Jos mies lyö KERRAN, niin voiko antaa anteeksi?

*ansaitsit siis

Oikeasti koko yhteiskunta parantuisi jos naiset saisivat välillä nyrkin naamaan.

Nyrkillä? No ei voi jatkaa. Ei taatusti tule olemaan ainoa kerta. 

Jos nainen nalkuttaa KERRAN, niin voiko antaa anteeksi?

Minä jatkoin avioliittoa väkivaltaisen miehen kanssa, joka itku kurkussa vannoi hakevansa apua ja muuttuvansa. Haluavansa olla parempi mies. Se haluaminen ei pitkälle riittänyt.

Ainoa, joka muuttui olin minä. Avioliiton jatkuminen edellytti, että minä älysin olla sanomatta vastaan, provosoitumasta, siedin hänen kiihtyvää käytöstään ja elin ihan varjoissa hänen raivokohtauksensa aikana. Kaikesta näki, että jos alkaisin täydellä laidalla riitelemään vastaan tai provosoisin häntä millään tavalla niin mustelmat tulisi. 



Nyrkillä hän ei lyönyt, mutta tarttui kiinni ja nosteli seinille. Kolme kertaa yhteensä avioliiton aikana plus päälle pieniä tönimisiä. Seksuaalista ahdistelua ja seksiin pakottamista myös. 



Ap, tuo nyrkin isku on tehnyt sinulle jo henkistä tuhoa. Ei niinkään ole enää kysymys voitko antaa anteeksi, vaan siitä voitko enää kokea turvaa tuon ihmisen lähellä aidosti. Sydämesi on jo saanut osuman ja henkiset arvet ovat ikuiset. Se, että perusturvallisuus rikotaan hajottaa väistämättä myös rakkauden. Olen pahoillani puolestasi, ymmärrän koska olen kokenut samaa. Mutta kehottaisin miettimään vakavasti eron vaihtoehtoa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen nalkuttaa KERRAN, niin voiko antaa anteeksi?

Ei, ei ei! Ei missään nimessä. Minusta jos nainen nalkuttaa kerran niin hän on paljastanut todellisen itsensä. Ei voi mitenkään hyväksyä tällaista. Kerrasta poikki, akka pihalle ja ero vetämään. Jos ei usko niin nyrkillä naamaan. Se lopettaa nalkutuksen, aina.

Vierailija kirjoitti:

Minä jatkoin avioliittoa väkivaltaisen miehen kanssa, joka itku kurkussa vannoi hakevansa apua ja muuttuvansa. Haluavansa olla parempi mies. Se haluaminen ei pitkälle riittänyt.

Ainoa, joka muuttui olin minä. Avioliiton jatkuminen edellytti, että minä älysin olla sanomatta vastaan, provosoitumasta, siedin hänen kiihtyvää käytöstään ja elin ihan varjoissa hänen raivokohtauksensa aikana. Kaikesta näki, että jos alkaisin täydellä laidalla riitelemään vastaan tai provosoisin häntä millään tavalla niin mustelmat tulisi. 



Nyrkillä hän ei lyönyt, mutta tarttui kiinni ja nosteli seinille. Kolme kertaa yhteensä avioliiton aikana plus päälle pieniä tönimisiä. Seksuaalista ahdistelua ja seksiin pakottamista myös. 



Ap, tuo nyrkin isku on tehnyt sinulle jo henkistä tuhoa. Ei niinkään ole enää kysymys voitko antaa anteeksi, vaan siitä voitko enää kokea turvaa tuon ihmisen lähellä aidosti. Sydämesi on

Hahah! Kuulen surullisen viulunsoiton viestiäsi lukiessa.

Vierailija kirjoitti:

Nyrkillä? No ei voi jatkaa. Ei taatusti tule olemaan ainoa kerta. 

Riippuu siitä oppiko Ap kerrasta vai jatkaako vielä ärsyttämistä.

"Tässä tarinassa kivasti ohitetaan koko riita, ja todetaan vaan että mies löi. Nainen on siis voinut riidan aikana haukkua miestä, heitellä tavaroita, uhkailla avioerolla ja lasten tapaamisen estämisellä, jne. jne. mutta tarinan tärkein rivi on kun se MIES LÖI!!!! Ikinä ei ole mitään vikaa kertojassa. Hän on ollut aivan puhdas pulmunen, täysin syytön kaikkeen ja keskustellut asiasta rauhallisesti. Sitä toisen osapuolen versiota ei kuulla koskaan näissä tarinoissa, ja tämän pohjalta meidän pitäisi muodostaa mielipide tapahtuneesta?"

Tämä x 100!

Naisen versio: "Moi kulta, miten sun päivä meni, haluaisitko hartiahieronnan". Tässä vaiheessa mies hyökkäsi nyrkit pystyssä lyömään minua ja yritin parhaani mukaan puolustautua. Voinko antaa miehelle anteeksi?

Todellisuus: Helvetinmoista jatkuvaa ärsyttämistä, huutamista, henkistä väkivaltaa niin kauan että miehellä meni lopulta hermo ja teki OIKEIN kun löi idioottia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jatkoin avioliittoa väkivaltaisen miehen kanssa, joka itku kurkussa vannoi hakevansa apua ja muuttuvansa. Haluavansa olla parempi mies. Se haluaminen ei pitkälle riittänyt.

Ainoa, joka muuttui olin minä. Avioliiton jatkuminen edellytti, että minä älysin olla sanomatta vastaan, provosoitumasta, siedin hänen kiihtyvää käytöstään ja elin ihan varjoissa hänen raivokohtauksensa aikana. Kaikesta näki, että jos alkaisin täydellä laidalla riitelemään vastaan tai provosoisin häntä millään tavalla niin mustelmat tulisi. 



Nyrkillä hän ei lyönyt, mutta tarttui kiinni ja nosteli seinille. Kolme kertaa yhteensä avioliiton aikana plus päälle pieniä tönimisiä. Seksuaalista ahdistelua ja seksiin pakottamista myös. 



Ap, tuo nyrkin isku on tehnyt sinulle jo henkistä tuhoa. Ei niinkään ole enää kysymys voitko antaa anteeksi, vaan siitä voitko enää kokea

Siitä vaan. Käräjäoikeus ei nauranut kuvilleni ja entinen mieheni tuomittiin pahoinpitelystä. Minä vein sen niinkin pitkälle. Rangaistus oli naurettava, mutta se julkinen häpeä ja rikosrekisteri vaimonsa pahoinpitelystä oli minusta se hinta, joka hänen täytyi maksaa. En kyllä nähnyt yhtään viulunsoittajaa tai nauravaa naamaa oikeudessa. 



P.S. Nykyisin opiskelen itse lakimieheksi, että voin auttaa tulevaisuudessa erityisesti parisuhdeväkivallan uhreja. Oma väkivaltainen suhde innosti oikeustieteelliseen aikuisiällä, eli jotain hyvää tästäkin kaikesta lopulta itselle seurasi. Minun kimppuuni ei enää käydä. 

Sanoisin että nyt on aika siirtyä suhteesta pois. Tuo on myös poliisi asia. Haetaan itsellesi tukea asiaan ethän jää yksin. Tsemppiä!

Jos nainen lyö kerran, niin voiko antaa anteeksi?

Lyö takaisin! 

Lyöminen on aina väärin, mutta asia ei ole aina niin yksinkertainen. Omaakin käytöstä voi miettiä, eli mikä johti tilanteeseen jossa mies menetti lopulta malttinsa. Hyvin usein kyseessä on nipottava ja mäkättävä akka, joka on piinannut miestään jo vuosia, ja sitten kun lopulta hermo pettää, saa nipottava nainen kaiken anteeksi ja mies on hirviö. Ei se niinkään saisi mennä. Väkivaltaa se henkinenkin väkivalta on, ja murtumispiste löytyy kaikilta.

Kaiken maailman miesvihaajafemakot tulkitsee tämän varmasti aivan väärin, että muka nipotus oikeuttaisi lyömään. Ei, lyöminen on aina väärin, mutta niin on se jatkuva mäkättäminenkin. Niin makaa kuin petaa, ja niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Sen sijaan että vikoja etsitään aina vain muista, olisi hyvä joskus myös vilkaista peiliin.

Jos lyönnille ei löydy minkäänlaista em. "lieventävää" syy-seuraussuhdetta, on tilanne ihan toinen. Väkivaltaiseen parisuhteeseen ei kannata jäädä.

Nyrkinisku on paljon pienempi paha kuin henkinen väkivalta mitä naiset harrastaa. Paljon pienempi paha.

Antaisin jos mies on sellainen joka vie minua treffeille, ostaa parfyymeja,laukkuja, kenkiä ja vaatteita.Ja maksaa esteettiset hoidot ja antaa kuukausirahaa n 500e.

Tälläistä miestä tuskin löytyy xD

Vierailija kirjoitti:

Antaisin jos mies on sellainen joka vie minua treffeille, ostaa parfyymeja,laukkuja, kenkiä ja vaatteita.Ja maksaa esteettiset hoidot ja antaa kuukausirahaa n 500e.

Tälläistä miestä tuskin löytyy xD

Laita ilmoitus jollekin huoraamissivulle

Mieluummin kummankin osapuolen kannattaa perehtyä siihen, miten riidellään oikein. Monessa riidassa haetaan hyvitystä niin, että yritetään keksiä jotain sanottavaa, ihan mitä tahansa, vain siinä tarkoituksessa että saa sen toisen pois tolaltaan. Ja sehän ei juuri auta sen erimielisyyden ratkaisemisessa?

Mutta vastaus kysymykseen on ei. Väkivalta ei kuulu läheisiin ihmissuhteisiin. Sen tähden ei ole hakeuduttu yhteen, että olisi joku jota hakata.

Ap, lopeta henkinen väkivaltasi miestä kohtaan. Kuulostat tosi inhottavalta tyypiltä. Tulet vielä tänne hakemaan sääliä ja huomiota sekä miehen lyttäämistä ja tukea, vaikka sait mitä ansaitsit.

Voihan sen lyönnin anteeksi antaa, mutta suhteeseen ei kannata jäädä. Aivan satavarmasti tulee lyömään tulevaisuudessakin, kun hermot menee.