opinnäytetöitä yliopiston vastaaviin ymmärrät miksi.
"
Hankit maisteritason tutkinnon
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa samaa EQF (European Qualifications Framework) -tasoa kuin muutkin ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, taso 7)."
Olen itse OTM, eikä ole mitään syytä vähätellä muita vastaavia tutkintoja. Täytyypä muuten sanoa, että AMK-opinnäytteistä löytyy todella korkeatasoisia töitä ja jollain meidän kurssilla oli myös AMK-opinnäyte kurssimateriaalina yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkintojen taso vaihtelee ihan älyttömästi oppilaitoksittain. Amkkien välillä on hirveä ero siinä miten hyvää opetusta niissä saa ja miten paljon vaaditaan opiskelijoilta. Joissakin valmistuu ihan pilipaleja, kun vaatimustaso on alhaalla. Oppareita lukiessa saa ihmetellä tekstin tasoa. Joistakin yliopistoista voi myös valmistua yllättävän heikoin tiedoin verrattuna muihin.
Osa ihmisistä ei oikein tunnu sisäistävän sitä mikä on minkin oppilaitoksen ja tutkinnon tarkoitus. Yliopistoissa on tarkoitus syventyä asioiden perimmäisiin lähtökohtiin ja teorioihin. Nämä osaamalla ja ymmärtämällä pystyy käsittämään miksi asiat oikeasti ovat siten kuin ovat. Tutkinnon tarkoitus on antaa lähtökohdat tieteelliseen tutkimukseen.
AMK taas on käytännönläheinen oppilaitos, jossa annetaan soveltavaa opetusta. Tarkoitus ole opiskella juurta jaksain teorioiden lähtökohtia, vaan oppia se miten niitä käytännössä sovelletaan. AMK-tutkinnon ei ole tarkoitus valmistaa opiskelijaa tieteelliseen tutkimukseen, vaan oppia käytännön työelämässä vastaantulevien asioiden ratkaisemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun se on maisteritutkinto? Ihmetyttää aina nämä menneisiin jämähtäneet... Itse opiskelen vasta AMK-tutkintoa mutta luultavasti jatkan siitä aikanaan vielä maisteritasolle, eli YAMK.
Se ei ole maisteri
No onpa kerrassaan omituista että meille on kuitenkin näin kerrottu ihan siellä oppilaitoksessa tutkintoja esitellessä... 😂
Jostain kumman syystä amk:n sivuilla puhutaan yamk tutkinnosta, eikä maisterin 😁
Kun vertaat amk opinnäytetöitä yliopiston vastaaviin ymmärrät miksi."
Hankit maisteritason tutkinnon
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa samaa EQF (European Qualifications Framework) -tasoa kuin muutkin ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, taso 7)."
Olen itse OTM, eikä ole mitään syytä vähätellä muita vastaavia tutkintoja. Täytyypä muuten sanoa, että AMK-opinnäytteistä löytyy todella korkeatasoisia töitä ja jollain meidän kurssilla oli myös AMK-opinnäyte kurssimateriaalina yliopistossa.
Vastaa ja vastaa jossain EQF-luokituksessa mutta on alempitasoisesta oppilaitoksesta saatu vaatimattomammilla tiedoilla oleva tutkinto kuin yliopistollinen korkeakoulututkinto. Suomen lain mukaan yliopistoissa annetaan korkeinta opetusta ja ammattikorkeakouluissa tätä tasoa alempaa koulutusta, meillä on Suomessa niin sanottu duaalimalli eli kaksi eri tasolla olevaa korkeakoulutusta antavaa laitosta, ylintä yliopistotasoista ja alempaa ammattikorkeakoulutasoista. Tuossa luokituksessa myös putkimiehen tutkinto vastaa ylioppilastutkintoa mutta ylioppilaalla on korkeampitasoinen akateemiseen opiskeluun valmentava tutkinto kun putkimiehellä taas on suppealla yleissivistyksellä tutkinto joka valmistaa alimman tason suorittavaan työhön, mutta jolla voi ihan hyvin pyrkiä alempitasoiseen korkeakouluun eli ammattikorkeakouluun saadakseen alimpaan johtoon soveltuvan tutkinnon. Toki teoriassa vielä voi päästä pääsykokeilla jopa yliopistoon putkimiehen perustutkinnolla itse opiskelemalla lisää kovasti tuon tutkinnon päälle pääsykokeissa. Jatkossa kun pääsykokeista luovutaan ja yliopistojen opiskelijat valitaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella loppuu mahdollisuus päästä ammattikoulusta yliopistoon. Olipa joskus ainakin 90-luvun lopulla mahdollista päästä vaikka lääkikseen pelkän peruskoulun pohjalta, kun opiskelijavalinnan säännöissä luki että tiedekuntaneuvosto voi valita opiskelijaksi kenet vain jolla se katsoo olevan riittävät tiedot ja valmiudet opintoihin eli pelkän pääsykokeen perusteella vaikka sellaisen joka ei ole käynyt edes peruskoulua loppuun. Tiedänkin yhden tapauksen joka lopetti lukion kesken eikä päässyt ylioppilaaksi ja joka jäi viimeiseksi hyväksytyksi pääsykokeissa tasapisteillä yhden ylioppilaan kanssa ja tiedekunta otti sisään tuon ylioppilaan ja lukion keskeyttänyt jäi rannalle ruikuttamaan.
Siis ketä kiinnostaa? En mä ainakaan mieltäni pahota jos joku amk:n käynyt sanois omaavansa saman tutkinnon kuin mäkin, kun kummiskin varmaan ihan yhtä pitkään ollaan opiskeltu ja töitä tehty opintojen eteen.
Tai oikeestaan, miks joku kokee, että pitää valehdella olevansa maisteri? Onko se sitt jotain ett tuntee sen oman tutkinnon olevan huonompi kuin yliopiston käyneellä? Tosi sääli jos näin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun se on maisteritutkinto? Ihmetyttää aina nämä menneisiin jämähtäneet... Itse opiskelen vasta AMK-tutkintoa mutta luultavasti jatkan siitä aikanaan vielä maisteritasolle, eli YAMK.
Se ei ole maisteri
No onpa kerrassaan omituista että meille on kuitenkin näin kerrottu ihan siellä oppilaitoksessa tutkintoja esitellessä... 😂
Jostain kumman syystä amk:n sivuilla puhutaan yamk tutkinnosta, eikä maisterin 😁
Kun vertaat amk opinnäytetöitä yliopiston vastaaviin ymmärrät miksi."
Hankit maisteritason tutkinnon
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa samaa EQF (European Qualifications Framework) -tasoa kuin muutkin ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, taso 7)."
Olen itse OTM, eikä ole mitään syytä vähätellä muita vastaavia tutkintoja. Täytyypä muuten sanoa, että AMK-opinnäytteistä löytyy todella korkeatasoisia töitä ja jollain meidän kurssilla oli myös AMK-opinnäyte kurssimateriaalina yliopistossa.
Mikä AMK-tutkinto vastaa oikeustieteen maisterin tutkintoa?
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä ei oikein tunnu sisäistävän sitä mikä on minkin oppilaitoksen ja tutkinnon tarkoitus. Yliopistoissa on tarkoitus syventyä asioiden perimmäisiin lähtökohtiin ja teorioihin. Nämä osaamalla ja ymmärtämällä pystyy käsittämään miksi asiat oikeasti ovat siten kuin ovat. Tutkinnon tarkoitus on antaa lähtökohdat tieteelliseen tutkimukseen.
AMK taas on käytännönläheinen oppilaitos, jossa annetaan soveltavaa opetusta. Tarkoitus ole opiskella juurta jaksain teorioiden lähtökohtia, vaan oppia se miten niitä käytännössä sovelletaan. AMK-tutkinnon ei ole tarkoitus valmistaa opiskelijaa tieteelliseen tutkimukseen, vaan oppia käytännön työelämässä vastaantulevien asioiden ratkaisemista.
Ja tästä syntyy se ero YAMK:n ja maisterinkin välillä. Tutkintojen sisältö ja tarkoitus on yksinkertaisesti erilainen. Siksi niillä on hyvä olla myös eri tutkintonimikkeensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, ei nyt kuitenkaan maisteri vaan maisteritaso
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun se on maisteritutkinto? Ihmetyttää aina nämä menneisiin jämähtäneet... Itse opiskelen vasta AMK-tutkintoa mutta luultavasti jatkan siitä aikanaan vielä maisteritasolle, eli YAMK.
Se ei ole maisteri
No onpa kerrassaan omituista että meille on kuitenkin näin kerrottu ihan siellä oppilaitoksessa tutkintoja esitellessä... 😂
Jostain kumman syystä amk:n sivuilla puhutaan yamk tutkinnosta, eikä maisterin 😁
Kun vertaat amk opinnäytetöitä yliopiston vastaaviin ymmärrät miksi."
Hankit maisteritason tutkinnon
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa samaa EQF (European Qualifications Framework) -tasoa kuin muutkin ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, taso 7)."
Olen itse OTM, eikä ole mitään syytä vähätellä muita vastaavia tutkintoja. Täytyypä muuten sanoa, että AMK-opinnäytteistä löytyy todella korkeatasoisia töitä ja jollain meidän kurssilla oli myös AMK-opinnäyte kurssimateriaalina yliopistossa.
Vastaa ja vastaa jossain EQF-luokituksessa mutta on alempitasoisesta oppilaitoksesta saatu vaatimattomammilla tiedoilla oleva tutkinto kuin yliopistollinen korkeakoulututkinto. Suomen lain mukaan yliopistoissa annetaan korkeinta opetusta ja ammattikorkeakouluissa tätä tasoa alempaa koulutusta, meillä on Suomessa niin sanottu duaalimalli eli kaksi eri tasolla olevaa korkeakoulutusta antavaa laitosta, ylintä yliopistotasoista ja alempaa ammattikorkeakoulutasoista. Tuossa luokituksessa myös putkimiehen tutkinto vastaa ylioppilastutkintoa mutta ylioppilaalla on korkeampitasoinen akateemiseen opiskeluun valmentava tutkinto kun putkimiehellä taas on suppealla yleissivistyksellä tutkinto joka valmistaa alimman tason suorittavaan työhön, mutta jolla voi ihan hyvin pyrkiä alempitasoiseen korkeakouluun eli ammattikorkeakouluun saadakseen alimpaan johtoon soveltuvan tutkinnon. Toki teoriassa vielä voi päästä pääsykokeilla jopa yliopistoon putkimiehen perustutkinnolla itse opiskelemalla lisää kovasti tuon tutkinnon päälle pääsykokeissa. Jatkossa kun pääsykokeista luovutaan ja yliopistojen opiskelijat valitaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella loppuu mahdollisuus päästä ammattikoulusta yliopistoon. Olipa joskus ainakin 90-luvun lopulla mahdollista päästä vaikka lääkikseen pelkän peruskoulun pohjalta, kun opiskelijavalinnan säännöissä luki että tiedekuntaneuvosto voi valita opiskelijaksi kenet vain jolla se katsoo olevan riittävät tiedot ja valmiudet opintoihin eli pelkän pääsykokeen perusteella vaikka sellaisen joka ei ole käynyt edes peruskoulua loppuun. Tiedänkin yhden tapauksen joka lopetti lukion kesken eikä päässyt ylioppilaaksi ja joka jäi viimeiseksi hyväksytyksi pääsykokeissa tasapisteillä yhden ylioppilaan kanssa ja tiedekunta otti sisään tuon ylioppilaan ja lukion keskeyttänyt jäi rannalle ruikuttamaan.
Vähän asenteellista ylemmän, alemman ja alimman korostamista tää sun tekstisi. Kaikilla tutkinnoilla on oma tarkoituksensa, arvonsa ja paikkansa yhteiskunnassa. Turha sitä on alkaa noin ekplisiittisesti korostamaan ja alentamaan ihmisiä.
Terv. DI
Ei pidä sekoittaa YAMK: ia AMK: iin. Päästäkseen YAMK: iin ei tarvitse käydä päivääkään AMK: ta.
Onko tämäkin liian vaikeaa ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä ei oikein tunnu sisäistävän sitä mikä on minkin oppilaitoksen ja tutkinnon tarkoitus. Yliopistoissa on tarkoitus syventyä asioiden perimmäisiin lähtökohtiin ja teorioihin. Nämä osaamalla ja ymmärtämällä pystyy käsittämään miksi asiat oikeasti ovat siten kuin ovat. Tutkinnon tarkoitus on antaa lähtökohdat tieteelliseen tutkimukseen.
AMK taas on käytännönläheinen oppilaitos, jossa annetaan soveltavaa opetusta. Tarkoitus ole opiskella juurta jaksain teorioiden lähtökohtia, vaan oppia se miten niitä käytännössä sovelletaan. AMK-tutkinnon ei ole tarkoitus valmistaa opiskelijaa tieteelliseen tutkimukseen, vaan oppia käytännön työelämässä vastaantulevien asioiden ratkaisemista.
Yliopistotutkinnolla saa paremmat valmiudet niihin käytännön työelämässä eteen tuleviin haasteisiin kuin amk-tutkinnolla. Vai meinaatko että diplomi-insinöörillä on heikommat valmiudet käytännön ongelmiin kuin amk-insinöörillä? Tai oikeustieteen maisterilla on heikompi käytännön lakiosaaminen kuin oikeustradenomilla? Tai teologian maisteriksi lukeneella papilla heikompi käytännön osaaminen työssään kuin jollain diakonilla? Tai lastentarhanopettajalla on heikompi osaaminen lasten kasvatuksen suhteen kuin jollain sosionomilla samalla alalla? Tai sosiaalityöntekijällä kuin sosionomilla? Yliopistollisista tutkinnoista suurin osa valmistaa ihan käytännön ammattiin eikä tutkijaksi vaikka samalla saa valmiudet tutkijan uralle sekä johtamiskoulutusta useissa tutkinnoissa. Esimerkkejä yliopistollisen tason peruskoulutusta vaativista ammateista on tuomari, arkkitehti, lääkäri, pappi, upseeri, opettaja ja ekonomi eli myös käytännön töihin korkeimmalle tasolle valmistutaan yliopistosta. Amk:sta samoille aloille sitten alemmalle tasolle esim. oikeustradenomi, rakennusinsinööri (AMK), sairaanhoitaja, diakoni, tradenomi
On se. On asioita jotka ovat liian monimutkaisia jotta useimmat niitä mitenkään ymmärtävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä ei oikein tunnu sisäistävän sitä mikä on minkin oppilaitoksen ja tutkinnon tarkoitus. Yliopistoissa on tarkoitus syventyä asioiden perimmäisiin lähtökohtiin ja teorioihin. Nämä osaamalla ja ymmärtämällä pystyy käsittämään miksi asiat oikeasti ovat siten kuin ovat. Tutkinnon tarkoitus on antaa lähtökohdat tieteelliseen tutkimukseen.
AMK taas on käytännönläheinen oppilaitos, jossa annetaan soveltavaa opetusta. Tarkoitus ole opiskella juurta jaksain teorioiden lähtökohtia, vaan oppia se miten niitä käytännössä sovelletaan. AMK-tutkinnon ei ole tarkoitus valmistaa opiskelijaa tieteelliseen tutkimukseen, vaan oppia käytännön työelämässä vastaantulevien asioiden ratkaisemista.
Yliopistotutkinnolla saa paremmat valmiudet niihin käytännön työelämässä eteen tuleviin haasteisiin kuin amk-tutkinnolla. Vai meinaatko että diplomi-insinöörillä on heikommat valmiudet käytännön ongelmiin kuin amk-insinöörillä? Tai oikeustieteen maisterilla on heikompi käytännön lakiosaaminen kuin oikeustradenomilla? Tai teologian maisteriksi lukeneella papilla heikompi käytännön osaaminen työssään kuin jollain diakonilla? Tai lastentarhanopettajalla on heikompi osaaminen lasten kasvatuksen suhteen kuin jollain sosionomilla samalla alalla? Tai sosiaalityöntekijällä kuin sosionomilla? Yliopistollisista tutkinnoista suurin osa valmistaa ihan käytännön ammattiin eikä tutkijaksi vaikka samalla saa valmiudet tutkijan uralle sekä johtamiskoulutusta useissa tutkinnoissa. Esimerkkejä yliopistollisen tason peruskoulutusta vaativista ammateista on tuomari, arkkitehti, lääkäri, pappi, upseeri, opettaja ja ekonomi eli myös käytännön töihin korkeimmalle tasolle valmistutaan yliopistosta. Amk:sta samoille aloille sitten alemmalle tasolle esim. oikeustradenomi, rakennusinsinööri (AMK), sairaanhoitaja, diakoni, tradenomi
Arkkitehti on AMK tutkinto https://portal.savonia.fi/amk/fi/hakijalle/amk-ja-yamk-tutkinnot/kevaan…
Minä taas olen kotilääketieteen erikoislääkäri. Olen myös tehnyt kliinistä tutkimusta alalla. Vaikuttavin tuloksin.