Järkyttävintä mitä jostain ihmisestä on paljastunut?
Ihan mitä tahansa mikä yllätti sinut. Oliko kyseessä ystävä, tuttava, työkaveri vai kummin kaima? Yllättikö joku ihminen käytöksellään?
Itse seurustelin pitkään yhden miehen kanssa, ja sain vasta parin vuoden jälkeen seurustelun aloittamisesta tietää, että miehellä on lapsi, jonka oli "hylännyt" lapsen vammaisuuden takia. En pystynyt jatkamaan seurustelua. Tuli yllätyksenä, sillä mies vaikutti sydämelliseltä ja vastuulliselta.
Kommentit (473)
Olin seurustellut vuoden poikaystävän kanssa, kunnes vahingossa selvisi että hän oli saanut tuomion ja ehdollista vankeutta talousrikoksista hiljattain. Kyse oli ihan huomattavasta summasta ja vakavista rikoksista. Asiasta juteltaessa hänen asenteensa tekoon ja omaan syyllisyyteen veivät loputkin harhakuvitelmat suhteen jatkumiselta. En enää voinut luottaa siihen että hän olisi rehellinen, luotettava ja hyvä ihminen. Olimme jo suunnitelleet yhteen muuttamista.
Siihen asti olin luullut omaavani hyvän ihmistuntemuksen. Tuosta tuli jotenkin tyhmä ja huijattu olo.
No vähän sama kuin ap:lla ja jollain muulla ketjuun kirjoittaneella, mutta kyseessä ei onneksi ollut oma poikaystäväni vaan kaverin poikaystävä, jonka kanssa itsekin olin siihen aikaan melko usein tekemisissä. Parin vuoden tuntemisen jälkeen sain tietää, että tällä kaverin poikaystävällä on kaksi lasta eri naisten kanssa. Oli vähän järkyttävää, koska oltiin tosi nuoria silloin, mutta vielä enemmän sen takia ettei halunnut pitää näihin lapsiin mitään yhteyttä. Olin sitä ennen pitänyt tätä miestä ihan ok tyyppinä, mutta sen jälkeen en. En voi ymmärtää ihmisiä jotka eivät halua pitää omiin lapsiinsa yhteyttä.
Mun entinen esimies kavalsi rahaa työpaikalta. Oli jo pidemmän aikaa tehnyt niin ja sitten jäi lopulta kiinni, naps. Hän oli tosi tykätty esimies (nainen). Häntä pidettiin reiluna ja hyvänä pomona alaisten kesken.
Tapailin miestä, mutta meni maku koko juttuun, kun sain tietää hänen häpeävänsä kehitysvammaista isosiskoaan. Siis en tiennyt hänellä olevan sisaruksia ja hän kielsi kun kysyin asiasta.
Exän nykyinen oli jättänyt vauvansa naapuriin hoitoon "hetkeksi". Olikin lähtenyt ryyppäämään, eikä vauvalla ollut tarvittavia hoitovälineitä edes mukana...
Miehen työpaikassa on kyllä tänä vuonna tapahtunut kummia. Päällepäin oikein hyvähenkisessä yhteisössä, jossa kaikki tervehtii toisiaan, porukka käy illallisilla perheineen ja järjestää monta kertaa vuodessa työpaikkapippaloita ja muita tapahtumia.
Yhtä työkaveria on ahdisteltu ja stalkattu nimettömästi jo parin vuoden ajan. Poliisitutkimuksen johdosta kävi selville, että stalkkaaja (joka on mm. uhannut vahingoittaa tämän ihmisen alakouluikäisiä lapsia) on toinen työkaveri. Jäi vielä todella nolosti kiinni, koska oli usuttanut virastossa työskentelevän veljensä utsimaan tämän ahdistelun kohteen perheenjäsenten osoitteita jne. Jutun selvittely on kesken oikeudessa, mutta syyllinen on tunnustanut ja puolustellut tekemäänsä sillä, että hänellä on todisteita ahdistelemansa henkilön väärinteoista. Todisteita ei luonnollisesti ole näkynyt. Vieläkin monimutkaisemman ja nolomman tilanteesta tekee se, että ahdistelijan puoliso on myös samassa paikassa töissä.
Toinen poliisitutkimus saatiin aikaan, kun reilu 5-kymppinen, naimisissa oleva työkaveri ilmeisesti pakotti noin samanikäisen, hieman yksinkertaisen ja vähemmän hehkeän sihteerin suuseksiin, työpaikalla luonnollisesti. Tästä ei ole tosin vielä varmuutta, saattaa olla sihteerin mielikuvituksen tuote. Tosin naistenpäivänä satuin törmäämään "syylliseen" kukkakaupassa, josta oli ostanut vaimolleen isoimman koskaan näkemäni kukkakimpun... Olisikohan sittenkin jotain anteeksianelun oireita ilmassa?
Näin siis korkeasti koulutettujen akateemikkojen parissa. Kyllä meillä tavan duunareilla on niin tylsää näihin verrattuna!
Yhen ihastuksen/hoidon (nykyään ex)mies oli kavereidensa kanssa raiskannut omat lapsensa, melko shokeraavaa
Olin kaveerannut erään miehen kanssa puolisen vuotta, kun eräänä päivänä hän kertoi, että yhteydenpitomme katkeaa joksikin aikaa, koska hänen täytyy käydä istumassa yksi "vanha tuomio" pois alta. Mies oli kaikin puolin ihana ja lempeä, olin asunut hänen luonaan välillä viikonkin eikä yhtään mitään tuohon viittaavaa ollut tullut ilmi. Varkausrikoksia ne loppujen lopuksi olivat, eli ei sentään tiputtanut sellaista pommia, että olisi pahoinpidellyt tai tappanut jonkun.
Vierailija kirjoitti:
Miehen työpaikassa on kyllä tänä vuonna tapahtunut kummia. Päällepäin oikein hyvähenkisessä yhteisössä, jossa kaikki tervehtii toisiaan, porukka käy illallisilla perheineen ja järjestää monta kertaa vuodessa työpaikkapippaloita ja muita tapahtumia.
Yhtä työkaveria on ahdisteltu ja stalkattu nimettömästi jo parin vuoden ajan. Poliisitutkimuksen johdosta kävi selville, että stalkkaaja (joka on mm. uhannut vahingoittaa tämän ihmisen alakouluikäisiä lapsia) on toinen työkaveri. Jäi vielä todella nolosti kiinni, koska oli usuttanut virastossa työskentelevän veljensä utsimaan tämän ahdistelun kohteen perheenjäsenten osoitteita jne. Jutun selvittely on kesken oikeudessa, mutta syyllinen on tunnustanut ja puolustellut tekemäänsä sillä, että hänellä on todisteita ahdistelemansa henkilön väärinteoista. Todisteita ei luonnollisesti ole näkynyt. Vieläkin monimutkaisemman ja nolomman tilanteesta tekee se, että ahdistelijan puoliso on myös samassa paikassa töissä.
Toinen poliisitutkimus saatiin aikaan, kun reilu 5-kymppinen, naimisissa oleva työkaveri ilmeisesti pakotti noin samanikäisen, hieman yksinkertaisen ja vähemmän hehkeän sihteerin suuseksiin, työpaikalla luonnollisesti. Tästä ei ole tosin vielä varmuutta, saattaa olla sihteerin mielikuvituksen tuote. Tosin naistenpäivänä satuin törmäämään "syylliseen" kukkakaupassa, josta oli ostanut vaimolleen isoimman koskaan näkemäni kukkakimpun... Olisikohan sittenkin jotain anteeksianelun oireita ilmassa?
Näin siis korkeasti koulutettujen akateemikkojen parissa. Kyllä meillä tavan duunareilla on niin tylsää näihin verrattuna!
En usko, että ovat akateemikkoja. Suomessa on vain reilu kymmenen akateemikkoa. Tarkoitat varmasti akateemista henkilöä.
Hyi v mitä juttuja! Kertokaa myös minkä vaikutteisia ihmisiä ovat päällepäin jos tunnette paremmin noita vinksahtaneita henkilöitä.
Laajasalon perhesurmaaja paljastui vanhaksi kaverikseni
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalin oloiselta mieheltä löytyi olkavarresta hakaristi ja rinntaan oli tatuoitu 1488.
Mitä sitten onhan noita entisiä skinejä. Ei joku VANHA taskari merkkaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Exän nykyinen oli jättänyt vauvansa naapuriin hoitoon "hetkeksi". Olikin lähtenyt ryyppäämään, eikä vauvalla ollut tarvittavia hoitovälineitä edes mukana...
Onko hänen nimensä Annika? Kuulostaa häiritsevän tutulta touhulta.
Vierailija kirjoitti:
No vähän sama kuin ap:lla ja jollain muulla ketjuun kirjoittaneella, mutta kyseessä ei onneksi ollut oma poikaystäväni vaan kaverin poikaystävä, jonka kanssa itsekin olin siihen aikaan melko usein tekemisissä. Parin vuoden tuntemisen jälkeen sain tietää, että tällä kaverin poikaystävällä on kaksi lasta eri naisten kanssa. Oli vähän järkyttävää, koska oltiin tosi nuoria silloin, mutta vielä enemmän sen takia ettei halunnut pitää näihin lapsiin mitään yhteyttä. Olin sitä ennen pitänyt tätä miestä ihan ok tyyppinä, mutta sen jälkeen en. En voi ymmärtää ihmisiä jotka eivät halua pitää omiin lapsiinsa yhteyttä.
Jos lapset olivat vahinkoja eikä mies olisi halunnut heitä?
Vierailija kirjoitti:
Yhen ihastuksen/hoidon (nykyään ex)mies oli kavereidensa kanssa raiskannut omat lapsensa, melko shokeraavaa
Mitä. Vit*ua. Juuri. Luin. ???? Hyi helv..
Puolituttu samanikäinen koulukaveri paljastui pedofiiliksi.
Sain lukea lehdestä kuinka exäni oli yhdessä nykyisensä kanssa kiduttanut jotain (muistaakseni) 16 vuotiasta poikaa. Valitettavasti huumeet veivät exäni tähän jamaan ja siksi hänestä aikanaan erosinkin. Aivan ihana tyyppi oli ennen huumeita.
Ystävän kaverin tuttu oli käyttänyt raskaana ollessaan päihteitä (runsaasti ja pitkään), ja lapsensa oli vammautunut. Lapsi oli sen lisäksi huostassa (varmasti siinä tilanteessa lapselle parasta). Äiti itse selitti että lapsi on huostassa hänen opiskeluidensa takia. Koki, että kyseessä on sama asia kuin päivähoito. Hän ei nähnyt mitään yhteyttä päihteiden käytöllä, ja lapsensa vammaisuudella, se oli vain täyttä sattumaa. Niin kuin kaikki muutkin "kummalliset" asiat hänen elämässä.
No, nuorena järkytyin varsin syvästi kun tutustuin ihmiseen jota pidin hyvin nopeasti ystäväni ja sain noin puolen vuoden jälkeen tietää että hän oli syvästi uskovainen. Kun kuulin tästä, tuntui että siinäpä meni taas ystävyys... Nykyään siihen osaisi suhtautua paljon miedommin, tuolloin halusi uskoa enemmän mustavalkoisesti asioihin ja elämänasenteisiin. Onneksi olemme edelleen ystäviä omasta epäröinnistäni huolimatta.