Down-sikiön abortointi
Niskapoimututkimuksen ja ultraäänen mukaan odotan down-lasta. Järkytyin kuullessani tästä, ja nopeasti on vahvistunut halu tehdä abortti. En usko että jaksaisin erityislapsen kanssa.
Ongelma on kuitenkin mieheni, joka haluaisi silti pitää lapsen. Olemme riidelleet tästä todella paljon, ja tuntuu etten mitenkään saan miehelleni järkeä päähän. Keskustelut menevät saman jankkaamiseksi ja huutamiseksi.
Eikö tämä yleensä mene toisin päin? Luulisi että mies hyväksyisi asian...mitä oikein voin tehdä?
Kommentit (484)
Idiootti... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kannatat eugeniikkaa.
Eugeniikka on hyvä asia. Miksi synnyttää tarkoituksella sairasta lasta, joka ei tule koskaan parantumaan? Siinä on äidin koko loppuelämä pilalla.
Omaa hyvinvointia on lupa ajatella.Downin syndrooma ei ole sairaus.
Muuta väestöä yleisempiä terveysongelmia Down-potilailla ovat mm.
synnynnäiset sydänviat
ruuansulatuskanavan tukokset
näön ja kuulon ongelmat
leukemia
kilpirauhasen vajaatoiminta
keliakia
tuki- ja liikuntaelinten ongelmat
varhainen muistisairaus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidokkini, kaksi down ihmistä, saivat yhteisen lapsen, jolla downin syndrooman lisäksi oli vakava sydänvika, sekä muita vakavia vammoja. Ikävä sanoa näin julmasti, mutta lapsen onneksi hän pääsi vaivoistaan ja kuoli puolivuotiaana.
Tuohan täytyisi kertoa laajemmalle. Todella ihmeellinen asia. Tähän mennessä kun koko maailmassa tiedetään vain yksi Down isä. Down miehet ovat yleensä hedelmättömiä.
Keh.vam.hoitajaJa höpö höpö. Maailmassa näitä on useita. Suomessa muutana. Hoidokkini yksi heistä. Tämä myös tiedossa yleisesti.
No ei kyllä ole.
Down-äiditkin tosi harvassa. Kaksi sellaista yhdessä, niin todennäköisyyskin on olematon.
Ja tämä vain siksi, että Down-naisten ehkäisystä huolehtitaan toisten toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki elämä on arvokasta. Down ei ole ollenkaan pahimmasta päästä mitä voi olla. Ja lapsella voi olla vaikka mitä, vaikka ultrassa ei mitään näy eikä heti synnytyksen jälkeenkään. Oma lapseni on melko vaikeasti autistinen, ja kesti muutama vuosi saada diagnoosi. Ei hän ainakaan helpompi hoidettava ole kuin down-lapsetkaan, mutta silti mahtava lapsi ja elämäni valo. Antakaa erityisille mahdollisuus elämään, saatte siitä enemmän kuin menetätte.
Mistä voit tietää että siitä saa enemmän kuin menettää
Vierailija kirjoitti:
"Keh.vam.hoitaja" on ilmeisesti joku psykopaatti joka yrittää saada mahdollisimman paljon tuskaa maailmaan houkuttelemalla ihmisiä tekemään vammaisia lapsia. Aivan sairasta.
Olenko jossain kohtaa sanonut noin? En ole edes sanonut, etteikö aborttia voisi tehdä vamman takia. Yritän vain tuoda faktoja esiin. Huomaat sen, jos luet tarkkaan.
Keh.vam.hoitaja
Vierailija kirjoitti:
Sen verran olen aborttitilastoja seurannut että tiedän että abortteja on tehty myös vain sikiön vamman epäilyn perusteella........
Epäilen kuitenkin, että ei enää 20+0 rvkon jälkeen,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidokkini, kaksi down ihmistä, saivat yhteisen lapsen, jolla downin syndrooman lisäksi oli vakava sydänvika, sekä muita vakavia vammoja. Ikävä sanoa näin julmasti, mutta lapsen onneksi hän pääsi vaivoistaan ja kuoli puolivuotiaana.
Tuohan täytyisi kertoa laajemmalle. Todella ihmeellinen asia. Tähän mennessä kun koko maailmassa tiedetään vain yksi Down isä. Down miehet ovat yleensä hedelmättömiä.
Keh.vam.hoitajaJa höpö höpö. Maailmassa näitä on useita. Suomessa muutana. Hoidokkini yksi heistä. Tämä myös tiedossa yleisesti.
No ei kyllä ole.
Down-äiditkin tosi harvassa. Kaksi sellaista yhdessä, niin todennäköisyyskin on olematon.
Ja tämä vain siksi, että Down-naisten ehkäisystä huolehtitaan toisten toimesta.
Ehkäisystä täytyy tietenkin huolehtia, mutta hedelmällisyys ei muutenkaan ole samaa luokkaa kuin ei downilla.
Keh.vam.hoitaja
Vierailija kirjoitti:
Idiootti... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kannatat eugeniikkaa.
Eugeniikka on hyvä asia. Miksi synnyttää tarkoituksella sairasta lasta, joka ei tule koskaan parantumaan? Siinä on äidin koko loppuelämä pilalla.
Omaa hyvinvointia on lupa ajatella.Downin syndrooma ei ole sairaus.
Muuta väestöä yleisempiä terveysongelmia Down-potilailla ovat mm.
synnynnäiset sydänviat
ruuansulatuskanavan tukokset
näön ja kuulon ongelmat
leukemia
kilpirauhasen vajaatoiminta
keliakia
tuki- ja liikuntaelinten ongelmat
varhainen muistisairaus
Näin on, mutta ei tarkoita tietenkään sitä, että nuo sairaudet tai jotain niistä tulisi. Osassa on enemmän ja osassa vähemmän kohonnut riski.
Keh.vam.hoitaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän sen asian päätät.
t: omansa rv 18 abortoinut
Isällä ei siis ole oikeutta omaan lapseensa. Tämä selvä.
Niin kauan kuin tällainen asenne säilyy, Suomessa ei ole tasa-arvoa.
Yritä ymmärtää, (ja opetella kirjoittamaan) että oikeus lapseen isällä syntyy lapsen syntymän jälkeen, ennen tätä, sikiö on osa naista. Miehellä ei millään muotoa voi ikinä olla minkäänlaista oikeutta naiseen tai naisen kehoon tai siihen mitä nainen kehollaan tai keholleen tekee. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää"tämä selvä"-kakara?
Tunnen kaksi nuorta perhettä, joilla 1/4 ja 1/3 lapsella on Downin syndrooma. Ovat toki väsyneitä mutta onnellisia kaikista lapsistaan ja erityislapsilla on kaikki hyvin. Itsekin hoidin toista heistä ja oli ihana naurava tyttö, jolla toki terveyshuolia mutta ei hänen abortoimatta jättämättömyyttä katua tarvitse!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella hankala tilanne :( Milloin päätös abortista pitää tehdä? Voitteko jutella jonkun down lapsen äidin kanssa siitä mitä arki ja elämä on erityislapsen kanssa? Ehkä netissä tai facebookissa on jokin yhteisö joka antaisi vertaistukea?
Omassa lähipiirissäni on abortoitu vahingossa niin monta tervettä lasta, että ymmärrän hyvin miestäsi. Ehkä hän toisaalta pelkää että lapsi on terve?
Tuo on kyllä puppua. Suomessa ei ikinä abortoida vahingossa terveitä lapsia.
Tosin ap:kin taitaa kirjoittaa hieman puppua. Niskapoimututkimuksen ja ultraäänen mukaan ei koskaan diagnosoida, että odottaa down-lasta. Jos jotain epäilyä on, silloin vasta lähetetään jatkotutkimuksiin, joiden avulla kromosomit saadaan testattua.
Juurihan kerroin että on abortoitu omassa lähipiirissä. Ymmärrätkö miten vaikeita asioita nuo on myös minulle vaikka ei ole itselle tapahtunut! Suututtaa nämä kommentit nyt ihan todella!!!!
Kaveri odotti kaksosia jotka oli kiinni toisistaan ja lääkärit sanoi ettei tule selviytymään. No, ne abortoitiin ja olivat molemmat elinkelpoisia tyyliin vain kädestä kiinni!!!!!!!!!! SEN ÄIDIN ELÄMÄ ON PILALLA. Koko loppuelämän joutuu elämään sen näyn kanssa kun syntyivät ja kuolivat!!!!!!
Toisella kaverilla sanottiin että ei tule selviämään ja abortoitiin terve lapsi virheen takia!
Että v*tuttaa n ä mä tietämättömät
Juu, juu. Kyllä minäkin näin eilen lentävän lehmän ja sitten heti perään lentävän kamelin ja kesällä tuttuni näki lentävän sisiliskon. Eläinlääkäri oli sanonut, että ei se ole lentävä sisilisko, se on kärpänen, mutta kyllä se oli lentävä sisilisko.
Faktatietoa: lääketieteellistä abortointia ei todellakaan suositella kevein perustein. Ja kromosomivirheet testataan.
Jos omassa lähipiirissä on 2 raskautta vähintään abortoitu väärin perustein niin minulle se on ihan riittävä peruste epäillä lääkäreiden osaamista. Heti jos lääkärillä on pienikin epäilys niin ollaan tyrkyttämässä ilmeisesti aborttia. Uskoisin että siamilaiset esimerkiksi abortoidaan huoletta ilman sen tarkempia tutkimuksia sillä Suomessa syntyy siamilaisia kaksosia vain yksi vuosikymmenessä. Heti kun nähdään että jostain on kiinni niin suositellaan aborttia
Kyllä teilläkin lähipiirissä näitä on mutta näköjään äidit ei näistä huutele kun ette niistä tiedä.
Abortille ei ole vääriä perusteita.
Jos murhaa ei pidä vääränä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos down saa lapsen, onko se lapsi automaatisesti down?
Onneksi eivät saa tai siis riski on tosi pieni.
Down-miehet ovat yleensä (ei aina) lisääntymiskyvyttömiä, mutta naiset eivät.
Miksi?
No sen oireyhtymänsä vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perinteisillä menetelmillä seulotuissa raskauksista niistä sikiöistä, joilla todetaan kromosomipoikkeavuuden epäily, vain reilulla kolmella prosentilla lopulta oli Downin syndrooma."
JÄRKYTTÄVÄÄ epätarkkuutta.
EPÄILY EI OLE DIAGNOOSI. Kuten jo aiemmin todettiin, pelkän ultraäänen ja niskaturvotuksen tai hormoniarvojen perusteella ei koskaan tehdä down-diagnoosia. Jos huomataan jotain poikkeavaa, kyseessä on epäily. Epäilyn perusteella vasta lähetetään jatkotutkimuksiin, ei abortoitavaksi.
Epäilystä seuraa testi, jossa 20% on TERVEITÄ.
Jos/kun tämän testin perusteella abirtoidaan niin joka viides abortoitu lapsi on NORMAALI.
Revi siitä
Ei kukaan abortoi veriseulan ja ultran perusteella, eikä käsittääkseni Suomessa aborttia edes saa 12. viikon jälkeen sen perusteella, että nuo hälyttää. Punktio on 99.9% varma ja sen hälyttäessä ne abortoivat, jotka haluavat abortoida down-sikiön.
Tottakai on onnellisia tarinoita down-lasten kanssa elämisestä, mutta luulen että tarinoissa äiti on tiennyt heti haluavansa down-lapsen ja elävänsä sen kanssa. Jo se että epäilet näin paljon kertoo, että ehkä tämä ei olisi sinun valintasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perinteisillä menetelmillä seulotuissa raskauksista niistä sikiöistä, joilla todetaan kromosomipoikkeavuuden epäily, vain reilulla kolmella prosentilla lopulta oli Downin syndrooma."
JÄRKYTTÄVÄÄ epätarkkuutta.
EPÄILY EI OLE DIAGNOOSI. Kuten jo aiemmin todettiin, pelkän ultraäänen ja niskaturvotuksen tai hormoniarvojen perusteella ei koskaan tehdä down-diagnoosia. Jos huomataan jotain poikkeavaa, kyseessä on epäily. Epäilyn perusteella vasta lähetetään jatkotutkimuksiin, ei abortoitavaksi.
Epäilystä seuraa testi, jossa 20% on TERVEITÄ.
Jos/kun tämän testin perusteella abirtoidaan niin joka viides abortoitu lapsi on NORMAALI.
Revi siitä
Ei kukaan abortoi veriseulan ja ultran perusteella, eikä käsittääkseni Suomessa aborttia edes saa 12. viikon jälkeen sen perusteella, että nuo hälyttää. Punktio on 99.9% varma ja sen hälyttäessä ne abortoivat, jotka haluavat abortoida down-sikiön.
Kyllähän saa 24. viikolle asti tällaisissa tapauksissa
Lehdissä on onnelisia tarinoita, koska lukijat haluavat lukea niitä. Lehdissä ei ole tarinoita lukemattomista tapauksista, joissa masentunut ja erakoitunut äiti hoitaa yksin onnetonta lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perinteisillä menetelmillä seulotuissa raskauksista niistä sikiöistä, joilla todetaan kromosomipoikkeavuuden epäily, vain reilulla kolmella prosentilla lopulta oli Downin syndrooma."
JÄRKYTTÄVÄÄ epätarkkuutta.
EPÄILY EI OLE DIAGNOOSI. Kuten jo aiemmin todettiin, pelkän ultraäänen ja niskaturvotuksen tai hormoniarvojen perusteella ei koskaan tehdä down-diagnoosia. Jos huomataan jotain poikkeavaa, kyseessä on epäily. Epäilyn perusteella vasta lähetetään jatkotutkimuksiin, ei abortoitavaksi.
Epäilystä seuraa testi, jossa 20% on TERVEITÄ.
Jos/kun tämän testin perusteella abirtoidaan niin joka viides abortoitu lapsi on NORMAALI.
Revi siitä
Suomessa ei abortoida lasta downin perusteella ilman, että ollaan täysin varmoja downista.
Seulonnan vaiheet:
1. riskiarvio. Tähän vaikuttaa mm. odottajan ikä, sikiön niskaturvotus, äidin veren hormoniarvot. Ultrassa voidaan niskaturvotuksen lisäksi havaita muitakin poikkeamia.
2. Ykköskohdan informaation perusteella katsotaan, onko tarvetta lisätutkimuksiin kromosomipoikkeavuuksien suhteen. Jos on, niin valitaan joko ei kajoava NIPT-testi tai kajoava tutkimus.
3. Jos valitaan NIPT-testi ja siitä saadaan positiivinen tulos, se aina varmistetaan kajoavalla tutkimuksella ennen abortointia. Tulos on täysin varma kajoavan tutkimuksen jälkeen.
Sun kohdan 1 kohdalla 97/100 on terveitä.
Sun kohdan 2-3 kohdalla jälkeen vielä 1/5 on terveitä.
Näihinkin siis KAJOTAAN.
Kohdan 1 ja 2 jälkeen kukaan ei tee aborttia.
Kohta 3 on punktio, jolla selvitetään kromosomit. Sen jälkeen kromosomihäiriö vai ei tiedetään 99.9%. Sen jälkeen jotkut sitten valitsevat abortin.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen kaksi nuorta perhettä, joilla 1/4 ja 1/3 lapsella on Downin syndrooma. Ovat toki väsyneitä mutta onnellisia kaikista lapsistaan ja erityislapsilla on kaikki hyvin. Itsekin hoidin toista heistä ja oli ihana naurava tyttö, jolla toki terveyshuolia mutta ei hänen abortoimatta jättämättömyyttä katua tarvitse!
Tiedät kaksi perhettä, jossa on Down-lapsi. Olet hoitanut heistä toista (pari tuntia?) Miksi he tällaiselle tilapäiselle lastenhoitajalle tai yleensä tyypille, joka ei ole osa heidän perhepiiriään, olisivat paljastaneet, mitä perheen vanhemmat todella tuntevat. Toki on ymmärrettävää, että näillä Down-lapsilla on sattumalta kaikki hyvin, mutta ovatko vanhemmat todella onnellisia vammaisista lapsistaan?
Olen todella pahoillani puolestasi!
Olen saman kokenut, mutta punktiossa selvisikin ettei ole trisomioita. Olin henkisesti täysin valmistautunut aborttiin. Todella raskasta ja musertavaa. Olen joka päivä kiitollinen ja nöyrä elämälle tämän kokemuksen jälkeen.
Lapsellani siis oli reilusti niskaturvotusta, mutta syntyi terveenä. Hänellä kuului neuvolassa vauvana sydämessä sivuääni. Onkohan näillä yhteyttä?
Tsemppihali ap ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen kaksi nuorta perhettä, joilla 1/4 ja 1/3 lapsella on Downin syndrooma. Ovat toki väsyneitä mutta onnellisia kaikista lapsistaan ja erityislapsilla on kaikki hyvin. Itsekin hoidin toista heistä ja oli ihana naurava tyttö, jolla toki terveyshuolia mutta ei hänen abortoimatta jättämättömyyttä katua tarvitse!
Tiedät kaksi perhettä, jossa on Down-lapsi. Olet hoitanut heistä toista (pari tuntia?) Miksi he tällaiselle tilapäiselle lastenhoitajalle tai yleensä tyypille, joka ei ole osa heidän perhepiiriään, olisivat paljastaneet, mitä perheen vanhemmat todella tuntevat. Toki on ymmärrettävää, että näillä Down-lapsilla on sattumalta kaikki hyvin, mutta ovatko vanhemmat todella onnellisia vammaisista lapsistaan?
Hoidin tyttöä kahden vuoden ajan 1-3 kertaa viikossa... eli aika paljon kauemmin kuin pari tuntia. Tietenkään eivät kerro kaikkea, mutta olemme läheisiä ystäviä kuitenkin. Ja KYLLÄ, he ovat oikeasti onnellisia lapsistaan ja rakastavat kaikkia yhtä paljon. Mitä siitä edes hyötyisi että istuisivat kiroamassa kohtaloaan - kumpikaan perhe ei tiennyt kehitysvammasta ennen syntymää. Parempi kun pitävät mahdollisimman positiivisen asenteen. Uskokaa tai älkää, kehitysvammaisenkin lapsen perhe voi olla aidosti onnellinen.
Kuinka paljon vammaiset kärsii itse tilanteestaan? Monikaan heistä ei sitä edes tiedosta, saatikka kärsi. Kun ei tiedä tai ymmärrä muuta, on ihan tyytyväinen itseensä. Ja ne jotka tietävät ja ymmärtävät, voivat siltikin olla tyytyväisiä eivätkä muuttaisi itsessään mitään! Ei ole muiden tehtävä sanoa, onko vammaisen elämä hyvää ja kannattavaa.