Onko totta, että sairaaloissa on oma työntekijä vuorolistojen tekemiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kouluttautua ohksi niin saa tehdä rentoa toimistotyötä

Minäkin suosittelen, jos tahtoo stressin ja ennenaikaisen eläkkeen. Kun näkee vaimon pyörittelevän vielä illallakin listoja, yrittäen saada 30:n työntekijän toiveita saada sopimaan jollakin tavalla yhteen työpaikan vaatimusten kanssa. Sitten saa vain valitusta, kun ei jonkun yksittäisen työntekijän jokainen toive menekään sellaisenaan läpi. Osalle kuulema sopii mikä tahansa, osa valittaa aina, koskaan ei ole mikään hyvin.

Siihen päälle mm. palaverit, hoitosuunnitelmat, turvallisuuskoulutukset ja erilaiset esimies-alainen -keskustelut... Joskus voi tulla ikävä sitä normaalia aamuvuoroa, jonka joku muu on suunnitellut, sovittanut ja määrännyt, eikä tarvitse hoitaa mitään muuta kuin se oma pikku duuni.

Teollisuudessa mennään tehtaan tarpeet ykkösenä ja toiveitaan voi aina esittää, mutta.... Siksi homma toimii.

Teollsuudessahan aika usein tehdään viikko aamua, viikko iltaa, yötä jne. Sairaalassa tuo ei ole mahdollista, kun eri vuoroissa tarvitaan eri määrä ihmisiä. Lomia ei pidetä samaan aikaan, kun osasto on auki läpi vuoden, myös jouluna ja muina juhlapäivinä.

Teollisuudessa vahvat ammattiliitot ovat ajaneet etuudet hyviksi, esim paperikoneen hoitajan palkkaa ei voi verrata hoitajan palkkaan, vaikka koulutus on lyhyempi ja vastuuta ei ole ihmishengistä.

Kerron myös esimerkin, eräs paperityöläinen ihmetteli kovasti, kun hoitaja joutuu maksamaan sairaalan pihassa pysäköinnistään, vaikka tulee töihin. Ei menisi kuulema läpi hänen työpaikallaan, kyllä autolle pitää olla ilmainen pysäköinti, kun ko henkilö menee töihin😏

Olin 3-vuorotyössä, ja vuorolistojen ilmestymisen jälkeen armoton tappelu . Toimistopällikkö sai hiki päässä tehdä muutoksia, sovitella ja rauhoitella. En halunnut tehdä lauantai-iltaa ja -yötä, joten maksoin jollekin joka halusi tehdä ne vuorot. Kunnes tj päätti, ettei vuoroja saa vaihtaa . Silloin lähdin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kouluttautua ohksi niin saa tehdä rentoa toimistotyötä

Minäkin suosittelen, jos tahtoo stressin ja ennenaikaisen eläkkeen. Kun näkee vaimon pyörittelevän vielä illallakin listoja, yrittäen saada 30:n työntekijän toiveita saada sopimaan jollakin tavalla yhteen työpaikan vaatimusten kanssa. Sitten saa vain valitusta, kun ei jonkun yksittäisen työntekijän jokainen toive menekään sellaisenaan läpi. Osalle kuulema sopii mikä tahansa, osa valittaa aina, koskaan ei ole mikään hyvin.

Siihen päälle mm. palaverit, hoitosuunnitelmat, turvallisuuskoulutukset ja erilaiset esimies-alainen -keskustelut... Joskus voi tulla ikävä sitä normaalia aamuvuoroa, jonka joku muu on suunnitellut, sovittanut ja määrännyt, eikä tarvitse hoitaa mitään muuta kuin se oma pikku duuni.

Teollisuudessa mennään tehtaan tarpeet ykkösenä ja toiveitaan voi aina esittää, mutta.... Siksi homma toimii.

Kyllä teollisuudessakin toiveita huomioidaan. Voi tietysti miettiä, toimisiko terveydenhoitoallakin määrätyt työvuorot (jota ne loppuviimein ovat sielläkin), jolloin elämä vain suunnitellaan sen mukaan. Mutta ehkä siellä on naisvaltaisuudesta ja humaaneista lähtökohdista ajateltu, että työntekijälläkin annetaan mahdollisuus vaikuttaa jonkin verran työhönsä. Naiset myös pääsääntöisesti  edelleen vastaavat lapsista ja lasten sairastumisista. Tietysti Sari Sairaanhoitaja voisi tehdä työnsä aina omien listojensa mukaan, ja puolisonsa Pertti Prosessinhoitaja toivoo työnjohtajalta sopivia vuoroja, että pääsee hakemaan lasta tarhasta.

Teollisuuden ja esim. sairaalaosaston ero tulee siitä, että paperikoneelta tulee ongelmia, lajinvaihtoja tai suunniteltuja seisokkeja lukuunottamatta paperia 2000m/min ympäri vuorokauden, jolloin henkilöstömäärä on kohtuullisen selvä. Sairaalaosastolla voi olla potilas, jolla on käsi leikattu ja vaatii siihen ohjaavaa kuntoutusta, mutta pääsee itse suihkuun ja vessaan. Sitten on hengityskoneessa oleva neliraajahalvaantunut, joka vaatii useamman hengen monialaisen hoitotiimin ympärilleen. Seuraavalla viikolla potilaat ovat ihan muita. Yöllä potilaat suurimmaksi osaksi nukkuvat, aamulla kaikille pitää saada ruokaa ja vessakäyntejä, henkilöstömäärä voi olla kaksi tai kaksikymmentä.

Tehtaassa koneet napsuttaa samaa vauhtia oli yö tai päivä, maanantai tai sunnuntai, väkeä tarvitaan joka vuoroon sama määrä.

Sairaalassa arki aamuvuoro ottaa vastaan uudet suunnitellusti tulevat potilaat ja kotiuttaa suurimman osan kotiin lähtiöistä, aamuvuoro kyllä tekee paperit valmiiksi toki joku pitkä matkalainen voi tulla suunnitellustikin iltavuoron aikanakin.

Aamuvuorossa tehdään suurinosa hoitotempuista, suihkutuksista, kuntoutuksesta jne. Aamuvuorossa tarvitaan eniten väkeä.

Iltavuorossa ei välttämättä tarvitse joka potilaalle tehdä mitään erityistä hoitotemppua, ainoastaan lääkkeet, ruokailun avustukset, vessatuksen avustukset, pesuissa avustukset, käännöt sängyssä, vaipan vaihdot tai ehkä vain vieressä kannustusta toimissa kun huomiseksi on suunniteltu kotiin lähtöä.

Yö on tarkoitettu nukkumiseen ja toivottavasti menee vain potilaiden tarkkailuun, suurimman osan potilasta kohdalla. Aina kyllä jotain muutakin tapahtuu, vessatuksia, kääntöjä, vaipanvaihtoja, huonosti nukkumista, ahdistusta siitä, kipuja, tietysti lääkkeitä suunnitellusti. Yövuorossa on siis vähiten väkeä.

Joka vuoroon tulee, voi tulla uusia potilaita päivystyksestä, ensiavusta tms.

Joka vuorossa tapahtuu paljon muutakin, mutta periaatteessa aamulla ja päivällä paljon ja iltaa kohti rauhoitutaan nukkumaan ja yöllä potiaat yrittävät nukkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kouluttautua ohksi niin saa tehdä rentoa toimistotyötä

Minäkin suosittelen, jos tahtoo stressin ja ennenaikaisen eläkkeen. Kun näkee vaimon pyörittelevän vielä illallakin listoja, yrittäen saada 30:n työntekijän toiveita saada sopimaan jollakin tavalla yhteen työpaikan vaatimusten kanssa. Sitten saa vain valitusta, kun ei jonkun yksittäisen työntekijän jokainen toive menekään sellaisenaan läpi. Osalle kuulema sopii mikä tahansa, osa valittaa aina, koskaan ei ole mikään hyvin.

Siihen päälle mm. palaverit, hoitosuunnitelmat, turvallisuuskoulutukset ja erilaiset esimies-alainen -keskustelut... Joskus voi tulla ikävä sitä normaalia aamuvuoroa, jonka joku muu on suunnitellut, sovittanut ja määrännyt, eikä tarvitse hoitaa mitään muuta kuin se oma pikku duuni.

Teollisuudessa mennään tehtaan tarpeet ykkösenä ja toiveitaan voi aina esittää, mutta.... Siksi homma toimii.

Kyllä teollisuudessakin toiveita huomioidaan. Voi tietysti miettiä, toimisiko terveydenhoitoallakin määrätyt työvuorot (jota ne loppuviimein ovat sielläkin), jolloin elämä vain suunnitellaan sen mukaan. Mutta ehkä siellä on naisvaltaisuudesta ja humaaneista lähtökohdista ajateltu, että työntekijälläkin annetaan mahdollisuus vaikuttaa jonkin verran työhönsä. Naiset myös pääsääntöisesti  edelleen vastaavat lapsista ja lasten sairastumisista. Tietysti Sari Sairaanhoitaja voisi tehdä työnsä aina omien listojensa mukaan, ja puolisonsa Pertti Prosessinhoitaja toivoo työnjohtajalta sopivia vuoroja, että pääsee hakemaan lasta tarhasta.

Teollisuuden ja esim. sairaalaosaston ero tulee siitä, että paperikoneelta tulee ongelmia, lajinvaihtoja tai suunniteltuja seisokkeja lukuunottamatta paperia 2000m/min ympäri vuorokauden, jolloin henkilöstömäärä on kohtuullisen selvä. Sairaalaosastolla voi olla potilas, jolla on käsi leikattu ja vaatii siihen ohjaavaa kuntoutusta, mutta pääsee itse suihkuun ja vessaan. Sitten on hengityskoneessa oleva neliraajahalvaantunut, joka vaatii useamman hengen monialaisen hoitotiimin ympärilleen. Seuraavalla viikolla potilaat ovat ihan muita. Yöllä potilaat suurimmaksi osaksi nukkuvat, aamulla kaikille pitää saada ruokaa ja vessakäyntejä, henkilöstömäärä voi olla kaksi tai kaksikymmentä.

No meillä se huomiointi väheni kiinteiden lomaryhmien ja max 4 ihmistä pekkasilla/talvilomalla ym. ohjeistusten myötä.

Olen hoitoalalla kaksivuorotyössä. Meillä on joka vuosi vaihtuva, kiertävä päivystäjien lista (illat ja viikonloput). Öisin emme ole auki siis. Lisäksi saadaan laittaa itse toiveet ja työvuorojen muutokset suoraan koneelle.

Työvuorolistojen tekoon on koulutettu meillä yksi ihan vakihoitaja ja toteumien tekoon minut.  Nyt kun olen pidemmällä vapaalla, AOH astui pulkkaan tilalleni toteumat tekemään.

Listojen tekoon menee tekijältä siis ihan työaikaa, mitä on hänelle varattu, ja toteumiin menee meidän yksikössä se yksi päivä kerran kolmessa viikossa. Lisäksi toteumiin ne kaikki korjailut ja ihmettelyt kun ihmiset on unohtaneet korjata muuttuneet työvuorot ja sairaslomat jne jne.

Monessa paikassa osastonhoitaja tai apulaisosastonhoitaja tekee työvuorolistat, mutta aina ei näin ole. Minä olen ihan rivityöntekijä (sh) ja suunnittelen työvuorolistoja.

Yliopistosairaaloissa tehdään enimmäkseen kaksivuorotyötä. Päivävuoro on 7.30-20.30, yövuoro 20.30-08.

Itse olen teholla ja minulla on kaksi peräkkäistä päivävuoroa ja kolme peräkkäistä yövuoroa. Viikossa noin kolme pitkää vuoroa.

Periaatteessa katastrofiaikoja ei ole, influenssakautena vähän enemmän pneumonioita, kesällä hukkuneita, liukkaalla säällä liikenneonnettomuuksia. Joka päivä tulee muutama suunniteltu leikkauspotilas, joka tarvitsee hengityskonehoitoa pitempään tai sydämen tukipumppuja, hemofiltraatiota tms. Päivystyksiä ja elektiivisiä vuodessa aika fifti fifti.

Edellinen sijoituspaikkani oli paljon kevyempi ja silti vuorolistoja hierottiin viikkokaupalla, ihan piruuttaan luultavasti, nykyään muutamassa päivässä saadaan listat. Ja toiveet menevät läpi.

Toiveet on sen takia että jos lapsella on judoa tiistaina ja torstaina, minä pääsen hänet sinne viemään.

Osastonhoitaja suunnittelee työvuorot, mutta kuuluu siihen työhön muutakin.

Yksinkertaistettuna: Hoitoalan työ on "tuottamatonta", siitä koituu aina paljon kuluja. Siksi kaikki löysät otetaan pois. Työvuorot suunnitellaan vain lyhyiksi pätkiksi, koska ei ole varaa pitää vuorossa kahta hoitajaa, jos yhdelläkin pärjää. Toisaalta vaikka saattohoidettava osastolla vaatii ylimääräisen hoitajan, tai esimerkiksi 3 hoitajan avun tarvitseva obeesi vuodepotilas. Osastot eivät voi varautua vuodeksi kerrallaan erikoistilanteisiin, kun osasto elää ihan päivittäin. Sijaisia ei oteta ollenkaan, jos on hiljaista, joten heille ei vuoroja voisi suunnitella.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistosairaaloissa tehdään enimmäkseen kaksivuorotyötä. Päivävuoro on 7.30-20.30, yövuoro 20.30-08.

Itse olen teholla ja minulla on kaksi peräkkäistä päivävuoroa ja kolme peräkkäistä yövuoroa. Viikossa noin kolme pitkää vuoroa.

Periaatteessa katastrofiaikoja ei ole, influenssakautena vähän enemmän pneumonioita, kesällä hukkuneita, liukkaalla säällä liikenneonnettomuuksia. Joka päivä tulee muutama suunniteltu leikkauspotilas, joka tarvitsee hengityskonehoitoa pitempään tai sydämen tukipumppuja, hemofiltraatiota tms. Päivystyksiä ja elektiivisiä vuodessa aika fifti fifti.

Edellinen sijoituspaikkani oli paljon kevyempi ja silti vuorolistoja hierottiin viikkokaupalla, ihan piruuttaan luultavasti, nykyään muutamassa päivässä saadaan listat. Ja toiveet menevät läpi.

Toiveet on sen takia että jos lapsella on judoa tiistaina ja torstaina, minä pääsen hänet sinne viemään.

Onkohan noin, että tuo olisi mikään normitoiminta työvuoroissa yliopistosairaaloissa? Omassa sairaalassani, normaali sisätautiosasto, on käytössä kolmivuorotyö. Välillä voi olla vakiyököt, se vähentää muiden yövuoroja.

Toivomuksia meilläkin pyritään kuulemaan, aina se ei ole mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistosairaaloissa tehdään enimmäkseen kaksivuorotyötä. Päivävuoro on 7.30-20.30, yövuoro 20.30-08.

Itse olen teholla ja minulla on kaksi peräkkäistä päivävuoroa ja kolme peräkkäistä yövuoroa. Viikossa noin kolme pitkää vuoroa.

Periaatteessa katastrofiaikoja ei ole, influenssakautena vähän enemmän pneumonioita, kesällä hukkuneita, liukkaalla säällä liikenneonnettomuuksia. Joka päivä tulee muutama suunniteltu leikkauspotilas, joka tarvitsee hengityskonehoitoa pitempään tai sydämen tukipumppuja, hemofiltraatiota tms. Päivystyksiä ja elektiivisiä vuodessa aika fifti fifti.

Edellinen sijoituspaikkani oli paljon kevyempi ja silti vuorolistoja hierottiin viikkokaupalla, ihan piruuttaan luultavasti, nykyään muutamassa päivässä saadaan listat. Ja toiveet menevät läpi.

Toiveet on sen takia että jos lapsella on judoa tiistaina ja torstaina, minä pääsen hänet sinne viemään.

Onkohan noin, että tuo olisi mikään normitoiminta työvuoroissa yliopistosairaaloissa? Omassa sairaalassani, normaali sisätautiosasto, on käytössä kolmivuorotyö. Välillä voi olla vakiyököt, se vähentää muiden yövuoroja.

Toivomuksia meilläkin pyritään kuulemaan, aina se ei ole mahdollista.

En ole tuo edellisen kirjoittaja, mutta HYKS:ssä (HUS) tehdään pitkiä vuoroja kaikkialla, tehty meidän vuodeosastolla ainakin vuodesta 1992 kun tulin taloon.

Vierailija kirjoitti:

Monessa paikassa osastonhoitaja tai apulaisosastonhoitaja tekee työvuorolistat, mutta aina ei näin ole. Minä olen ihan rivityöntekijä (sh) ja suunnittelen työvuorolistoja.

Minäkin olen joskus suunnitellut vuoroja tavallisena sh:na, mutta minusta se kuuluu ensisijaisesti esimiesasemassa olevalle.

Esimies tietää esim kehityskeskustelujen kautta henkilöiden vahvuudet ja erityistoiveet. Työtoverit eivät myös pitäneet siitä, että vetäydyin listojen suunnittelun pariin. Olin silloin pois tavallisesta osastotyöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistosairaaloissa tehdään enimmäkseen kaksivuorotyötä. Päivävuoro on 7.30-20.30, yövuoro 20.30-08.

Itse olen teholla ja minulla on kaksi peräkkäistä päivävuoroa ja kolme peräkkäistä yövuoroa. Viikossa noin kolme pitkää vuoroa.

Periaatteessa katastrofiaikoja ei ole, influenssakautena vähän enemmän pneumonioita, kesällä hukkuneita, liukkaalla säällä liikenneonnettomuuksia. Joka päivä tulee muutama suunniteltu leikkauspotilas, joka tarvitsee hengityskonehoitoa pitempään tai sydämen tukipumppuja, hemofiltraatiota tms. Päivystyksiä ja elektiivisiä vuodessa aika fifti fifti.

Edellinen sijoituspaikkani oli paljon kevyempi ja silti vuorolistoja hierottiin viikkokaupalla, ihan piruuttaan luultavasti, nykyään muutamassa päivässä saadaan listat. Ja toiveet menevät läpi.

Toiveet on sen takia että jos lapsella on judoa tiistaina ja torstaina, minä pääsen hänet sinne viemään.

Onkohan noin, että tuo olisi mikään normitoiminta työvuoroissa yliopistosairaaloissa? Omassa sairaalassani, normaali sisätautiosasto, on käytössä kolmivuorotyö. Välillä voi olla vakiyököt, se vähentää muiden yövuoroja.

Toivomuksia meilläkin pyritään kuulemaan, aina se ei ole mahdollista.

Stadissa on niin kova pula sairaanhoitajista ettei ole varaa pitää tuplahenkilökuntaa klo 12-15. Ollaan aamusta iltaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistosairaaloissa tehdään enimmäkseen kaksivuorotyötä. Päivävuoro on 7.30-20.30, yövuoro 20.30-08.

Itse olen teholla ja minulla on kaksi peräkkäistä päivävuoroa ja kolme peräkkäistä yövuoroa. Viikossa noin kolme pitkää vuoroa.

Periaatteessa katastrofiaikoja ei ole, influenssakautena vähän enemmän pneumonioita, kesällä hukkuneita, liukkaalla säällä liikenneonnettomuuksia. Joka päivä tulee muutama suunniteltu leikkauspotilas, joka tarvitsee hengityskonehoitoa pitempään tai sydämen tukipumppuja, hemofiltraatiota tms. Päivystyksiä ja elektiivisiä vuodessa aika fifti fifti.

Edellinen sijoituspaikkani oli paljon kevyempi ja silti vuorolistoja hierottiin viikkokaupalla, ihan piruuttaan luultavasti, nykyään muutamassa päivässä saadaan listat. Ja toiveet menevät läpi.

Toiveet on sen takia että jos lapsella on judoa tiistaina ja torstaina, minä pääsen hänet sinne viemään.

Onkohan noin, että tuo olisi mikään normitoiminta työvuoroissa yliopistosairaaloissa? Omassa sairaalassani, normaali sisätautiosasto, on käytössä kolmivuorotyö. Välillä voi olla vakiyököt, se vähentää muiden yövuoroja.

Toivomuksia meilläkin pyritään kuulemaan, aina se ei ole mahdollista.

En ole tuo edellisen kirjoittaja, mutta HYKS:ssä (HUS) tehdään pitkiä vuoroja kaikkialla, tehty meidän vuodeosastolla ainakin vuodesta 1992 kun tulin taloon.

Kyllä KYS:ssa tehdään kolmivuorotyötä.

Lääkäreidenkin pitää sopia vuoroistaan ja siksi on mm. lääkäripäivystys -ohjelmia. Yhteisöllisessä työvuorosuunnittelussa työntekijät esittävät omat toiveensa ja hyväksyvät toteutuneet tuntinsa. Kaikki voi tapahtua selainohjelmia käyttämällä tai jopa mobiililaitteilla ja se vähentää manuaalisuunnittelun tarvetta. Yhteen tällaiseen järjestelmään voi tutustua vaikka täältä https://www.youtube.com/watch?v=drN43paM5vs

Samoin Oulun yliopistosairaalassa.

Tää on mielenkiintoinen juttu. Itse oon teollisuudessa toimihenkilönä ja meillä työntekijät tekevät vuorotyötä ja loppuvuodesta annetaan seuraavan vuoden työvuorolista. Koko vuodeksi. Vuoronsa pystyy kyllä laskemaankin...

Tekevät aamu, aamu, ilta, ilta, yö, yö ja 4xvapaa. Sitten alusta. Tämä on kaikilla sama kierto ja jos on menoja niin keskenään vaihtavat vuoroa (esimiehen hyväksynnällä toki) tai pyytävät vapaata.

Joku on tänä vuonna pääsiäisenä töissä ja joku muu ensi vuonna. Sama juttu vappujen, juhannusten ja joulujen kanssa.

Olen aina ihmetellyt sairaanhoitajien työlistoja...

Toki päivällä tarvitaan enemmän väkeä kuin yöllä, mutta miksei porukkaa jaeta osiin ja tehdä eri vuorokiertojen mukaan. Osa tuota meidän mallia ja osa aamu&ilta-settiä ja osa vaan päivää. Näin saadaan sopiva määrä kulloinkin henkilökuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Tää on mielenkiintoinen juttu. Itse oon teollisuudessa toimihenkilönä ja meillä työntekijät tekevät vuorotyötä ja loppuvuodesta annetaan seuraavan vuoden työvuorolista. Koko vuodeksi. Vuoronsa pystyy kyllä laskemaankin...

Tekevät aamu, aamu, ilta, ilta, yö, yö ja 4xvapaa. Sitten alusta. Tämä on kaikilla sama kierto ja jos on menoja niin keskenään vaihtavat vuoroa (esimiehen hyväksynnällä toki) tai pyytävät vapaata.

Joku on tänä vuonna pääsiäisenä töissä ja joku muu ensi vuonna. Sama juttu vappujen, juhannusten ja joulujen kanssa.

Olen aina ihmetellyt sairaanhoitajien työlistoja...

Toki päivällä tarvitaan enemmän väkeä kuin yöllä, mutta miksei porukkaa jaeta osiin ja tehdä eri vuorokiertojen mukaan. Osa tuota meidän mallia ja osa aamu&ilta-settiä ja osa vaan päivää. Näin saadaan sopiva määrä kulloinkin henkilökuntaa.

Koska työvoimatarve ei ole riippuvainen vain vuorokaudenajasta. Saattohoito, epidemiat, eristyshoidettavat, kahden tai kolmen hoitajan hoidettavat potilaat jne vaikuttavat henkilökunnan tarpeeseen. Potilaita voi olla ylipaikalla, tai sitten osastolla on huone tyhjänä. Naapuriosastolla on vajetta henkilökunnasta, sinne siirretään hoitajia jne.

Vierailija kirjoitti:

Tää on mielenkiintoinen juttu. Itse oon teollisuudessa toimihenkilönä ja meillä työntekijät tekevät vuorotyötä ja loppuvuodesta annetaan seuraavan vuoden työvuorolista. Koko vuodeksi. Vuoronsa pystyy kyllä laskemaankin...

Tekevät aamu, aamu, ilta, ilta, yö, yö ja 4xvapaa. Sitten alusta. Tämä on kaikilla sama kierto ja jos on menoja niin keskenään vaihtavat vuoroa (esimiehen hyväksynnällä toki) tai pyytävät vapaata.

Joku on tänä vuonna pääsiäisenä töissä ja joku muu ensi vuonna. Sama juttu vappujen, juhannusten ja joulujen kanssa.

Olen aina ihmetellyt sairaanhoitajien työlistoja...

Toki päivällä tarvitaan enemmän väkeä kuin yöllä, mutta miksei porukkaa jaeta osiin ja tehdä eri vuorokiertojen mukaan. Osa tuota meidän mallia ja osa aamu&ilta-settiä ja osa vaan päivää. Näin saadaan sopiva määrä kulloinkin henkilökuntaa.

Entäs tuo tasa-arvo? On myös hankala suunnitella elämää, jos tammi-maaliskuussa teet aamuvuoroa ja saat vain peruspalkkaa ja huhtikuussa on yötä, iltaa ja pyhiä ja palkka on hyvä, sitten palataan taas peruspalkkaan.

Sairaustapauksia on vaikea ottaa huomioon, jos listat on noin pitkälle tehty. Meillähän ei sijaisia sairaslomiin oteta, ja työvuorosuunnittelulla paikataan ne.

Työvuorot elää nytkin koko ajan. Sairauslomapaikkauksista tulee ylityö vapaita, jotka sekoittaisi pakkaa vuoden listoilla tosi pahasti.

Vuoden lista toimisi hyvin, jos voitaisiin suunnitella sellainen miehitys, jossa 1-2 sairauslomaa ei vaikuttaisi mihinkään. Mutta valitettavasti se ei ole mahdollista, koska täytyy saada säästöjä.