Kuoleman portilla käyneet kertovat väreistä, valoista ja kuolleista tuttavista - Uskotko, että totta?

Vierailija kirjoitti:

No joo, muistan monta mennyttä elämää ja jopa edellisen elämän vanhempani, jotka olivat ihanat ja rakkaat. Tässä elämässä mulla on ilkeät ja veemäiset vanhemmat joten siksi mielelläni muistelen entisiä. Muistan myös tarkkaan edellisen lapsuuskotini ja toki sen miten kuolinkin. Olin eri sukupuolta silloin.

Mutta tuosta ns välitilasta on vain hataria ja epätarkkoja muistoja, muistan mitä siellä tein mutta en sitä miltä siellä ”näyttää”.

Ja ihan normi akateeminen tutkija olen, en foliopipo :)

Joo unohtui vielä se että koska kuolin väkivallan uhrina, minulla on juuri vammakohdassa molemmin puolin ”vamma” ihossa. Joskus seuraavaan fyysistymiseen seuraa edellisestä kehosta merkkejä. Merkki kyljessäni on juurikin sen vamman ”näköinenkin”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meistä kukaan TIEDÄ mitä tapahtuu tai ei tapahdu kun ruumiimme kuolee. Jännä kuitenkin, että ne, joilla ei ole asiasta kuitenkaan minkäänlaista kokemusta, ovat kertomassa että ei ole totta, harhaa vain. Ette tekään sitä tiedä.

Eikä kukaan myöskään tiedä, mitä auto kokee romuttamolla. Pääseekö se paratiisiin vaiko helvettiin. Liekö Cherny viittomassa Ladalle tietä Tuonelassa. Pääsekö Lada aiempien mallien kanssa ajelemaan rallia vai joutuuko se vain kokemaan öljynvaihtoa ikuisesti. Kenties se näkee moottorihuollossa ollessaan rajatilassa painajaisia siitä, että on kesärenkailla liukastelemassa vastaantulijoiden kaistalla kohti täysperävaunuyhdistelmää. Kukaan ei tiedä.

Mysteerejä, mysteerejä.

Erittäin osuva esimekki. Kukaan ei tidä, mutta aiheesta voi esittää tutkimusten ja omien havointojen perusteella valistuneita arvausia. Mikään todellisessa maailmassa ei viittaa siihen että vanhalla Datsunille tai kuolleelle ihmiselle olisi olemassa joku rinnakkaistodellisuus, jossa elämä jatkuu. Sen sijaan esimerkiksi energia ja mineraalit eivät katoa kuolemassakaan. Datsunista voidaan tehdä piikkilankaa ja ihmisesta tulee matojen ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005607042.html

Ja juu juu, juttu on muurin takana mutta tuosta samasta on hössötetty jo vuosia. Totta vai ei?

Itse en usko.

Uskon kyllä, että moni kokee jotain tuollaista. Mutta se ei tarkoita sitä, että uskoisin, että kuoleman jälkeen jotenkin oikeasti tapaa kuolleita tuttaviaan. Sama juttu kuin että voin unessa tavata sekä elävistä että kuolleista tutuistani, mutta ei ne en oikeammat treffit ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin uskoa, mutta ikävä kyllä luulen että todellisuudessa on vain pimeää . Valot sammuvat lopullisesti, kuten myös tietoisuus. 

Ei se ole pimeää sen paremmin kuin valoisaakaan.

Tila kuoleman jälkeen lienee samanlainen kuin ennen syntymää. Eikähän tuosta syntymää edeltäneestä ajasta ole jäänyt traumoja.

Moni muistaa myös ajan ennen syntymäänsä. Siinä mielessä olet oikeassa.

Ei tosiaankaan muista.  "Alle kolmivuotiaan kypsymättömät aivot eivät vielä pysty muodostamaan muistoja."

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vauvan_muistot_unohtuvat_alkumatkasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No joo, muistan monta mennyttä elämää ja jopa edellisen elämän vanhempani, jotka olivat ihanat ja rakkaat. Tässä elämässä mulla on ilkeät ja veemäiset vanhemmat joten siksi mielelläni muistelen entisiä. Muistan myös tarkkaan edellisen lapsuuskotini ja toki sen miten kuolinkin. Olin eri sukupuolta silloin.

Mutta tuosta ns välitilasta on vain hataria ja epätarkkoja muistoja, muistan mitä siellä tein mutta en sitä miltä siellä ”näyttää”.

Ja ihan normi akateeminen tutkija olen, en foliopipo :)

Joo unohtui vielä se että koska kuolin väkivallan uhrina, minulla on juuri vammakohdassa molemmin puolin ”vamma” ihossa. Joskus seuraavaan fyysistymiseen seuraa edellisestä kehosta merkkejä. Merkki kyljessäni on juurikin sen vamman ”näköinenkin”.

Sehän on jännää, että edelliset elämän hankitut ominaisuudet vaikuttavat seuraavan elämän fenotyyppiinkin, vaikka genotyyppi onkin täysin erilainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin uskoa, mutta ikävä kyllä luulen että todellisuudessa on vain pimeää . Valot sammuvat lopullisesti, kuten myös tietoisuus. 

Ei se ole pimeää sen paremmin kuin valoisaakaan.

Tila kuoleman jälkeen lienee samanlainen kuin ennen syntymää. Eikähän tuosta syntymää edeltäneestä ajasta ole jäänyt traumoja.

Moni muistaa myös ajan ennen syntymäänsä. Siinä mielessä olet oikeassa.

Ei tosiaankaan muista.  "Alle kolmivuotiaan kypsymättömät aivot eivät vielä pysty muodostamaan muistoja."

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vauvan_muistot_unohtuvat_alkumatkasta

En lukenut artikkelia, koska siinä varmaankin puhutaan nykyisestä elämästä, ei entisestä ja olen elävä todiste siitä, että todellakin muistaa muistoja ennen 3v. Joten se siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin uskoa, mutta ikävä kyllä luulen että todellisuudessa on vain pimeää . Valot sammuvat lopullisesti, kuten myös tietoisuus. 

Ei se ole pimeää sen paremmin kuin valoisaakaan.

Tila kuoleman jälkeen lienee samanlainen kuin ennen syntymää. Eikähän tuosta syntymää edeltäneestä ajasta ole jäänyt traumoja.

Moni muistaa myös ajan ennen syntymäänsä. Siinä mielessä olet oikeassa.

Ei tosiaankaan muista.  "Alle kolmivuotiaan kypsymättömät aivot eivät vielä pysty muodostamaan muistoja."

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vauvan_muistot_unohtuvat_alkumatkasta

Kyllä minulla on muistoja ihan tästä elämästä noin 2- vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No joo, muistan monta mennyttä elämää ja jopa edellisen elämän vanhempani, jotka olivat ihanat ja rakkaat. Tässä elämässä mulla on ilkeät ja veemäiset vanhemmat joten siksi mielelläni muistelen entisiä. Muistan myös tarkkaan edellisen lapsuuskotini ja toki sen miten kuolinkin. Olin eri sukupuolta silloin.

Mutta tuosta ns välitilasta on vain hataria ja epätarkkoja muistoja, muistan mitä siellä tein mutta en sitä miltä siellä ”näyttää”.

Ja ihan normi akateeminen tutkija olen, en foliopipo :)

Joo unohtui vielä se että koska kuolin väkivallan uhrina, minulla on juuri vammakohdassa molemmin puolin ”vamma” ihossa. Joskus seuraavaan fyysistymiseen seuraa edellisestä kehosta merkkejä. Merkki kyljessäni on juurikin sen vamman ”näköinenkin”.

Sehän on jännää, että edelliset elämän hankitut ominaisuudet vaikuttavat seuraavan elämän fenotyyppiinkin, vaikka genotyyppi onkin täysin erilainen. 

Monet esoteeriset tutkijat, erityisesti psykoterapian alalla, ovat sitä mieltä että energiakehosta saattaa siirtyä seuraavan elämän kehoon ja mieleen - paitsi noita fyysisiä ilmentymiä - myös vanhempien ja edivanhempien traumoja ja pelkoja.

Olen viimeiset 20v opiskellut tätä aihepiiriä ja lukenut monia kiinostavia TIETEELLISIÄ tutkimuksia aiheesta. En ala tässä jankkaamaan ja perustelemaan, ole ihan rauhassa uskomatta, mutta kiinnostuneille sanon että tietoa löytyy ja ihan yliopisotason tutkimustyönä. Ei suomessa mutta esim euroopassa ja usassa.

Googlatkaa DMT-trippi niin tiedätte mitä ihmiselle tapahtuu "kuoleman portilla".

Samaa ainetta mitä ihmiset syövät Ayahuasca-ritriiteissä vapautuu myös ihmisen kuollessa.

DMT pistää aivot heittämään ylimääräisiä kierroksia, mistä seuraa hallusinaatioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin uskoa, mutta ikävä kyllä luulen että todellisuudessa on vain pimeää . Valot sammuvat lopullisesti, kuten myös tietoisuus. 

Ei se ole pimeää sen paremmin kuin valoisaakaan.

Tila kuoleman jälkeen lienee samanlainen kuin ennen syntymää. Eikähän tuosta syntymää edeltäneestä ajasta ole jäänyt traumoja.

Moni muistaa myös ajan ennen syntymäänsä. Siinä mielessä olet oikeassa.

Ei tosiaankaan muista.  "Alle kolmivuotiaan kypsymättömät aivot eivät vielä pysty muodostamaan muistoja."

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vauvan_muistot_unohtuvat_alkumatkasta

Kyllä minulla on muistoja ihan tästä elämästä noin 2- vuotiaana.

Minulla on näkömuistoja noin puolivuotiaasta. Omaan ns valokuvamuistin ja muistan todella tarkasti vauvana ollessani ikäkuukausina 2kk-8kk hoitotädillä, että millaista siellä on. Ei ole mitään valokuvia olemassa vaan muistan oikeasti ja olen muistot tarkistanut hoitajalta. Muistan todella tarkkaan esim olkkarin tapetit, verhot, kirjahyllyn koristeet, maton, astiat jne jne.

Vierailija kirjoitti:

Monet esoteeriset tutkijat, erityisesti psykoterapian alalla, ovat sitä mieltä että energiakehosta saattaa siirtyä seuraavan elämän kehoon ja mieleen - paitsi noita fyysisiä ilmentymiä - myös vanhempien ja edivanhempien traumoja ja pelkoja.

Olen viimeiset 20v opiskellut tätä aihepiiriä ja lukenut monia kiinostavia TIETEELLISIÄ tutkimuksia aiheesta. En ala tässä jankkaamaan ja perustelemaan, ole ihan rauhassa uskomatta, mutta kiinnostuneille sanon että tietoa löytyy ja ihan yliopisotason tutkimustyönä. Ei suomessa mutta esim euroopassa ja usassa.

Energiakehosta ei ole yhtäkään TIETEELLISTÄ tutkimusta, ainakaan sellasta mikä todistaisi sen olevan olemassa.

Seuraavaan elämään siirtymisestä ei myöskään ole minkäänlaista TIETEELLISTÄ todistusaineistoa.

Saat uskoa ihan mihin haluat, mutta ole hyvä äläkä valehtele.

Mitään ei siis ole ja kuka muuta väittää saa kehoituksen muistaa lääkkeensä. Tiedehenkilöthän tietävät kaiken ja selvittävät loputkin, eikä mitään heitä viisaampaa ja kyvykkäämpää voi koko tunnetussa universumissa ollakaan. Näinhän se sitten on uskottava, ettei saisi sitä pahaa hullun leimaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet esoteeriset tutkijat, erityisesti psykoterapian alalla, ovat sitä mieltä että energiakehosta saattaa siirtyä seuraavan elämän kehoon ja mieleen - paitsi noita fyysisiä ilmentymiä - myös vanhempien ja edivanhempien traumoja ja pelkoja.

Olen viimeiset 20v opiskellut tätä aihepiiriä ja lukenut monia kiinostavia TIETEELLISIÄ tutkimuksia aiheesta. En ala tässä jankkaamaan ja perustelemaan, ole ihan rauhassa uskomatta, mutta kiinnostuneille sanon että tietoa löytyy ja ihan yliopisotason tutkimustyönä. Ei suomessa mutta esim euroopassa ja usassa.

Energiakehosta ei ole yhtäkään TIETEELLISTÄ tutkimusta, ainakaan sellasta mikä todistaisi sen olevan olemassa.

Seuraavaan elämään siirtymisestä ei myöskään ole minkäänlaista TIETEELLISTÄ todistusaineistoa.

Saat uskoa ihan mihin haluat, mutta ole hyvä äläkä valehtele.

Psykologian alalla tieteellisen tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti toteutuu esim riittävällä otannalla tehdyysä haastattelututkimuksessa. Arizonan yliopiston käyttäytymistieteiden tiedekunnassa tehty paljon tutkimusta juuri näistä ihmisistä jotka muistaa edellisen elämänsä. Myös sellainen tutkimus on tehty missä fyysisen kehon vammoja tutkittiin edellisen elämän muistoihin, ja löytyi tilastollisesti merkityävä korrelaatio (esim kuollu ampumalka - ampumakohdassa iso syntymämerkki jne)

Sinäpä et näköjään tiedä että kaikki tieteellinen tutkimus ei ole fysiikkaa tai kemiaa...urpo

Minä uskon kuoleman oletetun läheisyyden muokkaavan aivokemiaa rankalla kädellä ainakin hetkellisesti, ehkä pysyvästi? ja siksi rajakokemuksissa ei ole tolkkua ennen kuin on läpikäynyt sellaisen itse. Sen jälkeen villeimmätkin kuvaukset on helppo oivaltaa osaksi yksilön itseilmaisua. Ihastella kuinka taidokkaasti pystyy valjastamaan mielensä kaikki voimat yhden ainoan tuskallisen tosiasian sivuuttamiseen. Se on nerokas pelkuri tuo mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin uskoa, mutta ikävä kyllä luulen että todellisuudessa on vain pimeää . Valot sammuvat lopullisesti, kuten myös tietoisuus. 

Ei se ole pimeää sen paremmin kuin valoisaakaan.

Tila kuoleman jälkeen lienee samanlainen kuin ennen syntymää. Eikähän tuosta syntymää edeltäneestä ajasta ole jäänyt traumoja.

Moni muistaa myös ajan ennen syntymäänsä. Siinä mielessä olet oikeassa.

Ei tosiaankaan muista.  "Alle kolmivuotiaan kypsymättömät aivot eivät vielä pysty muodostamaan muistoja."

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vauvan_muistot_unohtuvat_alkumatkasta

En lukenut artikkelia, koska siinä varmaankin puhutaan nykyisestä elämästä, ei entisestä ja olen elävä todiste siitä, että todellakin muistaa muistoja ennen 3v. Joten se siitä.

Muistatteko, vai oletteko luoneet muistoja myöhemmin kuulemistanne tarinoista tai näkemistänne valokuvista tai videoista?

En muista mitään ajalta ennen pikkuveljeni syntymää ja meillä on ikäeroa kolme vuotta. Muutimme uuteen kotiin kun olin neljä vuotias ja minulla on muistoja vanhasta kodistani eli juurikin iästä 3-4 vuotta.

Omien lasteni kohdalla olen huomannut että heillä on "valemuistoja" eli ihan selvästi ovat muistavinaan juttuja joista on esimerkiksi videota ja sekoittavat niitä myös keskenään. Esimerkiksi jos videolla on kaksi pätkää eri tilaisuuksista, niin heidän muistoissaan ne ovat tapahtuneet samassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin uskoa, mutta ikävä kyllä luulen että todellisuudessa on vain pimeää . Valot sammuvat lopullisesti, kuten myös tietoisuus. 

Ei se ole pimeää sen paremmin kuin valoisaakaan.

Tila kuoleman jälkeen lienee samanlainen kuin ennen syntymää. Eikähän tuosta syntymää edeltäneestä ajasta ole jäänyt traumoja.

Moni muistaa myös ajan ennen syntymäänsä. Siinä mielessä olet oikeassa.

Ei tosiaankaan muista.  "Alle kolmivuotiaan kypsymättömät aivot eivät vielä pysty muodostamaan muistoja."

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vauvan_muistot_unohtuvat_alkumatkasta

En lukenut artikkelia, koska siinä varmaankin puhutaan nykyisestä elämästä, ei entisestä ja olen elävä todiste siitä, että todellakin muistaa muistoja ennen 3v. Joten se siitä.

Muistatteko, vai oletteko luoneet muistoja myöhemmin kuulemistanne tarinoista tai näkemistänne valokuvista tai videoista?

En muista mitään ajalta ennen pikkuveljeni syntymää ja meillä on ikäeroa kolme vuotta. Muutimme uuteen kotiin kun olin neljä vuotias ja minulla on muistoja vanhasta kodistani eli juurikin iästä 3-4 vuotta.

Omien lasteni kohdalla olen huomannut että heillä on "valemuistoja" eli ihan selvästi ovat muistavinaan juttuja joista on esimerkiksi videota ja sekoittavat niitä myös keskenään. Esimerkiksi jos videolla on kaksi pätkää eri tilaisuuksista, niin heidän muistoissaan ne ovat tapahtuneet samassa tilanteessa.

Minulla on muistoja sellaisista asioista, joita ei kukaan ole ollut todistamassa, esim. sairaalasta (paloin tulipalossa kun olin 1,5v) joten eivät ole valemuistoja. Pikkuveljenkin syntymän muistan hyvin, ikäeroa 2v7kk. Ja sen esim., kun olimme tarhassa, pikkuveli tuli hoitajan kanssa seimen puolelta hoitajan käsivarsilla ulos (kun oli vielä pieni vauva, siihen aikaan äloma tais olla 3kk) eikä sitäkään ole vanhemmat olleet kertomassa, tosin olen tainnut olla sitten juuri sen 3v. Ja monia monia vastaavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin uskoa, mutta ikävä kyllä luulen että todellisuudessa on vain pimeää . Valot sammuvat lopullisesti, kuten myös tietoisuus. 

Ei se ole pimeää sen paremmin kuin valoisaakaan.

Tila kuoleman jälkeen lienee samanlainen kuin ennen syntymää. Eikähän tuosta syntymää edeltäneestä ajasta ole jäänyt traumoja.

Moni muistaa myös ajan ennen syntymäänsä. Siinä mielessä olet oikeassa.

Ei tosiaankaan muista.  "Alle kolmivuotiaan kypsymättömät aivot eivät vielä pysty muodostamaan muistoja."

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vauvan_muistot_unohtuvat_alkumatkasta

En lukenut artikkelia, koska siinä varmaankin puhutaan nykyisestä elämästä, ei entisestä ja olen elävä todiste siitä, että todellakin muistaa muistoja ennen 3v. Joten se siitä.

Muistatteko, vai oletteko luoneet muistoja myöhemmin kuulemistanne tarinoista tai näkemistänne valokuvista tai videoista?

En muista mitään ajalta ennen pikkuveljeni syntymää ja meillä on ikäeroa kolme vuotta. Muutimme uuteen kotiin kun olin neljä vuotias ja minulla on muistoja vanhasta kodistani eli juurikin iästä 3-4 vuotta.

Omien lasteni kohdalla olen huomannut että heillä on "valemuistoja" eli ihan selvästi ovat muistavinaan juttuja joista on esimerkiksi videota ja sekoittavat niitä myös keskenään. Esimerkiksi jos videolla on kaksi pätkää eri tilaisuuksista, niin heidän muistoissaan ne ovat tapahtuneet samassa tilanteessa.[/quote

Muistan yhden hetken siitä, kun lapsuudenkoti on rakennettu. Muistan mitä aikuiset tekivät, mitä lattialla oli ja sen, että toinen lapsi oli vieressäni. Sisätiloja laitettiin eli rakentamisen lopouvaihe varmaankin. Muutimme taloon, kun olin täyttänyt kaksi vuotta. Yhtään valokuvaa ei ole rakennuksen teosta eikä kukaan siitä kertonut. Myöhemmin vanhemmat ovat vahvistaneet, että juuri sellaisia asioita oli lattialla ja tehtiin juuri sitä mitä muistan. Myöskin toinen lapsi on ollut paikalla. Vain tämä yksi välähdys, itse muuttoa en muista.

]

Tottakai, tieteen anti aineettoman, inhimillisen kokemuksen ja rajatiedon tutkimiseen on yhtä tyhjän kanssa, stiiknafuuliaa mitä suurimmassa määrin.

Kliinisen kuoleman jälkeen aivotoiminta jatkuu vielä jonkin aikaa, joten kyseessä on aivojen luoma harha. Tietoisuus syntyy aivoissa ja kun aivot lopulta lakkaavat kokonaan toimimasta, ei ole enää tietoisuutta.

Useampikin tuttava on "kaivettu" takaisin rajan takaa - ja he ovat kertoneet, että siellä on pelkkää mustaa tyhjyyttä - ei siis yhtikäs mitään. Vastaavasti tiukasti elämässä kiinni olevat kertoilevat tarinoita siellä olevista värillisistä sukujuhlista - hassua...