Lue keskustelun säännöt.
Mä oon ihan loppu! Tahdon lapseni laitokseen.
Väsynyt_äippä
23.03.2018 |
Tilanne siis se että ihana, rakas 7v tyttäreni ei tottele mitään! On yritetty jäähyä, on yritetty takavarikoida leluja, ollaan yritetty tv-kieltoa ja arestia. Mikään ei tehoa.
Aivan uhmaikäisestä ollut tällainen, kuvittelin että tilanne helpottaa kun lapsi kasvaa, wrong! Ei kiukuttele mutta on kuin pieni piru. Esimerkiksi jos rikkoo jotain, nauraa vaikka tietää että on kielletty. Nauraa kun pudottaa jotain. Nauraa kun sotkee ja kiusaa pikkuveljeään. Tietää tasan että kaikki ed.mainitut ovat kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus, ei vaikutusta.
(Eli ei, meillä ei vain uhkailla, jos jotakin uhataan se myös toteutuu.)
Palaa käpy tuohon mukulaan vaikka rakas onkin. Olemme yrittäneet kuukausikalenteriakin johon pistetään tarra iltaisin jos päivä on mennyt hyvin, jos ei niin menettää tarran ja jos tarroja ei ole vähintään 5 per vko koko kuukauden ajalta niin mitään kivaa ei tulekaan. Ei auta. Hymyilee vaan vaikka näkee että tarra lähti.
Onko jollakulla vielä mitään ideaa vai teenkö tytöstä lasun ja annan sijoittaa muualle? :(
Kommentit (287)
Tulee ensimmäisenä mieleen saako muuten huomiota? Vai aina vain kun kielletään ja tekee jotain pahaa? Tuosta hymyilemisestä päättelen, että on pahasti satutettu lapsi, joka ei muuten huomiota saa niin "kostaa" näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näi
nhän se on, vaikkei sitä oikein saisi nykyään sanoa: Jotkut lapset nyt vaan ovat luonnostaan pahoja.
Ei saakaan sanoa.Tökeröä lapsen leimaamista. Jotain neuropsykiatrista häiriötä voi olla, johon voi saada apua.
Onko lapsen nimi Omen? Jos on, niin unohda laitokset ja sotke se suohon.
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaa sitä, että aina, kun hän tekee jotakin oikein tai hyvin, häntä kiitetään. Kiittäminen voi olla sanallista tai halaus, kehumista. Hän hakee huomiota. Jos häneltä tippuu joku esine ja hän vain nauraa, sanokaa ettei tämä esine ollut kovin tärkeä. Saako hän nyt enemmän huomiota negatiivisesta käytöksestä. Vielä kerran; lapselle pitää antaa huomio hyvistä asioista.
Aiemmin sanoin ettei kehuihin reagoi juurikaan. Jos niin olankohautuksella. Halaamista vihaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tulee ensimmäisenä mieleen saako muuten huomiota? Vai aina vain kun kielletään ja tekee jotain pahaa? Tuosta hymyilemisestä päättelen, että on pahasti satutettu lapsi, joka ei muuten huomiota saa niin "kostaa" näin.
Kyllähän hän muutenkin saa huomiota. Ja kehuja. Ei vain tunnu niistä välittävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä haluan tähän oikaista pari asiaa:
-emme ole nostaneet poikaa jalustalle, samat säännöt on hänelläkin ja saavat molemmat yhtä paljon huomiota ja molemmat saavat kehuja. (Vain aiheesta tietenkin!)
-emme vain jakele rangaistuksia, kyllä meillä myös selitetään MIKSI joku asia on kielletty. Tähän tytön reaktio tosin on yleensä hihitys ja olankohautus, tai tylsistynyt haukottelu.
-en ole yh ja molemmilla sama isä (miten se tähän edes liittyy???)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaa sitä, että aina, kun hän tekee jotakin oikein tai hyvin, häntä kiitetään. Kiittäminen voi olla sanallista tai halaus, kehumista. Hän hakee huomiota. Jos häneltä tippuu joku esine ja hän vain nauraa, sanokaa ettei tämä esine ollut kovin tärkeä. Saako hän nyt enemmän huomiota negatiivisesta käytöksestä. Vielä kerran; lapselle pitää antaa huomio hyvistä asioista.
Aiemmin sanoin ettei kehuihin reagoi juurikaan. Jos niin olankohautuksella. Halaamista vihaa. Ap
Mä aloin vihata äitiäni ja myös halaamista 4-5 v. iässä. Sain jatkuvasti selkäsaunoja, jos vaikka maitolasi kaatui, äänenpaino oli väärä tai äidillä sattui olemaan huono päivä. En suostunut sen jälkeen enää halaamaan häntä tai ketään muutakaan kahteenkymmeneen vuoteen. :( Nykyään halaamme hyvin harvoin ja ihan vain pinnallisesti ja todella vaivaantuneesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee ensimmäisenä mieleen saako muuten huomiota? Vai aina vain kun kielletään ja tekee jotain pahaa? Tuosta hymyilemisestä päättelen, että on pahasti satutettu lapsi, joka ei muuten huomiota saa niin "kostaa" näin.
Meillä on hyvin samanlainen lapsi joka saa varmasti tarpeeksi huomiota, joten siitä ei aina ole kyse. Meillä tehdään paljon kivoja asioita yhdessä (esimerkiksi niitä jonkun aikaisemman ehdottamia metsäretkiä, pelataan lautapelejä, leivotaan yms) halataan usein, kerrotaan että tyttö on rakas jne. Toisaalta ollaan johdonmukaisia, kerrotaan miksi kielletään ja jos uhataan rangaistuksella, se myös toteutetaan.
Arkielämä tällaisen lapsen kanssa on todella raskasta ja entistä raskaammaksi tilanteen tekee, kun tiedämme miltä käytös vaikuttaa ulospäin. Ulkopuolisena saattaisin arvella että tämä lapsi on aina saanut tahtonsa läpi, ei ole koskaan kuullut sanaa ei, eikä saa vanhemmiltaan huomiota.
Kävimme perheneuvolassa hakemassa apua tytön käytökseen ja kun siellä ehdotettiin erilaisia käytäntöjä, niistä suurin osa oli meillä jo käytössä tai kokeiltu. Alkukäyntien jälkeen meille todettiin ettei heillä ole antaa enempää apua, kun lapsen käytös ei kuitenkaan anna aihetta diagnoosiin ja me vanhemmat osaamme kasvattaa lasta ja ottaa hänen vaikeutensa huomioon.
[/quote]
Aiemmin sanoin ettei kehuihin reagoi juurikaan. Jos niin olankohautuksella. Halaamista vihaa. Ap[/quote]
Viittaa johonkin autismikirjon oireisiin, joka liittynee osaltaan suoliston hyvinvointiin. Tätä tutkitaan nykyään paljon. Ootteko kokeilleet autismiruokavaliota: hiilarit minimiin, gluteeni, maitotuotteet ja lisäaineet veks. Monilla ongelmakäyttäytyminen vähentynyt tai postunut kokonaan. Googlesta löytyy tietoa ainakin enkuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla kierre syntynyt, jos huomaat (= annat palautetta/”ohennat/rankaiset) joka kielteisen asian mitä tekee. Näin ko. Käytös vain vahvistuu. Kokeile kaksi viikkoa, et puret hammasta etkä sano mitään, vaikka miten huonosti käyttäytyy. Jos joku on vaarassa loukkaantua/tavarat vaarassa rikkoontua, siirrät vaan lapsen mahdol.pienieleisesti pois paikalta tai otat esineen pois. Niin et lapsi EI saa huomiota. Sit jos tekee jotain vaikka vaan vahingossa kivasti, palkitset ja huomaat oikein suurieleisesti!
Katsooko lapsi silmiin kun puhutte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kanssa poika 8v aivan kuriton tapaus. Pikkumies ei tottele mitään ja tosi uhmakas. Ei pitäis enään tuon ikäisenä olla. Koulu menee hyvin eikä mitään kehitys häiriöitä ole. Pojan isä piti kovan kurin ja fyysisestikkin kuritti tarpeen tullen. Isä on nyt poissa kuvioista lopullisesti.. nyt näyttää ettei omat lempeämmät keinot keskustelu jne poikaan tepsi. En halua alkaa uhkailemaankaan. Ainaista vääntöä joka ikisestä asiasta tää nyt on ja rehellisesti sanottuna olis ihana saada poika sijotettua vähäksi aikaa johonkin laitokseen.
Vierailija kirjoitti:
Katsooko lapsi silmiin kun puhutte?
Joo, katsoo. Mutta jotenkin tyhjä katse. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tehdä lapsi, jos ei ole kykyjä kasvattamiseen?
TÄMÄ. Miljoona kertaa. Katkerat surkeat kasvattajat ja mammat alapeukuttaneet., eipä yllätä :-)) Ette kuitenkaan muuta alapeukuillanne mitään, joten tulkaa ihmeessä laittamaan niitä tähänkin.
Ps. Ja siis voi ihan kauheeta kun lapsi nauraa paskoille säännöillenne, joissa ei ole mitään järkeä ja joita ette ole sille koskaan asiallisesti ja rauhallisesti vaivautuneet selittämään, heti laitettu jotain jäähyä, nurkassa seisottamista tai muuta rangaistusta ja räyhäämistä päälle, onpa tainnut vyökin varmaan vähän viuhahdella. Newsflash, lapset eivät aina ymmärrä oikeaa väärästä ja tarvitsevat järkevän, jämäkän mutta ehdottoman hyväksyvän ja rakastavan perustelun tekemisilleen ja tekemättä jättämisilleen. Ei voi vain tiuskia "älä" tai "ei saa", vaan on vastuullisena aikuisena selitettävä tilanne ja kaikki sen puolet ja seuraamukset lapselle perinpohjin. Nyt olet onnistunut kasvattamaan lapsestasi uhmakkaan alakouluikäisen, joten onneksi olkoon vaan ja onnea tulevaan.
Ja jos joku nauru jännittävissä ja ns. vähän tuhmissa tilanteissa on pahinta mitä lapsi voi tehdä niin ole onnellinen ettei sinulla ole kokemusta niistä todellisista erityislapsista.
Toivotaan, että ap:n ja kaikkien muidenkin vastaavien laiskurimammojen lapset todella päätyvät "laitokseen", sellainenkin paikka nimittäin olisi heille huomattavasti vakaampi ja johdonmukaisempi paikka kasvaa ja varttua tasapainoisiksi yhteiskunnan jäseniksi.
Voi kun säkin vielä päätyisit johonkin laitokseen oppimaan sisälukutaitoa.
Katkera, laiska ja taitamaton kasvattaja siellä yrittää vähän naljailla, eiköstä niin? Puhun siis nyt sinusta. Ei tuo läppä kuitenkaan ihan osu ja uppoa, mutta epätoivoisenahan sitä tietysti yrittää kaikenlaista.
Tuo sisälukutaidolla kuittailu taitaa muuten olla sellainen vakioheitto monelle itseään suurenakin älykkönä pitävälle av-mammalle, mutta nyt kyllä kävi heti alkuunsa ilmi, ettet käsitä lainkaan mitä koko sana merkitsee tai miten se liittyisi mihinkään kirjoittamaani, joten ehkäpä vain jätän sinunlaisesi reppanat rauhaan, olisihan se toki liian ilkeää vittuilla noin heikkolahjaisen kustannuksella. :-))
Mutta et kuitenkaan malttanut jättää kaltaistani heikkolahjaista reppanaa rauhaan 😂. Vanhempasi ainakin olivat selkeästi laiskoja, katkeria ja taitamattomia kasvattajia. Toivottavasti sinä kuitenkin tulet olemaan parempi kuin he. Parempaa tulevaisuutta sinulle!
Äiti vaikuttaa kyllä tunnekylmältä... miettii vain vikoja lapsessaan...lapsi ahdistuu ja oireilee
Nää on taas näitä tulevaisuuden lupauksia! Tuleva yhteiskunnan loinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu ihmeelliseltä, että taysissa ei ole tähän reagoitu. Millaisia tutkimuksia tehty, miten he ovat lapsesta tietoa keränneet? Oletko päässyt kertomaan huolistasi kunnolla?
Ei tunnu vaan ap on lasten satuttamisesta nauttiva psykopaatti ja lapsi on normaali. Korkeintaan koittaa selviytyä hirviömäisen äitinsä kanssa.
Mene muualle ölisemään asiallisesta ketjusta!
Mulle tulee tosta lapsesta mieleen vain useampi kauhuelokuva...
Me emme lelli ketään. Kumpikaan ei saa mitään erityiskohtelua, kuten sanoin ketjussa aiemmin. Ap