Kutsun lapsen kaverin kylään ja pikkusisarus tulee mukana - onko ok?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin pikkusiskona olen kiitollinen siskolle joka otti mut mukaan kaikkialle.

Ihan pienenäkin kun oltiin tarhassa tiesin että sisko on lähellä. Oli parempi mieli. Ainakin kerran sain hepulin trahassa ja vaadin siskoa. Ilkeä tarhatäti kävi aggressiiviseksi. Lopulta sisko tuli rauhoittamaan mut :) ikäeroa 2v.

Sinä olet varmaan serkkuni. Siskosi kertoi myöhemmin, kun sinut piti ottaa joka paikkaan mukaan vanhempien painostuksesta. Hänen kaverinsa eivät tykänneet, että olit aina matkassa mukana. Välillä häntä ei kutsuttu mukaan tämän asian takia. 

En ole tuo, jolle vastasit, mutta itse olen kovasti tarkkaillut ja vähän odotellutkin, milloin 4-vuotias ei enää kelpaa 6-vuotiaan ja hänen kaveriensa seuraan. Ainakin toistaiseksi tilanne on se, että jos 4v:tä kiellettäisiin tulemasta mukana jonnekin, 6v todennäköisesti kieltäytyisi itsekin kutsusta.

Kun koulu alkaa, tilanne varmaankin muuttuu. Mutta toistaiseksi olen vain ylpeä sisaruksien lojaliteetista.

Avainsana: TODENNÄKÖISESTI. Ikinä et ole lapselta asiaa kysynyt, mitäs jos kysyisit nyt?

Tiedän useammankin kaltaisesi vanhemman, ja järjestäen se esikoinen on todellakin halunnut päästä välillä ihan itsekseen nauttimaan huomiosta ilman että koko ajan täytyy olla myös vastuussa pienemmästä sisaruksesta (vaikka vanhemmat kuinka ovat opettaneet, että se on isomman velvollisuus ja olemalla aina joustava ja vastuullinen saa vanhempien hyväksynnän ja rakkauden ).

Tämä on tosin aina ollut vanhemmille järkytys, ja se on myös näytetty lapselle, joka on kantanut asiasta huonoa omatuntoa. Ja isomman lapsen omia menoja on sitten aktiivisesti rajoitettu, koska ”meidän lapset” sitä ja tätä.

Sitä vaan ei tunnuta tajuavan, että noissa tilanteissa se pienempi sisarus on aina täysin saamapuolella, ja se mitä pienempi saa otetaan isomman selkänahasta. Jos iso satuttaa itsensä, syytetäänkö pienempää?

Jos pienempi satuttaa itsensä koska isompi ei pitänyt huolta, mitä tapahtuu? Niinpä.

Totta kai sisarukset ovat paljon yhdessä, mutta kyllä jokaisella pitää olla oikeus myös omaan aikaan ja omiin ystäviin.

Ihan ensiksi haluaisin sanoa, että et todellakaan tunne tai tiedä minua. Sen huomaa jo tuosta ehdotuksestasi.

Olen havainnoinut lapsiani aika tavalla. Olen puhunut heidän keskinäisestä dynamiikastaan joka ainoassa vasu-keskustelussa. Olen pyrkinyt järjestämään heille omaa aikaa ja omia harrastuksia. Mutta en tosiaankaan ala syöttää heille mitään "mitä tekisit jos sun sisarus heitettäisiin ulos kyläpaikasta" -skenaarioita siksi, että vauvapalsta käskee.

Öh... Mä ehdotin, että kysyisit siltä isommalta että haluaisiko hän mennä leikkimään kaverilleen ilman pienempää sisarusta.

Mutta kuten arvasin, olet juuri "niitä" vanhempia. Ei meidän lapsi vaan, hän on AINA lojaali pikkusisarukselle. Emme toki kysy tätä, koska lapsen suora vastaus voisi olla järkytys.

Mä niin seuraan läheltä just vastaavaa tapausta. Äiti oli aivan järkyttynyt kun perheen esikoinen lähti riemusta kiljuen viettämään laatuaikaa samanikäisen serkun kanssa isovanhempien luokse, eikä "vaatinut" että pikkusisarukset saavat tulla mukaan, vaikka äiti tätä asiaa kuinka yritti esikoiselle syöttää. No, se jäi siihen yhteen kertaan, koska tällainen toiminta ei äidille sovi.

Onko täällä ihmisillä jotenkin poikkeuksellisen huono lukutaito? Totta ihmeessä on kysytty esikoiselta, haluaako hän kyläilemään ilman sisarusta. On kysytty, haluaisiko hän olla eri päiväkotiryhmässä kuin sisaruksensa. On kysytty päiväkodin henkilökunnan mielipide, kuinka sisarukset vaikuttavat toistensa kaverisuhteisiin. On viety kylään yksin. On järjestetty omia harrastuksia. On järjestetty kahdenkeskistä aikaa vanhemman kanssa. Ja samat asiat on tehty myös nuoremman kanssa; kuka sanoo että se on aina juuri esikoinen, joka kärsii yhdessä olosta?

Ja edelleen lapset ovat mieluiten yhdessä silloin kuin saavat itse päättää. Kuten edellä kerroin, uskon tilanteen muuttuvan kun esikoinen menee kouluun.

Käypäs ihan itse lukemassa viestisi. Sinä et missään kohtaa sanonut keskustelleesi esikoisesi kanssa siitä, haluaako hän olla välillä itsekseen kavereiden kanssa, vaan kerroit että lapset menee aina yhdessä ja sinä HAVAINNOIT lapsiasi... ja että jos 4 v saisi porttikiellon jonnekin, niin TODENNÄKÖISESTI esikoinenkin kieltäytyisi menemästä.

Kyllä siitä saa tasan sen kuvan, että lapselta ei ole suoraan kysytty haluaako hän olla ihan itse ikäistensä kavereiden kanssa, ilman pienempää sisarusta.

äeppä kirjoitti:

Kiitos vastauksista! Yleensä on tosiaan käynyt niin, että olen kutsunut vain isomman, ja sitten yllätys yllätys, ovella seisookin molemmat. Ja vanhempi sanoo, että "toin nyt tän pienenkin, kun hänelle tuli niin paha mieli". Minusta tuntuu ikävältä, että vanhemmat ikään kuin pakottavat minut joko ottamaan lapsen tai pahoittamaan lapsen mielen. 

ap

Päästä isompi sisään ja pienemmän blokkaat ovelle ja sano "ei me sua oo kutsuttu, sä jäät siihen tai menet kotiin."

Rääkyminen taattu, mutta ei elämä ole reilua aina.