Muita jotka salaa vähän vihaavat kumppaniaan?
En viitsi kovin tunnistettavasti kirjoittaa, joten pyyhin äsken kirjoittamani tekstin esimerkkeineen pois.
Mun viha kumpuaa kumppanin järkyttävän epäreilusta tavasta riidellä. Riita voi alkaa ihan mistä vain, yleensä aiheet ovat sellaisia, että jään vaan huuli pyöreenä ihmettelemään, että mitä täällä taas tapahtuu.
Silloin kun ei ole vihainen hän on hyvä tyyppi, joskin pohjattoman itsekäs, mutta sen olen hyväksynyt.
Viimeksi tein saman kuin hän aina mulle, eli kaivelin jokaisen hänen mulle luottamuksella kertomansa likaisen yksityiskohdan ja heikkouden menneisyydestään ja roiskin silmille.
Yllätyin miten helppoa se oli. Tietyllä tavalla jopa tyydyttävää.
Nyt havahduin siihen, että helppoa siitä teki se pinnan alla kytevä vihan tunne, josta en tiedä, että pitäisikö siitä olla surullinen vai onnellinen.
Muita?
Kommentit (29)
Ja kun ne harhat ei ole ihan pieniä, vaan että on nähnyt mun suutelevan jotain muuta ja mulla on pirunsarvet päässä ym. vastaavaa settiä.
Silti kykenee täysin normaaliin elämään ja myös täysin normaaleihin ihmissuhteisiin muiden kuin mun kanssa.
Mäkin vihaan salaa. Eikä suhde ole ollut pitkään aikaan enää ihan terve, mutta saan paljon hyötyä olemalla miehen kanssa joten siksi en ole lähtenyt. Sellainen huonopuoli kyllä on että jos on liian pitkään epäterveessä suhteessa niin voi olla ettei enää kykyne normaaliin vaikka joskus haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde ei ole ollut terve edes alussa. Mä olen nainen.
-ap
Ja sä olet tuossa suhteessa koska pelkäät sinkkuutta?
Tsiisus. Heikko esitys.
Valitse tarkkaan vihollisesi, sillä muutut hänenkaltaiseksi.Oliko se nyt Nietzsche joka niin väitti.
Käykö katoilemisten aikana juomassa?
Pariin kysymykseen vastaukset.. .En pelkkää sinkuutta, enemmän pelkään parisuhdetta kun on vähän huonoja kokemuksia taustalla. Tämä onkin viimeinen parisuhde, jota tulen koskaan yrittämään ja kieltämättä nyt vähän mietin, että miksi lähdin tähänkään.
Ja joskus lähtee juomaan ja joskus ei. Jos häneltä iteltä kysyttäisi niin ei todellakaan juo koskaan mitään.
No voi kyynel. Mä otsikosta luulin jotain muuta. Me on alusta asti asuttu erillään ilman aikomustakaan muuttaa yhteen. Sen alkuhuumankaan aikana ei kumpikaan halunnut yhteen. Molemmilla on varmasti mennyt hermo toiseen. Niin monta vuotta yhdessä että kumpaakin häiritsee jotkin asiat.
Mä en esimerkiksi voi sietää vain märinöitä, putousta jne. Tämä katsoo niitä kaikkia hermoja rasittavimpia ohjelmia. Sitten on paljon samaakin mikä ilmeni vasta kun tehtiin muutakin kuin jumpattiin. Molemmat tykätään tietovisailuista, dekkareista ja inhotaan esim. ultra braata. Se yhteinen inhokin löytyminen oli molemmista hauskaa.
En oikeastaan usko että meistä kummastakaan löytyy jotain mitä salaa inhottaisi. Ollaan aivan liian suoria sellaiseen. Se mikä ärsyttää sanotaan ja siitä vähän riidellään mutta siinäpä se. Ei jää patoutumia. Pystytään myöntämään että meillä on eri makuja. Scifi esim. on kirjoina ja elokuvina aihe mikä kiinostaa meistä vain mua.
Siitäkin on saatu jonkin sortin kinastelu.
Mikähän voisi olla asia mistä salaa vihaisi mua? Libidostani ehkä?
En ihan ymmärtänyt täysin viestisi pointtia, mutta emme mekään asu yhdessä emmekä tule koskaan asumaan.
Epävakaan oireisto sopii kyllä hyvin, mutta yksi mitä ihmettelen, on juuri ne "harhat", joiden olemassa oloon en suoraan sanoen enää usko.
Tuntuu, kuin näyttelisi vakuuttavasti suuttumustaan, joka kumpuaa noista "harhoista".
Sitä en kyllä tiedä, miksi ihmeessä tekisi niin ja mitä siitä saa.
Jotenkin ajattelisi, että harhainen ihminen olisi muutenkin vähän enemmän pihalla, eikä noin looginen ja johdonmukainen.