Millä oikeudella miehet tulevat baarissa hokemaan "Miks oot noin myrtsi, älä mökötä hei. Miks sä mökötät?"? Ja olettavat, että etsin seuraa.

Ta daa, asiaan on olemassa ratkaisu, kielletään miesten pääsy baariin.  Loppuu kaikki pahat asiat samalla kertaa.

Tämä baarihäiriköinti on tapa käyttää valtaa. Julkiselle paikalle yksin lähtevän naisen tulee olla kenen tahansa paikalle osuvan miehen käytettävissä, tai muuten sietääkin tulla vähän häiriköidyksi. Naisen pitää jäädä kotiin jos ei halua olla ensimmäisen vastaantulijan käytettävissä. Ja huomatkaa, että tämän ketjun mukaan sekä oikeasti itsekseen viihtyminen että seuran valikoiminen ovat molemmat väärin. Pitäisi nimenomaan täysin kritiikittä ja valikoimatta hyväksyä kenen tahansa seura, kiinnostavuudesta tai edes alkeellisista käytöstavoista riippumatta. Muuten olen ankea yrmy jolla ei ole oikeutta istua kuppilassa.

Vierailija kirjoitti:

Juttelemaan saa tulla, mutta miksi helvetissä tungetaan lähes syliin istumaan, esitetään nämä " Mitä sä täällä mökötät?-repliikit ja tarjotaan väkisin juomista. Kertokaa miehet.

Jos haluate jutella, miksi ette  osaa käyttäytyä? 

Ei näiden tarkoitus olekaan tehdä tuttavuutta hyvässä hengessä, iskemisestä puhumattakaan, vaan kiusata ja käyttää valtaa. Osoittaa naiselle, ettei hänellä ole oikeutta olla rauhassa yksin julkisella paikalla. Savustaa ulos baarista kaikki naiset jotka eivät anna valikoimatta seuraa tai (mieluiten) p*llua.

Minä ihmettelen näitä, joiden mielestä ulkomailla on niin paljon kivempaa kun ei tällaisia "murjottajia" ole. Minulla taas on täysin päinvastaiset kokemukset. Nimenomaan ulkomailla on ihan normaalia, että terassille, kahvilaan tai pubiin voi mennä yksin rentoutumaan vaikkapa kirjan kanssa ilman että kanssaihmiset siitä ärtyvät tai ahdistuvat. Ihmiset keskittyvät pitämään hauskaa niiden vastaanottavaisten seuralaisten kanssa, eivät kiusaamaan ja ärsyttämään niitä omaan rauhaansa vetäytyviä. Suomessa on toisinpäin.

Kyllä he tarvivat lupapassin moiseen kyselyyn, mutta niitä ei enää jaella, #metoo#. Millä oikeudella känninennainen tulee minulle juttelemaan kun pitäisi se arvata että mahdollisesti sillä hetkellä en sitä halua. Mutta julkisella paikalla ja vieläpä ravintolassa sattaa joskus tälläistä tapahtua että tuntematon ihminen antaa huomioita. Se on kiellettävä.

Ai kun tuttua. Tosin itse en enää käy missään. Mutta en siltikään pääse eroon näistä. Se on vain siirtynyt katuhäirinnäksi. Olen miettinyt että mikä ihme minussa on vialla kun vedän puoleeni näitä vanhempia puliukkoja ja sen tyyppistä porukkaa. ”Olisko sulla hei viiskytsenttiä, hei mikä on kun näytät niin surulliselta, hei hei sinä siellä...”

No miksi niillä ei olisi siihen oikeutta? 

Ap, sano, että koska naamasi ei miellytä.

Minäkin tykkään käydä läheisessä irkkupubissa kuuntelemassa irkkujameja ja katselemassa jalkapalloa, lukemassa lehteä ja nauttimassa oluen. Niin tuttua tuo, että seuraan tuppaantuu joku mies, jolle ystävällinen ja kohtelias "Hei. Ei kiitos, en etsi seuraa/haluaisin olla yksin/tulin vain kuuntelemaan livemusaa/katsomaan fudista/jne" -vastaus ei mene jakeluun, vaan viereen jäädään inttämään, tuijottamaan tai jopa haukkumaan. Ihan käsittämätöntä. Joskus olen vaihtanut suosiolla pöytää, jolloin mies on naureskellut perään: "olipas siinä neidolla pipo kireällä!" tms. Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen näitä, joiden mielestä ulkomailla on niin paljon kivempaa kun ei tällaisia "murjottajia" ole. Minulla taas on täysin päinvastaiset kokemukset. Nimenomaan ulkomailla on ihan normaalia, että terassille, kahvilaan tai pubiin voi mennä yksin rentoutumaan vaikkapa kirjan kanssa ilman että kanssaihmiset siitä ärtyvät tai ahdistuvat. Ihmiset keskittyvät pitämään hauskaa niiden vastaanottavaisten seuralaisten kanssa, eivät kiusaamaan ja ärsyttämään niitä omaan rauhaansa vetäytyviä. Suomessa on toisinpäin.

Ei tuo ihan noin mene. Kahviloissa yms. toki monet viettävät ulkomailla aikaa itsekseen, etenkin turistit. Mutta NIIN Suomessakin. Mene joskus johonkin kahvilaan, niin puolet jurottaa omissa oloissaan, mieluiten yksin pöydässä, ja röyhkeimmät varaavat takilla naapurituolinkin, etten siihen tulisi ketään. Sen sijaan juomavetensä ja pubeissa en ole törmännyt esim. Briteissä, Saksassa, Ranskassa yksin jurottaviin tai kirjaa lukeviin ihmisiin.

Vierailija kirjoitti:

Itse menen lähipubissa nurkkapöytään koska en todellakaan halua mitään spurgua pöytääni.

Mutta joskus siellä on joku hyvä ja viimeksi menin yhtä aikaa tiskille ja aloin jutella ja sain hänet pöytään ja vähän muutakin.

Kyllä naisella on kuten miehelläkin oikeus valita seuransa.

Ja onneksi on poke, pyydän hänet kyllä avuksi jos joku häiritsee.

Lähipubi on niin wt. En katsoisi sellaista naista päinkään, joka ilmoittaisi tulleensa pyörähtämään lähipubiinsa. Ja vielä yksin. Yksin lähipubissa viittaa jotenkin niin vahvasti epätoivoon, että jo siinä normaali mies (ei spurgu) juoksee karkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen näitä, joiden mielestä ulkomailla on niin paljon kivempaa kun ei tällaisia "murjottajia" ole. Minulla taas on täysin päinvastaiset kokemukset. Nimenomaan ulkomailla on ihan normaalia, että terassille, kahvilaan tai pubiin voi mennä yksin rentoutumaan vaikkapa kirjan kanssa ilman että kanssaihmiset siitä ärtyvät tai ahdistuvat. Ihmiset keskittyvät pitämään hauskaa niiden vastaanottavaisten seuralaisten kanssa, eivät kiusaamaan ja ärsyttämään niitä omaan rauhaansa vetäytyviä. Suomessa on toisinpäin.

Ei tuo ihan noin mene. Kahviloissa yms. toki monet viettävät ulkomailla aikaa itsekseen, etenkin turistit. Mutta NIIN Suomessakin. Mene joskus johonkin kahvilaan, niin puolet jurottaa omissa oloissaan, mieluiten yksin pöydässä, ja röyhkeimmät varaavat takilla naapurituolinkin, etten siihen tulisi ketään. Sen sijaan juomavetensä ja pubeissa en ole törmännyt esim. Briteissä, Saksassa, Ranskassa yksin jurottaviin tai kirjaa lukeviin ihmisiin.

Mun mielestä on jotenkin todella omituinen asenne, että yksin viihtyminen olisi automaattisesti jotenkin jurottamista ja murjottamista. Joku tykkää lukea lehteä tai kirjaa, katsoa lätkämatsia tai ihan vaan omissa ajatuksissaan vilkuilla ikkunasta kadun vilinää. Joku on rentoutumassa raskaan työpäivän jälkeen, joku toinen ehkä odottaa junaa tai bussia, joku kolmas odottaa myöhästynyttä ystävää. Miksi te koette tällaiset ihmiset jotenkin henkilökohtaisena uhkana tai loukkauksena teille?

Jokamiehenoikeudella?

Kaverini kanssa kävimme aikoinaan yhdessä yökerhoissa. Minulla on resting bitch face ja saatan olla pitkiä aikoja hiljaa puhumatta. kaverille tää oli ihan ok. hänellä taas pienikin määrä alkoholia nukuttaa. joten siinä me istuimme, kaksi siistiä vaaleaa neitoa, toinen kuin Tommy Lee Jonesin tytär tappoaikeissa ja toinen näyttäen siltä, kuin olisi sammumassa (häntä siis oikeasti nukutti hirveästi). Arvatkaa kävivätkö miehet selittämässä ja neuvomassa "jos hymyisilit vähän olisit paljon kivemman näköinen" ja "mikä sua vaivaa, olet nin surullinen"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse menen lähipubissa nurkkapöytään koska en todellakaan halua mitään spurgua pöytääni.

Mutta joskus siellä on joku hyvä ja viimeksi menin yhtä aikaa tiskille ja aloin jutella ja sain hänet pöytään ja vähän muutakin.

Kyllä naisella on kuten miehelläkin oikeus valita seuransa.

Ja onneksi on poke, pyydän hänet kyllä avuksi jos joku häiritsee.

Lähipubi on niin wt. En katsoisi sellaista naista päinkään, joka ilmoittaisi tulleensa pyörähtämään lähipubiinsa. Ja vielä yksin. Yksin lähipubissa viittaa jotenkin niin vahvasti epätoivoon, että jo siinä normaali mies (ei spurgu) juoksee karkuun.

Hohhojjaa, mitä kaksoisstandardeja: YKSIN LÄHIPUBISSA OLEVA MIES ei sitten taas tietenkään ole epätoivoinen, spurgu, vonkaaja, sovinistinen naisten ulkonaliikkumis- ja itsemääräämisoikeutta rajoittava friikki, alistamisfantasioissaan rypevä lipevä kusipää.

Tuskin on varaa valita naisista ja sekös jurppii ja epätoivoasi nostattaa.

Yksinäiset ihmiset yrittävät ottaa kontaktia. Suomessa on niin valtavan paljon yksinäisiä ihmisiä! Minun enoni on lievästi liikuntavammainen, ja työelämän ulkopuolella. Jutellaan usein puhelimessa, ja on hänellä muitakin sukulaisia ja pari kaveria, joiden kanssa on tekemisissä viikoittain, mutta yksinäiseksi hän silti kokee itsensä. Viime kesänä olin hänen kanssaan käymässä terassilla ja olin hakemassa juomia meille, hän meni kysymään vapaita paikkoja, koska terassilla oli paljon väkeä. Kuulin ihan selvästi, miten parikymppinen irtoripsihirmu huusi, että painu nyt vammanen v*ttuun siitä, ei kiinnosta tollasten seura. Siis aivan järkyttävää, miten kukaan voi huutaa toiselle noin, etenkin kun toinen vaan kysyy, onko tässä pöydässä tilaa. Itse yritän aina muistaa, ettei kaikilla ole riittävää supliikkitaitoa selviytyä sosiaalisesti, kaikki eivät myöskään ole iskemässä, vaikka haluaisivat istua pöytään tai vaihtaa muutaman sanan. Meillä on myös täysin erakoituneita ihmisiä, joilla voi olla niin iso kynnys lähestyä ihmisiä, että vedetään pullo viinaa rohkaisuksi. Itse en juttele humalaisten kanssa, mutta muutoin voin keskustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse menen lähipubissa nurkkapöytään koska en todellakaan halua mitään spurgua pöytääni.

Mutta joskus siellä on joku hyvä ja viimeksi menin yhtä aikaa tiskille ja aloin jutella ja sain hänet pöytään ja vähän muutakin.

Kyllä naisella on kuten miehelläkin oikeus valita seuransa.

Ja onneksi on poke, pyydän hänet kyllä avuksi jos joku häiritsee.

Lähipubi on niin wt. En katsoisi sellaista naista päinkään, joka ilmoittaisi tulleensa pyörähtämään lähipubiinsa. Ja vielä yksin. Yksin lähipubissa viittaa jotenkin niin vahvasti epätoivoon, että jo siinä normaali mies (ei spurgu) juoksee karkuun.

Hohhojjaa, mitä kaksoisstandardeja: YKSIN LÄHIPUBISSA OLEVA MIES ei sitten taas tietenkään ole epätoivoinen, spurgu, vonkaaja, sovinistinen naisten ulkonaliikkumis- ja itsemääräämisoikeutta rajoittava friikki, alistamisfantasioissaan rypevä lipevä kusipää.

Tuskin on varaa valita naisista ja sekös jurppii ja epätoivoasi nostattaa.

Huh, mikä viha! Yhtä hyvää pääsiäistä sinullekin! Minulla kun ei ole miehistä kokemusta, niin vaikea mennä sanomaan, miten wt tai epätoivoinen lähipubissa yksin notkuva mies tavisnaisen mielestä on. Varmaan ihan samalla tavalla monen naisen mielestä se on aika luotaan työntävää, jos mies ilmoittaa tulleensa yksin viettämään iltaa johonkin lähiöpubiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse menen lähipubissa nurkkapöytään koska en todellakaan halua mitään spurgua pöytääni.

Mutta joskus siellä on joku hyvä ja viimeksi menin yhtä aikaa tiskille ja aloin jutella ja sain hänet pöytään ja vähän muutakin.

Kyllä naisella on kuten miehelläkin oikeus valita seuransa.

Ja onneksi on poke, pyydän hänet kyllä avuksi jos joku häiritsee.

Lähipubi on niin wt. En katsoisi sellaista naista päinkään, joka ilmoittaisi tulleensa pyörähtämään lähipubiinsa. Ja vielä yksin. Yksin lähipubissa viittaa jotenkin niin vahvasti epätoivoon, että jo siinä normaali mies (ei spurgu) juoksee karkuun.

Jokainen Helsingin keskustassakin oleva kuppila on aina jonkun lähipubi. Aika hassua arvostella toista epätoivosta, kun hän käy kotinsa lähimmässä pubissa. Onko se sitten jotenkin parempaa, että menee sinne kilometrin päässä olevaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse menen lähipubissa nurkkapöytään koska en todellakaan halua mitään spurgua pöytääni.

Mutta joskus siellä on joku hyvä ja viimeksi menin yhtä aikaa tiskille ja aloin jutella ja sain hänet pöytään ja vähän muutakin.

Kyllä naisella on kuten miehelläkin oikeus valita seuransa.

Ja onneksi on poke, pyydän hänet kyllä avuksi jos joku häiritsee.

Lähipubi on niin wt. En katsoisi sellaista naista päinkään, joka ilmoittaisi tulleensa pyörähtämään lähipubiinsa. Ja vielä yksin. Yksin lähipubissa viittaa jotenkin niin vahvasti epätoivoon, että jo siinä normaali mies (ei spurgu) juoksee karkuun.

Viittaa tai ei sitten mihin tahansa, niin ne naiset eivät ole siellä pubissa noutopöytäkattauksen tavoin sinua varten. Naiset eivät saisi mennä yksin pubiin, mutta sinä saat? Jotkut ovat tasa-arvoisempia toiset?

Tässä oiva käytännön esimerkki varmasti omasta mielestään ihan harmittoman luomakunnan kruunun ja jumalan lahjan kaikille naisille olettamuksesta, että kaikkien naisten pitäisi olla hänelle saatavilla ja hän pohtii läpi kaikki naiset joko kertajörnimisinä tai pidempiaikaisina, koska ei pysty/halua hahmottaa naista itsenäisenä, oman tahdon omaavana ihmisenä.

Mikä sinä olet heitä arvostelemaan tai yhtään ketään, varsinkin jos itse vielä syyllistyt samaan mistä heitä syyllistät eli olet siellä epätoivon tyyssijassa itsekin läsnä, mikä on sinun tekosyysi mennä lähipubiin? Mitä haet sieltä? Mitä se sinulle kuuluu mitä, miten, miksi muut tekevät (kunhan eivät lakia tai yleisiä moraalikäsityksiä riko)? Et voi määrätä muiden aikuisten elämästä, miksi edes haluaisit?

On tää kyllä keskustelu, ei hyvää päivää....

Olen itse nainen, mutta en luokittele itseäni missään määrin feministiksi, kuten tänä päivänä kaikkien pitäisi, koska en pidä tämän päivän feminismistä, jolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa.

Tämä keskustelu sen sijaan on äärimmäisen feministinen, peukut viuhuvat ylös-alas juuri sen mukaisesti.

Täällä on ehdotettu monenlaista: Että kukaan ei lähestyisi ketään. Että vain mukavat ihmiset saavat lähestyä ja vain niitä, jotka nostavat nenänsä kännykästä, lehdestä, kirjasta tai tv-matsista. On ehdotettu, että baareissa olisi pöytiä, joihin nojailemalla voisi tietää, onko henkilö seuranhaussa vai ei. Yksi ehdotti laittaa sormuksen vasempaan nimettömään, oli varattu tai ei (en tiedä auttaako, kun ei siihen ollut kukaan mitään kommentoinut). Että rumien ihmisten ei pidä lähestyä ketään koskaan. Että laitetaan kyltti pöytään, että "en halua jutella kenenkään kanssa". Että puetaan itsemme burk-haan ja pysymme kotona. Että haistatamme pitkät varmuuden vuoksi kaikilla, koska 90% baarissa lähestyvistä miehistä on vastenmielisiä idiootteja.

Yksikään näistä neuvoista ei ole kovinkaan järkevä.

Syynä on se, että tarpeet eivät kohtaa: Toinen haluaa juoda oluensa yksin ja rauhassa juttelematta kenellekään, koska pitää oluesta ja haluaa rentoutua hetken baarissa ennen kotiin menoa, toinen taas on parisuhdetta (tai seksiä) vailla. Eihän siitä mitään yhteisymmärrystä voi tulla.

Mies, joka ei koskaan saa ketään, haluaa kuitenkin yrittää, koska jos ei yritä, ei ainakaan saa.

Nainen taas kokee, että joka jorma ja pena on aina hänen kimpussaan, joten viisainta blokata jokainen lähestymisyritys.

Jos taas jorma tai pena näkee, että hetken päästä naisen pöytään saapuu Joonas tai Ali, jolle nainen alkaakin jutella, niin silloinhan nainen valehteli hänelle, jos väitti, ettei halua jutella kenenkään kanssa.

Maailma ei ole aina kovin reilu.