Lue keskustelun säännöt.
Millainen on älyllisesti heikkolahjainen ihminen?
11.03.2018 |
Mistä tyhmän tunnistaa? Mitkä ovat merkit? Mitä persoonallisuuden piirteitä tyhmillä mahdollisesti usein on?
"Kirjoittelee tällaisia aloituksia palstalle!" - Noin, nyt sen on sanottu, ja voimme keskustella asiasta.
Kommentit (357)
Vierailija kirjoitti:
Epäutelias. Ei ole kiinnostunut asioista.
Ajattelematon.
Ei nämäkään implikoi yksiselitteisesti älykkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä litmus-testi on av:n matematiikkaketjut, esimerkkinä viimeinen 0,999... = 1 -ketju. Nämä älyllisesti heikkolahjaiset oikein riensivät tekemään itsestään pellen ja peukuttivat sankoin joukoin väärää vaihtoehtoa. On se toisaalta hyvä, että asia paljastuu noinkin helposti...
Semmoinen jonka äo on alle 70 luokitellaan tyhmäksi. Ennen näistä puhuttiin imbesilleinä, debiileina tai heikkolahjaisina, mutta nykyään aivottomista puhutaan jonain "monialaisista oppimisvaikeuksista kärsivänä henkilönä. LOL. iidiottia ei kutsua enää siksi itsekseen.
kaikista ikävin tilanne on jo äo on vaikkapa 73, jolloni sinua ei luokitella kuitenkaan vammaiseksita, mutta olet vain tyhmä.
Semmoinen, joka tekee mammapalstalle toistuvia aloituksia heikkolahjaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys on sitä, että niin halutessaan hahmottaa luontaisesti nopeasti ja syvällisesti asiakokonaisuuksia. Joku saattaa olla hidasälyisempi kuin toinen, mutta pääsee niin halutessaan "syvemmälle" hahmottamaan asiakokonaisuuksia. Ensimmäinen kertoo siis älyn nopeuden ja toinen älyn läpäisykyvyn. Voi siis olla neljä vaihtoehtoa: hidasälyinen ja syväajattelija, hidasälyinen ja pinta-ajattelija, nopeaälyinen ja syväajattelija sekä nopeaälyinen ja pinta-ajattelija. Nopeälyisyys on eritoten hyödyksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ensimmäinen näistä on tyypillisesti pohtiva ja omissa oloissaan oleilija, toinen on tyypillisesti omissa oloissaan puuhastelija, kolmannella on tyypillisesti joukon johtamishaluja ja neljäs on seurassa viihtyjä.
Istuu saastaisessa kämpässään kaljaa (naisen kantamaa sellaista) juoden, röökaten ja kattoon syljeskellen. Aikuinen ihminen jolla vitsit ja keskustelunaiheet jääneet teinipojan tasolle. Jutut yleensä liittyvät lähinnä seksiin. Mielipiteet hyvin juntteja, ei osaa nähdä asioita eri kanteilta katsottuna. Ei menesty elämässään koska välttelee työntekoa. Aiheuttaa muille vain pahaa ja syyttää muita kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Afrkan itäsarven kansalaisten keskimääräinen äo on 68. Tämän näkee muun muuassa siinä, että maassa ei ole toimivaa yhteiskuntaa. Millainen yhteiskunta Suomi olisi jos täällä kaikki olisivat heikkolahjaisia? Niinpä.
Ei sitä oikeasti pysty kukaan keskitasoinen palstakeskustelija sanomaan, vaan tuo pitäisi tehdä laajojen neurologisten testien mukaan. Niissä testeissä myös testataan eri asioita. Esimerkiksi neurologisia häiröitä omaavilla lapsilla voi olla todella epätasainen kykyprofiili. Tiedän tapauksen, että esikouluikäinen oli kielellisesti heikkolahjainen, mutta matemaattisesti lähes yläasteikäisen tasolla. Puheenkehityksen viivästymä oli tutkimuksen syy.
Ujo ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, vaikka kyse on siitä, että hän jää jalkoihin. Tai sitten joku voi puhua täyttä puuta heinää vaikeista asioista, oikeasti ymmärtämättä asiasta mitään. Mutta kun valitsee tarpeeksi vaikean aiheen, voi puhua mitä sattuu. Tietynlaista älyä sekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä oikeasti pysty kukaan keskitasoinen palstakeskustelija sanomaan, vaan tuo pitäisi tehdä laajojen neurologisten testien mukaan. Niissä testeissä myös testataan eri asioita. Esimerkiksi neurologisia häiröitä omaavilla lapsilla voi olla todella epätasainen kykyprofiili. Tiedän tapauksen, että esikouluikäinen oli kielellisesti heikkolahjainen, mutta matemaattisesti lähes yläasteikäisen tasolla. Puheenkehityksen viivästymä oli tutkimuksen syy.
Ujo ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, vaikka kyse on siitä, että hän jää jalkoihin. Tai sitten joku voi puhua täyttä puuta heinää vaikeista asioista, oikeasti ymmärtämättä asiasta mitään. Mutta kun valitsee tarpeeksi vaikean aiheen, voi puhua mitä sattuu. Tietynlaista älyä sekin.
Ei pelkästään neurologisten, vaan paljolti (neuro)psykologisten tutkimusten perusteella. Heikkolahjaisuudesta ei puhuta enää, vaan laaja-alaisista oppimisen vaikeuksista. Tuo kuvailemasi esikoululainen ei ole "heikkolahjainen", jos hänellä on vähintäänkin keskitasoisesti kehittynyt visuospatiaalinen päättelykyky. Jos vaikeudet painottuvat kielelliselle puolelle, on kyseessä kielen kehityksen erityisvaikeus. Sitä kuntoutetaan eri tavalla mitä laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, jossa vaikeudet ulottuvat kielelliseen ja visuospatiaaliseen päättelyyn.
Kehitysvammadiagnostiikka on sitten ihan oma juttunsa. Siinä arvioidaan myös arjen toimintakykyä, osaako käydä vessassa, kaupassa jne. Tietyllä tavalla nuo laaja-alaiset oppimisvaikeusihmiset ovat kehitysvammaisiin tukien ja etujen muodossa vaikeassa asiassa. Kehitysvammaisille on ihan omat hoitopolut, tuet ja etuudet, mutta vaikea-asteisten oppimisvaikeuksien kanssa herkästi tarjotaan ei-oota. Kouluissa integroidaan yleisopetuksen luokkiin, joissa oppimisvaikeuksista kärsivä jää herkästi yksin ilman riittävää yksilöllistettyä (erityis)opetusta. Yhteiskunta on myös muuttunut siten, että yksinkertaiset, suorittavat työt, joita ennen "heikkolahjaiset" suorittivat apupoikina ja -tyttöinä, ovat kadonneet tai paljolti vähentyneet. Ammattikouluihinkin vaaditaan reippaasti seiskan päälle olevia keskiarvoja eikä oppisopimus ole useinkaan mahdollinen väylä ammattitutkintoon. Esim. tuttu "heikkolahjainen" koulukaveri pääsi vasta kolmannella yrittämällä lähihoitajaopintoihin, vaikka silloin aloituspaikkoja olisi ollut jopa enemmän mitä hakijoita! Hän ei kuitenkaan koskaan valmistunut lähihoitajaksi, koska ei selvinnyt lääkelaskuista. Ilmeisesti joku lastenhoitajan kurssi hänellä on käytynä. Hän on ollut jo toistakymmentä vuotta kotiäitinä ja tehnyt päiväkotiin keikkaa lastenhoitajan sijaisena.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Ei osaa soveltaa. On mustavalkoinen. Ei ymmärrä olevansa tyhmä. Ei välitä luonnosta, terveydestä tai muiden kärsimyksestä, koska ei ymmärrä. Oppiminen takkuilee.
Älyllisesti heikko voi kuitenkin pärjätä elämässään verrattein hyvin. Nykyaika suosii yksinkertaisempia ihmisiä.
Yksi piirre ei tee kenestäkään heikkolahjaista. Yleensä heikkolahjaisuuden todellakin huomaa kun on henkilön kanssa enemmän tekemisissä.
Jos näkee toista vain vähän aikaa koulussa tai harrastuksissa, voi tehdä vääriä johtopäätöksiä.
Itse pidin erästä tyttöä juurikin vain koulussa näkemisen perusteella jotenkin vajaana. Hän kävi samaa lukiota, mutta kaveriporukkansa ulkopuolelta ei puhunut kellekään. Koulun ulkopuolella häntä ei näkynyt. Kieltäytyi toisinaan tulemasta tunneille eikä ikinä tehnyt ryhmäprojekteja muiden kanssa vaan duunaili omiaan. Hän kirjoitti koko abivuosiluokasta eniten älliä, yhteensä 3 eri pitkästä kielestä, ja kahmi eniten stipendejä kevätjuhlassa. Pääsi ekalla sisään yhteen haastavimmista korkeakoulualoista. Kai hän on vain introvertti, mutta ei yhteiskunnassa helppoa tule hänelle olemaan, kun nykyään arvostetaan sosiaalisia mutta vähän vajaaälyisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiltti, hyvätahtoinen ja siksi usein muiden vietävissä. Äklöt hyväksikäyttäjät!
Kaksi tuntemaani heikkolahjaista ovat käyneet peruskoulun erityisluokalla ja opiskelleet ammattikoulussa.
Sen jälkeen ovat hankkineet lapsia monen eri miehen kanssa eivätkä ole menneet töihin.
Luonteeltaan ovat vieläpä sellaisia että
Tekevät ensin ja miettivät jälkeenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu pahalta lukea tätä, kun yläpeukutetut kuvaukset sopivat niin hyvin minuun.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu pahalta lukea tätä, kun yläpeukutetut kuvaukset sopivat niin hyvin minuun.
Oikeasti heikkolahjaisena et tätä sopivuutta huomaisi. Älä huoli, kohdallasi lienee ennemmin kyse epävarmuudesta ja itsetuntokysymyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu pahalta lukea tätä, kun yläpeukutetut kuvaukset sopivat niin hyvin minuun.
Oikeasti heikkolahjaisena et tätä sopivuutta huomaisi. Älä huoli, kohdallasi lienee ennemmin kyse epävarmuudesta ja itsetuntokysymyksistä.
Tällä palstalla näkee usein aloituksia, joissa joku kertoo olevansa heikkolahjainen ja häpeävänsä itseään sen takia. Sen perään tulee veitsenterävää ja kristallinkirkasta analyysiä omasta persoonasta, siitä, minkä aloittaja on kokenut vaikeana ja miksi sekä siitä, miten tämä näkyy hänen jokapäiväisessä elämässään. Pisteenä iin päällä vielä moitteeton kielioppi ja rikas sanavarasto. Yksikään heikkolahjainen ihminen ei pystyisi tuottamaan niin syväluotaavaa ja reflektoivaa tekstiä.
Voihan tietysti olla, että aloittaja on saattanut painia jonkin kapea-alaisen oppimisvaikeuden kanssa, esim. matemaattisissa aineissa ja oppinut sen vuoksi ajattelemaan itseään vähälahjaisena. Kuitenkin myös siihen törmää usein, että tavanomaista skarpimpi tyyppi on leimattu höperöksi tai jopa harhaiseksi, koska katsoo asioita laajemmasta näkökulmasta kuin useimmat muut ja saattaa keksiä aika epäsovinnaisia - mutta toimivia - ratkaisuja elämän pulmiin. Kyllä ihminen oppii pitämään itseään tyhmänä, kun sitä tarpeeksi hänelle tolkutetaan. Onkin siis ikävää, että yleensä juuri ne fiksuimmat kärsivät itsetunto-ongelmista ja itseluottamuksen puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on sitä, että niin halutessaan hahmottaa luontaisesti nopeasti ja syvällisesti asiakokonaisuuksia. Joku saattaa olla hidasälyisempi kuin toinen, mutta pääsee niin halutessaan "syvemmälle" hahmottamaan asiakokonaisuuksia. Ensimmäinen kertoo siis älyn nopeuden ja toinen älyn läpäisykyvyn. Voi siis olla neljä vaihtoehtoa: hidasälyinen ja syväajattelija, hidasälyinen ja pinta-ajattelija, nopeaälyinen ja syväajattelija sekä nopeaälyinen ja pinta-ajattelija. Nopeälyisyys on eritoten hyödyksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ensimmäinen näistä on tyypillisesti pohtiva ja omissa oloissaan oleilija, toinen on tyypillisesti omissa oloissaan puuhastelija, kolmannella on tyypillisesti joukon johtamishaluja ja neljäs on seurassa viihtyjä.
MInä olen hidas syväajattelija. Ja vaikka on tapana sanoa, että nopeaälyisyys auttaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, itse olen saanut kokea huomattavaa hyötyä myös hidasälyisyydestäni. Tilanteissa, joissa mo´net muut repivät verkkarinsa, minä en yksinkertaisesti ehdi hermostua, suuttua enkä sanoa jotain harkitsematonta. Nuorempana tämä harmitti, koska koin että moni naseva takaisinanto jäi antamatta. Myöhemmin olen huomannut, että siitä on hirveästi hyötyä: Vaikutan vakaalta, luotettavalta, rauhalliselta - ja olenkn, koska en häily enkä hetkuile ennen kuin ehdin ajatella loppuun asti ja silloin ei yleensä ole enää tarviskaan. Tämän takia olen päätynyt moniin johtajan tehtäviin ja johdan tieteellisessä tutkimusyksikössä itseäni nopeampia ajattelijoita.
Toisin sanoen: väite siitä, että nopea ajattelu on sosiaaliselle vuorovaikutukselle eduksi, voi olla kesken jäänyt ajatus.
Voisiko ensin määritellä mistä puhutaan? Tarkoitetaanko tässä älyllisesti heikkolahjaisella jotain tiettyä ÄO-aluetta? Maks. 70 kenties? Vai kysyykö aloittaja nimenomaan sitä määritelmää?
Aloituksessa käytetään myös sanaa tyhmä, mutta onko sen merkitys sama kuin ilmaisulla älyllisesti heikkolahjainen?
Kaikilla meillä on täällä jokin tehtävä.
Mikään ei toimisi jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia.
Arvostetaan, tuetaan ja rohkaistaan toisiamme.
Ollaan armollisia toisillemme❤️
Esim tässä keskustelussa älyllisesti heikkolahjaiset ovat niitä, jotka eivät ymmärrä aloituksen olleen objektiivisesti aseteltu, ja luulevat nyt että Ap kuvittelee itse olevansa fiksu ja muut tyhmiä.