Lue keskustelun säännöt.
Mitä alaa sopisin opiskelemaan kuvailun perusteella?
12.03.2018 |
Olen 25v, ammatiltani lähihoitaja. Erikoistuin opiskeluissa mielenterveys-ja päihdetyöhön.
Työharjoitteluiden merkeissä sain monia erilaisia kokemuksia työskentelystä sosiaali-alalla: päiväkodissa, palvelutalossa, kotihoidossa sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksikössä.
Vahvuuksiani ovat auttavaisuus, muiden huomioiminen, tunneälykkyys ja hyvä tilannetaju. Olen kohtelias ja hyvä keskustelukumppani. Osaan lähestyä ihmisiä helposti niitä näitä juttelemalla.
Olen rauhallinen, ja olen saanut usein palautetta, että rauhallisuuteni tarttuu helposti muihinkin (esimerkiksi työpaikalla asiakkaisiin, joka on siis hyvä asia).
Olen koko ikäni ollut verbaalisesti lahjakas. Minulle eivät ole kirjalliset tehtävät, esseet ym. koskaan tuottaneet tuskaa ja tekstiä tulee vaivattomasti.
Opiskeluissa olen menestynyt parhaiten äidinkielessä, terveystiedossa, kulttuuritietämyksessä sekä terveystiedossa. Olen kiinnostunut erilaisista sairauksista, niin fyysisistä kuin psyykkisistä ja vapaa-ajalla katselen paljon terveyteen liittyviä dokukemtteja sekä luen erilaisia tutkimuksia ja artikkeleita. Olen myös kiinnostunut vieraista kulttuureista ja uusien kielin oppimisesta.
Lähihoitajana viihdyn parhaiten erilaisissa asumispalveluissa joissa ihmiset ovat ainakin jokseenkin omatoimisia ja tarvitsevat ohjausta, tukea, neuvomista, keskusteluapua, apua arkisissa askareissa.
Heikkouksiani ovat äärimmäisen huonot matemaattiset taidot, myöskään ruotsinkieltä en osaa 5 sanaa enempää. Koen, ettei hoidollinen työ ole juttuni (esim palvelutalossa tai sairaalassa osastolla työskentely).
Olen miettinyt jatko-opiskeluita, mutta minne?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kyllä jotenkin tiivistyy av:n kävijöiden henkinen pahoinvointi ja naisten keskinäinen ilkeys toisiaan kohtaan. Luulen että monet noista huutelijoista, jotka ovat jatkokouluttautumista vastaan, ovat itse jotain elämänkoululaisia tai katkeria pienipalkkaisia duunareita, joita sisäisesti kaivertaa se, etteivät kouluttautuneet enempää.
Ei, vaan haluamme palauttaa tämän "kielellisesti erityislahjakkaan" nuoren takaisin realiteetteihin. Korkeakoulutus ei ole itseisarvo, eikä sopiva valinta kaikille. Toisilla ei todella pää riitä suorittamaan amk-
tai yliopistotason tutkintoa. On yksilön ja yhteiskunnan resurssien tuhlausta puskea ihminen väkisin korkeakouluu ja ap viihtyy ja pärjää lähihoitoalalla hyvin, mihin ihmeeseen sieltä on väkisin lähdettävä? . Ap:han kyseli objektiivista arviota omasta soveltuvuudestaan - valitettavasti arviot eivät aina kohtaa omia odotuksia.Kyllä täällä suurin osa kommenteista on jotain ihan muuta kuin "maan pinnalle palauttamista". Täällä suoraan vittuillaan ja vihjaillaan, ettei ap oikeasti missään hyvä ole ja sanotaan, että pitäisi vain pysytellä lähärinä, eli vähätellään siinä samalla myös lähihoitajia.
No eihän se olekaan! Lukekaa nyt uudestaan sen kirjoitukset. Lahjakas kirjoittaja olevinaan peruskoulutasolta, vaikka oikeinkirjoitus ja lauserakenteet on päin vittua. Tuollaista pitäisi vielä kannustaa korkeakouluun? Matematiikkaakin on vähintään tilaston peruskurssin verran joka jumalan 3. asteen koulutuksessa. Ei tule kevättä.
Mä ainakin käsitin, että kirjoittaminen ulottuu myös tarinankerrontaan ja juttujen keksimiseen.
:D Amk:ssa ei kerrota tarinoita eikä keksitä juttuja.
Kirjailija, toimittaja...? Eikös ap kysynyt, mihin hän soveltuisi.
Ei nuo ammattilaiset ponnista pystymetsästä. Toimittajillakin alla pitkä yliopistokoulutus. Ja jos sinne ei ole rahkeita, ei voi ruveta itse oppineeksi toimittajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loveandpeace kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis et ole käynyt lukiota? Nippinapin pääset ehkä ammattikorkeaan. Turha haaveilla psykasta 😂 ”Sujuva” äidinkielen tuottaminen ei kyllä auta yliopistostassa varsinkaan jos ei kirjasta lukeminen kiinnosta.
Ei sillä ole väliä, jos ei ole käynyt lukiota, kunhan motivaatiota riittää. Ap älä lannistu näistä puheista. Itse kävin vain amiksen ja nyt opiskelen yliopistossa. Mutta riippuu itsestäsi, oletko enemmän käytännön ihmisiä? Amk esim. sosionomi voisi sopia? Ihmisläheistä työtä mikä ei vaadi hyvää matikan osaamista.
Ap sanoi aloituksessa ettei pänttäys kiinnosta.
Suuriin kaupunkeihin on vaikea päästä edes sosionomiksi. Sairaanhoitajaksi helpoin AMK-tutkinnoista. Esivalinnassa oli matikanosuus ja koulussa piti silti läpäistä lääkelaskut virheettömästi(siis sosionomina). Toki jos ap on valmis muuttamaan esimerkiksi Mikkeliin niin varmasti pääset.
Kaikki lyttääjät täällä aivan varmasti kuuluvat Mensaan.
On hyvä, että tiedät jo jotain omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista, vaikka kirjoitit myös vähän ristiriitaisesti sanoessasi, että kielet ja kulttuurit kiinnostavat, mutta et kuitenkaan osaisi ruotsia kuin 5 sanaa? Tuollainen ristiriitaisuus antaa sinusta valitettavasti vähän haihattelevan kuvan joidenkin silmissä. Jos olet kovinkin nuori, niin se on kyllä ihan ymmärrettävää. Jos osaat englantia erittäin hyvin, auttaa se aika paljon esseiden kirjoittamisessa korkeakoulussa, koska silloin voit hyödyntää lähteinä myös vieraskielisiä artikkeleita ja kirjoja.
Kuitenkin tuon tekstin perusteella minulle tuli seuraavat koulutukset mieleen:
-nuorisotyö- ja kansalaistoiminta (AMK)
-kirkon nuorisotyö (AMK)
-psykiatrinen sairaanhoitaja (AMK, tähän ei ole omaa koulutusta kuten ensihoitajaksi, kätilöksi tai terveydenhoitajaksi, vaan voit harjoittelussa suuntautua mielenterveyteen mahdollisuuksien mukaan, mutta myös monet muut pakolliset harjoittelut eri osastoilla on tehtävä)
-erilaiset sosionomikoulutukset (näissä on eri suuntautumisvaihtoehtoja esim.tuo kirkon nuorisotyö tai rikosseuraamusala)
-nuoriso-ohjaaja (ammattiopisto, tähän antaa pätevyyden moni muukin koulutus)
-opinto-ohjaaja (yliopisto)
-erityisopettaja (yliopisto)
-sosiaalityöntekijä (yliopisto)
-toimintaterapeutti (AMK)
-kuntoutuksen ohjaaja (AMK)
-geronomi (AMK)
jne.
Melkein kaikkia aloja voi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa ja sitä kautta saada lisää pätevyyttä ja näkemystä omaan suuntautumiseen. Opiskelu avoimessa AMK:ssa lukukausimaksulla on erittäin edullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajaksi? Päätellen tekstisi tasosta, osaan kirjoittaa yhtä hyvin kuin sinä. Sekä ammattikorkeassa että yliopistossa tarvitaan kohtuu hyviä kirjallisia taitoja, ei enempää. Todista olevasi erityisen lahjakas tai muuten olet keskiverto!
En usko että opettajan työhön soveltuisin. En tykkää olla esillä. :D
Mietin lähinnä kuulostanko enemmän yliopistoon soveltuvalta vai olisiko sosionomin opinnot sopivammat... Jos yliopistoon mielisin, ei alan tarvitse liittyä välttämättä hoitoalaan. Psykologia, äidinkieli ja vieraat kulttuurit kiinnostavat, samoin kaikenlaiset sairauksien syntymekanismit ja lääketeollisuuteen ja lääkkeiden kehittämiseen liittyvät asiat.
Lääkkeiden kehittämiseen ja lääkeollisuuteen tarvitaan kemiaa, jossa taas tarvitaan niitä matemaattisia taitoja. Paitsi, jos lääkemarkkinointi kiinnostaa, siinä on hyötyä supliikkitaidosta ja rauhallisuudesta.
Kyllä, farmasian ala on hieman enemmän kiinni laskennallisessa puolessa kuin luulisi. Farmasian teknologia (lääkkeiden valmistus) soveltaa fysiikkaa. Lisäksi tarvitaan pitoisuuksiin ja annoksiin liittyviä laskuja pienemmän mittakaavan lääkevalmistuksessa. Farmaseuttinen kemia vaatii logaritmien hallintaa ja biofarmasia ja lääketutkimus differentiaalilaskentaa. Lääke_markkinoija_ voi puolestaan olla vaikka perehdytyksen saanut merkonomi tai sairaanhoitaja.
Se, että tuottaa helposti tekstiä ja novelleja ei tarkoita, että osaa tuottaa laadukasta tieteellistä tekstiä. Itse asiassa, monesti tieteessä vähemmän on enemmän ja oma ilmaisu jää hyvin vähäiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakaan minä en kyennyt tuottamaan tieteellistä tekstiä, ennen kuin olin yliopistossa saanut siihen koulutusta. Mielenkiintoista, että niin moni täällä on kyennyt kirjoittamaan vaikka artikkelin heti lukiosta lähtiessään - mihin te olette edes yliopistoa tarvinneet?
Yliopistoa mystifioidaan ihan suotta Suomessa, ei se opinahjona nyt ihmeellinen paikka ole. Toki monet alat ovat hyvin vaativia, mutta kyllä siellä on rehellisesti sanottuna aivan todellisia pilipali-linjoja: tämän voin sanoa hyvin rehellisesti, koska olen molemman tyyppisissä opiskellut. Että sori, se että olet jossain suomalaisessa yliopistossa (varsinkin maaseutu-yliopistot) ei vielä ihmisestä kovin älykästä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kyllä jotenkin tiivistyy av:n kävijöiden henkinen pahoinvointi ja naisten keskinäinen ilkeys toisiaan kohtaan. Luulen että monet noista huutelijoista, jotka ovat jatkokouluttautumista vastaan, ovat itse jotain elämänkoululaisia tai katkeria pienipalkkaisia duunareita, joita sisäisesti kaivertaa se, etteivät kouluttautuneet enempää.
Ei, vaan haluamme palauttaa tämän "kielellisesti erityislahjakkaan" nuoren takaisin realiteetteihin. Korkeakoulutus ei ole itseisarvo, eikä sopiva valinta kaikille. Toisilla ei todella pää riitä suorittamaan amk-
tai yliopistotason tutkintoa. On yksilön ja yhteiskunnan resurssien tuhlausta puskea ihminen väkisin korkeakouluu ja ap viihtyy ja pärjää lähihoitoalalla hyvin, mihin ihmeeseen sieltä on väkisin lähdettävä? . Ap:han kyseli objektiivista arviota omasta soveltuvuudestaan - valitettavasti arviot eivät aina kohtaa omia odotuksia.Kyllä täällä suurin osa kommenteista on jotain ihan muuta kuin "maan pinnalle palauttamista". Täällä suoraan vittuillaan ja vihjaillaan, ettei ap oikeasti missään hyvä ole ja sanotaan, että pitäisi vain pysytellä lähärinä, eli vähätellään siinä samalla myös lähihoitajia.
No eihän se olekaan! Lukekaa nyt uudestaan sen kirjoitukset. Lahjakas kirjoittaja olevinaan peruskoulutasolta, vaikka oikeinkirjoitus ja lauserakenteet on päin vittua. Tuollaista pitäisi vielä kannustaa korkeakouluun? Matematiikkaakin on vähintään tilaston peruskurssin verran joka jumalan 3. asteen koulutuksessa. Ei tule kevättä.
Mä ainakin käsitin, että kirjoittaminen ulottuu myös tarinankerrontaan ja juttujen keksimiseen.
:D Amk:ssa ei kerrota tarinoita eikä keksitä juttuja.
Kirjailija, toimittaja...? Eikös ap kysynyt, mihin hän soveltuisi.
Ei nuo ammattilaiset ponnista pystymetsästä. Toimittajillakin alla pitkä yliopistokoulutus. Ja jos sinne ei ole rahkeita, ei voi ruveta itse oppineeksi toimittajaksi.
Tiedän varsin hyvin. Otan nyt kantaa vain siihen mitä ap kertoo omista taidoistaan ja sen pohjalta ehdotan, itse voi sitten miettiä kokeeko soveltuvansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
On hyvä, että tiedät jo jotain omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista, vaikka kirjoitit myös vähän ristiriitaisesti sanoessasi, että kielet ja kulttuurit kiinnostavat, mutta et kuitenkaan osaisi ruotsia kuin 5 sanaa? Tuollainen ristiriitaisuus antaa sinusta valitettavasti vähän haihattelevan kuvan joidenkin silmissä.
Sanonpahan täältä sivusta, että olen opiskellut useampaa kieltä ja olen ihan hyvä useammassa, mutta siltikään en osaa ruotsia. "Kielet kiinnostaa" ei tarkoita, että joka ikinen kieli kiinnostaa, keskityin itsekin kouluruotsin aikoina intensiivisemmin pariin muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
On hyvä, että tiedät jo jotain omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista, vaikka kirjoitit myös vähän ristiriitaisesti sanoessasi, että kielet ja kulttuurit kiinnostavat, mutta et kuitenkaan osaisi ruotsia kuin 5 sanaa? Tuollainen ristiriitaisuus antaa sinusta valitettavasti vähän haihattelevan kuvan joidenkin silmissä.
Sanonpahan täältä sivusta, että olen opiskellut useampaa kieltä ja olen ihan hyvä useammassa, mutta siltikään en osaa ruotsia. "Kielet kiinnostaa" ei tarkoita, että joka ikinen kieli kiinnostaa, keskityin itsekin kouluruotsin aikoina intensiivisemmin pariin muuhun.
Minä pidän heikkolahjaisena ihmistä, jolle ei usean vuoden ruotsin opiskelusta jää mieleen kuin viisi sanaa. Vaikka ei pitäisi ruotsista, kuuden vuoden opiskelun lopputulemana pitäisi kieli-ihmisen osata edes auttavaa ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Loveandpeace kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis et ole käynyt lukiota? Nippinapin pääset ehkä ammattikorkeaan. Turha haaveilla psykasta 😂 ”Sujuva” äidinkielen tuottaminen ei kyllä auta yliopistostassa varsinkaan jos ei kirjasta lukeminen kiinnosta.
Ei sillä ole väliä, jos ei ole käynyt lukiota, kunhan motivaatiota riittää. Ap älä lannistu näistä puheista. Itse kävin vain amiksen ja nyt opiskelen yliopistossa. Mutta riippuu itsestäsi, oletko enemmän käytännön ihmisiä? Amk esim. sosionomi voisi sopia? Ihmisläheistä työtä mikä ei vaadi hyvää matikan osaamista.
Ap sanoi aloituksessa ettei pänttäys kiinnosta.
Ap sanoi, ettei kirjasta pänttäys kiinnosta. Itsekin olen enemmän kuuntelija ja lukiossa sain jo sillä hyviä numeroita.
Tosin olen sitä mieltä myös, että epämiellyttäviä juttujakin täytyy pystyä tekemään, joten jos on aivan ehdoton siitä ettei kirjoja lue niin kannattaa olla kouluttautumatta enempää, varsinkaan yliopistoon ei kannata mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
On hyvä, että tiedät jo jotain omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista, vaikka kirjoitit myös vähän ristiriitaisesti sanoessasi, että kielet ja kulttuurit kiinnostavat, mutta et kuitenkaan osaisi ruotsia kuin 5 sanaa? Tuollainen ristiriitaisuus antaa sinusta valitettavasti vähän haihattelevan kuvan joidenkin silmissä.
Sanonpahan täältä sivusta, että olen opiskellut useampaa kieltä ja olen ihan hyvä useammassa, mutta siltikään en osaa ruotsia. "Kielet kiinnostaa" ei tarkoita, että joka ikinen kieli kiinnostaa, keskityin itsekin kouluruotsin aikoina intensiivisemmin pariin muuhun.
Minä pidän heikkolahjaisena ihmistä, jolle ei usean vuoden ruotsin opiskelusta jää mieleen kuin viisi sanaa. Vaikka ei pitäisi ruotsista, kuuden vuoden opiskelun lopputulemana pitäisi kieli-ihmisen osata edes auttavaa ruotsia.
Olet aika inhottava ihminen, en ihmettele katkeruuttasi. Vai kumpi oli ensin? Nimittelet heikkolahjakkaiseksi ihmistä jonkin melkoisen triviaalin asian perusteella, suomalaisista pojistakaan suuri osa ei osaa ruotsia muutamaa sanaa enempää, varsinkaan jos kieltä ei ikinä käytä missään. Jonkin pakkoruotsin perusteella on turha vetää mitään päätöksiä mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
On hyvä, että tiedät jo jotain omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista, vaikka kirjoitit myös vähän ristiriitaisesti sanoessasi, että kielet ja kulttuurit kiinnostavat, mutta et kuitenkaan osaisi ruotsia kuin 5 sanaa? Tuollainen ristiriitaisuus antaa sinusta valitettavasti vähän haihattelevan kuvan joidenkin silmissä.
Sanonpahan täältä sivusta, että olen opiskellut useampaa kieltä ja olen ihan hyvä useammassa, mutta siltikään en osaa ruotsia. "Kielet kiinnostaa" ei tarkoita, että joka ikinen kieli kiinnostaa, keskityin itsekin kouluruotsin aikoina intensiivisemmin pariin muuhun.
Minä pidän heikkolahjaisena ihmistä, jolle ei usean vuoden ruotsin opiskelusta jää mieleen kuin viisi sanaa. Vaikka ei pitäisi ruotsista, kuuden vuoden opiskelun lopputulemana pitäisi kieli-ihmisen osata edes auttavaa ruotsia.
Ehkä se viisi sanaa ei nyt välttämättä ollut täsmällisen kirjaimellisesti ilmaistu.
Miksi täällä haukutaan niin kovasti ap:ta, kun monelle kirjoittajalle saa vääntää kaiken rautalangasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kyllä jotenkin tiivistyy av:n kävijöiden henkinen pahoinvointi ja naisten keskinäinen ilkeys toisiaan kohtaan. Luulen että monet noista huutelijoista, jotka ovat jatkokouluttautumista vastaan, ovat itse jotain elämänkoululaisia tai katkeria pienipalkkaisia duunareita, joita sisäisesti kaivertaa se, etteivät kouluttautuneet enempää.
Ei, vaan haluamme palauttaa tämän "kielellisesti erityislahjakkaan" nuoren takaisin realiteetteihin. Korkeakoulutus ei ole itseisarvo, eikä sopiva valinta kaikille. Toisilla ei todella pää riitä suorittamaan amk-
tai yliopistotason tutkintoa. On yksilön ja yhteiskunnan resurssien tuhlausta puskea ihminen väkisin korkeakouluu ja ap viihtyy ja pärjää lähihoitoalalla hyvin, mihin ihmeeseen sieltä on väkisin lähdettävä? . Ap:han kyseli objektiivista arviota omasta soveltuvuudestaan - valitettavasti arviot eivät aina kohtaa omia odotuksia.Ettet olisi vaan sinä,joka pitäisi palauttaa realiteetteihin? Melko suuret luulot itsestäsi täytyy olla,jos kuvittelet voivasi määrittää tuntemattoman ihmisen kyvyt suoriutua korkeakoulututkinnosta. Moni lähihoitaja jatkaa sh.ksi tai sosionomiksi. Riittää että on normaaliälyllä varustettu,osaa opiskella ja on motivoitunut.
Sosionomiksi ap.stä voisi juuri ja juuri olla (suosittelen minäkin lukion yleissivistäviä pohjalle) mutta saikkuna olisi katastrofi jos lääkelaskut menee pieleen.
Ei sosionomi-opinnoissa tarvitse lukiopohjaa. Kaikkeahan voi ja kannattaa opiskella ihan itseään sivistääkseen,mutta aivan hyvin AMK-opinnoista selviää amispohjalta. Kirjallisia töitä tehdään amiksessakin,laajuus ja määrä vain kasvaa AMK.ssa. Kirjallisiin töihin myös annetaan selkeät ohjeet. Yliopisto taas asia erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
On hyvä, että tiedät jo jotain omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista, vaikka kirjoitit myös vähän ristiriitaisesti sanoessasi, että kielet ja kulttuurit kiinnostavat, mutta et kuitenkaan osaisi ruotsia kuin 5 sanaa? Tuollainen ristiriitaisuus antaa sinusta valitettavasti vähän haihattelevan kuvan joidenkin silmissä.
Sanonpahan täältä sivusta, että olen opiskellut useampaa kieltä ja olen ihan hyvä useammassa, mutta siltikään en osaa ruotsia. "Kielet kiinnostaa" ei tarkoita, että joka ikinen kieli kiinnostaa, keskityin itsekin kouluruotsin aikoina intensiivisemmin pariin muuhun.
Täytyy muuten ohiksena sanoa samaa. Puhun sujuvasti neljää kieltä ja ranska on intohimoni, mutta pakkoruotsi oli sellaista pakkopullaa, ettei siitä jäänyt mitään päähän. Äidinkieli sen sijaan oli lempiaineitani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
On hyvä, että tiedät jo jotain omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista, vaikka kirjoitit myös vähän ristiriitaisesti sanoessasi, että kielet ja kulttuurit kiinnostavat, mutta et kuitenkaan osaisi ruotsia kuin 5 sanaa? Tuollainen ristiriitaisuus antaa sinusta valitettavasti vähän haihattelevan kuvan joidenkin silmissä.
Sanonpahan täältä sivusta, että olen opiskellut useampaa kieltä ja olen ihan hyvä useammassa, mutta siltikään en osaa ruotsia. "Kielet kiinnostaa" ei tarkoita, että joka ikinen kieli kiinnostaa, keskityin itsekin kouluruotsin aikoina intensiivisemmin pariin muuhun.
Minä pidän heikkolahjaisena ihmistä, jolle ei usean vuoden ruotsin opiskelusta jää mieleen kuin viisi sanaa. Vaikka ei pitäisi ruotsista, kuuden vuoden opiskelun lopputulemana pitäisi kieli-ihmisen osata edes auttavaa ruotsia.
Se pakkoruotsin leima voi olla aika vahva ja jos jää alusta oppimatta, ei pääse enää mukaan.
Ei kyllä voi sanoa heikkolahjaiseksi vaikkapa ihmistä, joka noiden kuuden vuoden aikana opettelee jonkun muun kielen tai useammankin, vaikkei ruotsi tarttuisikaan. Ja tietysti englannin myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
On hyvä, että tiedät jo jotain omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista, vaikka kirjoitit myös vähän ristiriitaisesti sanoessasi, että kielet ja kulttuurit kiinnostavat, mutta et kuitenkaan osaisi ruotsia kuin 5 sanaa? Tuollainen ristiriitaisuus antaa sinusta valitettavasti vähän haihattelevan kuvan joidenkin silmissä.
Sanonpahan täältä sivusta, että olen opiskellut useampaa kieltä ja olen ihan hyvä useammassa, mutta siltikään en osaa ruotsia. "Kielet kiinnostaa" ei tarkoita, että joka ikinen kieli kiinnostaa, keskityin itsekin kouluruotsin aikoina intensiivisemmin pariin muuhun.
Minä pidän heikkolahjaisena ihmistä, jolle ei usean vuoden ruotsin opiskelusta jää mieleen kuin viisi sanaa. Vaikka ei pitäisi ruotsista, kuuden vuoden opiskelun lopputulemana pitäisi kieli-ihmisen osata edes auttavaa ruotsia.
Melkoinen väite. Itse kirjoitin neljä laudaturia ja kaksi eximiaa. Sen jälkeen suoraan papereilla teknilliselle yliopistolle. Peruskoulussa ruotsi kiinnosti niin vähän, että päähän jäi varmaan juurikin se viisi sanaa ja vaikka lukiossa petrasin ruotsin kasiksi, ei sen opiskelu ollut mielekästä ja virkamiesruotsi meni aika rimaa hipoen. En siis kirjoittanut ruotsia, kun se ei enää ollut pakollista silloin. Omien havaintojeni mukaan ruotsin osaaminen on aika heikkoa suurimmalla osalla teekkareista, kuten varmaan suurella osalla suomalaisista muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Lähde lukemaan toimintaterapeutiksi. Voisi olla sun homma.
Samaa ehdotan tai sosionomi voisi olla toinen. Mulla samantyyppinen luonne kun sun kuvauksessa ja juuri yllämainittuja harkitsen parhaillaan jos laittais yhteishaussa paperit sisään.
Huvittava ketju... Ilmeisesti kirjoittelijat ovat joko trolleja tai sitten amiksia, jotka luulevat yliopisto-opiskelijoiden tarvitsevan jotain yli-ihmisen kykyä. Tiedän useamman lähärin, joka opiskelee sosiaalityötä. Sisään pääsemiseksi ei kauheasti vaadita. Tänä vuonnakin on todella helppo pääsykoekirja. Tämä vain esimerkkinä.
Vierailija kirjoitti:
Huvittava ketju... Ilmeisesti kirjoittelijat ovat joko trolleja tai sitten amiksia, jotka luulevat yliopisto-opiskelijoiden tarvitsevan jotain yli-ihmisen kykyä. Tiedän useamman lähärin, joka opiskelee sosiaalityötä. Sisään pääsemiseksi ei kauheasti vaadita. Tänä vuonnakin on todella helppo pääsykoekirja. Tämä vain esimerkkinä.
Niinpä. Mutta ota huomioon, että moniin aloihin on paljon hakijoita vaikka pääsykoe olisikin suht helppo.
Mitä sitten, vaikka olisikin hyvä kirjoittaja peruskoulutasolta? Niin minäkin olin ja niin olin yhä lukiossakin ja siitä eteenpäin, voi ap:kin olla vaikkei lukiota ole käynytkään.