En saa asumistukea koska mies tienaa hyvin.
Meillä avomies on pankkialalla ja tienaa tähtitieteellisiä summia. Hän on tietysti pihi ekonomisti ja haluaa että kaikki maksetaan puoliksi. Itse olen lastentarhanopettaja päivätöissä ja palkka on huono. Minulla on kaksi tytärtä edellisestä avioliitosta.
Asunto on kaksikerroksinen kaupunkiasunto ja olen elänyt kädestä suuhun koko suhteen ajan. Nyt olen siinä pisteessä että aion erota taloudellisten syiden takia. Mies ajaa Bemarilla, itse bussilla. Rahat loppuvat kuun puolessa välissä, mies olettaa että ostan ruoat ja hän kävelee valmiiseen ruokapöytään. Hän ei myöskään tee mitään kotitöitä vaan pelailee yläkerrassa pleikkojaan ja elää omaa elämäänsä, käy kavereiden kanssa matkoilla.
Eroni jälkeen saisin kaupungin asunnon, asumistuen ja minulla olisi varaa kasvattaa tytöt aikuisiksi.
Minusta on epäreilua, että avoliitossa KELA katsoo avomiehen tuloja, vaikka tämä ei maksa senttiäkään enempää kuin max puolet menoista. Jos sitäkään?
Kommentit (260)
Pihi mies! Aika paska tuuri. Juokse vielä kun voit. En ikinä muuttais pihin rikkaan miehen kanssa yhteen. Jos mies tienaa monin verroin enemmän niin pitää hänellä pystyä hemmottelemaan naistaan.
Miksi minun pitäisi maksaa sinun asumisestasi????
Älyttömiä kertomuksia perhe-elämästä. Eipä ihme, etten miestä ole halunnut, vaan viihdyn lapsettomana ja miehettömänä. Asianajajana mun ei tarvi tuota tulopuolta hirveästi miettiä (en rikas ole, vaan tulen toimeen hyvin), mutta kyllästynyt sponssaamaan persaukisia miehiä, joten jos vielä jossain vaiheessa miehen itselle otan, niin työssäkäyvä ja itsensä elättävä. Ei ikinä enää mulle elättiä.
F
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas itsekäs ahne mies sinulla.
Kyllä naisen tulisi saada kaikki hyvä ilman todellista vastuuta.
Mitäs se todellinen vastuu on? Kerro toki.
Huolehtia esimerkiksi miehen seksuaalisista tarpeista hyvin. Seksiä, kun saa ja joskus suihinottoja ja persettäkin kokeilla niin kyllä siinä maksaa isomman siivun kuluista ihan mielellään. Pieniä lahjoja on myös luvassa viikottain.
-Miksi se on AV-Pastan tuloista otettava eli veroista maksettava ?
-Miksi se EI ole miehesi ongelma ?
-Miksi olet eronnut ?
-MIksi olet ottanut toisen yhtä huonon miehen ?
-Miksi muiden pitää maksaa sinun menosi ?
-Miksi muiden pitää maksaa sinun lastesi kulut ?
-En ymmärrä miksi AV palstan tulisi tämä maksaa = eli miksi meidän verorahat pitäisi antaa sinulle
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on vain kuljetusalalla ja itsellä sama tilanne koska opiskelen. Opiskelija-asunnossa pärjäisin paljon halvemmalla. Nykyajan miehet eivät elätä vaimojaan ja tämä saattaa tulla yllätyksenä muillekin kuin minulle.
Lain mukaan ovat elatusvelvollisia. Ei pidä muuhun suostua. Naiset vaan ovat niin kilttejä ja nöyriä, että yrittävät maksaa puolet vaikka eivät pysty ja vielä tekevät kotona kaiken. Ja sitten kuvittelevat olevansa tasa-arvoisia.
Meillä minä muutin miehen asuntoon ja jäin yhteisellä sopimuksella kotiäidiksi, kunnes lapset isompia. Siitä lähtien kaikki tulot on käytetty koko perheen hyväksi. Toiminut jo 20 v.
Jos mies olisi yrittänyt jotain eri elintasoja, olisi menettänyt minut ja lapsen saman tien.
Iltasanomiin oli linkitetty Me Naiset -lehdestä juttu, jossa mies tienasi paljon enemmän kuin nainen. Asiantuntija sitten antoi vinkkejä siihen, miten menot taloudessa jaettaisiin oikeudenmukaisesti. Juttua oli kommentoitu vilkkaasti. Minuä hämmästytti se, että suurin osa kommentoijista kertoi, että kommentoijan aviosuhteessa tulot menevät yhteiselle tilille, jota sitten käytetään vapaasti. Moni vielä korosti, että avioliitossa tulot ovat yhteisiä. Olen olettanut, että nykyään kaikilla omat tilit ja korkeintaan jokin yhteinen taloustili, jonne molemmat laittavat sovitun summan rahaa.
Iltasanomien kommentoijat ovat osaltaan varmaan aika vanhoja.
Vierailija kirjoitti:
Pihi mies! Aika paska tuuri. Juokse vielä kun voit. En ikinä muuttais pihin rikkaan miehen kanssa yhteen. Jos mies tienaa monin verroin enemmän niin pitää hänellä pystyä hemmottelemaan naistaan.
Joo, pihi rikas mies on kauhistus. Hän on niin pihi, että mielellään maksattaa elämäänsä köyhemmällä kumppanillaan, jos hän vain siihen suostuu. Minulla oli tuollainen miesystävä. Ja pihi on pihi vähän kaikessa, ei anna itsestään mitään millään elämän alueella, vaan panostaa vain itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on vain kuljetusalalla ja itsellä sama tilanne koska opiskelen. Opiskelija-asunnossa pärjäisin paljon halvemmalla. Nykyajan miehet eivät elätä vaimojaan ja tämä saattaa tulla yllätyksenä muillekin kuin minulle.
Mieheni oli samanlainen pihi toisilla maksattaja, vaikka tienasi huomattavasti enemmän kuin minä. Lopulta isäni kertoi kovin sanakääntein miehelleni mitä tarkoittaa perhe (lapsia perheessä) ja perheen elatus. Ilmeisesti siitä hoksasi, ettei hänen rahat olekaan yksin hänen rahojaan ja siitä lähtien kaikki on sujunut jouhevasti.
Kyllä meilläkin niin minä kuin lapsetkin katsotaan miestä ylöspäin. Pienestä on lapsille opetettu että isä käy töissä ja tienaa ja on parempi ihminen, kuin äiti joka on vaan kotona ja saa kuljeksia nurkissa ruokapalkalla.
Eipä ole kukaan tuolle mitään sanonut.. Hän määrää ja muut vikisee.
Mutta hän tekee rahaa.
Minä neuvottelen ihan jokaisesta hankinnasta mitä lapset tarvii ja joka kerta kuuntelen sen puhinan ja huokailun. Käyn meille ruokakaupassa ja soitan sieltä kassalta paljonko ostokset maksaa ja mies siirtää sen verran.. Kotona tarkistetaan onko jotain ylimääräistä.
Huomasin esim että jauheliha oli mennyt vahingossa vanhaksi ja siitä aivan kauhea valitus ja paha mieli, kuin maailma kaatuisi siihen.
Elän jatkuvassa inhottavassa olotilassa, kun haluaisi ettei olisi riitaa ja mies pahoilla mielin, mutta en onnistu. En sitten millään.
Tälläistä on pihin ja vittumaisen ukon kanssa.Ja ketähän tästä on syyttäminen? Kuka on sen valinnan tehnyt ja kuka joka päivä päättää sietää tuollaista?
Ne pahenee vuosien myötä. Miehet nimittäin. Tähän on tultu. En mä vuosia sitten olisi uskonut että mä kyselen mieheltä lupaa ostaa sukat jalkaani. Ja kaiken lisäksi tiedän pahoittavani sen mielen, kun ne ostan.
Jotkut kitisee ettei mies vie ulkomaille, meillä on taas tälläistä.Mutta vain sinä voit laittaa asialle stopin. Ole yhteydessä kuntasi sosiaalitoimeen, jotta saat alkuapua oman asunnon etsimiseen.
Olisi tärkeää myös, että löydät töitä. Onko sinulla koulutusta ja koska viimeksi olet ollut töissä? Onko siis suora paluu mahdollista, vai tarvitsetko uuden koulutuksen?
On työpaikka.. Ja sinne on palattava.
Miten luulet että maksan miehen tulojen mukaan menevät hoitomaksut ja hoidan autoni siihen kuntoon että pääsen töihin ja viemään lapset hoitoon? En millään.
Mene töihin on aina vastaus. Miltä tuntuu käydä töissä ja soitella silti miehelle että saanko ruokaan rahaa.. Miettiä hajoaako auto koska tien poskeen..
Katsotaan nyt kauanko kestän.
Miksi sinä maksaisit lasten hoitomaksut? Miksi ei isä? Miten sinä suostut kaikkeen tuohon? Et sinä tule tuota jaksamaan eikä sinun pitäisi edes joutua :(
Arvoisa AP,
Kuinka paljon maksat vuokraa kaksikerroksisen kaupunkiasunnon puolikkaasta ? Mitkä olisivat as. kulusi omassa vuokraluukussa ?
Olettaako mies että maksat ruuan 100 %, vai maksaako hän osuutensa ?
Miksi ette jaa kotitöitä ?
Oletteko keskustelleet tilanteesta ?
Saat palkkaa netto 2000 (?), elatusmaksut tai -tuet ja lapsilisät, sillä sinun pitäisi elättää itsesi ja lapsesi asut sitten kusipään kanssa tai yh:na tyttöjen kanssa. Asumistukea saatte / ette saa samoilla KELA:n ehdoilla kuin muutkin suomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
En koskaan varmaan kunnolla ymmärrä teitä nuorempia naisia mihin suostutte. En suostuisi muuttamaan yhteen kenenkään kanssa ilman avioliittoa, jos minulla itselläni olisi jo perhe. Avioliitossa on elatusvelvollisuus sekä perii kuoleman jälkeen.
Avoliitossa jos puoliso kuolee, jäät tyhjän päälle, perilliset potkivat ulos asunnostasikin, jos et omista sitä kokonaan itse.
Miehelläsi on täydellinen tilanne, hänellä on perhe, joka auttaa uralla etenemisessä (perheelliset etenee paremmin) ja jonka eteen hänen ei käytännössä tarvitse tehdä mitään ylimääräistä suhteessa siihen, että asuisi yksin. Sen sijaan hän saa seksiä, puolet vuokrasta, ja enemmän ilmaista ruokaa.
Ei se feminismi nyt niin kamalaa ole kuitenkaan, ilman sitä joutuu juuri tuollaisiin tilanteisiin. Ja ihmettelee että miten tässä näin kävi. Ei äiti voi enää ajatella pelkästään romantiikan kautta, pitää olla joku järki myös suhteissa. Ymmärrätkö, että lapsesi kärsivät tästä, jos ei nyt niin jossain vaiheessa, kun makselet moisen miehen ruokakuluja ja hoidat hänen kotiaan?
TÄMÄ
Tätä ketjua lukiessa tajusin, että ei olla Minna Canthin ajoista enää kaukana. Mihin se välissä ollut kehitys hävisi.
Vierailija kirjoitti:
Voi lapsi kulta. Ei se kaupungin asunto mitenkään automaattisesti tule. Niihin on kunnasta riippuen vuodenkin jonoa.
Ei tarvi kaupungin asuntoa , voi ottaa yksityiseltäkin , varsinkin lapsiperhe .
Esim Kela maksoi viimevuoden joulukuussa yli 30 000 taloudelle asumismenot vaikka ne menivät kuntakohtaisen ylärajan yli.
Ite oon ollu aina sitä mieltä, et kulujen puoliks laittaminen on tasa-arvosta. Toki on inhimillistä, että toinen on suostuu esim. lainaamaan rahaa, jos tilanne sen toiselta sallii.
Kelaa voisin itsekin kritisoida siitä, miksi oletetaan, että kumppani jotenkin elättäisi minua tms.. En siis opiskelijana saanut asumistukea, koska mies kävi töissä. Mikäli olisin asunut yksin olisin saanut asumistuen.
eroa..ei tuo ole elämää,haistata miehellesi pitkä p.... ja.lähe menee.tulotaso nousee ja elämä alkaa.
Harvoin on oltu näin syvällä Porvoon kunnan syövereissä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne. Itse kituutan ja kuuntelen kuinka kaikki on miehen. Olen omassa elämässäni kuin palvelija, joka tekee 24/7 hommia jotta saan asua perheeni kanssa, saamatta siitä yhtään mitään..
Ennen vanhaan piioillakin oli sentään joku palkka, minulla ei mitään.
Ja tiedän etten ole ainoa.
Tervetuloa vuoteen 2018.Tuskin kuitenkaan vaan yhtenä päivänä heräsit tähän tilanteeseen, ilman että sinulla oli missään kohtaa mahdollista vaikuttaa yhtään mihinkään?
Naisena ärsyttää nämä ruikutukset. Tiedän niin paljon näitä ihania "Äippyleitä", joita ei ole kiinnostelut kouluja käydä, kun krooninen vauvakuume on alkanut jo yläasteella. Tai jos jotain niin hädin tuskin on saatu joku lähäri-koulu käytyä. Sitten tietysti ilman mitään säästöjä tai vastaavia jäädään kotiin vuosiksi hoitamaan lapsia - ja jossain kohtaa alkaa se valitus. Mieskin alkaa olla ihan perseestä, mutta erota ei voi, koska ei ole tuloja eikä omaisuutta.
Eikö ihan oikeasti voisi toimia vähän fiksummin?
Koulutus on ja työpaikka. Kyllä alkoi. Viime kesänä kaikki oli vielä hyvin, sitten mies oikeasti sekosi. Tein illat töitä ja hoidin kaiken kotona. Väsyin ja jäin kotiin. Nyt mennään päivä kerrallaan. Jo pienikin hankinta saa miehen sekoamaan sukissaan ja stressaamaan. En tiedä mikä tuli.
Mulla ei kerta kaikkiaan ole varaa viedä lapsia hoitoon miehen tuloilla määrättyjen hoitomaksujen mukaan. Eikä autoa millä kulkea, kun ei ole rahaa laittaa sitä kuntoon.
Näin voi käydä. Ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ite oon ollu aina sitä mieltä, et kulujen puoliks laittaminen on tasa-arvosta. Toki on inhimillistä, että toinen on suostuu esim. lainaamaan rahaa, jos tilanne sen toiselta sallii.
Kelaa voisin itsekin kritisoida siitä, miksi oletetaan, että kumppani jotenkin elättäisi minua tms.. En siis opiskelijana saanut asumistukea, koska mies kävi töissä. Mikäli olisin asunut yksin olisin saanut asumistuen.
No olisit asunut yksin, ja antanut työssäkäyvän miehen itse maksaa koko vuokransa. Ennen ihmisillä ei ollut varaa asua yksin niin muuttivat yhteen. Nyt ei ole varaa asua yhdessä, niin muuttavat erilleen.
kyllä yleensä erossa äiti lapset saa,ja elatustuen heille.sano miehellesi että ero tulee jos touhu ei muutu,pakene vaikka turvakotiin jos tilanne eskaloituu sellaiseksi.ei kenenkään SIIS EI KENENKÄÄN PIDÄ ALISTUA tuollaiseen ,on vaan yksi elämä ja lapsetkin kärsii.toimi heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne. Itse kituutan ja kuuntelen kuinka kaikki on miehen. Olen omassa elämässäni kuin palvelija, joka tekee 24/7 hommia jotta saan asua perheeni kanssa, saamatta siitä yhtään mitään..
Ennen vanhaan piioillakin oli sentään joku palkka, minulla ei mitään.
Ja tiedän etten ole ainoa.
Tervetuloa vuoteen 2018.Tuskin kuitenkaan vaan yhtenä päivänä heräsit tähän tilanteeseen, ilman että sinulla oli missään kohtaa mahdollista vaikuttaa yhtään mihinkään?
Naisena ärsyttää nämä ruikutukset. Tiedän niin paljon näitä ihania "Äippyleitä", joita ei ole kiinnostelut kouluja käydä, kun krooninen vauvakuume on alkanut jo yläasteella. Tai jos jotain niin hädin tuskin on saatu joku lähäri-koulu käytyä. Sitten tietysti ilman mitään säästöjä tai vastaavia jäädään kotiin vuosiksi hoitamaan lapsia - ja jossain kohtaa alkaa se valitus. Mieskin alkaa olla ihan perseestä, mutta erota ei voi, koska ei ole tuloja eikä omaisuutta.
Eikö ihan oikeasti voisi toimia vähän fiksummin?
Koulutus on ja työpaikka. Kyllä alkoi. Viime kesänä kaikki oli vielä hyvin, sitten mies oikeasti sekosi. Tein illat töitä ja hoidin kaiken kotona. Väsyin ja jäin kotiin. Nyt mennään päivä kerrallaan. Jo pienikin hankinta saa miehen sekoamaan sukissaan ja stressaamaan. En tiedä mikä tuli.
Mulla ei kerta kaikkiaan ole varaa viedä lapsia hoitoon miehen tuloilla määrättyjen hoitomaksujen mukaan. Eikä autoa millä kulkea, kun ei ole rahaa laittaa sitä kuntoon.
Näin voi käydä. Ikävä kyllä.
Ja miehellä ei ole mitkään pienet tulot..
Esim kaikki kesken olleet rempat jäi kesken, hän ei pysty ostamaan niihin enää tarvikkeita. Hän laittaa kaiken sivuun mikä juoksevista kuluista jää. Välillä joudun suututtamaan hänet kun tilaan lapsille vaatetta, muutoin en viitsi sitä tehdä.
Ok eli et ole ollut kovin kartalla teidän taloudesta ennen lastakaan, jos et tiedä teidän menoja tai teillä on ollut täysin omat rahat. Mutta mies siis ilmeisesti kattaa teidän ruokakustannukset? Hyvähän se tosiaan on antaa toiselle oikeen lupa olla kotona, jos se toinen kuitenkin maksaa kaikesta puolet. :D Ihan vinkiksi, jos tätä lukee joku joka on vasta suunnittelemassa äitiyslomaa. Me ollaan ihan laskettu ruutupaperille meidän kaikki menot ja tulot äitiysloman ja hoitovaapaan ajalta ja sovittu miten toimitaan. Tällä hetkellä säästetään sitä varten molemmat, sillä yhteinenhän se lapsikin on. Ei jää kummallekaan mitään epäselvää. Tuona aikana rahat tulee olemaan yhteisiä. Muuten ollaan vaihdettu systeemiä sen mukaan mikä toimii milloinkin parhaiten. Joskus on mennyt kaikki rahat yhteiselle tilille ja ollaan yhdessä sovittu kaikki ostokset, joskus on maksettu enemmän 50-50 periaatteella ja kumpikin on saanut tuhlata ylimääräiset rahansa niin kuin lystää. Luin jostain, että perheessä pitäisi käydä budjettineuvottelut kerran vuodessa ja minusta se oli todella hyvä neuvo. On aikanakin auttanut meitä kovasti, kun on tajuttu, että voidaan muuttaa mallia aina tilanteen mukaan.