Lue keskustelun säännöt.
Naisen haluttomuus pitkässä parisuhteessa
17.03.2018 |
Haluaisin vilpittömästi kuulla vertaiskokemuksia sekä naisilta että miehiltä tästä todella kuluneesta mutta yleisestä ongelmasta. Olisi mahtavaa jos tällä kertaa ei sorruttaisi haukkumaan tai syyttelemään kumpaakaan osapuolta, vaan keskusteltaisiin rakentavasti ja rauhassa. Ja kyllä, tiedostan että läheskään kaikilla pitkässä suhteessa olevilla naisilla ei ole haluttomuusongelmaa, ja toisaalta se ongelma voi olla myös miehillä. Mutta olen itse tässä tilanteessa ja kärsin siitä kovasti, ja tiedän että moni muukin on.
Olen 35-vuotias nainen, suhde kestänyt 13 vuotta, naimisissa niistä 4. Yksi kolmevuotias lapsi. Seksiä meillä oli suht tasaisesti lapsen syntymään asti ja sen jälkeen tuli romahdus. Minua halutti hyvinkin nopeasti synnytyksen jälkeen, mutta sitten univelka teki tehtävänsä. Seksi oli kuitenkin kerran viikossa tai kahdessa, mutta en juurikaan nauttinut siitä. Näiden kolmen vuoden aikana kerrat ovat vähentyneet ja halunikin entisestään. En vain VIITSI enää yrittää. Voisin hirveällä psyykkaamisella ja henkisellä työllä pitää yllä jonkinlaista eroottista kipinää itsessäni, mutta en koe sen olevan vaivan arvoista. Kaikki muu menee seksin edelle ja tuntuu hauskemmalta (jopa kotityöt!). Mies tietysti kärsii tästä ja yrittää aina välillä hyvin varovaisesti viritellä jotain romanttista, mutta antaa enimmäkseen olla koska tietää fiilikseni. Hän on todella hyvä mies ja välittää minusta, ja itsekin rakastan häntä. En edes harkitse eroa, haluan elää hänen kumppaninaan loppuelämäni. Mutta en halua häntä - vai seksiä? En enää edes tiedä kumpaa en halua.
Olen siinä pisteessä, etten oikein edes haluaisi haluta. Seksi ärsyttää ja stressaa ja huomaan toivovani että olisi joku yleismaailmallinen "tapa" että se vain loppuu lasten saannin jälkeen. En kestä tätä kauheaa painetta. "Seksi kuuluu rakastavaan parisuhteeseen" -mantra saa minut suunnilleen pahoinvoivaksi.
Kuitenkin, jos voisin vapaasti valita, haluaisin että kipinä syttyisi vaikka tällä sekunnilla ja muuttuisin (tai meidän suhteemme muuttuisi) seksuaalisuudesta nauttivaksi, rennoksi naiseksi. Olin joskus sellainen, ja vaikka seksi ei ollut silloinkaan mikään ykkösprioriteetti, oli elämä ja parisuhde tietysti paljon helpompaa ja mukavampaa. Tuntuu, että tämä tilanne stressaa minua melkein enemmän kuin miestäni, joka pystyy loogisesti järkeilemään että eletään pikkulapsivaihetta ja ruuhkavuosia jne jne... Minä en pysty, tiedän että jos haluaisin seksiä, sitä kyllä olisi.
Kokemuksia, mielipiteitä?
Kommentit (74)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös haluton nainen.
Haluaisin haluta, ehkä (en tiedä enää?) Mutta on niin pirun vaikeeta saada itsensä sille tuulelle.
Illalla mies alkaa halaileen ja pussaileen ja näen mitä hänellä mielessä. Itse yleensä siinä vaiheessa mietin vaan nukkumaanmenoa. Joko kieltäydyn, tai jos olen jo kieltäytynyt useamman kerran peräkkäin, en enää "kehtaa" vaan suostun. Yritän miestä pussaillessani ja hyväillessämme toisiamme miettiä kaikkea kiihottavaa, fantasioida, mutta mitään ei tapahdu. En ole laisinkaan kiihottunut. Toki olen silti mukana, fyysisesti, mutta mieli ei ole laisinkaan hommassa.
Mietin lähinnä että no, ei kai tämä niin kauheaakaan ole, ja mies tarvitsee seksiä, kohta tämä on ohi.
Oman hankaluutensa asiaan on tuonut se, etten enää ole kovin kostea. Liukkaria pitää pyytää ja joskus hävettää/ärsyttää kun sitä pitää kesken kaiken pysähtyä laittamaan lisää, kun seksi alkaa olla kivuliasta. Liukkarista huolimatta alapää on aina seksin jälkeen pari päivää kipeä ja haavaumilla, kirvelee pissaaminen ja suihkuttelu. Ei kivaa.
Seksi ei vaan enää kiinnosta minua. Ehkä kerranparissa kuukaudessa saattaa tulla olo että haluaisin, mutta useinkaan mies ei just silloin ole paikalla tai muuten hankala aika/paikka. Se jää siis ohimeneväksi laimeaksi ajatukseksi. Itsetyydytystä en jaksa. En keksi mitään kiihottavaa ajateltavaa. Toisten kirjoittamat eroottiset novellit, porno tms on vaan ällöä, tylsää, tyhmää. Naurattaa kliseet.
Koko seksi, sen "pakko" ja nykyinen esilläolo surettaa, turhauttaa ja masentaa minua. Koen olevani viallinen ja huono nainen ja vaimo.
Mieheni ei painosta minua (ainakaan tieten tahtoen) mutta toki näen harmistuksen hänestä, jos kieltäydyn. Vaikka yrittääkin sen peittää.
Suhde meillä on hyvä, mies on komea ja pitää itsestään huolta, hän myös huomioi minut sängyssäkin. Vaikka hän tekee kaiken oikein enkä edes tiedä mitä hän voisi tehdä toisin..no tuskin mitään, koska ongelma on minun päässäni ja siinä etten vaan enää tunne halua. Olen kyllästynytkin seksiin. Vaikka kuinka vaihtelisi asentoa, paikkaa, rekvisiittaa yms, se on silti pohjimmiltaan aina vaan sitä seksiä. Samat halit, suudelmat, sitten lämmittelyt ja hyväilyt ja vehkeet yhteen jossain asennossa. Kyllä niin nähty koko homma.
Ja ei, en käytä mitään hormonaalista ehkäisyä. Ei ole pikkulapsia enää. Ei työstressiä, ei ongelmia elämässä muuten. Harrastan liikuntaa ja minulla on omakin elämä, kuten miehelläkin.
No, toisaalta mietin, miksi ihmiset vaativat että kaikki asiat kaikilla elämänalueilla pitäisi olla täydellisesti. Jos ei ole, valitetaan paskaa elämää, haetaan syitä toisista ja ollaan tyytymättömiä. Eikö voisi muistaa ne asiat, jotka elämässä on hyvin. Täydellistä ei ole kenelläkään joka elämän osa-alueella.
mies 38v kirjoitti:
Kun parisuhde on sinulle tärkeä (niinkuin pitää ollakin kun on lapsi), on oikein että olet erittäin huolestunut seksittömyydestä. Kun varttunut mies on parisuhteessa naisen kanssa mutta ei ole seksiä, miehen liskonaivot alkavat vaatia että parisuhde on katkaistava. Se on kuin hengityksen pidättely, ennen pitkää mies taipuu ja ottaa eron, tai ainakin mielessään lopettaa parisuhteen. Jännää, että todella monet naiset tietävät tämän ilmiön olemassaolon, itse en ollut huomannut sitä ennen kuin täytin 25 ja minullekin käynnistyi tämä. Pikkuvauva-aika on poikkeus, silloin ei tuntunut tällaista pakottavaa tarvetta.
Meilläkään ei vaimo erityisesti välitä seksistä, eikä hänen tarvitse teeskennellä että pitäisi siitä. Minäkin olen sekstannut pitkän elämäni aikana niin paljon, että nyt voin olla ihan hyvin olla ilman mitään villiä hyvää seksiä. Kun minulla rupeaa tuntumaan että pitää saada (kerran tai kaksi viikossa), niin sanon vaimolle että nyt seksiä. Suukottelemme alasti peiton alla ja hän avaa reitensä ja sinne vain. Hän on viime aikoina ollut aina kostea, joten liukuvoidetta ei ole tarvinnut käyttää. Jos minulla ei meinaa seistä, hän imee tai kädellä vatkaa. Vaimo saattaa haukotella yhdynnän aikana ja saatamme jutella muutaman sanan niitä näitä. Joskus saatamme vain makoilla alasti sylikkäin ja masturboin, tämänkin liskonaivoni hyväksyvät seksiksi.
Miksi et laita sitä liskon kieltäsi hänen klitorikselleen ja saa häntä kiemurtelemaan kuin käärme ennen kuin menet sinne? Voi olla että tippuisi useammin sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös haluton nainen.
Haluaisin haluta, ehkä (en tiedä enää?) Mutta on niin pirun vaikeeta saada itsensä sille tuulelle.Illalla mies alkaa halaileen ja pussaileen ja näen mitä hänellä mielessä. Itse yleensä siinä vaiheessa mietin vaan nukkumaanmenoa. Joko kieltäydyn, tai jos olen jo kieltäytynyt useamman kerran peräkkäin, en enää "kehtaa" vaan suostun. Yritän miestä pussaillessani ja hyväillessämme toisiamme miettiä kaikkea kiihottavaa, fantasioida, mutta mitään ei tapahdu. En ole laisinkaan kiihottunut. Toki olen silti mukana, fyysisesti, mutta mieli ei ole laisinkaan hommassa.
Mietin lähinnä että no, ei kai tämä niin kauheaakaan ole, ja mies tarvitsee seksiä, kohta tämä on ohi.Oman hankaluutensa asiaan on tuonut se, etten enää ole kovin kostea. Liukkaria pitää pyytää ja joskus hävettää/ärsyttää kun sitä pitää kesken kaiken pysähtyä laittamaan lisää, kun seksi alkaa olla kivuliasta. Liukkarista huolimatta alapää on aina seksin jälkeen pari päivää kipeä ja haavaumilla, kirvelee pissaaminen ja suihkuttelu. Ei kivaa.
Seksi ei vaan enää kiinnosta minua. Ehkä kerranparissa kuukaudessa saattaa tulla olo että haluaisin, mutta useinkaan mies ei just silloin ole paikalla tai muuten hankala aika/paikka. Se jää siis ohimeneväksi laimeaksi ajatukseksi. Itsetyydytystä en jaksa. En keksi mitään kiihottavaa ajateltavaa. Toisten kirjoittamat eroottiset novellit, porno tms on vaan ällöä, tylsää, tyhmää. Naurattaa kliseet.
Koko seksi, sen "pakko" ja nykyinen esilläolo surettaa, turhauttaa ja masentaa minua. Koen olevani viallinen ja huono nainen ja vaimo.
Mieheni ei painosta minua (ainakaan tieten tahtoen) mutta toki näen harmistuksen hänestä, jos kieltäydyn. Vaikka yrittääkin sen peittää.
Suhde meillä on hyvä, mies on komea ja pitää itsestään huolta, hän myös huomioi minut sängyssäkin. Vaikka hän tekee kaiken oikein enkä edes tiedä mitä hän voisi tehdä toisin..no tuskin mitään, koska ongelma on minun päässäni ja siinä etten vaan enää tunne halua. Olen kyllästynytkin seksiin. Vaikka kuinka vaihtelisi asentoa, paikkaa, rekvisiittaa yms, se on silti pohjimmiltaan aina vaan sitä seksiä. Samat halit, suudelmat, sitten lämmittelyt ja hyväilyt ja vehkeet yhteen jossain asennossa. Kyllä niin nähty koko homma.
Ja ei, en käytä mitään hormonaalista ehkäisyä. Ei ole pikkulapsia enää. Ei työstressiä, ei ongelmia elämässä muuten. Harrastan liikuntaa ja minulla on omakin elämä, kuten miehelläkin.
No, toisaalta mietin, miksi ihmiset vaativat että kaikki asiat kaikilla elämänalueilla pitäisi olla täydellisesti. Jos ei ole, valitetaan paskaa elämää, haetaan syitä toisista ja ollaan tyytymättömiä. Eikö voisi muistaa ne asiat, jotka elämässä on hyvin. Täydellistä ei ole kenelläkään joka elämän osa-alueella.
Mies on mekaaninen, yllättämätön mutta teknisesti ottaen hyvä. Auttaako hän sinua taloustöissä?
En halunnut omaa miestäni enää sen jälkeen kun rakastuin toiseen. En vaihtanut miestä, mutta halut kertoivat suhteemme todellisen tilan. Se oli huono ja heijastui makuuhuoneen puolelle. En halunnut ja hänen kosketuksensa tuntui kivulta vaikka hän oli oikeasti hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin naisille käy noin. Kun on tehtävänsä tehnyt ja lisääntynyt, keho viestii, ettei seksiä tarvita.
Höpöhöpö.
Seksuaalisuus ja halu syntyvät aivoissa. Jos on univelkaa, jos arki on yksin toisen vastuulla, jos toinen ei liehittele, helli ja osoita rakkautta, mistä vitusta sen himon kehittää???
Miehet satsaavat aivan liian vähän naistensa mielihyvään. Etenkin synnytyksen jälkeen on tärkeää osoittaa, että haluaa toista naisena, ettei tämä ole pelkkä äiti.
Siksi erotaan, siksi petetään.Entäpä jos katsoisit peiliin. Himon herättäminen ei todellakaan kuulu vain toisen vastuulle.
Mä olen monta kertaa sanonut että jos haluja voisi siirtää niin nainen tietäisit miltä musta tuntuu. Joka ikinen kerta on halusta enkä koskaan feikkaa saamista. Sori mutta mun mielestä ihminen on frigidi jos haluaa vain parina päivänä kuukaudessa.
Olemme mieheni kanssa seurustelleet kohta 9 vuotta. Seksiä oli alussa runsaasti, sitten otin käyttöön pillerit ja seksin määrä alkoi vähentyä. Vaihdoin toiset pillerit ja hetken näytti taas paremmalta, seuraavaksi mulle laitettiin ehkäisykapseli (3v), seksiä alkoi taas olla vähemmän ja suhteemmekin alkoi kuivua kasaan. Silti kolmen vuoden jälkeen asennutin toisen kapselin, noin reilun vuoden sitä pidin, kunnes totesimme, että nyt saa riittää. Kävin poistattamassa kapselin, halut palasivat takaisin ja olemme käyttäneet pelkästään kumia siitä lähtien. Vaikka se hieman pilaakin tunnelmaa sen asettamisen hetken, niin on se silti ollut parempi vaihtoehto. Kun jätin hormonaallisen ehkäisyn, oloni on siitä lähtien ollut jotenkin luonnollisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mies 38v kirjoitti:
Kun parisuhde on sinulle tärkeä (niinkuin pitää ollakin kun on lapsi), on oikein että olet erittäin huolestunut seksittömyydestä. Kun varttunut mies on parisuhteessa naisen kanssa mutta ei ole seksiä, miehen liskonaivot alkavat vaatia että parisuhde on katkaistava. Se on kuin hengityksen pidättely, ennen pitkää mies taipuu ja ottaa eron, tai ainakin mielessään lopettaa parisuhteen. Jännää, että todella monet naiset tietävät tämän ilmiön olemassaolon, itse en ollut huomannut sitä ennen kuin täytin 25 ja minullekin käynnistyi tämä. Pikkuvauva-aika on poikkeus, silloin ei tuntunut tällaista pakottavaa tarvetta.
Meilläkään ei vaimo erityisesti välitä seksistä, eikä hänen tarvitse teeskennellä että pitäisi siitä. Minäkin olen sekstannut pitkän elämäni aikana niin paljon, että nyt voin olla ihan hyvin olla ilman mitään villiä hyvää seksiä. Kun minulla rupeaa tuntumaan että pitää saada (kerran tai kaksi viikossa), niin sanon vaimolle että nyt seksiä. Suukottelemme alasti peiton alla ja hän avaa reitensä ja sinne vain. Hän on viime aikoina ollut aina kostea, joten liukuvoidetta ei ole tarvinnut käyttää. Jos minulla ei meinaa seistä, hän imee tai kädellä vatkaa. Vaimo saattaa haukotella yhdynnän aikana ja saatamme jutella muutaman sanan niitä näitä. Joskus saatamme vain makoilla alasti sylikkäin ja masturboin, tämänkin liskonaivoni hyväksyvät seksiksi.
Miksi et laita sitä liskon kieltäsi hänen klitorikselleen ja saa häntä kiemurtelemaan kuin käärme ennen kuin menet sinne? Voi olla että tippuisi useammin sen jälkeen.
Vaimo ei halua, että hänen pmppaansa nuollaan. Olemme kokeilleet muutaman kerran, mutta on sitä vastaan. Tämä oli kyllä yllätys aikanaan kun hänen kanssaan rupesin olemaan, aiempi tyttökaveri aina kiemurteli ja voihki or*uissaan kun lutkutin häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin naisille käy noin. Kun on tehtävänsä tehnyt ja lisääntynyt, keho viestii, ettei seksiä tarvita.
Höpöhöpö.
Seksuaalisuus ja halu syntyvät aivoissa. Jos on univelkaa, jos arki on yksin toisen vastuulla, jos toinen ei liehittele, helli ja osoita rakkautta, mistä vitusta sen himon kehittää???
Miehet satsaavat aivan liian vähän naistensa mielihyvään. Etenkin synnytyksen jälkeen on tärkeää osoittaa, että haluaa toista naisena, ettei tämä ole pelkkä äiti.
Siksi erotaan, siksi petetään.
Tulihan se sieltä, miehen syy... vaikka ap juuri pyysi, ettei syyteltäisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella sama tilanne ja samoja ajatuksia ja tunteita. Meillä taustalla monta syytä. Yksi iso syy meillä on se, että olen menettänyt erään asian vuoksi kunnioitukseni miestä kohtaan. Fantasioin kyllä ja tyydytän itseäni säännöllisesti mutta seksi mieheni kanssa ällöttää. Meidän pitäisi mennä pariterapiaan mutta tukiverkkoja ei ole eikä luotettavaa lastenhoitajaa tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksin loppuminen on lopulta myös parisuhteen loppu. Jompikumpi ennemmin tai myöhemmin lähtee.
Miksi viettää loppuelämänsä kumppanin kanssa joka ei tunne toista kohtaan minkäänlaista intohimoa. Jos onneton keskinkertaisuus riittää niin siitä vaan sitten, onnea loppuelämään.
Hormonaalinen ehkäisy pois, omaan kehoon tutustuminen uudestaan (raskauden, äitiyden muutosten myötä se usein ei enää tunnu ihan omalta), oman kivan harrastaminen ja eroottisen kirjan/elokuvan tms katseleminen (äärimmäisen tärkeää että syntyy uusia fantasioita ja niitä seksihaluja), omaa aikaa (omia harrastuksia, omia reissuja, omia kavereita) jolla lataudut ja olet muutakin kuin äiti. Kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa ilman lasta, ja siis ihan oikeasti ilman sitä lasta, ei niin et möllötetään kotona sohvalla ja lapsi nukkuu seinän takana myös miehelle oman ajan ja omien harrastusten salliminen, jotta myös hänessä syttyy jotain uutta ja mielenkiintoista sulle.
Kahden lapsen ja yhden avioeron kokemuksella, näistä lähtisin liikkeelle. Jos sulla oikeasti on hyvä mies, niin hän tukee sua näissä kyllä täysillä. Omani ei tukenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on aivan tavallista, äläkä syytä itseäsi. Johtuu hormoneista ja siitä että noin se vaan menee yleensä. Jos miehesi oikein kovasti toivoo ja tarvitsee seksiä, voisit miettiä pystytkö ns antamaan hänelle esim niin että mietit ihan muita itse siinä. Ehkä takaapäin asento voi onnistua tai käsihommat. Minulta onnistuu nämä ja välillä vähän muukin, mutta en syyllistä itseäni siitä että ei tee mieli, tai miestä siitä että hänen tekee mieli. Nämä ovat vahvoja asioita ihmisen elämässä, sekä vastenmielisyys että himo, ja niitä kannattaa kunnioittaa. Älä tee sellaista, mikä tuntuu pahalta, tai muuten sinulle voi tulla ihan r aiskauksen uhrin tramoja ja vihaa miestä kohtaan. Jos minulla joskus alkaa tuntua kaikki seksi vastenmieliseltä, niin sitten lopetan sen ja mies saa vaikka lähteä, jos se siitä on kiinni. Ja siis voi hyvin ollakin.
Käy juttelemassa seksuaalineuvojan luona - uutta näkökulmaa ja ajatusten selvittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama.
Mulla yksi ärsytyksen aihe on miehen käytös lasta (3v) kohtaan. Hermostuu herkästi, ja välillä kun lapsi on esim. yöllä kipeänä ja itkee/tarvitse lohdutusta, miehen vastaus on "pää kiinni". Siis siihen että lapsi on kipeänä!
On siis hyvä isä kun kaikki on hyvin. Mutta heti kun lapsella on joku huonosti, ja jos miehellä itseään on jotain, tai on yö, niin tiuskii vaan.Mies on myös alkanut viettää paljon aikaa kaveriporukan Whatsappissa. Istuu ja katsoo illat sitä. Tai kun istutaan yhdessä pöydässä syömässä, niin tällä yhdellä on Whatsapp päällä ja naama siinä kiinni. On siinä malli lapselle 😒
Nämä kaksi on mulla alkanut ottaa sen verran päähän, että halut ja tunteet muutenkin miestä kohtaan ovat pikkuhiljaa alkaneet hiipua. Tiedän että tämä ei ole järkevää, mutta tunteilleen ei voi mitään.
Surkea isä, surkea äijä. Noin tehdään tunnevammaisia lapsia.
M45, viiden isä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Mikset voi vain antaa miehelle seksiä jos se tekisi toisen onnelliseksi ja pelastaisi suhteen? En usko että kovinkaan moni mies jättää pettämistilaisuuden käyttämättä jos oma nainen ei kuukausiin anna. Eihän seksi naisen näkökulmasta vaadi minimissään muuta kuin lahnailua... ja tätäkään et ole valmis miehesi hyväksi tekemään.
Selkeästi täällä on yksi joka ei ole koskaan kokenut yhdyntäkipuja.
Mutta kun ne yhdyntäkipuilijoiden pitää tehdä heti alkuun selväksi, että seksiä ei tule olemaan ja se yhdyntäkipu siirtyy tarvittaessa myös suuhun ja käsiin, niin mies sitten tietää heti mistä on kyse ja kun oikea mies osuu kohdalle niin ainakaan seksin puute ei sitten sitä suhdetta pilaa.
tuommoiset ä m m ä t mäkeen....hevon v i t t u u n pihtailemasta
Vierailija kirjoitti:
Joillekin naisille käy noin. Kun on tehtävänsä tehnyt ja lisääntynyt, keho viestii, ettei seksiä tarvita.
Joillekin? Tarkoitit varmaan "kaikille" ?
up