Mies huutaa joka päivä, olen ihan loppu
Meillä on yhteinen yritys ja stressi ja työpaine on välillä kova. Mies on tosi temperamenttinen ja suuttuu ihan pikkuasioistakin. (Esim jos tavara hukassa) Huutaa ja raivoaa mulle joka päivä. Hän on paljon taitavampi firman jutuissa ja suuttuu, kun en ole yhtä hyvä ja nopea. Tai jos joku asia ei mene suunnittelmien mukaan, alkaa raivoaminen. Tai jos esim pyytää käymään luonaan niin karjuu heti mun nimeä, koskaan ei ensin pyydä neutraalisti käymään.
Olen ihan hajalla tästä työmäärästä ja miehen jatkuvasta raivoamisesta. Joskus jos mies nåkee että kovasti pahoitan mieleni, saattaa pyytää myöhemmin anteeksi, mutta sama meno jatkuu seuraavana päivänä.
Haluaisin vaan purkaa pahaa oloani jollekin, mutta en jotenkin kehtaa ystävillekään kertoa koko tilannetta, kun jollain lailla haluan kuitenkin suojella miestä, ei se koko ajan ilkeä ole ja on meillä hyviäkin hetkiä ja joskus jopa päiviä.
Pidän meidän työstä, mutta tämä tilanne on ihan kestämätön. Olen koko ajan ihan varpaillaan ja varuillaan, että mitä seuraavaksi.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Ap, keskustelet tuosta huutamisesta kun hän on seuraavan kerran rauhallinen, sanot että vaikka onkin stressaantunut, sinulle ei saa huutaa, se on väärin ja et aio sitä enää sietää.
Ja tästä lähtien joka ainoa kerta kun nostattaa ääntään sulle, poistu tilanteesta. Menet toiseen huoneeseen ja vaikka seuraisi, menet yhä pois. Palaat takaisin vasta kun huuto loppuu. Toista se ettei hänellä ole oikeutta huutaa sinulle.
Mun mies myös tykkäs huutaa, totesin että mitä saan tehdä vastapainoksi. Oli ihmeissään että mitä tarkoitan, sanoin että jos hän purkaa pahaa oloaan noin minuun niin minäkin saan varmaan purkaa pahan olon takaisin häneen, miten olisi avokämmenellä hänen naamaansa. Oli hiljaa ja pikku hiljaa huutaminen loppui. Tämä tietysti toimi vaan siksi että hän tietää että hyvinkin voin toteuttaa uhkaukseni.
Kuka haluaa jakaa elämänsä sellaisen miehen kanssa, jolle pitää erikseen kertoa, että huutaminen on väärin?
Vierailija kirjoitti:
Loisit ja laiskottelet siis miehesi perustamassa yrityksessä.
Mene muualle töihin.
Olipas hölmö kommentti.
Jos ja kun on yhteinen yritys, ei siitä nyt noin vaan mennä muualle töihin varsinkaan, kun ymmärtäkseni ap tykkää työstään, kunhan saisi tehdä sen rauhassa.
Hän ei loisi, vaan tekee työtä.
Ap, jos et ole yhtä nopea kuin miehesi, se on hänen ongelmansa.
Nimenomaan hänen pitäisi sopeutua, ei sinun.
Joku tuolla ehdotti raivokohtauksien kuvaamista. Tee se!
Miksi ap:n tässä mitään pitäisi tehdä?
Mieshän se huutaa ja raivoaa. Hänellä ne hälytyskellot pitäisi soida.
Ei se muutu
Elämäsi voisi olla parempi Ihmisiä on muitakin .Yksi riittää pilaamaan kokonaisen elämän
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuollaisessa voi kukaan elää. Onko miehesi aivan apina kun ei osaa hillitä yhtään itseään? Sinä olet lapanen joka antaa kohdella itseään noin, minä huutaisin takaisin että pää kiinni ja lähtisin pois, pitäkööt tunkkinsa jos ei osaa käyttäytyä kuin ihminen.
Sinä sairastut tuosta ihan kohta, mitäs mies sitten tekee kun joutuu tekemään sunkin työt?
Mä en sitä huutokilpailua voita jos lähden takaisin huutaamaan, kokeiltu on. Jos yritän lähteä tilanteesta, mies suuttuu aivan älyttömän paljon. Sekin on kokeiltu. Ja jotenkin alkaa tuntua, että kaikki on vaan omaa vikaa, sekin että mies huutaa.
-Ap
Mikä ihmeen huutokilpailu. Toteat vain asiallisesti, että enää kuuntele huutoa.
Mies huolehtikoon omasta käytöksestään. Sinä huolehdit omastasi. Leuka pystyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan aluksi etsit työpaikan muualta kun miehen yrityksestä, tilanne voi korjaantua jo sillä.
Jos se ei auta, vaan mies huutaa sulle kotona, niin pistät lusikat jakoon.Mutta kun tämä ei ole mikään mieheni yritys, vaan ihan yhdessä perustettu, yhteisessä omistuksessa ja yhdessä pyöritetään. En mä halua tätä lopettaa, ja tiedän että homma ei pyörisikään ilman minua. Joku muu ratkaisu tähän pitää olla kun se että mä hylkään yritykseni. Miehen käytökseen tässä pitäisi saada muutos, mutta miten?
-Ap
Ostat miehen ulos yrityksestä tai myyt osasi yrityksestä miehelle.
Jos kumpikaan edellisistä ei käy, niin pysyt yrityksen osakkaana, mutta teet siellä vähemmän töitä kun nyt ja hankit itsellesi muun työn.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap:n tässä mitään pitäisi tehdä?
Mieshän se huutaa ja raivoaa. Hänellä ne hälytyskellot pitäisi soida.
Totta. Ap:nä kysyisin mieheltä, minkälaisia ratkaisumalleja hänellä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan aluksi etsit työpaikan muualta kun miehen yrityksestä, tilanne voi korjaantua jo sillä.
Jos se ei auta, vaan mies huutaa sulle kotona, niin pistät lusikat jakoon.Mutta kun tämä ei ole mikään mieheni yritys, vaan ihan yhdessä perustettu, yhteisessä omistuksessa ja yhdessä pyöritetään. En mä halua tätä lopettaa, ja tiedän että homma ei pyörisikään ilman minua. Joku muu ratkaisu tähän pitää olla kun se että mä hylkään yritykseni. Miehen käytökseen tässä pitäisi saada muutos, mutta miten?
-ApOstat miehen ulos yrityksestä tai myyt osasi yrityksestä miehelle.
Jos kumpikaan edellisistä ei käy, niin pysyt yrityksen osakkaana, mutta teet siellä vähemmän töitä kun nyt ja hankit itsellesi muun työn.
Hyvä neuvo.
Sen verran ihmettelen, että siellä työpaikallako vain raivotaan ja huudetaan?
Tullaan kotiin ja ollaan onnellisia?
Jos mun mies kohtelisi minua huonosti töissä, asia ei jäisi siihen. Kotona olisi kylmä kohtelu, niin kauan, että mies tiedoistaisi omat ongelmat ja ratkaisut niihin.
Mies on stressaantunut ja häntä ärsyttää ap:n söhrääminen. Pahasti stressaantuneen (burnout) ihmisen mielestä pienikin virhe tai epäonnistuminen tuntuu maailmanlopulta...että korttitalo romahtaa jos yhdenkin kortin poistaa tai laittaa huolimattomasti.
Teidän pitää palkata yritykseen lisää työntekijöitä tai vähentää hommia. Jos se ei ole mahdollista niin sitten toiminta ei ole kannattavaa ja kannattaa lopettaa. Siirrytte molemmat palkkatyöläisiksi.
Raivon partaalla mies ei varmasti ymmärrä järkipuhetta. Jätät vain kuuntelematta ja annat huutaa huutamistaan. Kun rauhoittuu (vaikka vasta seuraavana päivänä) niin alat keskustella asiasta. Kerrot miltä sinusta tuntuu ja että tuo on henkistä väkivaltaa. Ei välttämättä usko, mutta voit lähettää hänelle vaikka linkkejä missä kerrotaan henkisestä väkivallasta. Tuollaisesta voi olla vaikea päästä itse pois. Kun saat miehen ymmärtämään lopulta, että vika on hänessä eikä sinussa niin miessakit kautta voi saada ihan ilmaista apua väkivaltaisille ja henkistä väkivaltaa harjoittaville miehille jos mies itse hankkii sitä apua. Kannataa googlata miessakit. Riittää henkinen väkivalta ja pelko siitä että saattaa toimia väkivaltaisesti. Ei tarvitse olla lyönyt.
Jos miehellä onkin piilevä diabetes. Eräässä lehtijutussa kerrottiin että sokeri arvojen heittely aiheuttaa raivokohtauksia, jolle ihminen ei mahda mitään.
Kiitos kaikille kommenteista, hyviä pointteja. Me tosiaan teemme kotona töitä (satunnaisia työreissuja lukuunottamatta) ja työn ja vapaa-ajan raja on ihan hämärtynyt. Siis kun joku kyseli, että huutaako vain töissä.
Asian puheeksi ottaminen rauhallisena hetkenä on niin vaikeeta, kun kerrankin olisi tosiaan rauhallinen hetki eikä kukaan huuda, niin ei malttaisi rikkoa sellaista hetkeä.
Melkein pahimpia tilanteita on sellaiset kun mies kilahtaa ihan täysin muiden ihmisten läsnäollessa. Tällä viikolla mokasin yhden jutun (ei tosiaan mitään peruuttamatonta, lopulta vei ehkä 10 min korjata asia) ja mies alkoi huutamaan ja raivoamaan ja paikalla oli yksi meidän työtuttu. Jotenkin niin hävettää tommosissa tilanteissa, tuntuu että mies nolaa itsensä, meidän firman ja minut aika isosti.
-Ap
Kuulostaa ihan omilta vanhemmiltani. Ja sen lapsuuden rikkomia jälkiä yritän korjata yhä tänä päivänä terapian avulla.
Mun mies on helposti vihastuva luonne. Siihen on todella vaikea vaikuttaa puhumalla, koska kyse on stressin lisäksi jonkinlaisesta impulsiivikontrollin ja pitkäjänteisyyden puutteesta. Hän ei siedä stressiä ja vastoinkäymisiä. Tosiaan hän huutaa, kun on itse hukannut tavaransa tai joku muu on ärsyttänyt häntä.
Raivoaminen, kiroilu ja tavaroiden paiskominen oli lopulta arkipäivää. Mies sanoi, ettei mun tarvitse ottaa sitä henkilökohtaisesti. Ei hän ymmärtänyt, vaikka selitin, miten paha mieli minulle tuollaisesta tulee. Ja olihan se ihan tahallista, että esim. ovia ja tavaroita paiskotaan aamuisin, kun minä saisin vielä nukkua ja mies joutuu heräämään töihin.
Hakekaa apua ennen kuin tilanne lähtee käsistä. Minä kilttinä ja ymmärtäväisenä turruin mieheni käytökseen, vaikka sisimmässäni tunsin, ettei hän arvosta ja välitä tunteistani. Meillä tilanne paisui mahdottomaksi, kun miehen isä kuoli. Jouduin kestämään aivan kohtuutonta käytöstä. Lopulta mies riidan päätteeksi rikkoi seiniä, oven ja tavaroitani sekä ropisti minua kädestä.
Voit valita, haluatko yrittää kaikesta huolimatta. Jos aiot yrittää kestää, on miehen luvattava muuttua ja tehtävä sen vuoksi jotain. Jokin yhteinen keskusteluapu olisi hyväksi. Harmi, ettei mihinkään vihanhallintaryhmään taida päästä, ennen kuin on vähintään hakannut jonkun...
Et ole ainoa joka on samassa tilanteessa. Mieheni on kiivas luonteinen ollut aina. Olen sanonutkin ystävilleni leikilläni mm. näin " miehelläni on niin tasainen luonne, se on aina vihainen ", tai mieheni on kuin dynamiittia ilman sytytyslankaa"...... Joo;o. Jotkut vaan on, vaikka nää raivari ukot olisivat kenen kanssa tahansa naimisissa, samanlaisia sinkoilijoita he olisivat. Tai sitten he olivat hyvin nopeasti yksin riehumassa.
Luonne on sukuvika osittain, appiukkokin oli samanlainen pommi -Pate.
Mun ukko ei nyt päivittäin viskele tavaroita, mut aika monta kertaa vuoden aikana ( vuosikymmenten). On lentänyt kännykät, tuolit, jouluvalot, valokuvat, kynät ....... No , nykyään alkaa jo ikäkin hillitä liian raskaiden heittely :) Kannattaa puhua tai sivuta ainakin aihetta, kun tilanne on rauhallinen.
Epäilen kyllä suuresti, että miehet eivät kestä edes vihjaustakaan mistään väkivaltaryhmä keskustelusta.
Se ei vaan raivoisa luonteisten ukkojen ( omanikin) "järjestelmään" sovi. Olen maininnut hänelle kerran asiasta, ja toista kertaa en mainitse.
Joskus ukon raivotessa ja huutaessa hän ikäänkuin itse kiihdyttää itseään yhä hurjempaan raivoon,
kiihtyy sellaisiin hypnoosiin, että siihen jos sanot yhtään mitään tai katsotkin siihen suuntaan, mitään ei voi taata. Ja ne anteeksi pyynnöt, mitä ne on ? Minä en oo niitä koskaan kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan aluksi etsit työpaikan muualta kun miehen yrityksestä, tilanne voi korjaantua jo sillä.
Jos se ei auta, vaan mies huutaa sulle kotona, niin pistät lusikat jakoon.Mutta kun tämä ei ole mikään mieheni yritys, vaan ihan yhdessä perustettu, yhteisessä omistuksessa ja yhdessä pyöritetään. En mä halua tätä lopettaa, ja tiedän että homma ei pyörisikään ilman minua. Joku muu ratkaisu tähän pitää olla kun se että mä hylkään yritykseni. Miehen käytökseen tässä pitäisi saada muutos, mutta miten?
-Ap
Sanot että tiedät että mies ei pärjää yksin mutta jos se ei lopeta karjumista, se joutuu jatkossa pärjäämään yksin. Ei tuossa muu oikeasti auta. Eli aina kun mies korottaa ääntään, lopetat työnteon ja sanot että se jatkuu vasta kun mies lopettaa karjumisen. Ja sitten teet tuota kunnes mies on oikeasti tajunnut ettei hänen huutonsa tehoa.
Samaa kaavaa me täällä ajetaan-han