Lue keskustelun säännöt.
Vain 10€/kk 15 vuoden ajan riittäisi saamaan kokoon lukion kirjakustannukset. Miksi ihmiset eivät tee niin?
15.03.2018 |
Eikö lapsen tulevaisuus kiinnosta kympin vertaa? Summa on niin pieni, että sen säästämisen pitäisi onnistua 99% ihmisistä.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, samaan aikaan pitää säästää tsiljoonaan muuhunkin asiaan. Ja maksella koko ajan myös yllättäviä kuluja. Milloin menee autosta pakoputki, milloin rikkoutuu pesukone, milloin siippa sairastuu, milloin itsellesi tulee yllättäviä kuluja.
Meilläkin on niitä säästöprojekteja koko ajan päällä monta:
- säästämme ulkomaanmatkaan
- säästämme lasten ajokortteihin
- säästämme heidän harrastusmaksuihinsa
- säästämme kodinkoneiden rikkoutumisiin jne.
- säästämme joulunviettoon
- säästämme synttärilahjoihin
ja niin edelleen ja niin edelleen.
Noihin jos alkaa pitää erillisiä säästöpankkeja, kuussa menee possuihin satoja euroja - koska niistä myös on pakko pitkin vuotta nostaa rahaa. Nuo kaikki nimittäin myös käytetään vuosittain, ajokorttisäästöjä lukuunottamatta - eli niihin ei saa koskaan saldoa "täyteen".
Lukiokuluihin menee kevyesti pari, kolme tonnia, 1700 ei riitä. Jo pelkkä läppäri - joka ei voi olla kovin painava tai hidas - maksaa sen seitsemisen sataa. Päälle kirjat, joita kuluu per jakso viitisen kappaletta eli vähintään satasella, usein enemmänkin jos tarvitaan painettuja kirjoja. Kursseja on lukion aikana 13, eli pelkästään kirjoihin menee 1300.
Ja päälle muut tarvikkeet, esim. minulla esikoinen käy kuvataidelukiota, ja tarvitsee siihen liittyen yhtä sun toista välinettä ja materiaalia.
Joten tuo kymppi kuussa ei riitä, pitäisi olla vähintään 15 euroa. MUUN säästämisen lisäksi, siis.
Sitä paitsi kysymys kuuluukin: miksi toisen asteen koulutuksen pitää maksaa, miksi se EI ole ilmaista? Minusta Suomessa käytetään rutkasti huonompiinkin asioihin rahaa kuin toisen asteen koulutukseen, VARSINKIN kun toisen asteen koulutusaste EI SUOMESSA OLE MITENKÄÄN ERINOMAINEN, me olemme EU-maista keskikastia. Jossain Virossa paljon useampi ihminen omaa vähintään toisen asteen koulutuksen.
Melkein viidesosa suomalaisista nuorista aikuisista on ilman toisen asteen koulutusta. Koulutusverkoston harveneminen on yksi syy, kustannukset varmasti yksi.
Hyvä tuloisena helppo kommentoida, mutta itselläni ei kyllä tulisi mieleenkään säästää ulkomaanmatkaan JOS vaakalaudalla on lapsen koulutus. Priorisointikysymys.
10e kuussa on oikeasti pieni summa, jonka jokainen varmasti kykenee säästämään. Moni hankkii Suomessa lapsia liikaa tuloihinsa nähden - pitäisi miettiä jo siinä vaiheessa, kun ehkäisyn jättää pois, että kuinka isoon lapsilukuun omat taloudelliset resurssit riittävät. Jos tärkeämpää on säästää ulkomaille, niin ehkä fiksumpaa olla sitten tekemättä lainkaan lapsia?
Mielestäni satunnaiset ulkomaanmatkat kuuluu ihan hyvään rahankäyttöön työssäkäyvällä perheellä, kunhan niitä ei tee kaiken muun tarpeettoman lisäksi vaan jonkun muun sijaan. Ja tietysti valitsee halvat kohteet. Esim. muutama päivä Puolassa halpalennoilla ja halvalla majoituksella ei paljoa maksa. Lapsille tekee hyvää nähdä vähän maailmaa ja oppia toimimaan vieraskielisessä ympäristössä, ja jossainhan sitä lomaa täytyy kuitenkin viettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi lapseni kaveri teki lukiossa niin, että se lainasi kirjat kirjastosta tai kavereilta ja skannasi ne. Eihän se laillista ollut, mutta sen vanhemmilla oli pahoja elämänhallinnan ongelmia eikä se saanut kirjoihin lainkaan rahaa.
Itsekin skannasin lukiokirjoja. Joskus ostin jonkun, ja kaverit skannailivat itselleen.
Nomutta skannaaminenhan on tylsää puuhaa. Ei teini jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi lapseni kaveri teki lukiossa niin, että se lainasi kirjat kirjastosta tai kavereilta ja skannasi ne. Eihän se laillista ollut, mutta sen vanhemmilla oli pahoja elämänhallinnan ongelmia eikä se saanut kirjoihin lainkaan rahaa.
Itsekin skannasin lukiokirjoja. Joskus ostin jonkun, ja kaverit skannailivat itselleen.
Opiskelen yliopistossa ja teen ihan samoin. Kirjaston kirjoja ei riitä aina kaikille, ja kalleimmat kurssikirjat maksaa jopa satasen kappale. Ei mulla ole niihin varaa, kun en yrityksistä huolimatta ole löytänyt sellaista työtä jota voisin tehdä ilman että opiskelut kärsii liikaa.
On absurdia aikana, jolloin tieto on helpommin saatavilla kuin koskaan, että pakotetaan ostamaan kirjoja tai vielä pahempaa, ylihinnoiteltuja digikirjoja. Tarvitaan poliittista tahtoa tuottaa joka aineeseen ilmainen tai halpa valtakunnallinen verkkomateriaali, jota tietyt opettajat sitten ylläpitävät ja valtio rahoittaa.
Lisäksi jokainen opettaja voi sitten ehtimisen ja aktiivisuuden mukaan käyttää muita nettilähteitä opetuksen tukena.
Näin kuluiksi jäisi lukiossa läppäri ja jotain vihkoja jne tarpeen mukaan. Tarvittaessa sossun harkinnanvaraista läppärin hankintaan köyhille.
Samaa voisi toteuttaa luonnollisesti amiksiinkin, mutta siellä itse asiassa ollaankin pidemmällä ilmaisten digimateriaalien käytössä, kustannuksia tulee sitten työasuista, välineistä yms (mikä on tavallaan järkevämpi investointi pitkällä aikavälillä, jos ko ammattia aikoo harjoittaa).
Tää tulee aina näissä aiheissa esiin, mutta miksi maksatte lasten ajokortit? Ajokortin saa 18 vuotiaana, kyllä se pitää kustantaa itse, tai ajella polkupyörällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää tulee aina näissä aiheissa esiin, mutta miksi maksatte lasten ajokortit? Ajokortin saa 18 vuotiaana, kyllä se pitää kustantaa itse, tai ajella polkupyörällä.
Ajokortti on pääomaa, satsaus tulevaisuuteen. Miten opiskeleva nuori pystyy maksamaan parin tonnin autokoulun ilman säästöjä?
Kahdelle lapselle on maksettu ajokortti, tosin isänsä opetti niin selvisimme vähemmällä rahalla. Vanhempi lapsi sai ajokortin avulla kesätöitä, nuoremman lapsen vakituisessa työpaikassa oli ehtona ajokortti ja oma auto. Että kyllä se kannatti hankkia lapsille ajokortit. Vai oletko tosiaan eri mieltä? Minulta työssäkäyvältä oikeasti pieni satsaus lapsen tulevaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Summan voisi ulosmitata lapsilisästä. Lapsi saisi syntyessään valtiolta lahjaksi ”tulevaisuustilin” jolle summa ohjattaisiin. Tili olisi suojassa nostoilta 15v. ja näin se ei vaikuttaisi esim. vanhempien saamaan toimeentulotukeen.
Erittäin fiksu idea! Raha menisi lapselle, kuten kuuluukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se nykypäivän Suomessa on. Koska päättäjät on ajaneet asiat siihen jamaan. Sitten ihmetellään syntyvyyden laskua. Tuo 2000e/kk bruttona on monen duunarin palkka kokoaikaisesta työstä. Ja kyllä kahden ihmisen kokoaikaisen työn palkalla PITÄISI pystyä elättämään kaksi lasta. Ihan sairasta tämä nykytouhu.
No jos on kaksi työssäkäyvää vanhempaa, niin kyllä he saavat kaksi lasta pidettyä hengissä. Mutta jos haluaa tarjota lapselleen muutakin kuin hengissä pysymisen, niin kannattaa miettiä sitä lapsilukua. Ne köyhyydessä ja niukkuudessa elävät lapset eivät välttämättä koe vanhempien toivomusten mukaisesti, että sisarus olisi rikkaus.
Tyydyttävän elämän tarjoaminen kahdelle lapselle vaatii mielestäni 4000€ nettotulot. Kaksi aikuista pärjää kahdella tonnilla, ja siihen lisää 1000€ jokaisesta lapsesta. Tässä on jo huomioitu asumisen kulut, mutta harva kaksilapsinen perhe edes missään 40-neliöisessä kaksiossa edes viihtyisi.
Palstalla on ollut keskusteluja siitä, missä iässä lapset ovat kalleimmillaan. Päivähoitomaksuja maksavat vanhemmat eivät millään suostu uskomaan, että teinivuodet on ne kalleimmat. Tämä ei tunnu menevän perille, vaikka rautalangasta väännetään - ja kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Se on totta, että kaksi lasta ei ole niin kohtuuton toivomus etteikö pienipalkkaisillakin pitäisi siihen olla varaa. Mutta kun realiteetit ovat mitkä ovat, niin onko parempi että tyytyy toimimaan realiteettien puitteissa vai tekee väkisellä ne kaksi lasta, elää niukkuudessa ja valittaa, että kyllä minulla pitäisi olla varaa kahteen lapseen?
No olen kuitenkin eri mieltä. Meillä nettotulot sen 3000e eikä meidän lapset elä köyhyydessä. Ei asuta pk-seudulla.
Enkä myöskään ymmärrä miten niihin teineihin saa uppoamaan niin paljon rahaa. Usein kun joku näistä alkaa avautumaan, huomaa nopeasti että kyse on valinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, samaan aikaan pitää säästää tsiljoonaan muuhunkin asiaan. Ja maksella koko ajan myös yllättäviä kuluja. Milloin menee autosta pakoputki, milloin rikkoutuu pesukone, milloin siippa sairastuu, milloin itsellesi tulee yllättäviä kuluja.
Meilläkin on niitä säästöprojekteja koko ajan päällä monta:
- säästämme ulkomaanmatkaan
- säästämme lasten ajokortteihin
- säästämme heidän harrastusmaksuihinsa
- säästämme kodinkoneiden rikkoutumisiin jne.
- säästämme joulunviettoon
- säästämme synttärilahjoihin
ja niin edelleen ja niin edelleen.
Noihin jos alkaa pitää erillisiä säästöpankkeja, kuussa menee possuihin satoja euroja - koska niistä myös on pakko pitkin vuotta nostaa rahaa. Nuo kaikki nimittäin myös käytetään vuosittain, ajokorttisäästöjä lukuunottamatta - eli niihin ei saa koskaan saldoa "täyteen".
Lukiokuluihin menee kevyesti pari, kolme tonnia, 1700 ei riitä. Jo pelkkä läppäri - joka ei voi olla kovin painava tai hidas - maksaa sen seitsemisen sataa. Päälle kirjat, joita kuluu per jakso viitisen kappaletta eli vähintään satasella, usein enemmänkin jos tarvitaan painettuja kirjoja. Kursseja on lukion aikana 13, eli pelkästään kirjoihin menee 1300.
Ja päälle muut tarvikkeet, esim. minulla esikoinen käy kuvataidelukiota, ja tarvitsee siihen liittyen yhtä sun toista välinettä ja materiaalia.
Joten tuo kymppi kuussa ei riitä, pitäisi olla vähintään 15 euroa. MUUN säästämisen lisäksi, siis.
Sitä paitsi kysymys kuuluukin: miksi toisen asteen koulutuksen pitää maksaa, miksi se EI ole ilmaista? Minusta Suomessa käytetään rutkasti huonompiinkin asioihin rahaa kuin toisen asteen koulutukseen, VARSINKIN kun toisen asteen koulutusaste EI SUOMESSA OLE MITENKÄÄN ERINOMAINEN, me olemme EU-maista keskikastia. Jossain Virossa paljon useampi ihminen omaa vähintään toisen asteen koulutuksen.
Melkein viidesosa suomalaisista nuorista aikuisista on ilman toisen asteen koulutusta. Koulutusverkoston harveneminen on yksi syy, kustannukset varmasti yksi.
https://yle.fi/uutiset/3-8939797
.
Hyvä tuloisena helppo kommentoida, mutta itselläni ei kyllä tulisi mieleenkään säästää ulkomaanmatkaan JOS vaakalaudalla on lapsen koulutus. Priorisointikysymys.
10e kuussa on oikeasti pieni summa, jonka jokainen varmasti kykenee säästämään. Moni hankkii Suomessa lapsia liikaa tuloihinsa nähden - pitäisi miettiä jo siinä vaiheessa, kun ehkäisyn jättää pois, että kuinka isoon lapsilukuun omat taloudelliset resurssit riittävät. Jos tärkeämpää on säästää ulkomaille, niin ehkä fiksumpaa olla sitten tekemättä lainkaan lapsia?
Kyllä tuohon sanoisin, että ulkomaanmatkat antavat lapselle ja nuorelle melkoisen määrän henkistä pääomaa, enkä lähtisi arvottamaan niitä noin jyrkästi alemmaksi, kuin muodollista koulutusta.
Oletko ihan tosissasi, että jokavuotiset ulkomaanmatkat perheen kanssa on lapselle/nuorelle niin suuri henkisen pääoman lähde, että so what jos edes lukiokirjoihin ole sen takia varaa?
Sen kyllä ymmärrän, että nuorelle tekee hyvää nähdä muutakin kuin Tallinna tai Tukholma pikaisella päiväristeilyllä. Mutta oikeesti... Henkistä pääomaa saa monella muullakin tavalla kuin maailmaa kiertämällä. Matkustelu on yliarvostettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Summan voisi ulosmitata lapsilisästä. Lapsi saisi syntyessään valtiolta lahjaksi ”tulevaisuustilin” jolle summa ohjattaisiin. Tili olisi suojassa nostoilta 15v. ja näin se ei vaikuttaisi esim. vanhempien saamaan toimeentulotukeen.
Erittäin fiksu idea! Raha menisi lapselle, kuten kuuluukin.
Niin ja ruoka, vaatteet sun muut ei tietenkään mene lapselle...? Mieti nyt vähän, kuinka suuri se lapsilisä on ja kuinka paljon rahaa lapsen elättämiseen kuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkas sitten suu pannaan, kun lukiokirjoja varten säästänyt perhe joutuu toimeentulotuen asiakkaaksi ja Kela toteaa suuressa viisaudessaan, että lapsen tilille säästetyt rahat on käytettävä lapsen elämiseen? Vaikka alaikäistä ei voi velvoittaa elättämään perheenjäseniään, siltä voidaan evätä oma osuus toimeentulotuesta säästöjen perusteella. Näin on Suomen lainsäätäjät suuressa viisaudessaan päättäneet.
No se on voivoi. Jos on rahaa, ei tarvitse tt-tukea.
Niinpä. Mutta turha tulla mussuttamaan, kuinka helppoa lukiota varten säästäminen on, kun Kela pakottaa käyttämään nekin säästöt lapsen elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, tätähän sitä aina jaksetaan hokea. 10 € kuukaudessa lukiokirjoihin, saman verran vanhojen tanssehin, sitten puolet vuodesta pitää säästää pari kymppiä kuukaudessa joululahjoihin, ajokorttiin pitää säästää myös vähintään kymppi kuukaudessa vuoden ympäri vuosien ajan, sitten pitää säästää myös lapsen omilleen muuttoa varten vähintään se kymppi, sitten pitää myös aina pistää jonkin verran sivuun myös puhelimia ja läppäreitä varten, samoin talvivaatteisiin. Kun näitä säästökohteita kertyy jonkin verran, niin se VAIN 10 euroa onkin yhtäkkiä 150 euroa kuukaudessa.
Tämä kyllä aina huvittaa, kun jaksetaan taivastella sitä yhtä ainutta kymppiä kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Niin, tätähän sitä aina jaksetaan hokea. 10 € kuukaudessa lukiokirjoihin, saman verran vanhojen tanssehin, sitten puolet vuodesta pitää säästää pari kymppiä kuukaudessa joululahjoihin, ajokorttiin pitää säästää myös vähintään kymppi kuukaudessa vuoden ympäri vuosien ajan, sitten pitää säästää myös lapsen omilleen muuttoa varten vähintään se kymppi, sitten pitää myös aina pistää jonkin verran sivuun myös puhelimia ja läppäreitä varten, samoin talvivaatteisiin. Kun näitä säästökohteita kertyy jonkin verran, niin se VAIN 10 euroa onkin yhtäkkiä 150 euroa kuukaudessa.
Tämä kyllä aina huvittaa, kun jaksetaan taivastella sitä yhtä ainutta kymppiä kuukaudessa.
Entäs ne leirikoulut, sukset ja luistimet ja ja ja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monilta puuttuu kyky ennakoida. Aletaan miettiä näitä vasta siinä vaiheessa, kun se on ajankohtaista. Itketään, että mitä nyt, kun lapsilisäkin loppuu. No, se on ollut tiedossa 17 vuotta, että näin tulee käymään. Silti kaikenlainen ennakointi on joillekin ylivoimaista. Kun on lusikalla annettu...
Tässä nähdään, kuinka harhaisia jotkut itse hyvin toimeentulevat ovat, eivät käsitä, että kaikki ei tienaa sitä 2*3000e/kk.
Kaikilla ei yksinkertaisesti ole varaa säästää, kaikki menee kulutukseen ja vähän enemmänkin.
Nää on aina yhtä ihania:
- Säästä kymppi kuussa niin saat joululahjat
- Säästä kymppi kuussa niin saat helposti huvipuistorannekkeet
- Säästä kymppi kuussa niin saat lapselle kunnolliset haalarit ja goretexii
- Säästä kymppi kuussa niin ei tartte sitten itkeä luistimista ja suksista kun hiihto ja luistelu tulee koulussa eteen
- Säästä kymppi kuussa niin ei tartte valittaa hiihtokeskusten hinnoista
- Säästä kymppi kuussa niin pääsette Pandataloon
- Säästä kymppi kuussa niin ei tartte pihistellä turvaistuimissa, rattaissa, kengissä...
- Säästä kymppi kuussa niin...
Tässä vaan ihan äkkiä mieleen tulleita "säästä kymppi kuussa" -aiheita palstalta. Jos siis edes hämmästelee, että onpas huvipuistorannekkeet kalliita - ei millään lailla valita ettei ole rahaa, vaan kokee että joku juttu on kallis eikä välttämättä rahan väärtti.
Puhumattakaan siitä, että pienituloisella noita "säästä kymppi kuussa" riittää, vaikka unohtaisit huvipuistot, pandat ja kalliit haalarit.
Nytkin lukiokeskustelussa koko focus on ihan metsässä: Kirjojen osalta valitetaan siitä, että kirjasarjoja vaihdetaan ihan syyttä suotta ja usein ja ostatetaan uusia kirjoja. Uutuutena digilisenssit, joilla ei ole jälleenmyyntiarvoa. Meillä esim. lukiolaisen fysiikanopettaja ostatti OMAN kirjansa digilisenssit oppilailla. Melkein valitin, mutta ajattelin etten halua hankalan mainetta heti alkumetreillä.
Kyllä mun mielestä systeemissä olisi varaa järkeistää vaikka mulla on heittämällä varaa maksaa kaikkien kolmen lapsemme lukio.
Vierailija kirjoitti:
On absurdia aikana, jolloin tieto on helpommin saatavilla kuin koskaan, että pakotetaan ostamaan kirjoja tai vielä pahempaa, ylihinnoiteltuja digikirjoja. Tarvitaan poliittista tahtoa tuottaa joka aineeseen ilmainen tai halpa valtakunnallinen verkkomateriaali, jota tietyt opettajat sitten ylläpitävät ja valtio rahoittaa.
Lisäksi jokainen opettaja voi sitten ehtimisen ja aktiivisuuden mukaan käyttää muita nettilähteitä opetuksen tukena.
Näin kuluiksi jäisi lukiossa läppäri ja jotain vihkoja jne tarpeen mukaan. Tarvittaessa sossun harkinnanvaraista läppärin hankintaan köyhille.
Samaa voisi toteuttaa luonnollisesti amiksiinkin, mutta siellä itse asiassa ollaankin pidemmällä ilmaisten digimateriaalien käytössä, kustannuksia tulee sitten työasuista, välineistä yms (mikä on tavallaan järkevämpi investointi pitkällä aikavälillä, jos ko ammattia aikoo harjoittaa).
Olen niin samaa mieltä kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, samaan aikaan pitää säästää tsiljoonaan muuhunkin asiaan. Ja maksella koko ajan myös yllättäviä kuluja. Milloin menee autosta pakoputki, milloin rikkoutuu pesukone, milloin siippa sairastuu, milloin itsellesi tulee yllättäviä kuluja.
Meilläkin on niitä säästöprojekteja koko ajan päällä monta:
- säästämme ulkomaanmatkaan
- säästämme lasten ajokortteihin
- säästämme heidän harrastusmaksuihinsa
- säästämme kodinkoneiden rikkoutumisiin jne.
- säästämme joulunviettoon
- säästämme synttärilahjoihin
ja niin edelleen ja niin edelleen.
Noihin jos alkaa pitää erillisiä säästöpankkeja, kuussa menee possuihin satoja euroja - koska niistä myös on pakko pitkin vuotta nostaa rahaa. Nuo kaikki nimittäin myös käytetään vuosittain, ajokorttisäästöjä lukuunottamatta - eli niihin ei saa koskaan saldoa "täyteen".
Lukiokuluihin menee kevyesti pari, kolme tonnia, 1700 ei riitä. Jo pelkkä läppäri - joka ei voi olla kovin painava tai hidas - maksaa sen seitsemisen sataa. Päälle kirjat, joita kuluu per jakso viitisen kappaletta eli vähintään satasella, usein enemmänkin jos tarvitaan painettuja kirjoja. Kursseja on lukion aikana 13, eli pelkästään kirjoihin menee 1300.
Ja päälle muut tarvikkeet, esim. minulla esikoinen käy kuvataidelukiota, ja tarvitsee siihen liittyen yhtä sun toista välinettä ja materiaalia.
Joten tuo kymppi kuussa ei riitä, pitäisi olla vähintään 15 euroa. MUUN säästämisen lisäksi, siis.
Sitä paitsi kysymys kuuluukin: miksi toisen asteen koulutuksen pitää maksaa, miksi se EI ole ilmaista? Minusta Suomessa käytetään rutkasti huonompiinkin asioihin rahaa kuin toisen asteen koulutukseen, VARSINKIN kun toisen asteen koulutusaste EI SUOMESSA OLE MITENKÄÄN ERINOMAINEN, me olemme EU-maista keskikastia. Jossain Virossa paljon useampi ihminen omaa vähintään toisen asteen koulutuksen.
Melkein viidesosa suomalaisista nuorista aikuisista on ilman toisen asteen koulutusta. Koulutusverkoston harveneminen on yksi syy, kustannukset varmasti yksi.
https://yle.fi/uutiset/3-8939797
.
Hyvä tuloisena helppo kommentoida, mutta itselläni ei kyllä tulisi mieleenkään säästää ulkomaanmatkaan JOS vaakalaudalla on lapsen koulutus. Priorisointikysymys.
10e kuussa on oikeasti pieni summa, jonka jokainen varmasti kykenee säästämään. Moni hankkii Suomessa lapsia liikaa tuloihinsa nähden - pitäisi miettiä jo siinä vaiheessa, kun ehkäisyn jättää pois, että kuinka isoon lapsilukuun omat taloudelliset resurssit riittävät. Jos tärkeämpää on säästää ulkomaille, niin ehkä fiksumpaa olla sitten tekemättä lainkaan lapsia?
Kyllä tuohon sanoisin, että ulkomaanmatkat antavat lapselle ja nuorelle melkoisen määrän henkistä pääomaa, enkä lähtisi arvottamaan niitä noin jyrkästi alemmaksi, kuin muodollista koulutusta.
Oletko ihan tosissasi, että jokavuotiset ulkomaanmatkat perheen kanssa on lapselle/nuorelle niin suuri henkisen pääoman lähde, että so what jos edes lukiokirjoihin ole sen takia varaa?
Sen kyllä ymmärrän, että nuorelle tekee hyvää nähdä muutakin kuin Tallinna tai Tukholma pikaisella päiväristeilyllä. Mutta oikeesti... Henkistä pääomaa saa monella muullakin tavalla kuin maailmaa kiertämällä. Matkustelu on yliarvostettua.
No en puhunut jokavuotisesta välttämättä, mutta todellakaan ei matkustelu ole yliarvostettua. Tai mitä kukin arvottaa. Minusta on ollut tärkeää näyttää nuorille monipuolisesti maailmaa, samalla on opittu kieliä, historiaa, kulttuureista jne. Kaikista maista, missä olemme käyneet, olemme opetelleet perusasioita ja hieman alkeita kielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, samaan aikaan pitää säästää tsiljoonaan muuhunkin asiaan. Ja maksella koko ajan myös yllättäviä kuluja. Milloin menee autosta pakoputki, milloin rikkoutuu pesukone, milloin siippa sairastuu, milloin itsellesi tulee yllättäviä kuluja.
Meilläkin on niitä säästöprojekteja koko ajan päällä monta:
- säästämme ulkomaanmatkaan
- säästämme lasten ajokortteihin
- säästämme heidän harrastusmaksuihinsa
- säästämme kodinkoneiden rikkoutumisiin jne.
- säästämme joulunviettoon
- säästämme synttärilahjoihin
ja niin edelleen ja niin edelleen.
Noihin jos alkaa pitää erillisiä säästöpankkeja, kuussa menee possuihin satoja euroja - koska niistä myös on pakko pitkin vuotta nostaa rahaa. Nuo kaikki nimittäin myös käytetään vuosittain, ajokorttisäästöjä lukuunottamatta - eli niihin ei saa koskaan saldoa "täyteen".
Lukiokuluihin menee kevyesti pari, kolme tonnia, 1700 ei riitä. Jo pelkkä läppäri - joka ei voi olla kovin painava tai hidas - maksaa sen seitsemisen sataa. Päälle kirjat, joita kuluu per jakso viitisen kappaletta eli vähintään satasella, usein enemmänkin jos tarvitaan painettuja kirjoja. Kursseja on lukion aikana 13, eli pelkästään kirjoihin menee 1300.
Ja päälle muut tarvikkeet, esim. minulla esikoinen käy kuvataidelukiota, ja tarvitsee siihen liittyen yhtä sun toista välinettä ja materiaalia.
Joten tuo kymppi kuussa ei riitä, pitäisi olla vähintään 15 euroa. MUUN säästämisen lisäksi, siis.
Sitä paitsi kysymys kuuluukin: miksi toisen asteen koulutuksen pitää maksaa, miksi se EI ole ilmaista? Minusta Suomessa käytetään rutkasti huonompiinkin asioihin rahaa kuin toisen asteen koulutukseen, VARSINKIN kun toisen asteen koulutusaste EI SUOMESSA OLE MITENKÄÄN ERINOMAINEN, me olemme EU-maista keskikastia. Jossain Virossa paljon useampi ihminen omaa vähintään toisen asteen koulutuksen.
Melkein viidesosa suomalaisista nuorista aikuisista on ilman toisen asteen koulutusta. Koulutusverkoston harveneminen on yksi syy, kustannukset varmasti yksi.
https://yle.fi/uutiset/3-8939797
.
Hyvä tuloisena helppo kommentoida, mutta itselläni ei kyllä tulisi mieleenkään säästää ulkomaanmatkaan JOS vaakalaudalla on lapsen koulutus. Priorisointikysymys.
10e kuussa on oikeasti pieni summa, jonka jokainen varmasti kykenee säästämään. Moni hankkii Suomessa lapsia liikaa tuloihinsa nähden - pitäisi miettiä jo siinä vaiheessa, kun ehkäisyn jättää pois, että kuinka isoon lapsilukuun omat taloudelliset resurssit riittävät. Jos tärkeämpää on säästää ulkomaille, niin ehkä fiksumpaa olla sitten tekemättä lainkaan lapsia?
Kyllä tuohon sanoisin, että ulkomaanmatkat antavat lapselle ja nuorelle melkoisen määrän henkistä pääomaa, enkä lähtisi arvottamaan niitä noin jyrkästi alemmaksi, kuin muodollista koulutusta.
Oletko ihan tosissasi, että jokavuotiset ulkomaanmatkat perheen kanssa on lapselle/nuorelle niin suuri henkisen pääoman lähde, että so what jos edes lukiokirjoihin ole sen takia varaa?
Sen kyllä ymmärrän, että nuorelle tekee hyvää nähdä muutakin kuin Tallinna tai Tukholma pikaisella päiväristeilyllä. Mutta oikeesti... Henkistä pääomaa saa monella muullakin tavalla kuin maailmaa kiertämällä. Matkustelu on yliarvostettua.
No en puhunut jokavuotisesta välttämättä, mutta todellakaan ei matkustelu ole yliarvostettua. Tai mitä kukin arvottaa. Minusta on ollut tärkeää näyttää nuorille monipuolisesti maailmaa, samalla on opittu kieliä, historiaa, kulttuureista jne. Kaikista maista, missä olemme käyneet, olemme opetelleet perusasioita ja hieman alkeita kielestä.
Niin mutta onko se paikan päällä käyminen muka måste? Meidän perheessä harrastetaan nojatuolimatkoja kaukomaihin - ei siksi ettei rahat riittäisi paikan päällä käymiseen vaan siksi, ettei pidetä sitä kaiken vaivan arvoisena. Käydään kyllä Ruotsissa joka vuosi sukulaisia tapaamassa, mutta muuten vietetään lomamme Suomessa. Lähiseudullakin on paljon kivoja luontokohteita, jotka tarjoaa lapsille nähtävää ja koettavaa, elämyksiä ja opittavaa pelkkien bensakulujen hinnalla. Välillä jätetään auto kotiin, tehdään pyörä- ja patikointiretki luontoon ja yövytään laavussa ihan ilmaiseksi.
Mutta ulkomaistahan tässä oli puhe. Meidän nojatuolimatkoihin liittyy maan kulttuuriin, historiaan ja kieleen tutustuminen. Meillä on kerran kesässä kotona teemaviikko, jonka aikana tehdään kyseisen maan ruokia, kuunnellaan sen musiikkia, katsotaan kuvia ja dokumentteja, jutellaan netissä ainakin yhden siellä asuvan ihmisten kanssa yms. Ja lapset tykkää.
Lapsilla on myös ulkomaalaisia kirje- ja nettikavereita, joten ne ei todellakaan jää kansainvälisyydestä paitsi vaikka ulkomaat on Ruotsia lukuunottamatta näkemättä.
Kymppi kuussa 18 vuoden ajan tekee yhteensä 2 160 €. Sillä ei selvitä lukiosta.
Kyllä tuohon sanoisin, että ulkomaanmatkat antavat lapselle ja nuorelle melkoisen määrän henkistä pääomaa, enkä lähtisi arvottamaan niitä noin jyrkästi alemmaksi, kuin muodollista koulutusta.