Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita jotka salaa vähän vihaavat kumppaniaan?
11.03.2018 |
En viitsi kovin tunnistettavasti kirjoittaa, joten pyyhin äsken kirjoittamani tekstin esimerkkeineen pois.
Mun viha kumpuaa kumppanin järkyttävän epäreilusta tavasta riidellä. Riita voi alkaa ihan mistä vain, yleensä aiheet ovat sellaisia, että jään vaan huuli pyöreenä ihmettelemään, että mitä täällä taas tapahtuu.
Silloin kun ei ole vihainen hän on hyvä tyyppi, joskin pohjattoman itsekäs, mutta sen olen hyväksynyt.
Viimeksi tein saman kuin hän aina mulle, eli kaivelin jokaisen hänen mulle luottamuksella kertomansa likaisen yksityiskohdan ja heikkouden menneisyydestään ja roiskin silmille.
Yllätyin miten helppoa se oli. Tietyllä tavalla jopa tyydyttävää.
Nyt havahduin siihen, että helppoa siitä teki se pinnan alla kytevä vihan tunne, josta en tiedä, että pitäisikö siitä olla surullinen vai onnellinen.
Muita?
Kommentit (29)
Kuulostaa ahdistavalta. Oletko sä tarinan mies vai nainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhde ei ole ollut terve edes alussa. Mä olen nainen.
-ap
Mulla on kyllä ystäviä joissa kaikissa on piirteitä minkä takia heitä välillä salaa vihaan. Mutta kumppaniani en vihaa millään tasolla, onneksi. :)
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde ei ole ollut terve edes alussa. Mä olen nainen.
-ap
Mistä noi riidat sit aina alkaa? Onko teillä lapsia? Miksi ootte vielä yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas melodramaattista. Demin palsta on parempi yleisö näille teinidraamoille. Ei kukaan aikuinen tollasta viitsi.
Ne voi alkaa oikeastaan ihan mistä vain. Jostain mitä mä sanon tai jätän sanomatta tai sanon väärällä äänensävyllä tai jotenkin muuten vain väärin.
Ei ole lapsia. En tiedä miksi ollaan yhä yhdessä. Kai joku toivo paremmasta. Parisuhdeterapiasta ollaan puhuttu viime aikoina usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mihin sä rakastuit tässä puolisossasi kun yhteen menitte?
No esimerkiksi silloin, kun omaksuin hänen tapansa riidellä, se alkoi siitä kun parisuhde kuulemma rajoittaa hänen yksittyisyyttään. Udeltuani, että millä tavalla, hän sanoi että kun pitää käyttää koirat heti töistä tullessaan. Kun sanoin, että mulla on vain yksi koira jota hän ei ole ulkoiluttanut koskaan, olin "just tommonen että aina pitää vain susta puhua."
Tuota tarkoitin sillä kun sanoin, että jään aika usein suu auki ihmettelelmään, että mitä..? Ja normaalisti tuo olisi edennyt siihen, että hän olisi muutaman tunnin ajan haukkunut mua, mun sukua, mun lapsuutta, mun nuoruutta, sitten kadonnut pariksi päiväksi- viikoksi.
Mutta tällä kertaa mä teinkin saman minkä hän yleensä. Outoa kyllä, ensimmäistä kertaa ikinä tilanne rauhoittui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne voi alkaa oikeastaan ihan mistä vain. Jostain mitä mä sanon tai jätän sanomatta tai sanon väärällä äänensävyllä tai jotenkin muuten vain väärin.
Ei ole lapsia. En tiedä miksi ollaan yhä yhdessä. Kai joku toivo paremmasta. Parisuhdeterapiasta ollaan puhuttu viime aikoina usein.
Mies on kyllä yksilöterapian tarpeessa, eihän tuo pariterapialla ratkea, kun ei ne kilarit oikeasti johdu sinusta. Kun ei ole lspsia, niin lähteminen on käytännössä helpompaa. Edellyttää tosin turhasta toivosta luopumista ja riippuvaisuuden katkaisemista. Haluatko olla sellainen, jolle on helppo käyttää samoja likaisia temppuja kuin sinuun on käytetty? Ei ole ihan fiksua suvaita itsekästä kumppania, vaikka olisit avarakatseinen. Voit vielä tarvita apua ja silloin miehestäsi on lähinnä haittaa.
Kun joku kysyi niin rakastuin hänen mahtavaan huumorintajuunsa, siihen, että on aina juteltavaa, samanlaiseen makuun kirjojen ja leffojen suhteen, ylipäänsä siihen, että on mukavaa yhdessä. Pitkiin keskusteluihin.
Paitsi tietenkin silloin, kun sota on päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mihin sä rakastuit tässä puolisossasi kun yhteen menitte?
Siihen vaan jossain vaiheessa matkan varrella havahtuu, että ehkä en enää jaksa tuota tapaa ollenkaan. On ollut jo alussa mutta siihen ei kai kiinnittänyt niin paljoa huomiota.
En siis ole ap, mutta valitettavsti sama kokemus on minulla.
Yksilöterapiassa pari kertaa kävikin, siellä epäiltiin epävaakata persoonallisuushäiriötä.
Välillä on suostuvainen käymään yksilöterapiassa, välillä vika on mussa tai koko maailmassa, mutta ei ainakaan hänessä.
Riippuu päivästä millä mielellä on.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ukkos on sekaisin tosta koiraesimerkistä päätellen. Hän elää jossain omassa maailmassaan, josta ei muut pääse kärryille ja virittelee sitten noita riitoja niistä kuvitelmistaan käsin.
Olen joskus epäillyt hänen olevan harhainen.
Nykyään ajattelen, että hän saa jotain noista riidoista, ja on omaksunut toimivan provokaation.
Mutta en ole ihan varma tästä.
Vihasin salaa edellistä avomiestäni, koska oltiin 10v yhdessä ja hänellä oli aina vuoden parin välin sivusuhde. Hän ei kuitenkaan halunnut erota vaan aina kiinni jäätyään lakaisi asian maton alle (siitä ei saanut puhua) ja hukutti mua huomioon, hemmotteli ja kohteli rakastavasti. Annoin aina anteeksi mutta salaa vihasin häntä niinä ”onnellisinakin” kausina. No viimisen salasuhteen jälkeen vihdoin jätin hänet. Ja nyt vihaan häntä ihan avoimesti, ei tarvii keneltäkään inhoaan enää piilotella 😄Mutta syy miksi häntä vihaan, en siksi että hän petti suhteen aikana tuhat kertaa, vaan mitä tapahtui eron jälkeen, kun hän 2 vuotta ruikutti perään ja yritti saada mut takaisin manipuloimalla ja kiusaamalla. Se oli sairasta!
Hyi kamala, onneksi pääsit eroon.
Ihmeen kauan jaksoit katella.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kyllä ystäviä joissa kaikissa on piirteitä minkä takia heitä välillä salaa vihaan. Mutta kumppaniani en vihaa millään tasolla, onneksi. :)
Mulla ei ole yhtäkään ystävää jota salaa vihaisin jostakin syystä. Heissä voi olla joitakin ei niin mukavia piirteitä joskus (harvoin), mutta nekin kuuluu pakettiin. Entisen miesystävän juurikin kamalaa riitelytapaa aloin jossain vaiheessa vihata, eikä tuosta kauaa aikaa kulunutkaan enää sitten eroon.
Vierailija kirjoitti:
Yksilöterapiassa pari kertaa kävikin, siellä epäiltiin epävaakata persoonallisuushäiriötä.
Välillä on suostuvainen käymään yksilöterapiassa, välillä vika on mussa tai koko maailmassa, mutta ei ainakaan hänessä.
Riippuu päivästä millä mielellä on.
-ap
Epävakaalta kyllä kuulostaakin, mutta toimintakykyiseltä, kun riitojen välissä ihan tolkullinen ja töissä käynti onnistuu ok. Ei kyllä lähde millään parilla terapiakäynnillä, pitäisi sitoutua kunnolla ja olla kokenut terapeutti. Enkä pidättelisi henkeä tervehtymistä odotellessa.
Alue: Aihe vapaa
Joo ei kuulosta kovin terveeltä parisuhteelta.