Lue keskustelun säännöt.
Mä oon ihan loppu! Tahdon lapseni laitokseen.
Väsynyt_äippä
23.03.2018 |
Tilanne siis se että ihana, rakas 7v tyttäreni ei tottele mitään! On yritetty jäähyä, on yritetty takavarikoida leluja, ollaan yritetty tv-kieltoa ja arestia. Mikään ei tehoa.
Aivan uhmaikäisestä ollut tällainen, kuvittelin että tilanne helpottaa kun lapsi kasvaa, wrong! Ei kiukuttele mutta on kuin pieni piru. Esimerkiksi jos rikkoo jotain, nauraa vaikka tietää että on kielletty. Nauraa kun pudottaa jotain. Nauraa kun sotkee ja kiusaa pikkuveljeään. Tietää tasan että kaikki ed.mainitut ovat kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus, ei vaikutusta.
(Eli ei, meillä ei vain uhkailla, jos jotakin uhataan se myös toteutuu.)
Palaa käpy tuohon mukulaan vaikka rakas onkin. Olemme yrittäneet kuukausikalenteriakin johon pistetään tarra iltaisin jos päivä on mennyt hyvin, jos ei niin menettää tarran ja jos tarroja ei ole vähintään 5 per vko koko kuukauden ajalta niin mitään kivaa ei tulekaan. Ei auta. Hymyilee vaan vaikka näkee että tarra lähti.
Onko jollakulla vielä mitään ideaa vai teenkö tytöstä lasun ja annan sijoittaa muualle? :(
Kommentit (287)
Vierailija kirjoitti:
Kamala aloitus. Peikoista mauttomimpia. Mutta kai tämä taas joihinkin uppoaa. Vakioaihe
Oma exä meinasi tehdä noin, otin lähihuoltajuuden. Hän ei millään halunnut että saan lapset ja sitten yksitellen heitti ne ulos. Ikävä kyllä lapset käsrivät moisesta.
Eli kyllä moisia on, ikävä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Tsemppiä ap!
Onko teillä mahdollista mennä yksityiselle lastenpsykiatrin tai lasten neuropsykiatrin vastaanotolle, jos kerran Tays meinaa ettei lasta tarvitse enempiä tutkia?
Oikea malliesimerkki lapsesta, jota vanhempi ei osaa kasvattaa, ja pyörii lääkäreissä odottamassa lapselle diagnoosia. Kun huono käytös on kotiolojen ja kasvatuksen puutteen syytä.
Höpö höpö. Uskotko tuohon itsekään? Jos uskot, aika huolestuttavalta vaikuttaa. Kyllä se adhd, asperger tai mikä tahansa muu dg. yleensä pistää laittamaan tarkat ja säännönmukaiset rajat ja kasvattamaan johdonmukaisesti, kuin jättää kasvattamatta vailla rajoja ja rakkautta.
Psykologit eivät aina pysty diagnosoimaan neurologisia sairauksia. Vie siis lapsi neurologille!
Kyseessä on ns "vittumainen luonne". Nauttii kiusanteosta enemmän kuin hyvästä käytöksestä saaduista palkinnoista.
Toisin kuin aiemmin uskottiin, lapsi ei ole syntyessään "tyhjä taulu", johon voi kasvatuksella maalata mitä vain. Vieläkin löytyy ihan ammattilaisiakin, jotka menevät näillä puhtaasti behavioristisilla opeilla, joissa palkinnolla tai palkinnon pois ottamisella ihmisen toimintaa saadaan pysyvästi muokattua, ilman katsausta yksilöllisiin eroihin sisimmässä.
Useimmilla lapsilla asioiden perustelu, palkitseminen ja keskustelu menevät jakeluun ja homma toimii. Sitten on ihmisiä, joiden aivojen palkitsemisjärjestelmä on hieman erilainen. Juuri tuossa kohtaa monet koulukuraattorit ja lasten kanssa toimivat ns ammattilaiset lentävät lankaan. He kieltäytyvät ymmärtämästä tuota poikkeusta. Joku nauttii konfliktista paljon enemmän kuin harmonian avulla saaduista palkinnoista. Konfliktin aikaan saaminen tuo vallan tunteen ja joillekin se on suurin palkinto.
Nykyinen suuntaus onkin luonut jyrkemmät ääripäät. Ne konfliktinhaluiset on päästetty valloilleen ja se näkyy. Suurimmalla osalla menee jopa aiempaa paremmin, mutta konfliktinhakuisilla ei ole mitään pidäkkeitä.
Nuorten kanssa työskentelevänä sanon yhden asian. Näiden tapausten kanssa voidaan käydä keskusteluja maailman tappiin, voidaan perustella ja yrittää palkita jne. Siitä ei ole mitään hyötyä. Tällainen yksilö kokee olevansa voittaja, kun on saanut pakan sekaisin ja palaverin aikaiseksi. Hänellä on silloin valtaa.
Ota siis tytöltä valta pois. Ei turhautumista ja loputtomia kasvatusjaaritteluja. Toki sinun pitää huolehtia siitä, ettei mitään pahaa pääse tapahtumaan, mutta tee se kylmän välinpitämättömästi, kuin et välittäisi paskaakaan toisen tuittuilusta. Tyttö pitää saada epämukavuusalueelle, kun käytös on huonoa. Hänen henkilökohtaiselle epämukavuusalueelleen, ei sille, jonka sinä koet olevan ihmisen epämukavuusalue. Silloin kun käytös on ok, anna sitä huomiota heti.
Nykyajan ongelmia, ennen kunnon selkäsauna tai sen pelko riittivät kasvattamaan suuret ja kunnolliset ikäluokat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oiko psykopaateille ominaisia tunnekylmiä piirteitä tunnistaa jo lapsissa ja jos voi, onko mitään tehtävissä?
Tähänastinen tutkimus tarjoaa vastauksiksi: kyllä, tunnekylmiä piirteitä voidaan havaita jo 3-4-vuotiailla lapsilla ja kyllä, positiivisilla ja lasta huomioivilla kasvatuskeinoilla niitä voidaan hoitaa.
- Se on olennainen havainto, sillä aikuisen psykopaatin muuttuminen on melko mahdotonta. Hoito ei auta, tai se jopa voimistaa luonnehäiriötä, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen tutkija, psykologi Taina Laajasalo huomauttaa.
Hän on tutkinut aiemmin juuri aikuisia psykopaatteja, osin "toivottomia tapauksia."
Tunnekylmillä lapsilla on toivoa. Heitä koskevaan tutkimukseen sisältyy jalo tavoite auttaa ennen kuin on liian myöhäistä.
Varhaisesta puuttumisesta ei hyödy ainoastaan ihmisen alku itse. Kärjistäen voi sanoa, että lasten tunnekylmien piirteiden tunnistamisella ja hoidolla voidaan ehkäistä tuhoisia ihmissuhteita ja jopa henkirikoksia.
- Kuten aikuisilla, myös nuorilla rikollisilla tunnekylmiä piirteitä on keskivertoväestöä selvästi enemmän. Kyllä siinä tutkimuksessa tällainen yhteiskunnallinen näkökulma on, Laajasalo vahvistaa.
lue koko artikkeli:
Meillä 10-vuotias samankaltainen poika. Terrorisoinnin kohteena on kaksi vuotta nuorempi sisko. Meillä poika on kyllä sairaalakoulussa ja käy terapiassa. Lääkityskin välillä ollut käytössä.
Olen myös itse ollut yhteydessä lastensuojeluun, mutta kokouksissa on käynyt selväksi, että heillä ei ole tarjota lasta oikeasti auttavaa tukitointa.
Huostaanottokaan ei auttaisi, sillä poika torjuu kaikki "vieraat" ihmiset. Terapeuttikin meinaa olla kuitti hänen kanssaan, koska poika ei anna itsestään mitään. Toteaa vain, että on kivaa kun terapeutti ei saa hänestä mitään irti.
Ei puhettakaan, että lapset voisivat olla esim. iltapäivisin kahdestaan. Onneksi vielä on ip-kerho pienemmällä. Pelottaa, mitä sen jälkeen. Poika saa vammaistukea, vaikka ei ole mitään kognitiivisen puolen ongelmaa. Vain käytöksessä.
Sisko on ns. "normaali" ja kärsii veljensä terrorista. Me miehen kanssa myös. Ei auta kuin jaksaa, itse ajattelin kuitenkin lapseni pääosin hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miten niitä tilanteita, jossa lapsi rikkoo jotain tai satuttaa veljeään pääsee toistuvasti syntymään. Miksi ei ole 24/7 aikuista siinä välissä? Arki täytyy järjestää niin, ettei tuollainen käytös ole mahdollista. Säännöt selviksi molemmille lapsille. Veljenkin täytyy oppia, ettei saa mennä siskon lähelle ja aikuisen täytyy oppia olemaan välissä. Väkivallalle 100% ehdoton ei .
Ja lapsia sinulla 0-1kpl? Kahden päiväkoti-ikäisen äitinä sanon, että olet hakoteillä.
Mulla oli kuvantunlainen serkku aikanaan. Siihen aikaan tietysti oli tapana rangaista ruumiillisesti kun hän tuhosi vaikka perheen astiat. Häntä pelättiin suvun lasten piirissä, kun tuppasi lyömään aina ohikulkiessaan. En usko, että häntä koskaan sen käytöksen takia lääkärissä käytettiin.
He muuttivat sitten niin kauas, etten tavannut häntä ennenkuin aikuisena ja todella mukava ja ihana hyvässä ammatissa oleva perheenisä hänestä oli kasvanut. Ei loukkaantunut vaikka vähän kiusattiin niistä lapsuuden kolttosista.
Joten älä usko ainakan noita psykopaateilla pelottelua, jotkut vain ovat lapsena hankalia. Jotkut vasta nuorina tai aikuisina tai vanhuksina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä voin just taas kuvitella mun äitini tehneen tällaisen aloituksen minusta 35 vuotta sitten. Ja hän itse oli huono kasvattaja, ilkeä ja epäoikeudenmukainen ja käytökseni oli vain vastailua siihen, ja heijastumaa siitä. Äitini oli iso pasca henkilö.
Ai kivikissa löysi tiensä tähänkin ketjuun. Levittämään myrkkyä, sappea ja paskaa ympäristöönsä.
Ehkä lellitte pikkuveljeä ja sisko reagoi noin. Katse peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap. Miten teillä menee jos olette koko perhe jossain muualla? Olettaisin että lapsi käyttäytyy hyvin? Oletteko olleet?
Selkäsauna on paras konsti jos ei muu auta. Remmillä persuuksille niin monena päivänä että alkaa sujumaan. Ja mitään lastensuojelu-laki soopaa tähän on turha tulla vastaamaan. Toiset lapset vaan ei ymmärrä muuten kuin kivun kautta. Itse olin sellainen ja hyvä että sain selkään kun olin kuriton. Muuten minusta ei olisi tullut yhteiskuntakelpoista varmastikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa lapsista on huomattavasti ikätovereitaan älykkäämpiä ja purkavat sitten tylsistymistään ja turhautumistaan noin, kun ei ole vielä taitoa käsitellä niitä muulla tavoin. Voisiko tästä olla kyse? Itse lapsena rupesin kiusaamaan ja härnäämään muita ja vetelemään juuri niistä naruista kun halusin, jos ei ollut tarpeeksi älyllistä tekemistä. Tavalliset satukirjat ja lelut kyllästyttivät minua ihan kauheasti, sen sijaan pelasin tietokoneella matikkapelejä ja luin aikuisten tietokirjoja. Suorastaan elin tarpeesta imeä tietoa itseeni ja sellainen olen yhä aikuisenakin. Suutuin myös kun minulle puhuttiin kuin olisin tyhmä. Vihasin aikuisten tyyliä puhua minulle lapsellisesti lässyttäen tai kuten en ymmärtäisi asioita. Ja juuri kuten joku aiemmin sanoi, en koskaan totellut rangaistuksen pelosta vaan aidosta arvostuksesta. Minun täytyi aina tietää tarkalleen miksi jotain ei saanut tehdä. Jos koin että minua pompoteltiin huvin vuoksi niin en totellut alkuunkaan. Olen intj-nainen. En tietenkään aikuisena enää kiusaa muita jos tylsistyn, ja enpä juuri pääse tylsistymään kun on oma sananvalta siihen mihin vapaa-aikansa käyttää. Lapsena vihasin kaikkea ohjattua toimintaa ja muiden lasten leikkejä, koska koin ne liian lapsellisiksi ja turhiksi jo lapsena. Ajattelin kertoa tämän jos tästä sattuisi olemaan jotain apua. Hankala tilanne, toivottavasti lapsen käytökseen löytyy jokin syy tai edes apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voin just taas kuvitella mun äitini tehneen tällaisen aloituksen minusta 35 vuotta sitten. Ja hän itse oli huono kasvattaja, ilkeä ja epäoikeudenmukainen ja käytökseni oli vain vastailua siihen, ja heijastumaa siitä. Äitini oli iso pasca henkilö.
Ai kivikissa löysi tiensä tähänkin ketjuun. Levittämään myrkkyä, sappea ja paskaa ympäristöönsä.
Ap tässä sitä levittää pskaiseen kakaraansa.
Niin kumpaa sinä tässä taas vihaatkaan? Äitiä vai "pskaista kakaraa"? Ainiin, sinähän vihaat kaikkia tasapuolisest, sekopäiden kuningatar.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kuvantunlainen serkku aikanaan. Siihen aikaan tietysti oli tapana rangaista ruumiillisesti kun hän tuhosi vaikka perheen astiat. Häntä pelättiin suvun lasten piirissä, kun tuppasi lyömään aina ohikulkiessaan. En usko, että häntä koskaan sen käytöksen takia lääkärissä käytettiin.
He muuttivat sitten niin kauas, etten tavannut häntä ennenkuin aikuisena ja todella mukava ja ihana hyvässä ammatissa oleva perheenisä hänestä oli kasvanut. Ei loukkaantunut vaikka vähän kiusattiin niistä lapsuuden kolttosista.
Joten älä usko ainakan noita psykopaateilla pelottelua, jotkut vain ovat lapsena hankalia. Jotkut vasta nuorina tai aikuisina tai vanhuksina.
Se on ihmeellistä tosiaan miten lapsi voi muuttua nopeastikin ihan vastakohdaksi. Tiedän kanssa erittäin vaikeita lapsia josta tullut vastuullista ja kilttejä aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voin just taas kuvitella mun äitini tehneen tällaisen aloituksen minusta 35 vuotta sitten. Ja hän itse oli huono kasvattaja, ilkeä ja epäoikeudenmukainen ja käytökseni oli vain vastailua siihen, ja heijastumaa siitä. Äitini oli iso pasca henkilö.
Ai kivikissa löysi tiensä tähänkin ketjuun. Levittämään myrkkyä, sappea ja paskaa ympäristöönsä.
Ap tässä sitä levittää pskaiseen kakaraansa.
Niin kumpaa sinä tässä taas vihaatkaan? Äitiä vai "pskaista kakaraa"? Ainiin, sinähän vihaat kaikkia tasapuolisest, sekopäiden kuningatar.
Lapsi on aloittajalle pskainen kakara. Mun on vaikea sanoa, kun en ole lasta nähnytkään.
Sen sijaan että käydään kauppakeskuksissa ja istutaan autossa, mennään lähimetsään retkelle. Otetaan mukaan puukko. Ja eväitä. Kännykkä jätetään kotiin. Lapset keksivät metsäympäristössä kaikkea puuhaa ja kun äiti keskittyy mukaan leikkiin eikä kännykkään-takaan että lapsi muuttuu ja rauhoittuu. Voitte myös mennä jonnekin retkipaikalle, jossa voi tehdä nuotion, tavata muita ulkoilijoita, lapsi- ja koiraperheitä. Koetaan yhdessä luontojuttuja! Näin meidän kakarat on kasvatettu ja hyviä tuli!
Olisin kyllä todella huolissani tuollaisesta lapsesta. Seuraavaksi alkaa eläinten kidutus, eikös niin? Ihan sairashan se muksu on, ei tuon ikäinen normaali lapsi käyttäydy noin. Viekää nyt ihmeessä hoitoon, ei mihinkään psykologille vaan psykiatrille ja vaaditte että lapsi tutkitaan.
Kerrot tarkkaan miten lapsi käyttäytyy, eihän ne nyt voi noiden oireiden perusteella olla tutkimatta lasta kunnolla, tai sitten tää koko aloitus on provo.
Joo, kerro ap vielä se, että tyttö on sun edellisestä liitosta ja poika nykyisestä...