Mikse se, että ihmisellä on paha olla tai on vihainen katsotaan huonoksi käytökseksi?
Tai eihän siis kaikki aina katsokaan, mutta mitä liikkuu sellaisen ihmisen päässä, jonka mielestä muilla ei saisi olla koskaan huono olla, eivätkä he saisi olla vihaisia, ettei sille ihmiselle itselleen tule paha mieli? Ja sitten kontrolloi läheisiään haukkumalla näiden käytöstä? Tunteistahan siinä vain on kysymys, ei mistään käytöstavoista.
Kommentit (738)
Vierailija kirjoitti:
Ja sen verran 567 jatkaa, että olen juu aika järki-ihminen, mutta toisaalta varsinkin näin vanhemmiten ajoittain hyvinkin "kihahteleva", joskin myös nopeasti leppyvä. Ei mulle silti ole tullut oikeastaan koskaan, etten voisi vastata esim. puhelimeen ihmiselle, jota suurin piirtein vihaan. Kyllä mä asiallisesti voin kaikille puhua, vaikka en heistä pitäisi. Pikemminkin itseni on erittäin vaikeata samaistua siihen, että joku on niin tunteiden vietävissä, että häneltä lähtee se asiallisuus. Tai hän on mykkäkoulussa tmv. Nää on mulle ihan sellasia juttuja, että vaikuttavat hyvin oudoilta ja silkalta energianhaaskuulta. En jaksaisi moista itse, kauhea operointi olla noin vihainen ja kaunainen.
Sulla ei ole ehkä se vihan syy se, että sua on alistettu tai olet jotenkin joutunut muiden pakottamana esittämään ettet haluakaan sanoa mitään kun sua pistetään 6-0.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai eihän siis kaikki aina katsokaan, mutta mitä liikkuu sellaisen ihmisen päässä, jonka mielestä muilla ei saisi olla koskaan huono olla, eivätkä he saisi olla vihaisia, ettei sille ihmiselle itselleen tule paha mieli? Ja sitten kontrolloi läheisiään haukkumalla näiden käytöstä? Tunteistahan siinä vain on kysymys, ei mistään käytöstavoista.
Olen hieman tällainen ihminen. Huono olo saa totta kai olla, mutta jos itsehillintä on kehittynyt normaalille tasolle, sitä osaa kanavoida oikein. Sitä voi vaikka kertoa, että anteeksi, mulla on nyt huono päivä, mutta tämä ei johtu susta. Tai jos tosiaan on jotain hampaankolossa toista kohtaan, niin sen voi rauhallisesti kertoa. Tai voi mennä rivakalle kävelylle. Nimenomaan, tunteet tulevat ja menevät, käytöstavat voi säilyttää niidenkin keskellä eikä sortua tunteiden orjaksi. Ei omaa pahaa oloa tarvitse projisoida toisia kohtaan.
Se, miten tämä auttaa ei ole koskaan auennut minulle. Siis jos mä olen joskus sanonut tuon, niin en nyt puhu samasta pahasta olosta alkuunkaan, kuin se, jota mulla on. Silloin on ollut aivan eri tilanne.
ap
No siis auttaa siten, että toinen ei kummastele, että mikäs sulla on ja miks oot vihanen. Mikä ehkä ärsyttää sinua vaan lisää. Tai toinen voi tajuta, että et juuri nyt halua olla tekemisissä, mutta se ei ole mikään henkilökohtainen sodanjulistus. Mutta menen nyt lukemaan tilanteestasi enemmän. :)
Siis mä en ainakaan mielellään vastaisi isän vaimolle, jos soittaisi, ja vihaan häntä. Mutta syy on se, että hän saattaa alkaa huutaa ja hän kanssa uskoo minusta ja isästäni ihan saaaatanan soppaa ja koska se on hänen mielipiteensä niin sehän on sitten totuus ja minua voi arvostella siltä pohjalta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai eihän siis kaikki aina katsokaan, mutta mitä liikkuu sellaisen ihmisen päässä, jonka mielestä muilla ei saisi olla koskaan huono olla, eivätkä he saisi olla vihaisia, ettei sille ihmiselle itselleen tule paha mieli? Ja sitten kontrolloi läheisiään haukkumalla näiden käytöstä? Tunteistahan siinä vain on kysymys, ei mistään käytöstavoista.
Olen hieman tällainen ihminen. Huono olo saa totta kai olla, mutta jos itsehillintä on kehittynyt normaalille tasolle, sitä osaa kanavoida oikein. Sitä voi vaikka kertoa, että anteeksi, mulla on nyt huono päivä, mutta tämä ei johtu susta. Tai jos tosiaan on jotain hampaankolossa toista kohtaan, niin sen voi rauhallisesti kertoa. Tai voi mennä rivakalle kävelylle. Nimenomaan, tunteet tulevat ja menevät, käytöstavat voi säilyttää niidenkin keskellä eikä sortua tunteiden orjaksi. Ei omaa pahaa oloa tarvitse projisoida toisia kohtaan.
Se, miten tämä auttaa ei ole koskaan auennut minulle. Siis jos mä olen joskus sanonut tuon, niin en nyt puhu samasta pahasta olosta alkuunkaan, kuin se, jota mulla on. Silloin on ollut aivan eri tilanne.
apNo siis auttaa siten, että toinen ei kummastele, että mikäs sulla on ja miks oot vihanen. Mikä ehkä ärsyttää sinua vaan lisää. Tai toinen voi tajuta, että et juuri nyt halua olla tekemisissä, mutta se ei ole mikään henkilökohtainen sodanjulistus. Mutta menen nyt lukemaan tilanteestasi enemmän. :)
Ei mulle oo ikinä käynyt noin. Jos mä oon vihainen, mä haluankin, että se tulee selväksi kaikille, siis jos se liittyy heihin.
Ja jos se ei liity, minusta ei näe, millä tuulella olen.
ap
Tai siis jos vihani ei liity paikalla oleviin ihmisiin, saatan olla jopa ihan hyvällä tuulella. Miksi mä silloin heille mitään mielenosoittelisin.
ap
Just juttelinkin yhden työkaverin kanssa (josta näkyy kun ei ole hyvä päivä, ei tosin siis tarkoita mitään pahaa tosiaan muille) että mulla on ollut aivan hlvetin raskasta (syytä en sanonut) ja työkaveri sanoi ihmeissään, ettei se minusta näy. Miksi näkyisi, kun se ei liity työyhteisöön? No, ymmärrän, että se helpottaa, jos ei tartte olla ok tai pirteä jos ei ole, mutta ehkä mä silloinkin vaikutan vaan tasaiselta ja vetäydyn kyllä siis omiin oloihini, mutta en koskaan oo töykeä tms.
ap
Vaikka voi olla, etten enää jaksa kauaa olla sielläkään vaan jatkuvan hienotunteinen, mitään siitä ei palkaksi saa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vaikka voi olla, etten enää jaksa kauaa olla sielläkään vaan jatkuvan hienotunteinen, mitään siitä ei palkaksi saa.
ap
Meinaan, että ehkä laskeudun sillälailla normaalien ihmisten pariin, että voisin joskus olla ärstyisä minäkin, jos oon. Ottakoot muut sen sitten miten ottaa, eipä olla aina mullekaan hyvitelty, ettei syy oo minussa. Siis tietyt tyypit.
ap
Miksi tämä muija päivästä toiseen kuvittelee, että ketään kiinnostaisi paskan vertaa hänen ongelmat?
Joillain on AINA niitä tunteita.
Siksi.
PS Kaikilla meillä on huonoja päiviä, mutta ei huono päivä oikeuta jatkuvaan pahansuopuuteen.
Muistan kun kasarin lopussa oli Music TV:llä sellainen slogan jostain realitystä, missä nuoria ihmisiä pistettiin asumaan yhdessä johonkin kämppään, että "Watch what happens, when people stop being polite" ja vetosin äidille siihen, että nonni, katsopas nyt, ei muutkaan ole aina vaan "kohteliaita" toisilleen, ystävyyssuhteissa siis, tai ihmissuhteissa yleensäkään, niin äiti oli vaan että "tuollainen on ihan kauheaa soopaa" ja haukkui ne ihmiset suunnilleen aliolennoiksi, vaikka minusta se näytti vain elämältä... :(
Ja ois hyvä osata pitää puoliaan, niin ei. Ei äidistä. Pitää olla kohtelias. Ttuako se aina auttaa!
ap
Äidin mielestä mun ei tarvinnut ollenkaan oppia ole,aan "ei-kohtelias". :( Eli ylikäveltävä kynnysmatto vaan. Se kuvitteli, että mä oon se muiden alistaja. Vaikka jos olisinkin, niin ei kai se mun ongelma ole, jos joku ei osaa asettaa rajojaan?
ap
Ja siis kun ei se tarkoita alistajaa, jos joskus menee toisen rajan yli, jota ei vielä tiedä. Mun ois pitänyt olla meedio ja vaan tietää kaikkien rajat.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ja siis kun ei se tarkoita alistajaa, jos joskus menee toisen rajan yli, jota ei vielä tiedä. Mun ois pitänyt olla meedio ja vaan tietää kaikkien rajat.
ap
Miten pitkään sinä olet ollut avohoidossa? Oletko koskaan miettinyt, että sairaalassa lääkityksesi mahdollisesti saadaan kohdalleen?
Toivotan sinulle hyvää vointia.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kasarin lopussa oli Music TV:llä sellainen slogan jostain realitystä, missä nuoria ihmisiä pistettiin asumaan yhdessä johonkin kämppään, että "Watch what happens, when people stop being polite" ja vetosin äidille siihen, että nonni, katsopas nyt, ei muutkaan ole aina vaan "kohteliaita" toisilleen, ystävyyssuhteissa siis, tai ihmissuhteissa yleensäkään, niin äiti oli vaan että "tuollainen on ihan kauheaa soopaa" ja haukkui ne ihmiset suunnilleen aliolennoiksi, vaikka minusta se näytti vain elämältä... :(
Ja ois hyvä osata pitää puoliaan, niin ei. Ei äidistä. Pitää olla kohtelias. Ttuako se aina auttaa!
ap
Jo tässä vaiheessa ois pitänyt tajuta, että äitini on luonnehäiriöinen :'( Ei kukaan normaali ihminen suhtaudu noin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kasarin lopussa oli Music TV:llä sellainen slogan jostain realitystä, missä nuoria ihmisiä pistettiin asumaan yhdessä johonkin kämppään, että "Watch what happens, when people stop being polite" ja vetosin äidille siihen, että nonni, katsopas nyt, ei muutkaan ole aina vaan "kohteliaita" toisilleen, ystävyyssuhteissa siis, tai ihmissuhteissa yleensäkään, niin äiti oli vaan että "tuollainen on ihan kauheaa soopaa" ja haukkui ne ihmiset suunnilleen aliolennoiksi, vaikka minusta se näytti vain elämältä... :(
Ja ois hyvä osata pitää puoliaan, niin ei. Ei äidistä. Pitää olla kohtelias. Ttuako se aina auttaa!
apJo tässä vaiheessa ois pitänyt tajuta, että äitini on luonnehäiriöinen :'( Ei kukaan normaali ihminen suhtaudu noin.
ap
Mutta kun toinen on tuollainen moraalinen kpää, niin sitä etsii sitten vikaa ja syytä vaan itsestään, kun pitää tuollaista ohjelmaa ihan normaalielämänä :(
ap
Tai sellaistakin sallittuna, että ihmiset ajoittain eivät artikuloi vaan sivistyneesti toisilleen.
ap
Varsinkaan kun äitini ei ollut minkäänlainen esimerkki tästä, mutta hän ilmeisesti mielestään oli koko ajan kohtelias minulle ilkeänäkin, huutaessaan, menettäessään hermonsa jne.
Ehkäpä se ohjelma siksi juuri triggeröikin hanuripaskan.
ap
Mitä sillä on väliä? Minä en ole sellainen kuin äitini olisi toivonut. Lapseni eivät ole sellaisia kuin itse toivoisin. Mieheni ei käyttäydy 100 % toiveideni mukaan.
Jokainen ylittää ja alittaa odotukset joskus ja onkin kiinnostunut baletin sijaan värikuula-ammunnasta tai musiikin sijaan kuvataiteesta. Joku on äänekäs ja joku vilkas, joku taas elegantin rauhallinen ja joku ilopilleri.
No, rohkea olemaan virheineni oma itseni, eikä aina odottamaan, mistä joku moittii ja sellainen vapautuneesti voimallinen ja rento. Jos oisin sitten äiti niin osaisin ehkä nähdä lapseni mun lapsina. Ja se ei pelottais, mistä mua äitinä taas voidaan arvostella. Lapsille tulee aika paljon huudettua muuten siksi, oletteko koskaan ajatelleet?
ap