Rescuekoirien suuret pelastajat

Entäs kissat? Miksei niitä pelasteta kaduilta? Ei ne luontoon kuulu!!!

Vierailija kirjoitti:

Tutkitaanko myös perinnölliset sairaudet jotka voivat ilmetä vasta myöhemmälläkin iällä?

Tiedän ettei näitä saa käyttää jalostukseen mutta moni tuo esiin sairaat rotukoirat, erohan on siinä että ne sairaudet ja periytyvät ovat tiedossa, mutta miten on rescuen laita?
Mitä teet kun olet rescuen ottanut ja se sairastuu johonkin perinnölliseen sairauteen josta et mahdollisesti ole ollut tietoinen?

Tekisin saman kuin tein 30 vuotta sitten, kun lapsellani todettiin jo heti synnytyssalissa isänsä puolelta perinnöllinen sairaus, josta kumpikaan ei ollut ollut tietoinen. Siis elin asian kanssa ja tein kaikkeni, mitä hoito ja kuntoutus edellytti. Ja ennenkuin nyt joku pillastuu, niin minä en vertaa ihmislasta koiraan vaan vertaan sitoutumisentasoa, jonka päätös elollisen olennon hankkimisesta edellyttää. Meillä olisi varmaan ollut aikoinaan kymmenkertainen määrä karvakorvia, jos joku muu olisi saanut päättää niiden hankinnasta. Jokainen lemmikki (joita on ollut sekä erikseen että samaan aikaan paljon) on tullut vain silloin, kun minä olen ollut valmis sitoutumaan kaikkeen siihen, mitä lemmikin omistaminen minulta vaatii. Vaikka se olisikin jotain, mihin en osannut ennalta varautua tai mikä ei olisi ollut niin kovin kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Tää on vähän lapsellinen kannanotto kun sulta unohtu nyt mainita se rescue-yhdistysten päätyö, eli steriloinnit. Koirien adoptointihan on vaan sivuosassa :)

Onko koirat vähentyneet? Ei ole.

Lisää syntyy koko ajan lisää.

Vierailija kirjoitti:

Entäs kissat? Miksei niitä pelasteta kaduilta? Ei ne luontoon kuulu!!!

Kyllähän niitä pelastetaankin. Eläinsuojeluyhdistyksillä on paljon enemmän heitteille jätettyjä kissoja kuin heitteille jätettyjä koiria. 

Vierailija kirjoitti:

Eivät ymmärrä mikä kierre se on tarhoilla kun adoptoit koiran, teet vain tilaa uudelle.

Monet koirat ovat niissä tarhoissa vuosiakin, mikä ei todellakaan ole koiran elämää se.

Suomessakin on tarhoilla kotia kaipaavia koiria, heitä ei huolita koska ei ole muodikasta ottaa koiraa kotimaan tarhoilta kun ei päästä leijumaan että tämä onkin Espanjasta, tämä Virosta ja tämä Romaniasta etc.

Ovatko koirat mihinkään vähentyneet näiden maiden tarhoilta? Eivät.

Lisää tulee päivittäin. Ja aika karuja ne tarhat ovat. Pressuin suojattuja häkkejä.

Entäs taudit sitten tai niiden riskit?

Riski on aina olemassa. Kaikkialla.

Rescueihmiset sulkevat silmänsä ja korvansa heti, kun joku asiasta mainitseekin.

Kukaan ei kerro mitä niille koirille tapahtuu jos ja kun jokin tauti löydetään? Miksi niistä vaietaan?

Niistä vaikenevat myös rescuen ottaneet ihmiset. Miksi?

Rescuen omistaja näkee asian näin:

"Pelastan yhden koiran ja olen pelastanut koko koirapopulaation"

Mutta todellisuudessa asia menee näin:

"Pelastan yhden koiran ja teen vain tilaa uudelle joka ei ehkä koskaan tule valituksi kenenkään kotiin".

Kysymys.

Käyttekö siellä tarhalla valitsemassa koiran vai teettekö sen päätöksen nettiin tehdyn esittelyn perusteella?

Niitä esittelyjä lukeneena, niin aika ruusuisesti on kirjoitettu ja hollywood- nyyhkytarina muotoon....

Kuule, se koiravirta ei tarhoille lopu vaikka yhtäkään ei koskaan adoptoitaisi.

Fakta on, että kaikkia ei voi pelastaa, mutta ne, jotka voi, saavat uuden elämän. Ja se on yksilön kannalta merkityksellistä.

Lisäksi, yhdistykset tekevät muutakin kuin antavat koiria adoptioon. Näissä yhdistyksissä työskenteleville ihmisille nostan hattua, on henkisesti raskasta kohdata paljon apua tarvitsevia koiria kun samalla tietää, että vain murto-osalla on valoisa tulevaisuus.

Meillä on kaksi rescueta, enkä kuvittele pelastaneeni kokonaista koirapopulaatiota. Olen vain tarjonnut kodin niitä tarvitseville. Sen takia nuo eivät ole sikiämässä lisää kulkukoiria kaduille, että joo, nyt kun sanoit, periaatteessa voisi sanoa, että olen pelastanut koirapopulaation. Nimittäin syntymiseltä.

Ei kulkukoiraongelma katoa argumentilla "yhden kun otat, tulee uusi". Ei, jos et ota, tulee silti lisää. Yhdistykset tekevät hienoa työtä, ja ehkä joskus kymmenien vuosien päästä se työ kantaa hedelmää.

Terveitä ja kilttejä ovat nämä meidän rakit, vähän vieraita arastelevat, mutta niin ne kotimaisetkin.

Tautiriskistä vielä, koskaan ei puhuta ihmisten levittämistä taudeista, joita tuodaan ulkomailta kotimaahan.

On totta, että tuontikoira voi kantaa tauteja, mutta vastuullinen yhdistys pyrkii ne minimoimaan.

Mutta niin kauan kun ihmiset huitelevat pitkin maailmaa, on ihan turha syyttää pelkkiä rescueita tautientuojiksi.

65

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät ymmärrä mikä kierre se on tarhoilla kun adoptoit koiran, teet vain tilaa uudelle.

Monet koirat ovat niissä tarhoissa vuosiakin, mikä ei todellakaan ole koiran elämää se.

Suomessakin on tarhoilla kotia kaipaavia koiria, heitä ei huolita koska ei ole muodikasta ottaa koiraa kotimaan tarhoilta kun ei päästä leijumaan että tämä onkin Espanjasta, tämä Virosta ja tämä Romaniasta etc.

Ovatko koirat mihinkään vähentyneet näiden maiden tarhoilta? Eivät.

Lisää tulee päivittäin. Ja aika karuja ne tarhat ovat. Pressuin suojattuja häkkejä.

Entäs taudit sitten tai niiden riskit?

Riski on aina olemassa. Kaikkialla.

Rescueihmiset sulkevat silmänsä ja korvansa heti, kun joku asiasta mainitseekin.

Kukaan ei kerro mitä niille koirille tapahtuu jos ja kun jokin tauti löydetään? Miksi niistä vaietaan?

Niistä vaikenevat myös rescuen ottaneet ihmiset. Miksi?

Rescuen omistaja näkee asian näin:

"Pelastan yhden koiran ja olen pelastanut koko koirapopulaation"

Mutta todellisuudessa asia menee näin:

"Pelastan yhden koiran ja teen vain tilaa uudelle joka ei ehkä koskaan tule valituksi kenenkään kotiin".

Kysymys.

Käyttekö siellä tarhalla valitsemassa koiran vai teettekö sen päätöksen nettiin tehdyn esittelyn perusteella?

Niitä esittelyjä lukeneena, niin aika ruusuisesti on kirjoitettu ja hollywood- nyyhkytarina muotoon....

Kuule, se koiravirta ei tarhoille lopu vaikka yhtäkään ei koskaan adoptoitaisi.

Fakta on, että kaikkia ei voi pelastaa, mutta ne, jotka voi, saavat uuden elämän. Ja se on yksilön kannalta merkityksellistä.

Lisäksi, yhdistykset tekevät muutakin kuin antavat koiria adoptioon. Näissä yhdistyksissä työskenteleville ihmisille nostan hattua, on henkisesti raskasta kohdata paljon apua tarvitsevia koiria kun samalla tietää, että vain murto-osalla on valoisa tulevaisuus.

Meillä on kaksi rescueta, enkä kuvittele pelastaneeni kokonaista koirapopulaatiota. Olen vain tarjonnut kodin niitä tarvitseville. Sen takia nuo eivät ole sikiämässä lisää kulkukoiria kaduille, että joo, nyt kun sanoit, periaatteessa voisi sanoa, että olen pelastanut koirapopulaation. Nimittäin syntymiseltä.

Ei kulkukoiraongelma katoa argumentilla "yhden kun otat, tulee uusi". Ei, jos et ota, tulee silti lisää. Yhdistykset tekevät hienoa työtä, ja ehkä joskus kymmenien vuosien päästä se työ kantaa hedelmää.

Terveitä ja kilttejä ovat nämä meidän rakit, vähän vieraita arastelevat, mutta niin ne kotimaisetkin.

Mä ajattelen ihan samalla tavalla. Yksi kulkukoiranarttu ehtii elämänsä aikana synnyttää kymmeniä pentuja ja näistä taas naaraspuoliset taas kymmeniä lisää. Recue-koiran adoptoiminen ei ehkä pienennä kulkukoirapopulaation kokoa, mutta jokainen rescue-koiran adoptoiminen estää kulkukoirapopulaation kasvamista vieläkin suuremmaksi. 

Olen vahvasti koiraihminen ja sitä mieltä, että näissä huonojen olojen maissa kodittomat koirat tulisi lopettaa. Koira ei kuoltuaan kärsi ja näin kenties muutaman sukupolven päästä ongelma olisi pienentynyt huomattavasti.

Me inhimillistämme koiria - juuri mikään muu eläin ei saa yhtä vahvaa paapomista osakseen. Monelle rescue-koiralle lopetus olisi parempi ja siltikin kaikille halukkaille löytyisi kaveri adoptoitavaksi. Niitä on miljoonia ja miljoonia, Suomessakin koditta tuhansia.

Ehdoton ei Romanian yms. tuontikoirille siis.

Vierailija kirjoitti:

Olen vahvasti koiraihminen ja sitä mieltä, että näissä huonojen olojen maissa kodittomat koirat tulisi lopettaa. Koira ei kuoltuaan kärsi ja näin kenties muutaman sukupolven päästä ongelma olisi pienentynyt huomattavasti.

Me inhimillistämme koiria - juuri mikään muu eläin ei saa yhtä vahvaa paapomista osakseen. Monelle rescue-koiralle lopetus olisi parempi ja siltikin kaikille halukkaille löytyisi kaveri adoptoitavaksi. Niitä on miljoonia ja miljoonia, Suomessakin koditta tuhansia.

Ehdoton ei Romanian yms. tuontikoirille siis.

Laitatko linkin? Siskoni nimittäin haluaisi koiran, mutta ilman aiempaa kokemusta koirista pitää voida valita hänelle sopiva. Tuhansista koirista ihan varmasti löytyisi sopiva hänellekin.

Vierailija kirjoitti:

Olen vahvasti koiraihminen ja sitä mieltä, että näissä huonojen olojen maissa kodittomat koirat tulisi lopettaa. Koira ei kuoltuaan kärsi ja näin kenties muutaman sukupolven päästä ongelma olisi pienentynyt huomattavasti.

Me inhimillistämme koiria - juuri mikään muu eläin ei saa yhtä vahvaa paapomista osakseen. Monelle rescue-koiralle lopetus olisi parempi ja siltikin kaikille halukkaille löytyisi kaveri adoptoitavaksi. Niitä on miljoonia ja miljoonia, Suomessakin koditta tuhansia.

Ehdoton ei Romanian yms. tuontikoirille siis.

Ei. Noin toimimalla koirien arvostus ei koskaan nouse noissa maissa. Oikeastiko luulet että ongelma saataisiin noin kerralla lopullisesti ratkaistua?

Paikalliset tehtailevat pentuja sen minkä kerkeävät, mutta ongelmana pidetään vain katukoiria. Jostainhan ne sinne kadulle päätyvät. Viallinen narttu hylätään kadulle ja se tekee pennut sinne ja kierre jatkuu.

Ei se sterkkaus ja adoptio mitään estä. Paikalliset pentutehtailijat nauravat partaansa kun rescueväki epätoivoisesti pelastavat koiria kaduilta. Ongelma on paikalliset ihmiset ja viranomaiset näissä maissa.

Kyllä on sitten sinisilmäisiä ihmisiä *huoh*

Eli tavallaan tuette eräänlaista pentutehtailua

Terveen ja hyväluonteisen rescuekoiran omistajana en voi muuta kuin ihmetellä tätä vastakkainasettelua. Mikä on ihmisellä, joka suuren kiihkon vallassa vastustaa rescuekoiria ja suuttuu oikein asiasta. Mitä siellä sellaisen ihmisen mielen sopukoissa oikein piileksii? :) Sitä kannattaa oikein miettiä: Miksi haluan niin kovasti juuri tätä asiaa vastustaa. Ehkä se uho siitä sitten hiipuupi vähitellen pois. ;)

Vierailija kirjoitti:

Olen vahvasti koiraihminen ja sitä mieltä, että näissä huonojen olojen maissa kodittomat koirat tulisi lopettaa. Koira ei kuoltuaan kärsi ja näin kenties muutaman sukupolven päästä ongelma olisi pienentynyt huomattavasti.

Me inhimillistämme koiria - juuri mikään muu eläin ei saa yhtä vahvaa paapomista osakseen. Monelle rescue-koiralle lopetus olisi parempi ja siltikin kaikille halukkaille löytyisi kaveri adoptoitavaksi. Niitä on miljoonia ja miljoonia, Suomessakin koditta tuhansia.

Ehdoton ei Romanian yms. tuontikoirille siis.

pursuit of happiness olis sallittavaa kaikille sori. voithan sä perustaa oman yhdistyksen noissa "huonojen olojen maissa" ja pitää eläimiä viikon kunnes piikki tulee, muuten on vähän turha kutsua itseään koiraihmiseksi jos sä et tee sen eteen sitä mitä mielestäs pitäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin koira napataan kiinni, teljetään häkkiin, pestään, piikitetään jne, teljetään häkkiin kotia odottamaan määräämättömäksi ajaksi, lennätetään hyvällä tuurilla Suomeen.

Veikkaanpa että aika stressaavaa katukoiralle joka on ajan x kaduilla viettänyt vapaana....

siis mieluummin olis nääntynyt kadulle...???

Mitä sille vuosia ja vuosia tarhassa olevalle koiralle tapahtuu jota ei kukaan koskaan adoptoi?

Kuolee sinne häkkiin tai saa piikin joka tapauksessa.

ihan näin heittäen oletko ollut nääntymäisilläsi muiden tahdosta? se häkki ja piikki on paremmat vaihtoehdot.

Vierailija kirjoitti:

Olen vahvasti koiraihminen ja sitä mieltä, että näissä huonojen olojen maissa kodittomat koirat tulisi lopettaa. Koira ei kuoltuaan kärsi ja näin kenties muutaman sukupolven päästä ongelma olisi pienentynyt huomattavasti.

Me inhimillistämme koiria - juuri mikään muu eläin ei saa yhtä vahvaa paapomista osakseen. Monelle rescue-koiralle lopetus olisi parempi ja siltikin kaikille halukkaille löytyisi kaveri adoptoitavaksi. Niitä on miljoonia ja miljoonia, Suomessakin koditta tuhansia.

Ehdoton ei Romanian yms. tuontikoirille siis.

Mä en ole edes koiraihminen vaan pikemminkin elollisten olentojen ihminen, mutta minustakin rescue-koirissa on paljon niitä, joille armollinen eutanasia olisi parempi vaihtoehto. Varsinkin Venäjällä suhtaudutaan hyvin kielteisesti koirien eutanasiaan ja koiran mieluummin annetaan kärsiä ja kitua kuin annetaan armopiikki. Suhtaudun kyllä hyvin myönteisesti myös ihmisten eutanasiaan, koska minusta minkään eläimen tarpeeton kärsimyksen tuottaminen ja pitkittäminen pitäisi kieltää. Näissä huonojen olojen maissa vaan koirien lopettaminen kuuluu sarjaan tarpeettoman kärsimyksen tuottaminen, koska koiria hirtetään, hakataan kuoliaiksi, poltetaan elävältä jne. Laitan joka vuosi noin kaksi tonnia eläinsuojeluyhdistyksille. Osa siitä käytetään sellaisten koirien ja kissojen armeliaaseen eutanasiaan, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia parempaan elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin koira napataan kiinni, teljetään häkkiin, pestään, piikitetään jne, teljetään häkkiin kotia odottamaan määräämättömäksi ajaksi, lennätetään hyvällä tuurilla Suomeen.

Veikkaanpa että aika stressaavaa katukoiralle joka on ajan x kaduilla viettänyt vapaana....

siis mieluummin olis nääntynyt kadulle...???

Ja..? Entä jos katukoirabisnes on niin kannattavaa,että Romaniassa ja Venäjällä onkin katukoiratarhoissa pentutehtailijoita? Sympaattista? Toivottavaa?

Pelastakaa ainakin suomen kieli noilta täysin turhilta, tavallisten  substantiivien määreiden anglismeilta.

On näet  tähän astikin tultu ihan täysin ja hienosti  toimeen palveluskoirilla ja  pelastuskoirilla, joten eiköhän tultaisi jatkossakin.

Pentutehtailu on ongelma näissäkin maissa. Kun narttua ei enää tarvita, se päätyy kadulle, ja synnyttää pentuja myös kadulla ja lopulta nääntyy.

Nämä pennut jatkavat katukoirina lisääntymistä. Ne koirat joita paikallisilla jo ovat kotonaan, pitäisi sterkata. Näin ei olisi pelkoa että se jatkaa sukuaan katukoirana kun omistaja siihen kyllästyy. Tämä olisi tehokkaampaa. Myös ihmisiä tulisi valistaa tästä tehokkaammin ja köyhille tarjota sterkkaus keräysvaroista.

Ei se mihinkään katoa vaikka kuinka yhdistykset ottavat koiria kiinni, sterkkaavat ne ja laittavat tarhaan.

Aika turhaa sterkata koira ennen, kun on varmuus adoptiosta, keräysrahojen haaskausta minusta.

Nartut ja urokset erilleen tarhallakin.

Sterkkaus sitten kun adoptio on selvä.

Keräysrahoilla on kyllä turhaa pitää sellaista koiraa edes hengissä joka ei adoptioon päädy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rescueihmiset ovat kykenemättömiä vastaamaan asiallisesti kysymyksiin.

Lasten adoptointi on aivan eri asia kuin koiran.

Lasten adoptoinnissa on myös ero se että perheen taustat tutkitaan perusteellisesti ja on pitkä aikainen prosessi. Jopa vuosiakin perhettä seurataan.

Tutkitaanko koirien tulevat kodit yhtä perusteellisesti kuin lasten?

Seuraako järjestöt koiran ottanutta perhettä lainkaan ettei kyseessä ole hetken mielijohde jne?

Molempiin kysymyksiin vastaus on kyllä. Varmasti kuitenkin riippuu siitä, minkä järjestön kautta on koiran ottanut. 

En ole vakuuttunut. YLE:n Spotlight-ohjelmassa 2 rescuefirmaa 22 ilmoitti antibioottiresistenttiydestä. Näin ollen voidaan vetää se johtopäätös, että pikkulapsikotejakaan ei informoida riskeistä.

No tähän mun täytyy nyt heti sanoa, että viimeisin rescue-eläimeni on tullut mulle vuonna 2013 ja silloin ei vielä puhuttu tästä antibioottiresistenttiydestä yhtään mitään. Ensimmäinen rescue-kissani tuli mulle HESYn kautta vuonna 1985 ja jo silloin kyllä kartoitettiin hyvin tarkkaan, millaiseen kotiin kissaa ollaan antamassa. Ensimmäisen koirani otin vuonna 1996 ja vaikka kyse oli ihan suomalaisesta kennelistä ja puhdasrotuisesta alaskanmalamuutista, myös silloin kasvattaja halusi ensin tavata minut ja vasta sitten päätti, myykö minulle pennun vai ei. Ostajia kun oli enemmän kuin mitä siihen aikaan oli malamuutin pentuja. Tämän nykyisen alunperin Venäjältä tulleen koiran kohdalla oli myös aika tarkka syyni. Missä asun, miten suuri asunto, onko lapsia ja jos on, minkä ikäisiä, kuinka paljon koira joutuisi olemaan päivittäin yksin, kuinka usein koira pääsee päivittäin lenkille jne jne. 

Mutta tuossa olet kyllä ihan oikeassa, että adoptiokotia katsotaan ensisijaisesti koiran näkökulmasta eikä uuden omistajan näkökulmasta. Vaikka olen kyllä huomannut, että aika usein kerrotaan, jos koiralla/kissalla on jokin sairaus, joka aiheuttaa lisäkustannnuksia. Olisin hiljattain ottanut itselleni kaksi rescue-kissaa, joilla on eräs kissojen tarttuva tauti, mutta koska mulla on jo kaksi ihan tervettä kissaa, en voinut ottaa niitä. Jos mulla ei olisi ollut kissoja ennestään, olisin adoptoinut nuo kaksi kissaa.

Koska mulla ei ole seuraavan 8-10 vuoden aikana aietta ottaa koiraa, en ole kovin hyvin perillä tästä antibioottiresistenssiasiasta. En siis ole seurannut noita ohjelmia enkä tiedä, onko siis yhdistykset salanneet uusilta omistajilta tiedon vai onko antibioottiresistenssi jätetty luovutettavilta koirilta kokonaan tutkimatta. Uskoisin, että tämä kuitenkin tulee olemaan asia, josta tullaan vaatimaan, että asia on tutkittu ja siitä pitää olla myös luovutettavan koiran  mukana todistus, että koira ei kanna antibioottiresistenssejä bakteereita. 

Näyttää, että tähän antibioottiresistenssiasiaan on herätty myöhään ja vahingossa. Ongelmana varmasti se, että tuotantoeläimille antibiootteja ei anneta yhtään/annetaan vähän. Se puolestaan on tuudittanut siihen uskoon, ettei meillä ole mitään ongelmia. Spotlightissa kerrottii, että 20 rescuefirmaa/yhdistystä oli jättänyt kertomatta noista antibioottiresistenttiysriskeistä. Pari toimijaa testauttaa koirat antibioottiresistenteistä bakteereista ja that's it. 

Ja kyllä. Myös omasta mielestäni koirilla tulisi olla SUOMALAISEN eläinlääkärin lausunto eläimestä. En usko pätkääkään itärajan takaa tuleviin "todistuksiin".

Vierailija kirjoitti:

Terveen ja hyväluonteisen rescuekoiran omistajana en voi muuta kuin ihmetellä tätä vastakkainasettelua. Mikä on ihmisellä, joka suuren kiihkon vallassa vastustaa rescuekoiria ja suuttuu oikein asiasta. Mitä siellä sellaisen ihmisen mielen sopukoissa oikein piileksii? :) Sitä kannattaa oikein miettiä: Miksi haluan niin kovasti juuri tätä asiaa vastustaa. Ehkä se uho siitä sitten hiipuupi vähitellen pois. ;)

Me rescue-koiraihmiset emme ole oikeita koiraihmisiä. Oikeilla koiraihmisillä on rotukoiria, joiden kanssa harrastetaan, kilpaillaan ja käydään näyttelyissä. Oikeille koiraihmisille on tärkeää valitsemalleen rodulle ominaiset piirteet, niiden jalostaminen ja jatkaminen koirasukupolvesta toiseen. Oikeat koiraihmiset myös tietävät aivan kaiken koirista. Me rescue-koiraihmiset taas emme tiedä yhtään mitään koirista. Emme edes omastamme. Sen sijaan oikea koiraihminen tietää aivan kaiken myös meidän rescue-koirastamme. Mulla on ollut rotukoirakin ja voin kokemuksesta sanoa, että tulen paljon paremmin toimeen rescue-rekkujen omistajien kanssa kuin oikeiden koiraihmisten kanssa.