Onko oikein anopilta vaatia, että näemme/kyläilemme hänen luonaan joka viikko?

Vierailija kirjoitti:

Meikä on mukava anoppi. En käy kylässä, enkä koskaan pyydä meille kylään. En kuuna päivänä tuppaudu poikien perhe-elämään.

Ilmeisesti et ole kenenkään Av-mamman anoppi?  Harmi.  ;-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsenlapset ja isovanhemmat voivat olla tärkeitä toisilleen, vaikkei anoppi ja miniä olisikaan.

En ylenkatsoisi välittävää isovanhempaa kellon takia.

Tämä.

Muista sinä miniä, joka et tule anoppisi kanssa toimeen, että anoppisi ei ole anoppi lapsellesi, vaan hänen isoäitinsä!  Lapsella on oikeus häneen ja toisinpäin, vaikka et sitä tarpeelliseksi näekään.

Mutta tottakai itsekin olen sitä mieltä, että perhe suunnittelee menonsa ja aikataulunsa itse, mutta toivon, että anoppilakin siihen sisällytetään.

Vielä yksi asia: Miniän ja anopin suhteessa on aina KAKSI osapuolta. Toivon, että joku päivä myös anopit rohkenevat tulla tänne kertoilemaan tarinoita kauheista miniöistään. Lähes aina on niin, että "niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan".

Lapsen äiti on lapsen huoltaja. Hän on lain edessä velvollinen huolehtimaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja kehityksestä. Hän päättää.

Lapsen isoäidillä ei ole lapseen mitään oikeuksia.

Muista sinä tämä. Kunnioita lapsen vanhempaa ja käyttäydy.

Tuossa viestissäni ei todellakaan ollut kyse mistään huoltajuudesta. Lueppa uudelleen ja ajattele, mitä luet ja yritä edes ymmärtää. Itselläni on monta miniää ja no problems.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsenlapset ja isovanhemmat voivat olla tärkeitä toisilleen, vaikkei anoppi ja miniä olisikaan.

En ylenkatsoisi välittävää isovanhempaa kellon takia.

Tämä.

Muista sinä miniä, joka et tule anoppisi kanssa toimeen, että anoppisi ei ole anoppi lapsellesi, vaan hänen isoäitinsä!  Lapsella on oikeus häneen ja toisinpäin, vaikka et sitä tarpeelliseksi näekään.

Mutta tottakai itsekin olen sitä mieltä, että perhe suunnittelee menonsa ja aikataulunsa itse, mutta toivon, että anoppilakin siihen sisällytetään.

Vielä yksi asia: Miniän ja anopin suhteessa on aina KAKSI osapuolta. Toivon, että joku päivä myös anopit rohkenevat tulla tänne kertoilemaan tarinoita kauheista miniöistään. Lähes aina on niin, että "niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan".

Lapsen äiti on lapsen huoltaja. Hän on lain edessä velvollinen huolehtimaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja kehityksestä. Hän päättää.

Lapsen isoäidillä ei ole lapseen mitään oikeuksia.

Muista sinä tämä. Kunnioita lapsen vanhempaa ja käyttäydy.

Tuossa viestissäni ei todellakaan ollut kyse mistään huoltajuudesta. Lueppa uudelleen ja ajattele, mitä luet ja yritä edes ymmärtää. Itselläni on monta miniää ja no problems.

Luepa, ei lueppa.

Lue itse mitä kirjoitin.

Isovanhemmalla EI OLE mitään oikeuksia lapsenlapseen. Eli ihan turha elämöidä. Käyttäydy ja kunnioita niin sillä pärjäät pisimmälle. ”Oikeuksia” vaatimalla ja besserwisseröimällä et pääse yhtikäs mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Meikä on mukava anoppi. En käy kylässä, enkä koskaan pyydä meille kylään. En kuuna päivänä tuppaudu poikien perhe-elämään.

Voi niin ja  kun elämässä on niin paljon muuta kivempaa, kuin kiukuttelevat ja sottaavat lastenlapset. (joskus kyllä heitä on kiva pitää sylissä).  On risteilyt, Espanjat, yms... Elämä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsenlapset ja isovanhemmat voivat olla tärkeitä toisilleen, vaikkei anoppi ja miniä olisikaan.

En ylenkatsoisi välittävää isovanhempaa kellon takia.

Tämä.

Muista sinä miniä, joka et tule anoppisi kanssa toimeen, että anoppisi ei ole anoppi lapsellesi, vaan hänen isoäitinsä!  Lapsella on oikeus häneen ja toisinpäin, vaikka et sitä tarpeelliseksi näekään.

Mutta tottakai itsekin olen sitä mieltä, että perhe suunnittelee menonsa ja aikataulunsa itse, mutta toivon, että anoppilakin siihen sisällytetään.

Vielä yksi asia: Miniän ja anopin suhteessa on aina KAKSI osapuolta. Toivon, että joku päivä myös anopit rohkenevat tulla tänne kertoilemaan tarinoita kauheista miniöistään. Lähes aina on niin, että "niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan".

Lapsen äiti on lapsen huoltaja. Hän on lain edessä velvollinen huolehtimaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja kehityksestä. Hän päättää.

Lapsen isoäidillä ei ole lapseen mitään oikeuksia.

Muista sinä tämä. Kunnioita lapsen vanhempaa ja käyttäydy.

Tuossa viestissäni ei todellakaan ollut kyse mistään huoltajuudesta. Lueppa uudelleen ja ajattele, mitä luet ja yritä edes ymmärtää. Itselläni on monta miniää ja no problems.

Luepa, ei lueppa.

Lue itse mitä kirjoitin.

Isovanhemmalla EI OLE mitään oikeuksia lapsenlapseen. Eli ihan turha elämöidä. Käyttäydy ja kunnioita niin sillä pärjäät pisimmälle. ”Oikeuksia” vaatimalla ja besserwisseröimällä et pääse yhtikäs mihinkään.

Kauhu-miniän kannattaisi ottaa "peili" käteen ja pian. Useimmiten syyllisen näkee sieltä, mikäli ei tule toimeen ihmisten kanssa. Näin se vaan menee...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsenlapset ja isovanhemmat voivat olla tärkeitä toisilleen, vaikkei anoppi ja miniä olisikaan.

En ylenkatsoisi välittävää isovanhempaa kellon takia.

Tämä.

Muista sinä miniä, joka et tule anoppisi kanssa toimeen, että anoppisi ei ole anoppi lapsellesi, vaan hänen isoäitinsä!  Lapsella on oikeus häneen ja toisinpäin, vaikka et sitä tarpeelliseksi näekään.

Mutta tottakai itsekin olen sitä mieltä, että perhe suunnittelee menonsa ja aikataulunsa itse, mutta toivon, että anoppilakin siihen sisällytetään.

Vielä yksi asia: Miniän ja anopin suhteessa on aina KAKSI osapuolta. Toivon, että joku päivä myös anopit rohkenevat tulla tänne kertoilemaan tarinoita kauheista miniöistään. Lähes aina on niin, että "niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan".

Lapsen äiti on lapsen huoltaja. Hän on lain edessä velvollinen huolehtimaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja kehityksestä. Hän päättää.

Lapsen isoäidillä ei ole lapseen mitään oikeuksia.

Muista sinä tämä. Kunnioita lapsen vanhempaa ja käyttäydy.

Tuossa viestissäni ei todellakaan ollut kyse mistään huoltajuudesta. Lueppa uudelleen ja ajattele, mitä luet ja yritä edes ymmärtää. Itselläni on monta miniää ja no problems.

Luepa, ei lueppa.

Lue itse mitä kirjoitin.

Isovanhemmalla EI OLE mitään oikeuksia lapsenlapseen. Eli ihan turha elämöidä. Käyttäydy ja kunnioita niin sillä pärjäät pisimmälle. ”Oikeuksia” vaatimalla ja besserwisseröimällä et pääse yhtikäs mihinkään.

Kauhu-miniän kannattaisi ottaa "peili" käteen ja pian. Useimmiten syyllisen näkee sieltä, mikäli ei tule toimeen ihmisten kanssa. Näin se vaan menee...

Minun anoppini kylläkin kuoli vuonna 2005.

Jo isoäiti marssii banderollan kanssa puolustamassa oikeuksiaan, niin ihan itse ryssii siinä asiansa.

Ohis

Mulla oli kyllä maailman paras anoppi. Otti ja kuoli ennenkuin meidän lapsi syntyi ja jätti perinnöksi miljoonaomaisuuden.

Suomi -maa, joka on täynnä mielenterveysongelmia ja silti joidenkin on vaikea ymmärtää, että oikeasti on olemassa sairaita ihmisiä, jotka valitettavasti ovat joidenkin anoppeja.

Jännä että mulla ainoa ongelmia tuottava ihmissuhde tällä hetkellä on anoppi. Millä tavalla anoppien asianajaja perustelet väitteesi, kun anopilla on tapana helikopteroida meidän koko elämäämme? Minä en helikopteroi hänen ja apen elämää, joten en nyt ihan ymmärrä miten metsä tässä vastaa kun huudan?

Onkohan poika lapsen kasvatuksessa joku mikä tekee naisesta hirviön, mikään muu ei selitä naisten anoppien kauheutta. Harvoin miehet valittavat anopin olevan perkeleestä seuraava, alaspäin.

Vai onko miniät niin tossukkoja, että eivät osaa puhua.

Kyllä minä anoppina ja isoäitinä haluaisin lasteni perheiden tulevan käymään kolme kertaa viikossa, mutta kyllä nuo sanovat, että nyt mennään sinne tänne ja tuonne ja nyt ollaan väsyneitä ja kotoillaan. Välillä poikani sanoo että nyt on täällä käyty niin usein, että seuraavaksi tullaan joulun jälkeen.

Toisaalta sisarukset ovat niin hyvissä väleissä ja minun kotiini mahtuu että whatsup ryhmässä sopivat, koska tavataan porukalla äidin luona, tosin enemmän haluavat nähdä toistensa lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsenlapset ja isovanhemmat voivat olla tärkeitä toisilleen, vaikkei anoppi ja miniä olisikaan.

En ylenkatsoisi välittävää isovanhempaa kellon takia.

Tämä.

Muista sinä miniä, joka et tule anoppisi kanssa toimeen, että anoppisi ei ole anoppi lapsellesi, vaan hänen isoäitinsä!  Lapsella on oikeus häneen ja toisinpäin, vaikka et sitä tarpeelliseksi näekään.

Mutta tottakai itsekin olen sitä mieltä, että perhe suunnittelee menonsa ja aikataulunsa itse, mutta toivon, että anoppilakin siihen sisällytetään.

Vielä yksi asia: Miniän ja anopin suhteessa on aina KAKSI osapuolta. Toivon, että joku päivä myös anopit rohkenevat tulla tänne kertoilemaan tarinoita kauheista miniöistään. Lähes aina on niin, että "niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan".

Lapsen äiti on lapsen huoltaja. Hän on lain edessä velvollinen huolehtimaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja kehityksestä. Hän päättää.

Lapsen isoäidillä ei ole lapseen mitään oikeuksia.

Muista sinä tämä. Kunnioita lapsen vanhempaa ja käyttäydy.

Tuossa viestissäni ei todellakaan ollut kyse mistään huoltajuudesta. Lueppa uudelleen ja ajattele, mitä luet ja yritä edes ymmärtää. Itselläni on monta miniää ja no problems.

Luepa, ei lueppa.

Lue itse mitä kirjoitin.

Isovanhemmalla EI OLE mitään oikeuksia lapsenlapseen. Eli ihan turha elämöidä. Käyttäydy ja kunnioita niin sillä pärjäät pisimmälle. ”Oikeuksia” vaatimalla ja besserwisseröimällä et pääse yhtikäs mihinkään.

Kauhu-miniän kannattaisi ottaa "peili" käteen ja pian. Useimmiten syyllisen näkee sieltä, mikäli ei tule toimeen ihmisten kanssa. Näin se vaan menee...

Minun anoppini ei tule toimeen kenenkään kanssa. Ei viihdy työpaikoissa, yrittäjänä teki konkurssin, muuttaa koko ajan, haukkuu 24/7 muita ihmisiä selän takana.

Ja kun ketään muuta ei elämässä enää ole, takertuu lastensa elämään. Kälyni on kyykyttänyt niin, että nämä eivät osaa oma-aloitteisesti keittää edes kahvia.

Sanot anopille, että elää kuule ihan vaan omaa elämäänsä ja antaa teidän elää omaanne. Tosi moni anoppi vain on pain in the ass eikä suostu olemaan puuttumatta lastensa elämään. Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Suomi -maa, joka on täynnä mielenterveysongelmia ja silti joidenkin on vaikea ymmärtää, että oikeasti on olemassa sairaita ihmisiä, jotka valitettavasti ovat joidenkin anoppeja.

Ja miniöitä. Tullakseen mielisairaaksi anopiksi, on oltava ensin mielisairas miniä.

Vierailija kirjoitti:

Jännä että mulla ainoa ongelmia tuottava ihmissuhde tällä hetkellä on anoppi. Millä tavalla anoppien asianajaja perustelet väitteesi, kun anopilla on tapana helikopteroida meidän koko elämäämme? Minä en helikopteroi hänen ja apen elämää, joten en nyt ihan ymmärrä miten metsä tässä vastaa kun huudan?

Ymmärrän kyllä pointtisi ja itsellänikin samantyylinen anoppi. Haluaa tietää kaikki meidän perheen päätökset ja osoittaa kyllä sanoillaan ja ilmeillään, jos päätökset ovat hänen mielestään huonot. Siitä huolimatta olemme luovineet ystävinä ja lapset ovat tykänneet minun anopistani aina. Se on minun mielestäni kaikkein tärkeintä koko asiassa.

Itse en puutu lasteni perheiden asiaan, jollei mitään dramaattista tapahdu.  En jaksa tasoitella heidän tietään, etteivät kompastu. Luotan siihen, että konttaamisesta aina oppivat jotain, tarkoitan siis kantapään kautta oppimista.

Terv. anoppien asianajaja

Meillä mummi ei vaan tajua, että meillä on muutakin elämää. Viimeisin keksintö on se, että hän on ruvennut ottamaan lomansa aina syyslomaksemme ja hiihtolomaksemme.

Siis ihan meiltä kysymättä, oikein tapellut ne siellä työpaikallaan, jossa on paljon koululaisten vanhempia.

Sitten vaan ilmoittaa, että on lomalla sen viikon. Ja odottaa tietty, että se sitten lomaillaan yhdessä.

Ärsyttää. Oikeasti. Sellainen ympärillä pörrääminen ja sitten loukkaantuminen, kun meillä saattaakin olla muita suunnitelmia tai esim nyt olimme vain kaikki kipeinä hiihtolomalla. Koko ajan joku hengittämässä niskaan. Ahdistaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomi -maa, joka on täynnä mielenterveysongelmia ja silti joidenkin on vaikea ymmärtää, että oikeasti on olemassa sairaita ihmisiä, jotka valitettavasti ovat joidenkin anoppeja.

Totta. mutta yhtä totta on sekin, että Suomessa on paljon sairaita ja mielenterveysongelmaisia ihmisiä ja ne ovat jonkun miniöitä. Sitä on täällä vaikeaa ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Suomi -maa, joka on täynnä mielenterveysongelmia ja silti joidenkin on vaikea ymmärtää, että oikeasti on olemassa sairaita ihmisiä, jotka valitettavasti ovat joidenkin anoppeja.

Toisaalta mielenterveysongelmaisia on paljon enemmän  nuorissa ikäryhmissä, mikä selittää osaltaan sen, miksi kauhuminiöitä (ja avioeroja) on niin paljon.

Minun anoppini on periaatteessa mukava ihminen kyllä, mutta tietyllä tapaa "raskas".

Kerran viikossa käydään siellä syömässä, hänen kutsustaan. No ei siinä, ihan kiva.

Mutta siellä alkaa sitten se valitus kun ei taaskaan kukaan syönyt mitään ja eikö teille kelpaa. Vaikka kaikki ovat syöneet hyvin.

Sitten valitetaan samat jutut, minne kaikkialle koskee ja miten ei ole rahaa mennä lääkäriin ja ne lääkäritkin kaikki jotain puoskareita...ja päästäänkin aiheeseen "koko suvun hoitovirheet". Ja niin edelleen, ja niin edelleen.

Olen sanonut useasti ihan ystävällisesti, että jos on rahasta tiukkaa niin ei meitä ainakaan tarvitse ruokkia pienestä eläkkeestä, että kyllä voimme vierailla ihan muutenkin. No ei ole kuulevinaan.

Tämä sama toistuu joka viikinloppu, samat narinat, ja vierailu kestää monta tuntia. Isommille lapsille olen sanonut jo, ettei ole pakko lähteä mukaan ja anopille olen vaan todennut että heillä oli muuta tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mummi ei vaan tajua, että meillä on muutakin elämää. Viimeisin keksintö on se, että hän on ruvennut ottamaan lomansa aina syyslomaksemme ja hiihtolomaksemme.

Siis ihan meiltä kysymättä, oikein tapellut ne siellä työpaikallaan, jossa on paljon koululaisten vanhempia.

Sitten vaan ilmoittaa, että on lomalla sen viikon. Ja odottaa tietty, että se sitten lomaillaan yhdessä.

Ärsyttää. Oikeasti. Sellainen ympärillä pörrääminen ja sitten loukkaantuminen, kun meillä saattaakin olla muita suunnitelmia tai esim nyt olimme vain kaikki kipeinä hiihtolomalla. Koko ajan joku hengittämässä niskaan. Ahdistaa.

Miten ärsyttävää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi -maa, joka on täynnä mielenterveysongelmia ja silti joidenkin on vaikea ymmärtää, että oikeasti on olemassa sairaita ihmisiä, jotka valitettavasti ovat joidenkin anoppeja.

Totta. mutta yhtä totta on sekin, että Suomessa on paljon sairaita ja mielenterveysongelmaisia ihmisiä ja ne ovat jonkun miniöitä. Sitä on täällä vaikeaa ymmärtää.

Höpöhöpö. Kyllä minä tiedän myös tapauksia, jossa se miniä aiheuttaa enemmän kahnausta ja on hankala. En minä kuvittele myöskään olevani täydellinen miniä. Huom. Minun mielestäni. Näissäkin tapauksissa se miniä voi kuvitella, että syy on anopin.

Itseasiassa tiedän, että anoppi ei hyväksy tapaani olla vaimo (en siis passaa ja palvele poikaansa tarpeeksi) ja hän kyllä myös näyttää sen. Tottakai näissä on aina ne molempien näkökulmat. Ei fiksu ajatteleva ihminen kuvittele, että syy on vain ja ainoastaan sen toisen.

Onko sulla hankalat välit miniääsi vai miksi nää jutut menee sun ihon alle näin kovasti?