Rescuekoirien suuret pelastajat
Eivät ymmärrä mikä kierre se on tarhoilla kun adoptoit koiran, teet vain tilaa uudelle.
Monet koirat ovat niissä tarhoissa vuosiakin, mikä ei todellakaan ole koiran elämää se.
Suomessakin on tarhoilla kotia kaipaavia koiria, heitä ei huolita koska ei ole muodikasta ottaa koiraa kotimaan tarhoilta kun ei päästä leijumaan että tämä onkin Espanjasta, tämä Virosta ja tämä Romaniasta etc.
Ovatko koirat mihinkään vähentyneet näiden maiden tarhoilta? Eivät.
Lisää tulee päivittäin. Ja aika karuja ne tarhat ovat. Pressuin suojattuja häkkejä.
Entäs taudit sitten tai niiden riskit?
Riski on aina olemassa. Kaikkialla.
Rescueihmiset sulkevat silmänsä ja korvansa heti, kun joku asiasta mainitseekin.
Kukaan ei kerro mitä niille koirille tapahtuu jos ja kun jokin tauti löydetään? Miksi niistä vaietaan?
Niistä vaikenevat myös rescuen ottaneet ihmiset. Miksi?
Rescuen omistaja näkee asian näin:
"Pelastan yhden koiran ja olen pelastanut koko koirapopulaation"
Mutta todellisuudessa asia menee näin:
"Pelastan yhden koiran ja teen vain tilaa uudelle joka ei ehkä koskaan tule valituksi kenenkään kotiin".
Kysymys.
Käyttekö siellä tarhalla valitsemassa koiran vai teettekö sen päätöksen nettiin tehdyn esittelyn perusteella?
Niitä esittelyjä lukeneena, niin aika ruusuisesti on kirjoitettu ja hollywood- nyyhkytarina muotoon....
Kommentit (283)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähättelevä rescuesakki
Jotenkin tutulta tuntuu näiden sun kirjoitusten tyyli. Ootko kenties kennelin pitäjä?
En ole. En myöskään matkustele tai harrasta näyttelytoimintaa
Aha, joo, mä olin vaan tunnistavinani..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Superbakteeri on useimmiten kantajalleen oireeton. Suurimmalta osalta se häviää itsekseen kuukausien kuluessa. ESBL-kantajuus ei ole riski lähiympäristön hyvinvoinnille."
"Suurin riski saada ESBL-bakteeri on siipikarjanliha. ESBL-bakteereita on löydetty Suomessa 22 prosentissa broilerinlihapaketeista ja hyvin satunnaisesti naudoista ja sioista. EU:ssa määrä on huomattavasti isompi, eli broilerin lihasta keskimäärin 57 % sisältää bakteeria, Belgiassa huimat 100 prosenttia.
Riski saada ESBL-tartunta on kuitenkin pieni, koska kuumentaminen yli 75 asteeseen tuhoaa bakteerin. Hyvä hygienia keittiössä ja ahkera käsienpesu ehkäisevät myös tehokkaasti tartuntoja.
Ongelma on, jos ruokaa ei saa kuumennettua. Helsingin yliopiston tutkija, eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo epäilee, että myös esimerkiksi intialaisista viinirypäleistä voisi löytyä ESBL-bakteeria:
– Viinirypäleviljelysten kasteluvedet eivät ole yhtä puhtaita kuin Suomessa. Asiaa ei ole tutkittu, mutta se voi olla riskitekijä ja sitä pitäisi tutkia."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/12/superbakteerit-yleistyvat-pita…
Eli broileri on suurin riski saada antibiootille resistenttejä bakteereja omaan elimistöönsä. Jos tapaat rescue-koiran, niin ehkä parempi jättää sekin syömättä tai sitten kypsentää hyvin ennen syöntiä.
Ja hedelmät on parempi jättää sinne kauppaan ja tietysti matkustaminen seis myös, varsinkin lasten ja vanhusten kanssa.Eikö sua hävetä faktojen vääristely? Jos eläinlääkäri sanoo, että rescuekoirien antibioottiresistenttiys on ongelma, niin mikä siitä ymmärtämisestä tekee vaikeaa?
Lääkärit sanovat myös että Aasiaan matkustettaessa on suuri riski saada moniresistentti bakteeri suolistoonsa, tämä on siis ongelma.
Kylläpä näitä ongelmia nyt on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Superbakteeri on useimmiten kantajalleen oireeton. Suurimmalta osalta se häviää itsekseen kuukausien kuluessa. ESBL-kantajuus ei ole riski lähiympäristön hyvinvoinnille."
"Suurin riski saada ESBL-bakteeri on siipikarjanliha. ESBL-bakteereita on löydetty Suomessa 22 prosentissa broilerinlihapaketeista ja hyvin satunnaisesti naudoista ja sioista. EU:ssa määrä on huomattavasti isompi, eli broilerin lihasta keskimäärin 57 % sisältää bakteeria, Belgiassa huimat 100 prosenttia.
Riski saada ESBL-tartunta on kuitenkin pieni, koska kuumentaminen yli 75 asteeseen tuhoaa bakteerin. Hyvä hygienia keittiössä ja ahkera käsienpesu ehkäisevät myös tehokkaasti tartuntoja.
Ongelma on, jos ruokaa ei saa kuumennettua. Helsingin yliopiston tutkija, eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo epäilee, että myös esimerkiksi intialaisista viinirypäleistä voisi löytyä ESBL-bakteeria:
– Viinirypäleviljelysten kasteluvedet eivät ole yhtä puhtaita kuin Suomessa. Asiaa ei ole tutkittu, mutta se voi olla riskitekijä ja sitä pitäisi tutkia."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/12/superbakteerit-yleistyvat-pita…
Eli broileri on suurin riski saada antibiootille resistenttejä bakteereja omaan elimistöönsä. Jos tapaat rescue-koiran, niin ehkä parempi jättää sekin syömättä tai sitten kypsentää hyvin ennen syöntiä.
Ja hedelmät on parempi jättää sinne kauppaan ja tietysti matkustaminen seis myös, varsinkin lasten ja vanhusten kanssa.Eikö sua hävetä faktojen vääristely? Jos eläinlääkäri sanoo, että rescuekoirien antibioottiresistenttiys on ongelma, niin mikä siitä ymmärtämisestä tekee vaikeaa?
Lääkärit sanovat myös että Aasiaan matkustettaessa on suuri riski saada moniresistentti bakteeri suolistoonsa, tämä on siis ongelma.
Kylläpä näitä ongelmia nyt on.
Etkö muuten lukenut linkkaamaasi artikkelia? Tuo broilerin kautta leviävä ESBL leviää raa’asta broiskusta (alle 75c)-KUKA syö raakaa broileria???
Lisäksi Aasiassa jne. perinteiset ohjeet toimivat eli kuumat ruuat kuumana ja kylmät ruuat kylminä ja kannatta kuoria itse hedelmät. Eikä sieltä antibioottikuureja.
Aika onneton on, jos ei noita noudata.
Suora lainaus broilerinlihasta: ”Riski saada ESBL-tartunta on kuitenkin pieni, koska kuumentaminen yli 75 asteeseen tuhoaa bakteerin. Hyvä hygienia keittiössä ja ahkera käsienpesu ehkäisevät myös tehokkaasti tartuntoja.”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Superbakteeri on useimmiten kantajalleen oireeton. Suurimmalta osalta se häviää itsekseen kuukausien kuluessa. ESBL-kantajuus ei ole riski lähiympäristön hyvinvoinnille."
"Suurin riski saada ESBL-bakteeri on siipikarjanliha. ESBL-bakteereita on löydetty Suomessa 22 prosentissa broilerinlihapaketeista ja hyvin satunnaisesti naudoista ja sioista. EU:ssa määrä on huomattavasti isompi, eli broilerin lihasta keskimäärin 57 % sisältää bakteeria, Belgiassa huimat 100 prosenttia.
Riski saada ESBL-tartunta on kuitenkin pieni, koska kuumentaminen yli 75 asteeseen tuhoaa bakteerin. Hyvä hygienia keittiössä ja ahkera käsienpesu ehkäisevät myös tehokkaasti tartuntoja.
Ongelma on, jos ruokaa ei saa kuumennettua. Helsingin yliopiston tutkija, eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo epäilee, että myös esimerkiksi intialaisista viinirypäleistä voisi löytyä ESBL-bakteeria:
– Viinirypäleviljelysten kasteluvedet eivät ole yhtä puhtaita kuin Suomessa. Asiaa ei ole tutkittu, mutta se voi olla riskitekijä ja sitä pitäisi tutkia."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/12/superbakteerit-yleistyvat-pita…
Eli broileri on suurin riski saada antibiootille resistenttejä bakteereja omaan elimistöönsä. Jos tapaat rescue-koiran, niin ehkä parempi jättää sekin syömättä tai sitten kypsentää hyvin ennen syöntiä.
Ja hedelmät on parempi jättää sinne kauppaan ja tietysti matkustaminen seis myös, varsinkin lasten ja vanhusten kanssa.Eikö sua hävetä faktojen vääristely? Jos eläinlääkäri sanoo, että rescuekoirien antibioottiresistenttiys on ongelma, niin mikä siitä ymmärtämisestä tekee vaikeaa?
Lääkärit sanovat myös että Aasiaan matkustettaessa on suuri riski saada moniresistentti bakteeri suolistoonsa, tämä on siis ongelma.
Kylläpä näitä ongelmia nyt on.Etkö muuten lukenut linkkaamaasi artikkelia? Tuo broilerin kautta leviävä ESBL leviää raa’asta broiskusta (alle 75c)-KUKA syö raakaa broileria???
Lisäksi Aasiassa jne. perinteiset ohjeet toimivat eli kuumat ruuat kuumana ja kylmät ruuat kylminä ja kannatta kuoria itse hedelmät. Eikä sieltä antibioottikuureja.
Aika onneton on, jos ei noita noudata.
Kymmenettuhannet matkaajat tuovat vuosittain jonkun moniresistentin bakteerin tuliaisena Suomeen, vaikka kuinka varovat.
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus mietinyt samaa. Omassa kaupungissa koiratarhalla useita koiria ja silti jotkut ennemmin hakevat sen rescue-koiran ulkomailta.
Missä kaupungissa on
a) Koiratarha
b) Koiratarhalla useita koiria.
Ihan kiva tietää, kyllä minäkin mieluummin ottaisin kotimaisen koiran tietenkin, jos sellainen vain löytyisi ja jos sellainen annettaisiin rivitaloasuntoon ja jos se ei ole joku suomenpystykorva/karjalankarhukoira/jämtlanninpystykorva/ajokoira-sekoitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Superbakteeri on useimmiten kantajalleen oireeton. Suurimmalta osalta se häviää itsekseen kuukausien kuluessa. ESBL-kantajuus ei ole riski lähiympäristön hyvinvoinnille."
"Suurin riski saada ESBL-bakteeri on siipikarjanliha. ESBL-bakteereita on löydetty Suomessa 22 prosentissa broilerinlihapaketeista ja hyvin satunnaisesti naudoista ja sioista. EU:ssa määrä on huomattavasti isompi, eli broilerin lihasta keskimäärin 57 % sisältää bakteeria, Belgiassa huimat 100 prosenttia.
Riski saada ESBL-tartunta on kuitenkin pieni, koska kuumentaminen yli 75 asteeseen tuhoaa bakteerin. Hyvä hygienia keittiössä ja ahkera käsienpesu ehkäisevät myös tehokkaasti tartuntoja.
Ongelma on, jos ruokaa ei saa kuumennettua. Helsingin yliopiston tutkija, eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo epäilee, että myös esimerkiksi intialaisista viinirypäleistä voisi löytyä ESBL-bakteeria:
– Viinirypäleviljelysten kasteluvedet eivät ole yhtä puhtaita kuin Suomessa. Asiaa ei ole tutkittu, mutta se voi olla riskitekijä ja sitä pitäisi tutkia."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/12/superbakteerit-yleistyvat-pita…
Eli broileri on suurin riski saada antibiootille resistenttejä bakteereja omaan elimistöönsä. Jos tapaat rescue-koiran, niin ehkä parempi jättää sekin syömättä tai sitten kypsentää hyvin ennen syöntiä.
Ja hedelmät on parempi jättää sinne kauppaan ja tietysti matkustaminen seis myös, varsinkin lasten ja vanhusten kanssa.Eikö sua hävetä faktojen vääristely? Jos eläinlääkäri sanoo, että rescuekoirien antibioottiresistenttiys on ongelma, niin mikä siitä ymmärtämisestä tekee vaikeaa?
Lääkärit sanovat myös että Aasiaan matkustettaessa on suuri riski saada moniresistentti bakteeri suolistoonsa, tämä on siis ongelma.
Kylläpä näitä ongelmia nyt on.Etkö muuten lukenut linkkaamaasi artikkelia? Tuo broilerin kautta leviävä ESBL leviää raa’asta broiskusta (alle 75c)-KUKA syö raakaa broileria???
Lisäksi Aasiassa jne. perinteiset ohjeet toimivat eli kuumat ruuat kuumana ja kylmät ruuat kylminä ja kannatta kuoria itse hedelmät. Eikä sieltä antibioottikuureja.
Aika onneton on, jos ei noita noudata.
Kymmenettuhannet matkaajat tuovat vuosittain jonkun moniresistentin bakteerin tuliaisena Suomeen, vaikka kuinka varovat.
Miksi luulet minun kirjoittaneen, että kannattaa kypsentää se rescue-koira ennen syöntiä, jos pelkää superbakteeria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Superbakteeri on useimmiten kantajalleen oireeton. Suurimmalta osalta se häviää itsekseen kuukausien kuluessa. ESBL-kantajuus ei ole riski lähiympäristön hyvinvoinnille."
"Suurin riski saada ESBL-bakteeri on siipikarjanliha. ESBL-bakteereita on löydetty Suomessa 22 prosentissa broilerinlihapaketeista ja hyvin satunnaisesti naudoista ja sioista. EU:ssa määrä on huomattavasti isompi, eli broilerin lihasta keskimäärin 57 % sisältää bakteeria, Belgiassa huimat 100 prosenttia.
Riski saada ESBL-tartunta on kuitenkin pieni, koska kuumentaminen yli 75 asteeseen tuhoaa bakteerin. Hyvä hygienia keittiössä ja ahkera käsienpesu ehkäisevät myös tehokkaasti tartuntoja.
Ongelma on, jos ruokaa ei saa kuumennettua. Helsingin yliopiston tutkija, eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo epäilee, että myös esimerkiksi intialaisista viinirypäleistä voisi löytyä ESBL-bakteeria:
– Viinirypäleviljelysten kasteluvedet eivät ole yhtä puhtaita kuin Suomessa. Asiaa ei ole tutkittu, mutta se voi olla riskitekijä ja sitä pitäisi tutkia."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/12/superbakteerit-yleistyvat-pita…
Eli broileri on suurin riski saada antibiootille resistenttejä bakteereja omaan elimistöönsä. Jos tapaat rescue-koiran, niin ehkä parempi jättää sekin syömättä tai sitten kypsentää hyvin ennen syöntiä.
Ja hedelmät on parempi jättää sinne kauppaan ja tietysti matkustaminen seis myös, varsinkin lasten ja vanhusten kanssa.Eikö sua hävetä faktojen vääristely? Jos eläinlääkäri sanoo, että rescuekoirien antibioottiresistenttiys on ongelma, niin mikä siitä ymmärtämisestä tekee vaikeaa?
Lääkärit sanovat myös että Aasiaan matkustettaessa on suuri riski saada moniresistentti bakteeri suolistoonsa, tämä on siis ongelma.
Kylläpä näitä ongelmia nyt on.
Mikä ongelma? Nuo rescuet ovat suorassa yhteydessä omistajiinsa ja heidän kanssaan olevien ihmisten ja koirien. Mutta levitä toki harhaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Superbakteeri on useimmiten kantajalleen oireeton. Suurimmalta osalta se häviää itsekseen kuukausien kuluessa. ESBL-kantajuus ei ole riski lähiympäristön hyvinvoinnille."
"Suurin riski saada ESBL-bakteeri on siipikarjanliha. ESBL-bakteereita on löydetty Suomessa 22 prosentissa broilerinlihapaketeista ja hyvin satunnaisesti naudoista ja sioista. EU:ssa määrä on huomattavasti isompi, eli broilerin lihasta keskimäärin 57 % sisältää bakteeria, Belgiassa huimat 100 prosenttia.
Riski saada ESBL-tartunta on kuitenkin pieni, koska kuumentaminen yli 75 asteeseen tuhoaa bakteerin. Hyvä hygienia keittiössä ja ahkera käsienpesu ehkäisevät myös tehokkaasti tartuntoja.
Ongelma on, jos ruokaa ei saa kuumennettua. Helsingin yliopiston tutkija, eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo epäilee, että myös esimerkiksi intialaisista viinirypäleistä voisi löytyä ESBL-bakteeria:
– Viinirypäleviljelysten kasteluvedet eivät ole yhtä puhtaita kuin Suomessa. Asiaa ei ole tutkittu, mutta se voi olla riskitekijä ja sitä pitäisi tutkia."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/12/superbakteerit-yleistyvat-pita…
Eli broileri on suurin riski saada antibiootille resistenttejä bakteereja omaan elimistöönsä. Jos tapaat rescue-koiran, niin ehkä parempi jättää sekin syömättä tai sitten kypsentää hyvin ennen syöntiä.
Ja hedelmät on parempi jättää sinne kauppaan ja tietysti matkustaminen seis myös, varsinkin lasten ja vanhusten kanssa.Eikö sua hävetä faktojen vääristely? Jos eläinlääkäri sanoo, että rescuekoirien antibioottiresistenttiys on ongelma, niin mikä siitä ymmärtämisestä tekee vaikeaa?
Lääkärit sanovat myös että Aasiaan matkustettaessa on suuri riski saada moniresistentti bakteeri suolistoonsa, tämä on siis ongelma.
Kylläpä näitä ongelmia nyt on.Mikä ongelma? Nuo rescuet ovat suorassa yhteydessä omistajiinsa ja heidän kanssaan olevien ihmisten ja koirien. Mutta levitä toki harhaasi.
Niin ovatkin , ja samalla tavalla ovat myös matkailijat, jotka tulevat superbakteerin kanssa Suomeen, suorassa yhteydessä perheenjäseniensä ja ystäviensä kanssa. Että vähän niikuin sama asia , mutta noita Aasian tuliaisia on paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Superbakteeri on useimmiten kantajalleen oireeton. Suurimmalta osalta se häviää itsekseen kuukausien kuluessa. ESBL-kantajuus ei ole riski lähiympäristön hyvinvoinnille."
"Suurin riski saada ESBL-bakteeri on siipikarjanliha. ESBL-bakteereita on löydetty Suomessa 22 prosentissa broilerinlihapaketeista ja hyvin satunnaisesti naudoista ja sioista. EU:ssa määrä on huomattavasti isompi, eli broilerin lihasta keskimäärin 57 % sisältää bakteeria, Belgiassa huimat 100 prosenttia.
Riski saada ESBL-tartunta on kuitenkin pieni, koska kuumentaminen yli 75 asteeseen tuhoaa bakteerin. Hyvä hygienia keittiössä ja ahkera käsienpesu ehkäisevät myös tehokkaasti tartuntoja.
Ongelma on, jos ruokaa ei saa kuumennettua. Helsingin yliopiston tutkija, eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo epäilee, että myös esimerkiksi intialaisista viinirypäleistä voisi löytyä ESBL-bakteeria:
– Viinirypäleviljelysten kasteluvedet eivät ole yhtä puhtaita kuin Suomessa. Asiaa ei ole tutkittu, mutta se voi olla riskitekijä ja sitä pitäisi tutkia."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/12/superbakteerit-yleistyvat-pita…
Eli broileri on suurin riski saada antibiootille resistenttejä bakteereja omaan elimistöönsä. Jos tapaat rescue-koiran, niin ehkä parempi jättää sekin syömättä tai sitten kypsentää hyvin ennen syöntiä.
Ja hedelmät on parempi jättää sinne kauppaan ja tietysti matkustaminen seis myös, varsinkin lasten ja vanhusten kanssa.Eikö sua hävetä faktojen vääristely? Jos eläinlääkäri sanoo, että rescuekoirien antibioottiresistenttiys on ongelma, niin mikä siitä ymmärtämisestä tekee vaikeaa?
Lääkärit sanovat myös että Aasiaan matkustettaessa on suuri riski saada moniresistentti bakteeri suolistoonsa, tämä on siis ongelma.
Kylläpä näitä ongelmia nyt on.Mikä ongelma? Nuo rescuet ovat suorassa yhteydessä omistajiinsa ja heidän kanssaan olevien ihmisten ja koirien. Mutta levitä toki harhaasi.
Entä jos rescue-koira on venäläisellä naisella ja suomalainen mies käy Venäjällä ja nainen on maksullinen nainen, tartuttaa suomalaisen mieheen superbakteerin, joka tietämättään kantaa sen kotiinsa, tartuttaa sen omaan vaimoonsa, joka tietämättään tartuttaa sitä asiakkaisiinsa ollessaan vanhustyössä?
Tehän olettekin oikeita asiantuntijoita kun omistatte rescuen
Vierailija kirjoitti:
Tehän olettekin oikeita asiantuntijoita kun omistatte rescuen
Itseasiassa tässä rescue- koira asiassa, kyllä.
Ennen rescuekoirani hankintaa otin selvää rabieksesta, sen tartuntatavasta, itämisajasta jne. Samoin otin selvää ekinokokkoosista, sen ehkäisemisestä ja hoidosta. Otin selvää myös muista zoonooseista kyseisellä alueella. Otin selvää mitä Evira sanoo rescuekoirista.
Tutustuin myös eri yhdistyksiin, heidän toimintatapoihinsa sekä keskustelin heidän kanssaan.
Koiran tultua sen koulutus oli todella helppoa verrattuna aikaisempiin kotimaisiin koiriini, koska se oli tottunut tulemaan toimeen muiden koirien kanssa isossa laumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehän olettekin oikeita asiantuntijoita kun omistatte rescuen
Itseasiassa tässä rescue- koira asiassa, kyllä.
Ennen rescuekoirani hankintaa otin selvää rabieksesta, sen tartuntatavasta, itämisajasta jne. Samoin otin selvää ekinokokkoosista, sen ehkäisemisestä ja hoidosta. Otin selvää myös muista zoonooseista kyseisellä alueella. Otin selvää mitä Evira sanoo rescuekoirista.
Tutustuin myös eri yhdistyksiin, heidän toimintatapoihinsa sekä keskustelin heidän kanssaan.
Koiran tultua sen koulutus oli todella helppoa verrattuna aikaisempiin kotimaisiin koiriini, koska se oli tottunut tulemaan toimeen muiden koirien kanssa isossa laumassa.
Mitenkäs on ihmisjoukon kanssa?
Karanteeni takaisin ja suomalainen ell tutkimaan KAIKKI maahan tulevat koirat.
Jos koira on kunnossa ja paperit täsmää suomalaisen ell kokeita, niin maahantulo sallittu, muissa tapauksissa takaisin käännytys.
Kylläpä ihmiset ovat sitten uskomattoman luottavaisia siihen ettei sillä ihana rekulla ole väärennettyjä papereita, sekin kun mahdollista kun tarpeeksi maksaa.
Monissa maissa viranomaiset ovat lahjottavissa.
Kyllä ne rokotukset ym pitäisi hoitaa myös Suomessa, kun koira saapuu Suomen maaperälle ja vaikka pitää kotikaranteenissa kunnes koira on Suomessa todettu terveeksi ja paperit täsmäävät 100% varmasti.
Itse en luottaisi näiden muiden maiden ell yhtään vaikka minkä yhdistyksen kautta koira tulisi.
Taitaa moni rescuenkin kohdalla vaan vilkaista kentällä paperit asenteella "Joo joo, kunnossa on ja äkkiä kotiin".
Kuinka moni tarkistuttaa koiran mahdollisimman pian maahan tulosta eläinlääkärillä suomessa?
Itseäni kyllä epäilyttää ettei moni mamma tee niin ja aloita samantien rokotusohjelmaa täällä.
Olen skeptinen, koska mitä olen rescuekeskusteluja seurannut, eivät ole rescueihmiset kovinkaan fiksuja kommentteja antaneet. Kuten eräs tunnettu kotkottaja. Jos tuollainen edustaa jotain yhdistystä, niin huh huh sanon minä. Kyseinen henkilö on aivan kuutamolla ja lapsellinen, häntä kovasti naurattaa muun koiraväen huoli tautiriskeistä esimerkiksi.
Mitään ei vakavasti oteta vaan kaikki tuntuu olevan vain hauskaa ja vähätellään asioita kun ongelmiakin jotkut rohkenevat esille tuoda.
Eihän kaikki ole niin ruusunpunaista unelmaa in real life.
Ihanan optimistisia olette, itse olen realisti. Sekä tietyissä asioissa skeptinen, kuten tässä asiassa.
Nämä koirien pelastajat valikoivat enimmäkseen pelastettavaa koiran ulkonäön ja kaikinpuolisen miellyttövyyden perusteella. Onko se sitten oikeanlainen asenne? No, ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Tautiriskistä vielä, koskaan ei puhuta ihmisten levittämistä taudeista, joita tuodaan ulkomailta kotimaahan.
On totta, että tuontikoira voi kantaa tauteja, mutta vastuullinen yhdistys pyrkii ne minimoimaan.
Mutta niin kauan kun ihmiset huitelevat pitkin maailmaa, on ihan turha syyttää pelkkiä rescueita tautientuojiksi.
65
Ihmiset eivät kaki pitkin mustikkametsiä
Norjassa 20% rescue-koirista ei ole tarpeeksi tai ei ollenkaan rabieksen vasta-aineita, vaikka rokotustodistukset olivat kunnossa. Lähde: Mot ja Spitlight. Ketä yllättää, että alkuperämaissa saa ostettua vaikka minkälaisia väärennettyjä papereita? Hienoa työtä riskeerata ihmisten ja lemmikkien terveyttä täällä Suonessa, todellakin.
Eikö sua hävetä faktojen vääristely? Jos eläinlääkäri sanoo, että rescuekoirien antibioottiresistenttiys on ongelma, niin mikä siitä ymmärtämisestä tekee vaikeaa?