Lue keskustelun säännöt.
Äidiksi 42-vuotiaana, mitä mieltä? Kun lapsi on 10v., äiti on 52v. Lapsen teini-ikä edessä.
Kommentit (120)
Siis täällä taas kakskymppisenä äidiks tulleet jakaa elämänkouluviisauttaan. Omat vanhemmat tuli kaks kertaa vanhemmiks yli 40-vuotiaina ja voin sanoo että on maailman parhaat vanhemmat, jotka laittaa aina lastensa tarpeet omiensa edelle. Samaa ei voi kuulemma sanoo monet joiden vanhemmat on ollu nuorempia. Meillä ei ikinä jouduttu koskaan penniä venyttään tai elään tuilla, niinkun monessa nuoremmassa perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 48 v ja lapseni on ala-asteella. Silmämääräisesti katsoen moni vanhempi on samaa ikäluokkaa. Tämä on akateeminsesti koulutettujen ns hyvä asuinalue Helsingissä. Pienillä paikkakunnilla varmaan tehdään nuorempana varsinkin vähemmän koulutettujen kesken.
Uusperheessä elämme ja mieheni molemmat lapset ovat vieläkin nuorempia kuin omani ja hän on jo 53 v. Kumpikin tunnemme itsemme todella nuoriksi. Nimi. Lähden kohta salille pt-tunnille ja viikonloppuna olen menossa bilettämään kaverini kanssa.
Minulla oli nuoret vanhemmat, ja kyllä me lapset aika heitteillä olimme, kun sitä kadotettua nuoruutta alettiin elää myöhemmin. Itse olen saanut lapset yli nelikymppisenä. Nyt ovat jo niin isoja, että voin hyvin sanoa, että hienosti meni! Imetin kaikkia vuoden verran ja hyvin olen niiden kanssa viihtynyt. Jaksamisen kanssa ei ole ollut missään vaiheessa ongelmaa, eikä ole vieläkään, vaikka kohta jään eläkkeelle. Samalla tavalla harrastan ja teen kuin nuorempanakin.
Ja noista vaihdevuosista: minulla ei ole ollut mitään oireita, jotka vaikeuttaisivat elämääni lasten tai muiden ihmisten kanssa. En ole ollut yhtään sen ärtyneempi kuin ennenkään, päinvastoin, tuntuu että vanhemmiten kiukut harvenee ja laantuu nopeammin. Kuuma tulee helpommin kuin ennen, mutta yhtään kuumaa aaltoa en ole kokenut. Kuukautiset loppuivat jo 10 vuotta sitten..
Itse asiassa olin nuorempana paljon hankalampi tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Olen 48 v ja lapseni on ala-asteella. Silmämääräisesti katsoen moni vanhempi on samaa ikäluokkaa. Tämä on akateeminsesti koulutettujen ns hyvä asuinalue Helsingissä. Pienillä paikkakunnilla varmaan tehdään nuorempana varsinkin vähemmän koulutettujen kesken.
Uusperheessä elämme ja mieheni molemmat lapset ovat vieläkin nuorempia kuin omani ja hän on jo 53 v. Kumpikin tunnemme itsemme todella nuoriksi. Nimi. Lähden kohta salille pt-tunnille ja viikonloppuna olen menossa bilettämään kaverini kanssa.
Huomaan täällä ihmeen paljon keskustelua vaihdevuosista. Miten se tähän liittyy? Minulla on varhaiset vaihdevuodet eli nyt jo ollut pari vuotta. Käytän hormonikorvaushoitoa, eli vaihdevuosia ei käytännössä ole lainkaan. Samoja hormoneja ne ovat kuin pillereissäkin eli estrogeenia ja keltarauhashormonia. En oikein ymmärrä, miten koko vaihdevuosiasia tässä on noussut esille... Seksiä on keskimäärin joka toinen päivä ja tukka on hormoneista paksuuntunut, vaikka tuskin kiillä on lapsiperheessä merkitystä nuoremmillakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä lailla on vastuutonta tehdä ne lapset 20-25v kun on elämä vielä kesken. Mikäs sen parempaa syntyä tilanteessa, jossa äiti on koulut keskeyttänyt työtön yh. Mieluummin syntyisin sille 40v uransa huipulla olevalle pariskunnalle.
Minä sain esikoiseni juuri 39-vuotiaana ja me ollaan mieheni kanssa juuri tuollainen ns. uransa huipulla oleva pariskunta. Olen miettinyt tätä ikä asiaa paljon, koska olisin halunnut lapsia aikaisemmin, mutta se ei valitettavasti ollut mahdollista. Koen kuitenkin, että tämäkin oli hyvä aika saada vauva. Meillä on talous kunnossa, on ehditty juhlia ja matkustella ihan riittävästi niin, että nyt on halua ja kärsivällisyyttä nauttia tästä uudesta elämänvaiheesta. Pieni tyttäremme on vielä rauhallinen ja tyytyväinen tapaus, joten en ole missään vaiheessa kokenut tätä aikaa raskaaksi. En tunne myöskään mitään huonoa omaatuntoa siitä, että tulen olemaan 1,5 vuotta pois työelämästä, kun on sillekkn ehtinyt niin monta vuotta uhrata. Jos tässä kuviossa joku harmittaa niin se, että saan ehkä olla tyttäreni elämässä lyhyemmän aikaa kuin muut nuoremmat äidit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 52v. Kohta 53v. ja nuorin täyttää 14v.
Sanon että liian myöhään tein lapset.
Vaihdevuodet ja teini on huono yhdistelmä.
Vanhin on 16v.
Mikset hanki hoitoa vaihdevuosiisi? Tää on mulle käsittämätöntä. Jos kärsit nuorena vaikka hormonaalisesta aknesta, niin saat lääkkeet. Jos kärsit hormonaalisesta endometrioosista, saat lääkkkeet. Jos kärsit hormonaalisesta pms:stä, saat lääkkeet. Mutta vanhempana et periaatteesta aio hakea vaivoihisi mitään lääkettä? Miksi ihmeessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä siitä nyt pitäisi olla jos ei ole oma elämä kyseessä? Eikä kaikki mummoudu viisikymppisenä.
Ei tarvitse mummoutua, mutta jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä. Ne ja lapsen teini-ikä samaan aikaan ei varmasti ole kenellekään herkkua. Mutta ilmeisesti tällaista ei saisi sanoa ääneen. Aika hirveä yhdistelmä minun mielestäni.
Ei ole ollut mitään oireita, vaikka vaihdevuodet on jossain välissä olleet. Olen nyt 56 v ja lapsi on 10 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä siitä nyt pitäisi olla jos ei ole oma elämä kyseessä? Eikä kaikki mummoudu viisikymppisenä.
Ei tarvitse mummoutua, mutta jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä. Ne ja lapsen teini-ikä samaan aikaan ei varmasti ole kenellekään herkkua. Mutta ilmeisesti tällaista ei saisi sanoa ääneen. Aika hirveä yhdistelmä minun mielestäni.
Rohkaisuksi vaan nyt muille sanon että kaikilla lapsilla se teini-ikä ei ole mikään mörkö. Meidän lasten teini-iät on super helppoja verrattuna pikkulapsiaikaan! Tämähän on yhtä lomaa melkein näiden isojen lasten kanssa. Ainoaa päänvaivaa on ollut miettiä sitten niitä opintopolkuja että mihin lähtee mutta sitähän ei tarvitse tehdä joka päivä kuitenkaan.
Miten jengi luulee että 40v on jo vanhus? Sain toisen lapseni 42 v ikäisenä ja aion tehdä kolmannenkin (nyt olen 43v). Olen akateeminen, keskijohdossa, juoksen maratoneja ja kaukana vanhasta. Taatusti parempikuntoinen kuin moni 20v. Sukumme naiset elävät yli 90v ikään (joskin mitään ei voi varmana pitää) joten 40v on TYTTÖNEN jos ajattelee että 90v iässä aletaan se kuolinsiivous.
Tuttuni (tohtori, ohjaa jumppia 5krt vko) sailspset 43 ja 45v iässä.
Meillä akateemisissa piireissä 40v äiti on normaali. Ymmärtän että WT piireissä näin ei ole mutta WT nyt elää aivan eri maailmassa.
Oma äitini sai minut 21v ikäisenä ja ei ole yhtäkään päivää jaksanut olla isovanhempi. Joten se siitä ”nuori äiti jaksaa olla mummo” jutusta. Itsekäs äitini ei ole käynyt ristiäisissä eikä synttäreillä eikä viettänyt aikaa tai edes pitänyt yhteyttä kun ”ei jaksa näinvanhana”.
Itse aion olla 70viäsdä mummo joka kiipeilee ja juoksee lstenlasten kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä siitä nyt pitäisi olla jos ei ole oma elämä kyseessä? Eikä kaikki mummoudu viisikymppisenä.
Ei tarvitse mummoutua, mutta jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä. Ne ja lapsen teini-ikä samaan aikaan ei varmasti ole kenellekään herkkua. Mutta ilmeisesti tällaista ei saisi sanoa ääneen. Aika hirveä yhdistelmä minun mielestäni.
Kolmasosa naisista ei koe minkäänlaisia henkisiä vaihdevuosioireita, kolmasosalla ne ovat lieviä. Ja niiden myös niiden ajankohta vaihtelee suuresti, joten on suurta ja tarkoitushakuista pötyä väittää, että jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä.
Olenkohan ainoa maailmassa, joka ei edes tiedä milloin vaihdevuodet olivat. Ei minkäänlaisia oireita.
Siis mä en tajua tätä kuviota: lapset pitää hommata nuorena että sitten kun niistä pääsee eroon (?!?!?) niin sit voi taas elää omaa elämäänsä? 🤔 äitini teki näin, nykyään elää alkoholiongelman kanssa. Oli henkinen mummo, vaikkakin sai minut kun oli vähän yli 20. Muisteli sotaa, puhui Jeesuksesta, kuunteli humppaa..
Ei olla väleissä, alkoholiongelma oli se viimeinen niitti. Ei kuulemma ongelmaa ja minun pitää pitää huoli omista asioistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä siitä nyt pitäisi olla jos ei ole oma elämä kyseessä? Eikä kaikki mummoudu viisikymppisenä.
Ei tarvitse mummoutua, mutta jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä. Ne ja lapsen teini-ikä samaan aikaan ei varmasti ole kenellekään herkkua. Mutta ilmeisesti tällaista ei saisi sanoa ääneen. Aika hirveä yhdistelmä minun mielestäni.
Kolmasosa naisista ei koe minkäänlaisia henkisiä vaihdevuosioireita, kolmasosalla ne ovat lieviä. Ja niiden myös niiden ajankohta vaihtelee suuresti, joten on suurta ja tarkoitushakuista pötyä väittää, että jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä.
Olenkohan ainoa maailmassa, joka ei edes tiedä milloin vaihdevuodet olivat. Ei minkäänlaisia oireita.
Kai sen tietää siitä, että kuukautiset loppuvat. Mutta välttämättä ei muita oireita tulekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä siitä nyt pitäisi olla jos ei ole oma elämä kyseessä? Eikä kaikki mummoudu viisikymppisenä.
Ei tarvitse mummoutua, mutta jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä. Ne ja lapsen teini-ikä samaan aikaan ei varmasti ole kenellekään herkkua. Mutta ilmeisesti tällaista ei saisi sanoa ääneen. Aika hirveä yhdistelmä minun mielestäni.
Kolmasosa naisista ei koe minkäänlaisia henkisiä vaihdevuosioireita, kolmasosalla ne ovat lieviä. Ja niiden myös niiden ajankohta vaihtelee suuresti, joten on suurta ja tarkoitushakuista pötyä väittää, että jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä.
Kyllä on.
Nainenkin niin tyhmä että tajuaa asian vasta, kun sen itse kokee.
Fyysiset oireet on melko kamalat. Eikä silloin jaksa huolehtia kuin itsestään.
Jos jostain uskonnollisesta periaatteesta et halua käyttää hormonikorvaushoitoa, niin sehän on oma valintasi. Henkilökohtaisesti ihmettelen sitä, mutta sinulla on kaikki oileus siihen.
Itse olen käyttänyt hormoneita sikanaan ehkäisyyn, endometrioosiin ja lapsettomuushoitoihin, joten käytän luonnollisesti vaihdevuosioireosiinkin. Samoja hormoneitahan ne ovat. 75-vuotias äitinikin muuten käyttää. On reipas, kumtoilee ja matkustelee ja hoitaa itseään kosmetologilla ja on käynyt plastiikkakirurgillakin. Ehkä olen perinyt asenteen, että en meinaa ruveta mummoksi kuin joskus 90-vuotiaana vasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä ja vaihdevuodet on kieltämättä paha yhdistelmä. EN haluaisi kokea samaan aikaan, molemmat täyttä helvettiä.
Ei ne vaihdevuodet ole pahat kaikilla. Itse 52 ja gyne sanoi, että oireet ei tästä muutu miksikään enää. Minulla ei ole muuta kuin joskus harvoin hiukan kuuma, mieliala ja muu normaali, ilman estrogeenilisää, joka sitten pahemmissa oireissa painiskelevia kyllä auttaa.
Jos tekee lapset nuorena heillä on isovanhemmat jotka voivat huolehtia lapsista ja äidille jää omaa aikaa tavata ystäviä, käydä festareilla ja baarissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä siitä nyt pitäisi olla jos ei ole oma elämä kyseessä? Eikä kaikki mummoudu viisikymppisenä.
Ei tarvitse mummoutua, mutta jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä. Ne ja lapsen teini-ikä samaan aikaan ei varmasti ole kenellekään herkkua. Mutta ilmeisesti tällaista ei saisi sanoa ääneen. Aika hirveä yhdistelmä minun mielestäni.
Kolmasosa naisista ei koe minkäänlaisia henkisiä vaihdevuosioireita, kolmasosalla ne ovat lieviä. Ja niiden myös niiden ajankohta vaihtelee suuresti, joten on suurta ja tarkoitushakuista pötyä väittää, että jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä.
Olenkohan ainoa maailmassa, joka ei edes tiedä milloin vaihdevuodet olivat. Ei minkäänlaisia oireita.
Kai sen tietää siitä, että kuukautiset loppuvat. Mutta välttämättä ei muita oireita tulekaan.
Minulla oli hormonikierukka eikä sen aikana vuotoja. Kun se otettiin pois, tutkittiin verikokeella, että menopaussi on ollut. Eikä tullut kuukautisiakaan enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä siitä nyt pitäisi olla jos ei ole oma elämä kyseessä? Eikä kaikki mummoudu viisikymppisenä.
Ei tarvitse mummoutua, mutta jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä. Ne ja lapsen teini-ikä samaan aikaan ei varmasti ole kenellekään herkkua. Mutta ilmeisesti tällaista ei saisi sanoa ääneen. Aika hirveä yhdistelmä minun mielestäni.
Kolmasosa naisista ei koe minkäänlaisia henkisiä vaihdevuosioireita, kolmasosalla ne ovat lieviä. Ja niiden myös niiden ajankohta vaihtelee suuresti, joten on suurta ja tarkoitushakuista pötyä väittää, että jokaisella 52-vuotiaalla on vaihdevuosioireet päällä.
Olenkohan ainoa maailmassa, joka ei edes tiedä milloin vaihdevuodet olivat. Ei minkäänlaisia oireita.
Kai sen tietää siitä, että kuukautiset loppuvat. Mutta välttämättä ei muita oireita tulekaan.
Minulla oli hormonikierukka eikä sen aikana vuotoja. Kun se otettiin pois, tutkittiin verikokeella, että menopaussi on ollut. Eikä tullut kuukautisiakaan enää.
Eli sulla oli korvaushoito päällä kierukan muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Optimaalinen aika lasten tekoon olisi noin 23-33. Sen jälkeen se toki vielä onnistuu mutta ei ole välttämättä lapsen edun mukaista kun vanhemmat ovat äkkiä keski-ikäisiä eivätkä niin jaksa liikkua niiden mukana.
Keski-ikäinen ei jaksa liikkua lasten mukana? 😀😀😀
Tähän aivopieruun ei jaksa kommentoida muuta kuin että kannattaa tutkia tilastoja, kummat ovat lihavampiakin, nuoret vai vanhemmat ikäluokat.
T. Kilpaurheilua harrastava 47 v, kahden koululaisen äiti
Juu ei missään nimessä.
Itse kun täytän 42 , on lapsikin jo 19.
En missään nimessä tekisi tässä iässä (39) enää lapsia.
Mä oon 47v nyt ja esikoinen aloittaa lukion ensi syksynä. Kuopus on ala-asteella. Ihan ajattelin työelämässä olla vielä sellaisen vajaa 20v. Ja teiniäitiyskään ei kyllä pelasta, mun äiti aloitti lastenhankinnan 19 vuotiaana ja kuopuksensa oli 22v kun äiti kuoli.