En pidä myöhästelijöistä
Olen törmännyt viime aikoina uuteen myöhästelijätyyppiin. Sellaisiin ihmisiin, jotka laittavat viestiä myöhästymisestään vasta juuri sillä hetkellä, kun on sovittu että pitäisi nähdä jossain.
Viestin sisältö on se, että ovat myöhässä ja menee hetki. Lisätietoja kysyessä saattaa selvitä se, että ihminen ei välttämättä ole edes lähtenyt kotoa. Tai on keksinyt itselleen jotain sellaista puuhaa, jonka kestoa ei osaa arvioida, esimerkiksi on lähtenyt vaatekauppaan pyörimään.
Mikä tällaisia ihmisiä oikein vaivaa? Eivätkö he tajua antavansa toiselle totaalisen evvk-viestin toiminnallaan. Haluavatko tällaiset tyypit ihan tietoisesti antaa sen kuvan muille, että heitä ei toisten tai sinun seurasi kiinnosta vähääkään? Vai onko heillä jotenkin poikkeava ajatuksenjuoksu?
En koe tarvetta pitää tällaisen jälkeen yhteyttä. Sovituista aikatauluista pitäisi normaalijärkisen ihmisen pääosin kyetä pitämään kiinni eikä keksiä tapaamisen ajaksi itselleen yllättäen uutta puuhaa.
Harmillisesta ja yllättävästä myöhästymisestään monet osaavat yleensä ilmoittaa jo siinä vaiheessa, kun tietävät etteivät aikataulussa ole. Silloin he kertovat toiselle jonkun uuden aika-arvion tapaamiselle, eivätkä vain jätä toista turhaan itsekseen odottelemaan.
Kaikki eivät silti näköjään tällaista vaivaudu tekemään tai edes pahoittelemaan heistä johtuvia muutoksia yhdessä sovittuihin aikatauluihin. Typerien ihmisten typerä käytös harmittaa!
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten on vielä "nukuin pommiin"-tyypit. Selityksenä heillä se, että nukkuvat niin sikeästi etteivät herä herätyskelloon. Ihmeellisesti nämä tyypit kuitenkin ovat usein ihan työssäkäyviä ihmisiä, eivätkä ole ikinä maininneet että nukkuisivat jatkuvasti pommiin ja myöhästelevät töistä, koska eivät herää herätyskellon soimiseen.
Onko nämä ihmiset oikeasti niin typeriä, etteivät tajua muiden osaavan laskea asioita yhteen? Sen lisäksi etteivät arvosta muita, pitävät heitä vielä typerinä hölmöinäkin.
Itse harvemmin nukun pommiin, mutta torkutan arkisin joka aamu noin tunnin (!), ennen kuin onnistun heräämään. Tunti vuorokaudesta menee sellaiseen pinnalliseen pätkittäiseen horrokseen herätyskellon soidessa 5-10 minuutin välein.
T. Se, jolla aikataulujen kanssa haasteita
Hienoja tapoja olet kyllä opetellut. Ja sitten varmaan selität, että oot vain tämmöinen etkä voi sille mitään. Mitä jos vain nousisit ylös etkä painais siitä torkusta? Kyllä, voit ihan varmasti sen opetella, ellet ole autistinen.
No siis, se on tapani herätä esim. klo 7, että kello soi ensimmäisen kerran jo klo 6 ja siitä sitten noin 5-10 mimuutin välein. Minulla on ollut kyseinen tapa jo yli 10 vuotta. Se herääminen on vain todella vaikeaa minulle, vaikka olisin mennyt ajoissa nukkumaan ja muuten nukkunut hyvin. Mikä tuohon auttaisi, kun on ihan uninen? En mä silloin unisena ole oma itseni. Unisena haluaisin vain jatkaa uniani. En mä sillä hetkellä edes kykene ajattelemaan mitään järkevää. Olen pitkään heräämisenkin jälkeen aivan "sumussa" ja sama toistuu aina herättyäni. Illalla olen puolestani skarppi ja virkeä todella myöhäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa tulee hyvin esiin tämä myöhästelijöiden selittely. Ihan kuin se olisi aina ajoissa olevillekkaan helppoa olla ajoissa tai ihan kuin kaikille muille olisi helppoa nousta sängystä ylös torkuttamatta. Voin kuvitella miten ovat lapsena niitä lellikkilapsia, joita vanhemmat on hemmotelleet ihan kunnolla ja hyysänneet, varmaan lukioonkin mennessä on äiti soittanut ja varmistanut että ovat hereillä.
Kieltämättä aikuisenakin olen pyytänyt vanhempiani soittamaan varmistussoiton, että ehdin esim. aamulennolle. Ja avioeron jälkeen pyysin ex-mieheltäni samaa. :) Tosin hän kieltäytyi ja paras kaverini sitten soitti mulle. En ole muuten ollut mikään lellikkilapsi koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten on vielä "nukuin pommiin"-tyypit. Selityksenä heillä se, että nukkuvat niin sikeästi etteivät herä herätyskelloon. Ihmeellisesti nämä tyypit kuitenkin ovat usein ihan työssäkäyviä ihmisiä, eivätkä ole ikinä maininneet että nukkuisivat jatkuvasti pommiin ja myöhästelevät töistä, koska eivät herää herätyskellon soimiseen.
Onko nämä ihmiset oikeasti niin typeriä, etteivät tajua muiden osaavan laskea asioita yhteen? Sen lisäksi etteivät arvosta muita, pitävät heitä vielä typerinä hölmöinäkin.
Itse harvemmin nukun pommiin, mutta torkutan arkisin joka aamu noin tunnin (!), ennen kuin onnistun heräämään. Tunti vuorokaudesta menee sellaiseen pinnalliseen pätkittäiseen horrokseen herätyskellon soidessa 5-10 minuutin välein.
T. Se, jolla aikataulujen kanssa haasteita
Hienoja tapoja olet kyllä opetellut. Ja sitten varmaan selität, että oot vain tämmöinen etkä voi sille mitään. Mitä jos vain nousisit ylös etkä painais siitä torkusta? Kyllä, voit ihan varmasti sen opetella, ellet ole autistinen.
Se mun unisuuteni vastaa sellaista tilaa kuin olisin humalassa sammumispisteessä tai joidenkin lääkkeiden vaikutuksen alaisena. En ole aamuisin oma itseni. Multa on joskus tutkittu narkolepsiaa, mutta sitä ei kuitenkaan todettu. Jos sinulla on joku minuun toimiva vinkki, niin mieluusti kuulisin sellaisen.
Ajattele mieluummin, miten täydellinen itse olet ja ole kiitollinen geeneistäsi ja tahdonvoimastasi. Ei huonommilla ominaisuuksilla olevien pilkkaaminen tee maailmaa paremmaksi paikaksi. Tai toki voit kertoa, jos tiedät patenttiratkaisun, joka auttaisi kaltaisiani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten on vielä "nukuin pommiin"-tyypit. Selityksenä heillä se, että nukkuvat niin sikeästi etteivät herä herätyskelloon. Ihmeellisesti nämä tyypit kuitenkin ovat usein ihan työssäkäyviä ihmisiä, eivätkä ole ikinä maininneet että nukkuisivat jatkuvasti pommiin ja myöhästelevät töistä, koska eivät herää herätyskellon soimiseen.
Onko nämä ihmiset oikeasti niin typeriä, etteivät tajua muiden osaavan laskea asioita yhteen? Sen lisäksi etteivät arvosta muita, pitävät heitä vielä typerinä hölmöinäkin.
Itse harvemmin nukun pommiin, mutta torkutan arkisin joka aamu noin tunnin (!), ennen kuin onnistun heräämään. Tunti vuorokaudesta menee sellaiseen pinnalliseen pätkittäiseen horrokseen herätyskellon soidessa 5-10 minuutin välein.
T. Se, jolla aikataulujen kanssa haasteita
Hienoja tapoja olet kyllä opetellut. Ja sitten varmaan selität, että oot vain tämmöinen etkä voi sille mitään. Mitä jos vain nousisit ylös etkä painais siitä torkusta? Kyllä, voit ihan varmasti sen opetella, ellet ole autistinen.
Miten tuo torkuttamisen lopettamisen oppiminen liittyy autismiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro lisää siitä myöhästelijätyypistä. Toivottavasti se en ole minä. :( Missä päin Suomea asut?
Ehkä et ole ap:n tarkoittama tyyppi, mutta usko pois, joku vihaa myös sinun myöhästelyjäsi!
Siksipä en ainakaan tapaakaan kavereitani livenä juuri koskaan. Ja en edes pidä yllä ystävyyttä liian täsmällisten kanssa, kun en kuitenkaan pysty pitämään heitä tyytyväisinä. Se on parempi molemmille osapuolille. Ne täsmälliset voivat sitten kaveerata keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Itse harvemmin nukun pommiin, mutta torkutan arkisin joka aamu noin tunnin (!), ennen kuin onnistun heräämään. Tunti vuorokaudesta menee sellaiseen pinnalliseen pätkittäiseen horrokseen herätyskellon soidessa 5-10 minuutin välein.
T. Se, jolla aikataulujen kanssa haasteita
Vähän asian vierestä, mutta tässähän ei ole mitään järkeä. Torkuttaminen ei ole hyvä tapa herätä, joko suosiolla nukkuu sen tunnin enemmän tai herää kellon soidessa. Noh, nyt ymmärtää myöhästelynkin :P
Meiltä yksi krooninen myöhästelijä sai potkut. Oli pari varoitusta alla ja lopulta missasi kalliit lennot työmatkalle, kun olisi ollut noloa notkua liian ajoissa lentokentällä. Silloin tuli lähtö. Olin menossa samalle lennolle. Näin pomoni naamaasta, kun hän soitti rannalle jääneelle asiantuntijalle, että nyt ei hyvä heilu. En kuullut puhelua, mutta kuulin kyllä sitten puhelun HR-päällikölle, jossa sopivat irtisanomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko ap tai joku alapeukuttaja kertoa, miten kykenisin olemaan täsmällisempi? Miten koette esim. turistivierailun Pohjoisen Euroopan ja Euroopan saksankielisten alueiden (=ainoat aikatauluissa täsmälliset paikat maailmassa) ulkopuolella maailmassa?
T. Se, joka ei tahallaan myöhästele
Onhan tuohon nykyaikana välineitä. Jos on taipumusta unohtua tekemään jotakin kun pitäisi lähteä, niin laittaa puhelimeen hälytyksen soimaan vaikka 5 minuuttia ennen lähtöhetkeä ja puhelimen asettaa jonnekkin kauas, vaikka eteiseen, että pitää kävellä sen luokse jotta hälytyksen saa sammumaan, siitä luontevasti sitten lähtee ajoissa kun on jo eteisessäkin. Siitä jos vielä menee ja istahtaakin sohvalle, niin kyllä on jo tahallista ja kunnioituksen puutetta muita kohtaan.
Ja laittaa hälytyksen soimaan niin, ettei ole ihan viimetingassa lähdössä, vaan siinä on vielä 10-15 minuuttia aikaa etsiä ne unohtuneet tavarat, sammuttaa tietokone ja kattolamput jne. eikä siltikään myöhästy, jos pääsee ajoissa lähtemään niin saattaa olla paikalla hieman aikaisemmin, mikä on vain hyvä juttu.
T: Se jolla on se adhd.
Onkohan mulla sitten joku syndrooma tai adhd itselläni? Kun siis en pysty ajattelemaan noin kirkkaasti ja päämäärätietoisesti tuollaisessa tilanteessa, vaikka tekisin mitä ja ennakoisin ja suunnittelisin.
Elän jotenkin hetkessä ja sumussa ja aamut tuntuvat kaoottisilta lähinnä. Mun tapani toimia vaihtelevat todella voimakkaasti mielialani ja vireystilani mukaan aivan ääripäästä toiseen. Välillä olen toimintakyvyltäni kuin "alien" (esim. juuri herättyäni tai kiiretilanteessa, joka vaatii paöjon muistamista).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse harvemmin nukun pommiin, mutta torkutan arkisin joka aamu noin tunnin (!), ennen kuin onnistun heräämään. Tunti vuorokaudesta menee sellaiseen pinnalliseen pätkittäiseen horrokseen herätyskellon soidessa 5-10 minuutin välein.
T. Se, jolla aikataulujen kanssa haasteita
Vähän asian vierestä, mutta tässähän ei ole mitään järkeä. Torkuttaminen ei ole hyvä tapa herätä, joko suosiolla nukkuu sen tunnin enemmän tai herää kellon soidessa. Noh, nyt ymmärtää myöhästelynkin :P
Hyvä, että ymmärrät. :) Mulla on tiettyjä omia toiminnanohjauksen ja vireystason ym. haasteita, joiden kanssa olen oppinut elämään.
En ole ns. "paha ihminen" ja haluan toimia hyvin ja olla ystävällinen, mutta kun vain en osaa. Joillain on päihdeongelmia, jotkut ovat ahneita, itsekkäitä, julmia, ilkeitä jne. Mä olen kiltti, auttavainen, lojaali ja hyväntahtoinen, mutta mulla on vain muutamia vaikeuksia muuten (mm. uni, vireystaso, toiminnanohjaus). Anteeksi kaikki.
Voisiko joku antaa alapeukuttamisen sijaan vinkkejä siihen, miten herätä kunnolla ja olla ajoissa (=hieman etuajassa) eri paikoissa.
Pitäisikö mun vain päättää päiväni, jos olen vain alapeukkujen arvoinen ja "paha"? Pystynkö muuttumaan ja miten? Toivottomalta tuntuu.
T. Se joskus myöhästelevä
Sovin noutavani erään facebook-kirppikseltä ostavani tavaran erään kaupan edestä, jonne minulla oli 10 min kävelymatka. Olin myöhästyä paikalta ja kirjoitin matkalla viestin, että anteeksi olen pari minuuttia myöhässä. Tämä ihminen laittaa sitten vastauksena että on itsekin myöhässä, n. 10 minuuttia. Sanoin meneväni käymään sitten ruokakaupassa ensin ja tulen sitten takaisin odottelemaan tavaran toimittajaa pihalle. Ehdin pyöriä kaupassa sen 10 minuuttia ja menin takaisin ulos. Ketään ei näkynyt vieläkään.
Kysyin sitten varmuuden vuoksi, olenko oikeassa paikassa ja tyyppi vastasi, että olen. Menee vielä ”hetki”. Lopulta olin seisonut lähemmäs puoli tuntia sen kaupan edessä, kunnes tämä kiireinen henkilö saapui paikalle.
Huvittavinta tässä oli se, että hän itse ehdotti tätä ajankohtaa ja väitti vielä tulevansa n. 200 metrin päästä kaupalle.
Itse pyri aina olemaan ajoissa. Joskus saatan myöhästyä minuutin tai kaksi, jos esimerkiksi lapsi viivyttelee lähdössä, mutta muuten olen kuin ihmeen kaupalla lähes aina ajoissa paikalla, jopa liian ajoissa. Ärsyttäviä tuollaiset myöhästelijät.
Mä olin aiemmin myöhästelijä. Oon joutunut ihan opettelemaan ajoissa olemista. Mutta nyt opettelu on tuottanut tulosta ja olen useimmiten ajoissa.
Aiemmin vaan ajantaju jotenkin katosi ja viime hetkellä tuli jotain tärkeetä tekemistä tms. Pahoitteluni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten on vielä "nukuin pommiin"-tyypit. Selityksenä heillä se, että nukkuvat niin sikeästi etteivät herä herätyskelloon. Ihmeellisesti nämä tyypit kuitenkin ovat usein ihan työssäkäyviä ihmisiä, eivätkä ole ikinä maininneet että nukkuisivat jatkuvasti pommiin ja myöhästelevät töistä, koska eivät herää herätyskellon soimiseen.
Onko nämä ihmiset oikeasti niin typeriä, etteivät tajua muiden osaavan laskea asioita yhteen? Sen lisäksi etteivät arvosta muita, pitävät heitä vielä typerinä hölmöinäkin.
Itse harvemmin nukun pommiin, mutta torkutan arkisin joka aamu noin tunnin (!), ennen kuin onnistun heräämään. Tunti vuorokaudesta menee sellaiseen pinnalliseen pätkittäiseen horrokseen herätyskellon soidessa 5-10 minuutin välein.
T. Se, jolla aikataulujen kanssa haasteita
Hienoja tapoja olet kyllä opetellut. Ja sitten varmaan selität, että oot vain tämmöinen etkä voi sille mitään. Mitä jos vain nousisit ylös etkä painais siitä torkusta? Kyllä, voit ihan varmasti sen opetella, ellet ole autistinen.
No siis, se on tapani herätä esim. klo 7, että kello soi ensimmäisen kerran jo klo 6 ja siitä sitten noin 5-10 mimuutin välein. Minulla on ollut kyseinen tapa jo yli 10 vuotta. Se herääminen on vain todella vaikeaa minulle, vaikka olisin mennyt ajoissa nukkumaan ja muuten nukkunut hyvin. Mikä tuohon auttaisi, kun on ihan uninen? En mä silloin unisena ole oma itseni. Unisena haluaisin vain jatkaa uniani. En mä sillä hetkellä edes kykene ajattelemaan mitään järkevää. Olen pitkään heräämisenkin jälkeen aivan "sumussa" ja sama toistuu aina herättyäni. Illalla olen puolestani skarppi ja virkeä todella myöhäänkin.
Miten tuo sitten edes liittyi tähän ketjuun? Eli pystyt olemaan myöhästymättä tiedostaen oman hitaan heräämisesi, se ei siis ole KOSKAAN syy sille että myöhästyt.
Kasvoin perheessä, joka oli aina myöhässä. Olin ainoa, joka oli valmis sovittuun aikaan. Vihaan edelleen myöhästelijöitä, he ovat varastaneet muusta elämästäni huomattavan määrän tunteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko ap tai joku alapeukuttaja kertoa, miten kykenisin olemaan täsmällisempi? Miten koette esim. turistivierailun Pohjoisen Euroopan ja Euroopan saksankielisten alueiden (=ainoat aikatauluissa täsmälliset paikat maailmassa) ulkopuolella maailmassa?
T. Se, joka ei tahallaan myöhästele
Onhan tuohon nykyaikana välineitä. Jos on taipumusta unohtua tekemään jotakin kun pitäisi lähteä, niin laittaa puhelimeen hälytyksen soimaan vaikka 5 minuuttia ennen lähtöhetkeä ja puhelimen asettaa jonnekkin kauas, vaikka eteiseen, että pitää kävellä sen luokse jotta hälytyksen saa sammumaan, siitä luontevasti sitten lähtee ajoissa kun on jo eteisessäkin. Siitä jos vielä menee ja istahtaakin sohvalle, niin kyllä on jo tahallista ja kunnioituksen puutetta muita kohtaan.
Ja laittaa hälytyksen soimaan niin, ettei ole ihan viimetingassa lähdössä, vaan siinä on vielä 10-15 minuuttia aikaa etsiä ne unohtuneet tavarat, sammuttaa tietokone ja kattolamput jne. eikä siltikään myöhästy, jos pääsee ajoissa lähtemään niin saattaa olla paikalla hieman aikaisemmin, mikä on vain hyvä juttu.
T: Se jolla on se adhd.
Onkohan mulla sitten joku syndrooma tai adhd itselläni? Kun siis en pysty ajattelemaan noin kirkkaasti ja päämäärätietoisesti tuollaisessa tilanteessa, vaikka tekisin mitä ja ennakoisin ja suunnittelisin.
Elän jotenkin hetkessä ja sumussa ja aamut tuntuvat kaoottisilta lähinnä. Mun tapani toimia vaihtelevat todella voimakkaasti mielialani ja vireystilani mukaan aivan ääripäästä toiseen. Välillä olen toimintakyvyltäni kuin "alien" (esim. juuri herättyäni tai kiiretilanteessa, joka vaatii paöjon muistamista).
En minä voi tietää onko sinulla adhd, asperger tai joku muu neurologinen ongelma. Mene testeihin.
T: Se jolla on adhd.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku antaa alapeukuttamisen sijaan vinkkejä siihen, miten herätä kunnolla ja olla ajoissa (=hieman etuajassa) eri paikoissa.
Annoin jo vinkin, mutta ilmeisesti pääsi on niin sumussa että se vinkin toteuttaminen on sinulle mahdotonta.
T: Se jolla on adhd.
Vierailija kirjoitti:
Minä myöhästelijänä lopetin munakellokaverien tapaamiset, en tahdo vapaa-ajalla tiukkaa aikataulua, enkä enää pettymyksiä muille, ymmärrän hyvin ja arvostan ihimisiä jotka ovat aina ajoissa. Itse en tähän pysty. Jos mennään jonnekin ulos, en sovi tarkkaa aikaa vaan tulen kun ehdin.
Entä jos kaveri on samanlainen? Sovitte, että kohtaatte tänään kahvilassa. Kaveri menee sinne klo 10, juo kahvinsa ja lähtee, sinä klo 15, juot kahvisi ja poistut. Aikatauluttomasti ja mutkattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten on vielä "nukuin pommiin"-tyypit. Selityksenä heillä se, että nukkuvat niin sikeästi etteivät herä herätyskelloon. Ihmeellisesti nämä tyypit kuitenkin ovat usein ihan työssäkäyviä ihmisiä, eivätkä ole ikinä maininneet että nukkuisivat jatkuvasti pommiin ja myöhästelevät töistä, koska eivät herää herätyskellon soimiseen.
Onko nämä ihmiset oikeasti niin typeriä, etteivät tajua muiden osaavan laskea asioita yhteen? Sen lisäksi etteivät arvosta muita, pitävät heitä vielä typerinä hölmöinäkin.
Itse harvemmin nukun pommiin, mutta torkutan arkisin joka aamu noin tunnin (!), ennen kuin onnistun heräämään. Tunti vuorokaudesta menee sellaiseen pinnalliseen pätkittäiseen horrokseen herätyskellon soidessa 5-10 minuutin välein.
T. Se, jolla aikataulujen kanssa haasteita
Hienoja tapoja olet kyllä opetellut. Ja sitten varmaan selität, että oot vain tämmöinen etkä voi sille mitään. Mitä jos vain nousisit ylös etkä painais siitä torkusta? Kyllä, voit ihan varmasti sen opetella, ellet ole autistinen.
No siis, se on tapani herätä esim. klo 7, että kello soi ensimmäisen kerran jo klo 6 ja siitä sitten noin 5-10 mimuutin välein. Minulla on ollut kyseinen tapa jo yli 10 vuotta. Se herääminen on vain todella vaikeaa minulle, vaikka olisin mennyt ajoissa nukkumaan ja muuten nukkunut hyvin. Mikä tuohon auttaisi, kun on ihan uninen? En mä silloin unisena ole oma itseni. Unisena haluaisin vain jatkaa uniani. En mä sillä hetkellä edes kykene ajattelemaan mitään järkevää. Olen pitkään heräämisenkin jälkeen aivan "sumussa" ja sama toistuu aina herättyäni. Illalla olen puolestani skarppi ja virkeä todella myöhäänkin.
Hanki muutama ammoniakkikapseli kokeeksi ja murrat sellaisen nenän allasi aamulla kun tuntuu siltä, että haluat torkuttaa.
Tässäkin ketjussa tulee hyvin esiin tämä myöhästelijöiden selittely. Ihan kuin se olisi aina ajoissa olevillekkaan helppoa olla ajoissa tai ihan kuin kaikille muille olisi helppoa nousta sängystä ylös torkuttamatta. Voin kuvitella miten ovat lapsena niitä lellikkilapsia, joita vanhemmat on hemmotelleet ihan kunnolla ja hyysänneet, varmaan lukioonkin mennessä on äiti soittanut ja varmistanut että ovat hereillä.