Lue keskustelun säännöt.
Millainen on nainen, joka ei tule toimeen muiden naisten kanssa?
22.03.2018 |
Nainen, jolla on kavereita, mutta lähinnä miespuolisia. Joka jostain syystä herättää negatiivisia tunteita muissa naisissa ja jota ei oikein hyväksytä naisten porukoihin, mutta miesten kanssa tulee toimeen. Kuvaile :)
Kommentit (315)
Minä kerron, miksi YLEENSÄ en tykkää liittyä naisporukkaan (seuraavat ovat YLEISTYKSIÄ ja oikeasti monen työpaikan kokemuksia, miten jutut suunnilleen ovat menneet):
naiset kyttäävät miten pukeudut ja miten sinulla on hiukset. Jossain välissä he "kohteliaisuuttaan" ilmoittavat myös sinulle, miten kivasti nuo on (sanon tässä välissä, että en itse kiinnitä mitään huomiota toisten ulkonäköön, enkä JAKSA kytätä toisia enkä myöskään haluaisi, että minua kytätään). Tuohon vastaan itse vain "kiitos" ja sekin on väärin. Olisi lähdettävä innosta puhkuen mukaan keskusteluun: "joo siis laitoin tätä tukkaa puoli tuntia tänään" "ostin tän huivin sieltä ja täältä ja maksoin sen ja sen verran ja seuraavana päivänä oli alennuksessa ja läpäläpä". EI KIINNOSTA. Mutta on tylyä olla kiinostumatta, koska toinen niin autuaasti KEHUI sinua!? Mikä sua vaivaa kun olet noin ylimielinen, kuvitteletko olevasti kovinkin hyvännäköinen?
Miehet: typeriä vitsejä tai polttavia puheenaiheita. Kukaan ei edes huomaa, miltä näytät, jos tukkasi on pystyssä, kun et jaksanut laittaa sitä aamulla tai jos et olekaan meikannut tänään tai jos istutkin tänään hiljaa etkä juuri puhu tai jos puhutkin tänään enemmän kuin eilen. Naiset huomaavat kaikki noista: mikä sitä vaivaa kun ei puhu? Onko sillä joku ongelma?! Ei se tuollakaan aina nuo hiukset hyvin ole ym. ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Olen tavannut koulu-, opiskelu- ja työelämässä tällaisia naisia. Yhteistä näille naisille on ollut se, että heillä on ollut heikot sosiaaliset taidot.
Naiset ovat sosiaalisesti taitavampia kuin miehet, joten he eivät anna niin paljon anteeksi sosiaalista särmikkyyttä kuin miehet. Miehet sallivat tosi outojakin tapauksia kaveripiirissään, mutta naiset yleensä sulkevat tällaiset tapaukset ulkopuolelle.
Yleensä naiset, jotka eivät tule toisten naisten kanssa toimeen ovat kokemukseni mukaan sellaisia, joilla on erittäin kova tarve saada hyväksyntää pojilta /miehiltä. Usein tämä tapahtuu korostetun seksikkyyden, räväkkyyden, poikamaisuuden, "äijämäisyyden" tms. piirteen avulla.
Nämä naiset yleensä myös ovat melko hanakoita viestimään, että eivät arvosta muita naisia ja heidän seuraansa (ehkä defensiivisesti, koska odottavat, että heitäkään ei arvosteta).
Osa kasvattaa itselleen kovan kuoren, osa taas jää ikuiseksi ulkopuoliseksi reppanaksi.
Mä oon just tällanen sosiaalisesti taitamaton nainen. Luotan ihmisiin sinisilmäisesti, enkä osaa pelailla, ja loukkaannun jopa muidenkin puolesta, jos jotain haukutaan tai kiusataan. Narsistit ja psykopaatit riepottelevat mua, vaikka olen avoin ja suorapuheinen. Olen helppo saalis heille.
Mutta hienointa miesten seurassa on ollut, ettei heiltä todellakaan tarvitse hankkia hyväksyntää. Miehet hyväksyvät, kuten täällä jo sanottiin, vaikka minkälaiset tyypit. Ja huumorilla pärjää miesten kanssa.
Yritän olla viestimättä yhtään mitään kenenkään arvostamisesta, haluan olla tasapuolinen. Ja tulen jopa hyvin toimeen tietynlaisten naisten kanssa - älykkäiden.
Tämä. Parhaat kaverit ovat naisia, mutta muuten en ole ikinä ollut suosittu ystävä naisten keskuudessa. Sen täytyy johtua joistain sosiaalisten taitojen puutteesta. En tiedä tarkemmin, kun kukaan ei ole kertonut. Olen todella kiltti ja hiljainen. Mutta aikuisenakin, kun sivistyneet, korkeakoulutetut naistyökaverit olivat ottaneet viiniä niin alkoi mulle v****uilu. En siis kuvittele asiaa. Miesten kanssa tunnen tulevani hyväksytyksi sellaisena kuin olen. Mikä se sitten onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Eli taas haetaan tätä "nainen on naiselle susi, ne näkee muut naiset kilpakumppaneina, niitä kiinnostaa vaan meikit ja vaatteet ja miesten huomion saaminen".
No älä. En myöskään ymmärrä tätä kun monet sanoo tässä ketjussa että ei kestä sitä kun toisista jauhetaan paskaa. Öö? Okei, siis kaikkihan naiset rakastavat juoruamista ja toisten haukkumista!!!!!!!!11!! Joo ei.
Vierailija kirjoitti:
Minä kerron, miksi YLEENSÄ en tykkää liittyä naisporukkaan (seuraavat ovat YLEISTYKSIÄ ja oikeasti monen työpaikan kokemuksia, miten jutut suunnilleen ovat menneet):
naiset kyttäävät miten pukeudut ja miten sinulla on hiukset. Jossain välissä he "kohteliaisuuttaan" ilmoittavat myös sinulle, miten kivasti nuo on (sanon tässä välissä, että en itse kiinnitä mitään huomiota toisten ulkonäköön, enkä JAKSA kytätä toisia enkä myöskään haluaisi, että minua kytätään). Tuohon vastaan itse vain "kiitos" ja sekin on väärin. Olisi lähdettävä innosta puhkuen mukaan keskusteluun: "joo siis laitoin tätä tukkaa puoli tuntia tänään" "ostin tän huivin sieltä ja täältä ja maksoin sen ja sen verran ja seuraavana päivänä oli alennuksessa ja läpäläpä". EI KIINNOSTA. Mutta on tylyä olla kiinostumatta, koska toinen niin autuaasti KEHUI sinua!? Mikä sua vaivaa kun olet noin ylimielinen, kuvitteletko olevasti kovinkin hyvännäköinen?
Miehet: typeriä vitsejä tai polttavia puheenaiheita. Kukaan ei edes huomaa, miltä näytät, jos tukkasi on pystyssä, kun et jaksanut laittaa sitä aamulla tai jos et olekaan meikannut tänään tai jos istutkin tänään hiljaa etkä juuri puhu tai jos puhutkin tänään enemmän kuin eilen. Naiset huomaavat kaikki noista: mikä sitä vaivaa kun ei puhu? Onko sillä joku ongelma?! Ei se tuollakaan aina nuo hiukset hyvin ole ym. ym.
Ja tähän sitten vielä lisäys, että yhdessä työpaikassa olikin akkamaisia miehiä, ja se olikin sitten jo työpaikkakiusaamiseksi luokiteltavaa: arvostelivat pukeutumista ja lopulta naispuolisten tissejäkin ym oksettavaa. Puhuivat paskaa muista. En tullutkaan noiden kanssa juttuun, mutta jos olisivat olleet naisia, niin olisin ollut se outolintu ja normaalia toimintaa tuollainen..
fghdghdfdf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla aiempana mainitsi, että "osaan muuttaa käytöstäni" naisporukassa. Siinä juuri ovat avainsanat.
Naisporukassa pitäisi aina osata tai viitsiä muuttaa käytöstään, olla vähän nöyrempi kuin onkaan, muuten on vaarassa joutua törmäyskurssille naisporukan johtajan kanssa.
Ehkä miesporukassakin on samanlainen nokkimisjärjestys, mutta tuntuu että miesporukassa sitä porukan staraa saa edes pikkuisen haastaa: vitsailla toisen sanomisille tai tai kyseenalaistaa hänen mielipiteensä.
Ehkä tämä johtuu siitä, että miehet ylipäätään ovat kilpailunhaluisempia ja naiset konsensushakuisempia. Jos isäporukassa joku kertoo hiihtäneensä 20 km, on ihan ok kertoa hiihtäneensä 30 km. Äitiporukassa täytyy sanoa epämääräisesti, että "joo mekin hiihdeltiin", ettei saa nokittelijan mainetta. Sitten aletaan puhua, miten rankkaa on äitiys, ja jos se ei ole jonkun mielestä rankkaa, vastassa on hyytävä hiljaisuus.
Boldattuun: varmaankin nainen voi vitsailla miesporukan "staran" sanomisista (sitähän joissain asiayhteyksissä flirtiksikin kutsutaan), mutta auta armias, jos miesporukan vähäpätöisin alkaisi vitsailla alfauroksen kustannuksella.
Kummallista, jos ette ole muka huomanneet, miten miehet näyttävät toisilleen kaapin paikan.
Muutenkin hyvä nyrkkisääntö on, ettei kannata alkaa porukoissa vitsailla sellaisten ihmisten - miesten tai naisten - kustannuksella, joita ei tunne todella, todella hyvin. Muuten voi syntyä aikamoisia väärinkäsityksiä ja osua tietämättään arkaan paikaan. Yhden hyväntahtoinen hassuttelu voi olla toisen kiusaamista.
Kerrotko minulle miehelle, kun en ole huomannut että meidän porukoissa näyteltäisiin mitään kaapin paikkoja kenellekään. Sen sijaan miesporukassa voi ottaa paikkansa useammalla tavalla. Jos et ole vaikkapa urheilullinen, niin voit olla se joka osaa piruilla parhaiten. Kukaan ei ole pyhä tai koskematon, ellei sitten ole jotenkin luonnehäiriöinen mutta se on asia erikseen.
No sitten sinulla on mukava miesporukka. Ei minunkaan naisporukoissani ole ikinä harrastettu sellaista käytöstä, mistä naisia tässä ketjussa syytetään, sillä en viihdy ikävien ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kerron, miksi YLEENSÄ en tykkää liittyä naisporukkaan (seuraavat ovat YLEISTYKSIÄ ja oikeasti monen työpaikan kokemuksia, miten jutut suunnilleen ovat menneet):
naiset kyttäävät miten pukeudut ja miten sinulla on hiukset. Jossain välissä he "kohteliaisuuttaan" ilmoittavat myös sinulle, miten kivasti nuo on (sanon tässä välissä, että en itse kiinnitä mitään huomiota toisten ulkonäköön, enkä JAKSA kytätä toisia enkä myöskään haluaisi, että minua kytätään). Tuohon vastaan itse vain "kiitos" ja sekin on väärin. Olisi lähdettävä innosta puhkuen mukaan keskusteluun: "joo siis laitoin tätä tukkaa puoli tuntia tänään" "ostin tän huivin sieltä ja täältä ja maksoin sen ja sen verran ja seuraavana päivänä oli alennuksessa ja läpäläpä". EI KIINNOSTA. Mutta on tylyä olla kiinostumatta, koska toinen niin autuaasti KEHUI sinua!? Mikä sua vaivaa kun olet noin ylimielinen, kuvitteletko olevasti kovinkin hyvännäköinen?
Miehet: typeriä vitsejä tai polttavia puheenaiheita. Kukaan ei edes huomaa, miltä näytät, jos tukkasi on pystyssä, kun et jaksanut laittaa sitä aamulla tai jos et olekaan meikannut tänään tai jos istutkin tänään hiljaa etkä juuri puhu tai jos puhutkin tänään enemmän kuin eilen. Naiset huomaavat kaikki noista: mikä sitä vaivaa kun ei puhu? Onko sillä joku ongelma?! Ei se tuollakaan aina nuo hiukset hyvin ole ym. ym.
Ja tähän sitten vielä lisäys, että yhdessä työpaikassa olikin akkamaisia miehiä, ja se olikin sitten jo työpaikkakiusaamiseksi luokiteltavaa: arvostelivat pukeutumista ja lopulta naispuolisten tissejäkin ym oksettavaa. Puhuivat paskaa muista. En tullutkaan noiden kanssa juttuun, mutta jos olisivat olleet naisia, niin olisin ollut se outolintu ja normaalia toimintaa tuollainen..
Ai että naisten on normaalia arvostella työpaikalla toistensa tissejä? Just.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, yleensä se on ollu sellanen outo ja ei-naurava…. Ja joka avoimesti kyllä pitää itseään parempana kuin ”tyttömäisiä” tyttöjä jotka tykkää nauraa ja vitsailla toistensa kustannuksella. Yleensä myös vähän huonot sosiaaliset taidot. Nyt kun ajattelen niin ei kyllä ykskään nainen joka sanoo tykkäävänsä enemmän miesten kanssa olemisesta ole ollut hauskaa seuraa :D pitäytyköön siis niissä piireissä joissa on mukava olo.
Ja p.s. kaikki nää ”naiset puhuu vain samoista asioista”-ihmiset on aivan varmasti vaan sattunut väärään aikaan paikalle jos kuulee aina vaan noita. Ei nyt vieraiden kanssa kauheesti haluu mistään vähemmän yleisestä kamasta puhua ihan kohteliaisuudenkin takia, ja jos ne naiset ei tosiaan tykkää susta syystä tai toisesta nii voit olla varma että kun ne huomaa ettei joku aihe kiinnosta niin aina sopivasti aihe kääntyy just siihen kun sä tuut lähelle
En ole koskaan pitänyt itseäni parempana. Enkä ole koskaan sanonut että tuun toimeen paremmin miesten kanssa. Enkä ole koskaan kokenut että naiset nauraisivat ja vitsailisivat toistensa kustannuksella, yleensä se on se yksi ns. kohteena ja pahin nauraja aka pomo ei kestä sitten mitään vastavitsiä ja kohta hän onkin kääntänyt kaikki sinua vastaan.
Ja jos seurani ei kiinnosta, niin miksette te naiset sano suoraan vaan alatte jauhamaan noista jutuista jotka eivät minua kiinnosta ja sitten minä jättäydyn pikkuhiljaa seurastanne pois ja te "voitatte". Kun voisi suoraan sanoa, että hei et oo ku me, mene pois, ei haluta olla sun kavereita.
kuka oikeesti sanois noin päin naamaa kun toi käytös sanoo sen suoraan ihan muutenkin... ei siinä mitään "voittamista" ole, mitä ihmettä. jännää kuitenkin kun avauksen kysymys on "nainen joka ei tule toimeen muiden naisten kanssa", ja vastaat vastaukseen jossa kerrottiin henk.koht. fiiliksistä : ) joten, oletko nainen joka ei tule toimeen muiden naisten kanssa, vai tuletko?
huomaa myös "yleensä" tuolla alussa, tämä ei ollut henk.koht. hyökkäys sinua vastaan.
ja jaa, ehkä meidän ikäluokat on vaan erilaiset, jos joku ottais tollasen pomon tittelin itselleen niin ei sitä kukaan sietäis ja se joko nöyrtyy tai jää pois jos muut ei tykkää sen seurasta. ja tämä siis 18-25-vuotiaiden kanssa (7 ystävä ystävää + 4 kaveria).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kerron, miksi YLEENSÄ en tykkää liittyä naisporukkaan (seuraavat ovat YLEISTYKSIÄ ja oikeasti monen työpaikan kokemuksia, miten jutut suunnilleen ovat menneet):
naiset kyttäävät miten pukeudut ja miten sinulla on hiukset. Jossain välissä he "kohteliaisuuttaan" ilmoittavat myös sinulle, miten kivasti nuo on (sanon tässä välissä, että en itse kiinnitä mitään huomiota toisten ulkonäköön, enkä JAKSA kytätä toisia enkä myöskään haluaisi, että minua kytätään). Tuohon vastaan itse vain "kiitos" ja sekin on väärin. Olisi lähdettävä innosta puhkuen mukaan keskusteluun: "joo siis laitoin tätä tukkaa puoli tuntia tänään" "ostin tän huivin sieltä ja täältä ja maksoin sen ja sen verran ja seuraavana päivänä oli alennuksessa ja läpäläpä". EI KIINNOSTA. Mutta on tylyä olla kiinostumatta, koska toinen niin autuaasti KEHUI sinua!? Mikä sua vaivaa kun olet noin ylimielinen, kuvitteletko olevasti kovinkin hyvännäköinen?
Miehet: typeriä vitsejä tai polttavia puheenaiheita. Kukaan ei edes huomaa, miltä näytät, jos tukkasi on pystyssä, kun et jaksanut laittaa sitä aamulla tai jos et olekaan meikannut tänään tai jos istutkin tänään hiljaa etkä juuri puhu tai jos puhutkin tänään enemmän kuin eilen. Naiset huomaavat kaikki noista: mikä sitä vaivaa kun ei puhu? Onko sillä joku ongelma?! Ei se tuollakaan aina nuo hiukset hyvin ole ym. ym.
Ja tähän sitten vielä lisäys, että yhdessä työpaikassa olikin akkamaisia miehiä, ja se olikin sitten jo työpaikkakiusaamiseksi luokiteltavaa: arvostelivat pukeutumista ja lopulta naispuolisten tissejäkin ym oksettavaa. Puhuivat paskaa muista. En tullutkaan noiden kanssa juttuun, mutta jos olisivat olleet naisia, niin olisin ollut se outolintu ja normaalia toimintaa tuollainen..
Ai että naisten on normaalia arvostella työpaikalla toistensa tissejä? Just.
Kyllä, samoin kuin se lihava nainen arvosteli? Arvosteli minut laihaksi ja vihjaili, ettei ole edes tissejä. Kyllä naisessa pitää olla mistä ottaa kiinni. Suoraan minulle oli suunnattu, katsoi minua aina sen jälkeen ylimielisesti. Ihan samoin arvosteli kuin miehetkin, mutta eri asia silti, nimittäin yhdessä kauhistelivat noita miehiä ja heidän puheitaan......... seuraavassa lauseessa haukkui kaikki jotka eivät olleet hänen mieleensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla sellainen. Koska olen rakennusalalla töissä ja se on aivan oma maailmansa + huumorinsa niin en vain osaa jutella naisten kanssa, jotka työskentelevät naisvaltaisella alalla. Eikä kyse ole siitä, ettenkö haluaisi, mutta elämme usein täysin eri maailmoissa ja yhteistä puhuttavaa on vaikea löytää. Usein minun sarkastinen huumorini ei kohtaa muiden naisten kanssa, miehille sarkasmi on jotenkin normaalia ja miesten kanssa onkin paljon helpompi heittää vitsiä ja jutella muutenkin. Huomaa erityisesti kampaajalla, että yhteistä juteltavaa ei vain löydy ja käynnit ovatkin yleensä todella kiusallisia. Kyllä minusta olisi kiva olla sellainen, joka tulee juttuun kaikkien kanssa, mut valitettavasti täysin eri maailmoissa elävien on vaikea heittää muuta kuin kiusallista small talkia.
No huh huh mitä ennakkoluuloja. Minä ainakin puhun töissä sellaista diipadaapaa mikä sopii sinne, toisessa porukassa sitten toisella tavalla. Minun kanssani voi heittää sarkastista tai sitten vaikka ripsienpidennysaiheista läppää. Tai puhua rakantemisesta, mikä nyt milloinkin kiinnostaa.
Musta tuntuu, että sinun ja aika monen muunkin tässä ketjussa kirjoittavan ongelma ei tosiaan ole naiset vaan oman sosiaalisen osaamisen rajallisuus. Minä tiedän kyllä, miten miesporukassa ollaan naisena, osaan myös heittäytyä vaikka babyshowereilla juttuun mukaan. Se on sosiaalista taitavuutta, ei tarkoita sitä että minä olisin juuri vauvakutsuista kiinnostunut sen enempää kuin rakentamisesta. Koska olet itse ilmeisesti aika yksiulotteinen, luulet, että muutkin naiset ovat.
T. se bi tuosta ylempää
jep, noi sosiaaliset taidot tosiaan on vähän niin ja näin jos ei tule toimeen toisen ihmisen sukupuolen takia. mulla on ihan samat kokemukset kuin sulla.
T. toinen bi-nainen:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla sellainen. Koska olen rakennusalalla töissä ja se on aivan oma maailmansa + huumorinsa niin en vain osaa jutella naisten kanssa, jotka työskentelevät naisvaltaisella alalla. Eikä kyse ole siitä, ettenkö haluaisi, mutta elämme usein täysin eri maailmoissa ja yhteistä puhuttavaa on vaikea löytää. Usein minun sarkastinen huumorini ei kohtaa muiden naisten kanssa, miehille sarkasmi on jotenkin normaalia ja miesten kanssa onkin paljon helpompi heittää vitsiä ja jutella muutenkin. Huomaa erityisesti kampaajalla, että yhteistä juteltavaa ei vain löydy ja käynnit ovatkin yleensä todella kiusallisia. Kyllä minusta olisi kiva olla sellainen, joka tulee juttuun kaikkien kanssa, mut valitettavasti täysin eri maailmoissa elävien on vaikea heittää muuta kuin kiusallista small talkia.
No huh huh mitä ennakkoluuloja. Minä ainakin puhun töissä sellaista diipadaapaa mikä sopii sinne, toisessa porukassa sitten toisella tavalla. Minun kanssani voi heittää sarkastista tai sitten vaikka ripsienpidennysaiheista läppää. Tai puhua rakantemisesta, mikä nyt milloinkin kiinnostaa.
Musta tuntuu, että sinun ja aika monen muunkin tässä ketjussa kirjoittavan ongelma ei tosiaan ole naiset vaan oman sosiaalisen osaamisen rajallisuus. Minä tiedän kyllä, miten miesporukassa ollaan naisena, osaan myös heittäytyä vaikka babyshowereilla juttuun mukaan. Se on sosiaalista taitavuutta, ei tarkoita sitä että minä olisin juuri vauvakutsuista kiinnostunut sen enempää kuin rakentamisesta. Koska olet itse ilmeisesti aika yksiulotteinen, luulet, että muutkin naiset ovat.
T. se bi tuosta ylempää
No siitä rakentamisesta on ihan hemmetin hankala puhua sellasen ihmisen kanssa, joka ei siitä mitään ymmärrä. En minäkään käy keskustelemaan ihan vain sosiaalisesta pakosta vaikka tietotekniikasta, koska en siitä mitään ymmärrä ja se olisi siis täysin turhaa molempin osapuolten suhteen. Babyshowereille en edes lähtisi, koska en pidä lapsista yhtään enkä todellakaan osaisi esittää, että minua kiinnostaa. Miksi pitäisi mennä kaikkiin tilanteisiin mukaan ja olla epämukavissa tilanteissa vain sen takia, että pitää esittää tulevansa kaikkien kanssa toimeen?
Ei minulla ole tarvetta esittää mitään tai keskustella liibalaabaa aiheista mistä en ymmärrä tai jotka eivät kiinnosta.
watch out we've got an edgelord over here
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla sellainen. Koska olen rakennusalalla töissä ja se on aivan oma maailmansa + huumorinsa niin en vain osaa jutella naisten kanssa, jotka työskentelevät naisvaltaisella alalla. Eikä kyse ole siitä, ettenkö haluaisi, mutta elämme usein täysin eri maailmoissa ja yhteistä puhuttavaa on vaikea löytää. Usein minun sarkastinen huumorini ei kohtaa muiden naisten kanssa, miehille sarkasmi on jotenkin normaalia ja miesten kanssa onkin paljon helpompi heittää vitsiä ja jutella muutenkin. Huomaa erityisesti kampaajalla, että yhteistä juteltavaa ei vain löydy ja käynnit ovatkin yleensä todella kiusallisia. Kyllä minusta olisi kiva olla sellainen, joka tulee juttuun kaikkien kanssa, mut valitettavasti täysin eri maailmoissa elävien on vaikea heittää muuta kuin kiusallista small talkia.
No huh huh mitä ennakkoluuloja. Minä ainakin puhun töissä sellaista diipadaapaa mikä sopii sinne, toisessa porukassa sitten toisella tavalla. Minun kanssani voi heittää sarkastista tai sitten vaikka ripsienpidennysaiheista läppää. Tai puhua rakantemisesta, mikä nyt milloinkin kiinnostaa.
Musta tuntuu, että sinun ja aika monen muunkin tässä ketjussa kirjoittavan ongelma ei tosiaan ole naiset vaan oman sosiaalisen osaamisen rajallisuus. Minä tiedän kyllä, miten miesporukassa ollaan naisena, osaan myös heittäytyä vaikka babyshowereilla juttuun mukaan. Se on sosiaalista taitavuutta, ei tarkoita sitä että minä olisin juuri vauvakutsuista kiinnostunut sen enempää kuin rakentamisesta. Koska olet itse ilmeisesti aika yksiulotteinen, luulet, että muutkin naiset ovat.
T. se bi tuosta ylempää
Sinä osaat olla kaikissa porukoissa ja puhua aina siitä, mikä milloinkin ihmisiä kiinnostaa. Sen jälkeen syytät tämänhetkistä keskustelukumppaniasi yksiulotteisuudesta. Mielenkiintoista - itse koen yksiulotteisena juuri sellaisen ihmisen, joka muuntuu kameleontin lailla miellyttämään kulloistakin porukkaa.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta olen tässä ketjussa aiemmin esittänyt muutamia pohdintoja mies- ja naisporukoiden dynamiikasta. Sinulta haluaisin kysyä, että minkä takia tuo sosiaalinen taitavuutesi ei ilmene ymmärryksenä toisia kohtaan täällä anonyymillä keskustelupalstalla. Onhan tämäkin sosiaalinen foorumi.
Oho, itse koen ihmiset jotka ajattelee noin yksiulotteisina. Saa olla aikamoinen luonne itselläsi sitten että ihmiset kutsuu eri juttuihin siitä huolimatta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nainen, jolla on kavereita, mutta lähinnä miespuolisia. Joka jostain syystä herättää negatiivisia tunteita muissa naisissa ja jota ei oikein hyväksytä naisten porukoihin, mutta miesten kanssa tulee toimeen. Kuvaile :)
Varmaan minä, aseksuaali nainen. Miehet eivätkä naiset kiinnosta seksuaalisessa mielessä. Olen sattumalta kiinnostunut miehisiksi mielletyistä asioista ja kaikkea muuta kuin hehkeä kodin hengetär.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen, joka on pohjimmiltaan hyvin epävarma itsestään naisena, että ajattelee muista naisita negatiiviseen sävyyn, kun samalla pyrkii nostamaan itsensä heidän yläpuolelleen. Kuvittelee olevansa "yksi jätkistä", mutta oikeasti on vähän säälittävä reppana, jota myös miehet vähän kummeksuen katsovat, mutta eivät kehtaa suoraan sanoakaan, että mitä vittua.
ps. ap on itse tuo nainen?
Mä en ainakaan ole yhtään tuommoinen jätkämäinen naistyyppi. Pikemminkin olen aika herkkis. Osittain varmaan myös juuri siksi mua kiusattiin lapsena muiden tyttöjen toimesta ja jätettiin porukoiden ulkopuolelle.
Eikä musta ikinä mitään jätkämäistä tullutkaan - edelleen samanlainen herkistelijä olen, enkä sillä tasolla samaistu mitenkään miehiin.
Sen sijaan jotakin sellaista suoruutta, rentoutta ja rehellisyyttä ihailen monessakin miehessä luonteenpiirteinä. Ja ihailen toki yhtä lailla niitä naisia, joista löytyy noita luonteenpiirteitä.
T. Nro 5 & 7
Täysin sama. Naisvaltaisilla aloilla usein miehetkin muuttuu samanlaisiksi tai hakeutuu vain toisten miesten seuraan. Keskustelut on täysin erilaisia miesporukassa ja siitä pidän erityisesti kun en vaan jaksa jauhaa jonkun naispuolisen työkaverin vaatteista, meikeistä tai ulkonäöstä kuinka yrittää olla sitä ja tätä jne koska keskustelut menee yleensä jollain tuollaisella tasolla kun naisporukalla keskustellaan.
Miesten kanssa ihan oikeasti keskustellaan esim. yhteiskunnallisista asioista tai jostain muusta mielenkiintoisesta asiasta ja se tietty reiluus ja yhteishenki vaan on erilainen. Tietysti on monenlaisia miehiä ja yleensä vähemmän koulutetut miehet on kuten naiset. Mutta noin yleisesti se kateellinen panettelu ja selän takana ilkeily on kyllä niin turn off ettei kiinnosta kaveerata sellaisessa seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa jossain määrin autot ja niiden remppaaminen, puutarhahommat, tietokonepelit, Star Trek, erilaisten tutkimusten lukeminen, etenkin kaikki teosofiaa, filosofiaa, psykologiaa ja esoteriaa liippaavaat aiheet, heavy ja black metal. Tunnen hyvin, hyvin vähän naisia, keiden kanssa minulla olisi samoja kiinnostuksen kohteita, puutarha varmaan eniten. Miehiä sen sijaan löytyy vaikka kuinka paljon, keiden kanssa löytyy jutunjuurta edes jostakin aihepiiristä. Ne harvat naiset keihin olen törmännyt, ovat kuitenkin pääasiassa hyvin taiteellista porukkaa, ja aivan eri aaltopituudella kuin minä, jolla ei ole mitään käsitystä taiteista. Kyllähän minä tulen toimeen kaikkien kanssa, mutta siihen se sitten jää, miään syvempää suhdetta on vaikea saada aikaiseksi sellaisen ihmisen kanssa, kenen kanssa kiinnostuksenkohteet ja aaltopituus ovat täysin erilaiset.
Star Trekin tilalle Star Wars ja esoterian paikalle enologia, pois puutarhanhoito, niin olet kuin minä. Yhdellä isolla erotuksella; minä en kuvittele olevani uniikki lumihiutale. Tiedän että on naisia jotka ovat kuin minä ja kyllä, vielä enemmän miehiä. Ei ole niiden naisten vika, jos sinä mieluummin olet miesten kanssa.
Minä olen miesten porukoissa koska pidän seksistä miesten kanssa. Eli helpommin lohkee, kuin naisporukassa.Mielenkiintoinen tulkinta tekstistäni; kuvittelen olevani uniikki lumihiutale, eikä ole muita samanlaisia naisia kuin minä? Mielestäni sanoin, että tunnen hyvin vähän samanlaisia naisia. Käsittääkseni se, että minä en tunne heitä, ei sulje heidän olemassaoloaan pois, niinkuin sinä tekstini tulkitsit. Se kertoo vain, että minä en heitä tunne, ja tähän voi löytyä syitä vaikka kuinka paljon, mm. asuminen pikkukaupungissa, tai erakkomainen luonne, tai niin kiireinen arki ettei ehdi tutustua uusiin ihmisiin..
oletko kuullut internetistä... tänä päivänä se että asuu pikkukylässä ei tarkota mitään. star trek on muuten olemassa naisten ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla sellainen. Koska olen rakennusalalla töissä ja se on aivan oma maailmansa + huumorinsa niin en vain osaa jutella naisten kanssa, jotka työskentelevät naisvaltaisella alalla. Eikä kyse ole siitä, ettenkö haluaisi, mutta elämme usein täysin eri maailmoissa ja yhteistä puhuttavaa on vaikea löytää. Usein minun sarkastinen huumorini ei kohtaa muiden naisten kanssa, miehille sarkasmi on jotenkin normaalia ja miesten kanssa onkin paljon helpompi heittää vitsiä ja jutella muutenkin. Huomaa erityisesti kampaajalla, että yhteistä juteltavaa ei vain löydy ja käynnit ovatkin yleensä todella kiusallisia. Kyllä minusta olisi kiva olla sellainen, joka tulee juttuun kaikkien kanssa, mut valitettavasti täysin eri maailmoissa elävien on vaikea heittää muuta kuin kiusallista small talkia.
No huh huh mitä ennakkoluuloja. Minä ainakin puhun töissä sellaista diipadaapaa mikä sopii sinne, toisessa porukassa sitten toisella tavalla. Minun kanssani voi heittää sarkastista tai sitten vaikka ripsienpidennysaiheista läppää. Tai puhua rakantemisesta, mikä nyt milloinkin kiinnostaa.
Musta tuntuu, että sinun ja aika monen muunkin tässä ketjussa kirjoittavan ongelma ei tosiaan ole naiset vaan oman sosiaalisen osaamisen rajallisuus. Minä tiedän kyllä, miten miesporukassa ollaan naisena, osaan myös heittäytyä vaikka babyshowereilla juttuun mukaan. Se on sosiaalista taitavuutta, ei tarkoita sitä että minä olisin juuri vauvakutsuista kiinnostunut sen enempää kuin rakentamisesta. Koska olet itse ilmeisesti aika yksiulotteinen, luulet, että muutkin naiset ovat.
T. se bi tuosta ylempää
No eikös sen sosiaalisen joustavuuden pitäisi mennä molempiin suuntiin? Eikä niin, että minä vain joudun joustamaan riippuen siitä missä ympyröissä liikun?
sosiaalinen joustavuus ei tarkoita sitä että 9/10 joustaa sitä yhtä varten joka ei osaa/halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi mun keskustelun tyyli on yleensä melko ratkaisukeskeinen. Jos joku nainen puhuu, kuinka joogaryhmän ohjaaja on ärsyttävä ja epäpätevä ihminen, ainut kommentti jonka keksin on "vaihda ryhmää tai kuntosalia". Opin jo nuorella ikää, että näin ei voi sanoa, koska muuten kyseinen nainen ja koko hänen laumansa vihaa sua sydänjuuriaan myöden.
Kukaan ei vihaa sua tuollaisen takia, taidat ottaa aika helposti itseesi.
Ratkaisukeskeisyys on sen takia väärin tuollaisessa tilanteessa, että tuossa on tarkoitus ikään kuin ottaa yhteyttä niihin toisiin ihmisiin jollakin tarinalla, sä itse torjut ne ottamalla ratkaisukeskeisyyden näkökulmaksi. Siinä on tarkoitus luoda yhteys toisiin samankaltaisella tarinalla, jotta voitte tuntea jonkinlaista yhteyttä. Se on tavallaan sosiaalinen testi, haluatko olla ystävä, kaveri tai jotain tuollaista, ja oletko sosiaalisesti älykäs.
Eli ne kokee vain sun torjuneen niiden yhteydenotto kokeilun, eli ne ei "vihaa", vaan tulkitsee sun vain torjuneen yrityksen ystävyyteen yms. ja antaa sun olla rauhassa, koska et halua kontaktia niihin.
eikä, olin just kirjoittamassa saman jutun!
Kylmä ja tunteeton. Sekä kateellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisukeskeisyys on sen takia väärin tuollaisessa tilanteessa, että tuossa on tarkoitus ikään kuin ottaa yhteyttä niihin toisiin ihmisiin jollakin tarinalla, sä itse torjut ne ottamalla ratkaisukeskeisyyden näkökulmaksi.
Tottakai kärjistin tuossa kun sanoin että vihaavat. Varmastikaan eivät vihaa, mutta kohtelevat kuin olisin ilmaa, jotkut tilaisuuden tullen hyvin töykeästi. En ota helposti itseeni, mutta tulen ahdistuneeksi ja surulliseksi mikäli minua kohdellaan huonosti vaikka en mielestäni ole tehnyt mitään pahaa. On minullakin tunteet.
Josta päästäänkin siihen, että en ole ikinä tietoisesti ottanut (sinun sanavalinta) ratkaisukeskeisyyttä näkökulmakseni. Se on ollut mukanani niin kauan kuin muistan. En ole osannut sitä muuttaa. Ainut mitä olen sille vuosien saatossa kyennyt tekemään (olen 30-vuotias) on, että osaan nykyään aina pitää suuni supussa.
Lainkaan vähättelemättä omaa epämiellyttävyyttäni, mikäli naiset todella kommunikoivat niin kuin kuvailet, ja mikäli naisten välinen kommunikaatio ja laumahierarkian hiominen on noin monimutkaista, jatkuvaa ja hienovaraista kuin mitä kuvailet, niin luulisi että kaltaiseni ihmiset voisivat tulla ymmärretyiksi. Miksei "ratkaisijan" yritystä voida tulkita omanlaisenaan yhteydenottona, vaan aivan poikkeusetta yhteyden torjuntana? Eivätkä sosiaalisesti kyvykkäät ja herkät naiset ole omiaan huomaamaan tällaista? Tämä ei mahdu päähäni.
Pakko kai minussa on olla jotain muutakin vikaa. Mutta kiitos asiallisesta viestistäsi.
t. 238 kirjoittaja
hmm, no se ongelma on tosiaan että sä torjuit sen yhteyden kun sanot vaan että vaihda salia, kun toinen haluaa vaan keskustella. mun mielestä naisilla ei ole ikinä ollut mitään sanomattomia sääntöjä, koska nehän on ihan selvät kun yhdistää sanat ruumiinkieleen: suurin juttu on ehkä se että toinen haluaa tulla kuulluksi ja haluaisi että toinen välittää tarpeeksi kuunnellakseen, ei siinä muuten mitään hyvää pohjaa millekään ole. ratkaisijoille on omat aikansa ja ne on ne kun tarvitaan täystotuus, esim. pitäiskö palata yhteen tai vaihtaa työpaikkaa. usko vaan, kaikissa porukoissa on aina vähintään se yksi tyyppi jolle soitetaan elämänkriiseissä.
sosiaalisesti kyvykkäät ja herkät ihmiset tosi harvoin pystyy ajattelemaan että jollain on tollasia ongelmia, koska se on tullut joko luonnostaan tai opeteltu/ymmärretty niin selkärankaan että sen puuttuminen on vaikeaa kuvitella. eli vähän sama ongelma kuin sulla mutta täysin spektrumin toisella puolella :)
ei sussa ole mitään vikaa, et vaan ole niin massaa :) jos haluat neuvoa, yritä kommunikoida enemmän ja sanoa mitä tunnet, ja kuuntele ja jaa muiden (naisten) kanssa, vaikka se oliskin vaan joku "näin kivan koiran puistossa, ja se piristi". mut ei sulla ole mitään tarvetta muuttua toisenlaiseksi jos et halua.
Vierailija kirjoitti:
Tästä varmasti tulee miljoona alapeukkua, mutta monet niistä toimintatavoista, joita kauniisti kutsutaan "naisten paremmiksi sosiaalisiksi taidoiksi", kumpuavat siitä, että pikku tytöille sallitaan todella huonoa käytöstä.
Pojilta varmasti hyväksytään enemmän riehumista ja tappelua, mutta tytöiltä hyväksytään suoranaista sosiopatiaa. Ja sitten aikuiset vaivautuneina naureskelevat miten "jännä kun vaunuihin ei mahdu sitä kolmatta pyörää".
no avaa mitä ne naisten paremmat sosiaaliset taidot tässä tapauksessa on ja niiden yhteys sosiopatiaan?
Ainiin, tämähän saattaa kyllä olla ihan liian ratkaisukeskeistä naisille :)