Lue keskustelun säännöt.
Mies huutaa joka päivä, olen ihan loppu
17.03.2018 |
Meillä on yhteinen yritys ja stressi ja työpaine on välillä kova. Mies on tosi temperamenttinen ja suuttuu ihan pikkuasioistakin. (Esim jos tavara hukassa) Huutaa ja raivoaa mulle joka päivä. Hän on paljon taitavampi firman jutuissa ja suuttuu, kun en ole yhtä hyvä ja nopea. Tai jos joku asia ei mene suunnittelmien mukaan, alkaa raivoaminen. Tai jos esim pyytää käymään luonaan niin karjuu heti mun nimeä, koskaan ei ensin pyydä neutraalisti käymään.
Olen ihan hajalla tästä työmäärästä ja miehen jatkuvasta raivoamisesta. Joskus jos mies nåkee että kovasti pahoitan mieleni, saattaa pyytää myöhemmin anteeksi, mutta sama meno jatkuu seuraavana päivänä.
Haluaisin vaan purkaa pahaa oloani jollekin, mutta en jotenkin kehtaa ystävillekään kertoa koko tilannetta, kun jollain lailla haluan kuitenkin suojella miestä, ei se koko ajan ilkeä ole ja on meillä hyviäkin hetkiä ja joskus jopa päiviä.
Pidän meidän työstä, mutta tämä tilanne on ihan kestämätön. Olen koko ajan ihan varpaillaan ja varuillaan, että mitä seuraavaksi.
Kommentit (107)
sulla on liian feministinen suhde. huutajaa todellaan ehottomasti
eikä silloin kuin itselle sopii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä muutenkaan huutamista toiselle. Molemmat on aikuisia niin asia pitäisi pystyä toiselle aikuiselle puhumalla hoitamaan. Oli kumpi hyvänsä oikeassa tai väärässä. Silloin ei kunnioita toista jos huutaa asiat. Huutaja yrittää varmaan nostaa oman asiansa apsoluutiseksi totuudeksi mitä enemmän huutaa. Vaikka toinen ei vaikka osaa jotain tai tekee väärin jotain niin ei sitä huudeta. Parisuhde ei sitä muuta. Muutenhan pitäisi huutaa kaikille muillekin
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuollaisessa voi kukaan elää. Onko miehesi aivan apina kun ei osaa hillitä yhtään itseään? Sinä olet lapanen joka antaa kohdella itseään noin, minä huutaisin takaisin että pää kiinni ja lähtisin pois, pitäkööt tunkkinsa jos ei osaa käyttäytyä kuin ihminen.
Sinä sairastut tuosta ihan kohta, mitäs mies sitten tekee kun joutuu tekemään sunkin työt?
Olen samaa mieltä.
Mahtaako ap vielä kuunnella huutoa?
En ikimaailmassa pystyisi olemaan suhteessa mieheen, joka huutaa mulle! Sama kuin lyömisen kanssa. Heti pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Annat maistaa omaa lääkettään ja kasvatat munat itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mahtaako ap vielä kuunnella huutoa?
Tää on ihan hyvä esimerkki kaikille vastaavassa tilanteessa oleville. Ja kiinostaisi myös tietää miten eteni.
Mä tekisin niin, että ensin varmistaisin, että mies todella tajuaa oman käytöksensä. Eli videoisin sen vaikka salaa ja näyttäisin. Sitten kertoisin, että tämä ei käy minulle. Tämä keskustelu toki siis rauhallisena hetkenä.
Sanoisin, että seuraavan kerran kun alkaa huutamaan, kävelen ulos ovesta, enkä palaa enää samana päivänä töihin.
Ja seuraavan kerran kun huutaa, lähden jälleen saman tien pois, enkä tule samana enkä seuraavana päivänä töihin.
Tuossa kohtaa ihminen jo tajuaa. Ja jos ei tajua, vaan käy esim. käsiksi, on ongelma sitten jo ihan toisella tasolla.
SInun asiasi ei ole ratkoa miehesi käytöstä, vaan omaasi. Sinä annat nyt huutaa itsellesi, miten siis lopetat sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitus on vuodelta 2018 eli 7 vuotta vanha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuollaisessa voi kukaan elää. Onko miehesi aivan apina kun ei osaa hillitä yhtään itseään? Sinä olet lapanen joka antaa kohdella itseään noin, minä huutaisin takaisin että pää kiinni ja lähtisin pois, pitäkööt tunkkinsa jos ei osaa käyttäytyä kuin ihminen.
Sinä sairastut tuosta ihan kohta, mitäs mies sitten tekee kun joutuu tekemään sunkin työt?
Meillä on sama tilanne, kuin ap.llä, mutta ei siinä auta takaisin huutaminenkaan. Mies ei edes anna huutaa/ei kuuntele vaan huutaa kahta kovemmin päälle.
Viimeksi tänään sanoin miehelle, etten uskalla puhua enää yhtään mitään, kun kaikki ymmärretään tahallaan väärin ja huuta olkaa heti. Omaa mielipidettä ei voi sanoa ollenkaan mihinkään asiaan, vaan siitä suututaan heti. Mies ei siedä ollenkaan sitä, että minulla on joku eri mielipide jostakin asiasta, kuin hänellä.
Jotenkin hän ilmeisesti kokee uhkana sen, että minä osaan ajatella. Ja jos mies tekee jotakin asiaa päin persettä ja minä menen neuvomaan, niin helvetti on irti. Sitten, kun hän kysyy neuvoa naapurin Pentiltä ja Pentti neuvoo samalla tavalla, kuin minä niin mies tulee mulla pokkana selittämään, että pentti sanoi, että se asia kannattaa tehdä niin ja näin.
Ja ohittaa täysin sen, että minä olin sanonut ihan samaa.
Kerran pyysi minua tuomaan kaupasta jotain maalaustavaroita, ja kun menin kauppaan siellä ei niitä ollut. Soitin sitten miehelle ja huuto alkoi tietenkin heti, että kyllä siellä eilen oli. Minä sanoin, että ei tarvitse huutaa ja ettei täällä vaan nyt ole, näänhän minä.
Mies kävi sitten itse myöhemmin kaupassa ja kuulin, kun hän seuraavan päivänä kertoi puhelimessa naapurin pentille, että hän oli katsonut väärin, eikä siellä ollut sitä mitä oli minulla haetuttanut. Ei kertonut minulle ollenkaan, että oli itse ollut ollut väärässä, eikä tietenkään anteeksi pyyntöjä, niitä ei tule koskaan.
Mies ei koskaan voi myöntää, että on väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että sellaisia (vanhoja) aloituksia palstan spermaviemäreiltä.
Joskus sitä miettii oletteko edes oikeustoimikelpoisia kun ette kykene alkeellisiinkaan päätöksiin omatoimisesti
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on helposti vihastuva luonne. Siihen on todella vaikea vaikuttaa puhumalla, koska kyse on stressin lisäksi jonkinlaisesta impulsiivikontrollin ja pitkäjänteisyyden puutteesta. Hän ei siedä stressiä ja vastoinkäymisiä. Tosiaan hän huutaa, kun on itse hukannut tavaransa tai joku muu on ärsyttänyt häntä.
Raivoaminen, kiroilu ja tavaroiden paiskominen oli lopulta arkipäivää. Mies sanoi, ettei mun tarvitse ottaa sitä henkilökohtaisesti. Ei hän ymmärtänyt, vaikka selitin, miten paha mieli minulle tuollaisesta tulee. Ja olihan se ihan tahallista, että esim. ovia ja tavaroita paiskotaan aamuisin, kun minä saisin vielä nukkua ja mies joutuu heräämään töihin.
Hakekaa apua ennen kuin tilanne lähtee käsistä. Minä kilttinä ja ymmärtäväisenä turruin mieheni käytökseen, vaikka sisimmässäni tunsin, ettei hän arvosta ja välitä tunteistani. Meillä tilanne paisui mahdottomaksi, kun miehen isä kuoli. Jouduin kestämään aivan koh
Mitä on " ropisti kädestä " ?
Vierailija kirjoitti:
Mä tekisin niin, että ensin varmistaisin, että mies todella tajuaa oman käytöksensä. Eli videoisin sen vaikka salaa ja näyttäisin. Sitten kertoisin, että tämä ei käy minulle. Tämä keskustelu toki siis rauhallisena hetkenä.
Sanoisin, että seuraavan kerran kun alkaa huutamaan, kävelen ulos ovesta, enkä palaa enää samana päivänä töihin.
Ja seuraavan kerran kun huutaa, lähden jälleen saman tien pois, enkä tule samana enkä seuraavana päivänä töihin.
Tuossa kohtaa ihminen jo tajuaa. Ja jos ei tajua, vaan käy esim. käsiksi, on ongelma sitten jo ihan toisella tasolla.
SInun asiasi ei ole ratkoa miehesi käytöstä, vaan omaasi. Sinä annat nyt huutaa itsellesi, miten siis lopetat sen?
Tämä.
Ei tuollaista kuulu sietää. Itse nuorempana olin vuosia tuollaisen huutajan kanssa, ja muserruin täysin. Vaikka sanoin ahdistavasta käytöksestä hänelle, hän ei lopettanut tapaansa ja väitti minua yliherkäksi. Joskus hän teki fyysisesti uhkaavia liikkeitä kuten paiskoi asioita tai säikäytteli esittämällä että käy päälle. Väitti sitten tietenkin ettei koskaan kävisi päälle, mutta ei se pelkoa poistanut. Jossain vaiheessa olin jo ihan hajalla pelkästä vihaisesta ilmeestä. Ihmetteli kovasti kun ilmoitin haluavani erota, kun eihän hän ole koskaan edes lyönyt. Ulkopuolisille hän väitti että minulla on mielenterveysongelmia, ja tottahan hän puhui jos jatkuva ahdistus ja pelkotila lasketaan ongelmaksi. Onneksi terapeutti totesi että ex on se hullu, en minä.
Haukkuuko hän siis sinua vai huutaako muuten turhautumistaan, kun olet paikalla? Jos huutaa ja suuttuu muuten vaan pienistä vastoinkäymisistäNiin tee samoin. Ja ala karjumaan sellaisella hetkellä kun miehesi on rauhallisella mielellä. Pudota vaikka vahingossa aterinkori kun tyhjennät tiskikonetta. Kiroa ja manaa lujalla äänellä. Käytä samoja ilmauksia kuin miehesi. Näin hän voi ymmärtää miltä tuollainen kypsymätön vihan ilmaisu tuntuu toisesta. Aito ymmärrys miltä toisesta tuntuu voi auttaa muuttamaan omaa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Voisko toimia että nauhoitat sitä huutoa ja kysyt mieheltäsi jonain rauhallisena hetkenä että haluaisiko miehesi olla tuon kohteena.
Ei tuollaisten hullujen kanssa toimi tuokaan. Testasin ex-mieheen tätä, ja mies kieltäytyi katsomasta ja syytti sekopääksi ja että hänellä on oikeus "intimiteettiin". Hän ei koskaan kyennyt katsomaan peiliin, vaan selitti minulle että kyse on vain erilaisista kommunikointitavoista. Hän käytti myös uskomattoman ilkeää ja rumaa kieltä, ja jälkikäteen sanoi että eihän kukaan tarkoita mitä sanoo vihaisena. Tutuille hän naureskeli minun olevan herkkähipiäinen ja huumorintajuton. Hän ei koskaan myöntänyt että tuollainen huutaminen on henkistä väkivaltaa, ei koskaan nähnyt vikaa itsessä.
Kamalan itkuinen olo vieläkin.
Ap