Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämäni "narsistin" kanssa tiivistettynä
10.03.2018 |
Kirjoitin otsikkoon narsistista, mutta hänellä ei ole diagnoosia, niin kuin ei narsisteilla yleensäkään. On vain omaa tulkintaani, että hän on narsisti. Kirjoitan tämän, koska mielestäni olen selviytynyt hyvin, ja haluan auttaa niitä, jotka vielä kamppailevat huonossa suhteessa.
Puolisoni oli aluksi hurmaava ja omistautuva. Aika nopeasti tuli esiin toinen puoli: hän oli jatkuvasti tyytymätön minuun. Syyt saattoivat olla ihan oikeita. Esim. jos olin unohtanut viedä roskapussin tai tyhjentää tiskikoneen. Läksytys tuntui kuitenkin kohtuuttomalta. Olin saattanut saman päivän aikana vaihtaa lakanat, pestä pyykkiä ja tehdä ruokaa. Hän ei ymmärtänyt vastavuoroisuutta niin kuin normaali ihminen. Hän oli jyrkkä näkemyksissään, eikä neuvotteluvaraa ollut. Jouduin opettelemaan hänen tavoilleen, jotta arki pysyi kasassa. Silti tein jatkuvasti virheitä, koska toimintaani ei ohjannut oma logiikkani vaan arvailut siitä, mitä hän mahdollisesti odottaa minulta.
Sopeutuvaisena ihmisenä ajattelin, että voin alistua hänen neurooseilleen. Enhän itsekään ole täydellinen. Opettelin kuuntelemaan ilkeyksiä ja nalkutusta niin, etten tunnetasolla ollut läsnä tilanteissa. Olihan hän kuitenkin välillä se sama ihana ihminen, johon olin tutustunut.
Ponnisteluistani ja muuttumisyrityksistäni huolimatta puolisoni epätyytyväisyys jatkui. Yhä uusia syitä ilmaantui. Hän epäili, että petän, kun olin ystävieni kanssa enkä katsonut jatkuvasti puhelintani. Aloin stressata muiden ihmisten näkemistä, koska hän vaati minua kertomaan, mihin aikaan tulen kotiin. Kelloa oli seurattava tarkasti ja lisäksi välillä käydä vessassa vastaamassa viesteihin, ettei puolisolleni tulisi hylätty olo.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin otsikkoon narsistista, mutta hänellä ei ole diagnoosia, niin kuin ei narsisteilla yleensäkään. On vain omaa tulkintaani, että hän on narsisti. Kirjoitan tämän, koska mielestäni olen selviytynyt hyvin, ja haluan auttaa niitä, jotka vielä kamppailevat huonossa suhteessa.
****
Taas keittiöpsykologin itsediagnoosi. Mistä tiedämme, ettet olekkaan itse narsisti ja mitkä kirjoitat, on itsesi pönkittämiseen ja uskoon "ylikorostetun uhrimielisyyden" luomiseen ja sen sisäistämiseen?
Niin, mistäs sitä tietää? Kun eksäni sanoi minua narsistiksi, aloin epäillä, että ehkä sitten olen sellainen. Kaikissa ihmisissä on narsistisia piirteitä ja kun lähtee kaivelemaan niitä itsestään, löytää varmasti itsekkyyttä ja keskenkasvuisuutta.
Onneksi minulla on kuitenkin paljon läheisiä, sisaruksia, ystäviä ja entisiä kumppaneita, joihin minulla on hyvät välit. Jos nämä minut vuosikausia tunteneet ihmiset ovat sitä mieltä, etten ole narsisti, luotan heidän sanaansa enemmän kuin yksittäisen eksän.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina ne on ihania kun muutetaan yhteen. Nalkutusta, pihtausta ja ero. Ukko diagnosoidaan narsuksi. So last season!
Varmasti ihmisillä on taipumus diagnosoida eksiään narsisteiksi perusteettomastikin.
Ap
Ehkä siinä oli silloin molemmilla harmistusta ja tyytymättömyyttä tilanteeseen. Kumpikaan ei osannut ajatella toisen parasta ja hyvinvointia. Ehkä se ei niinkään narsismia, kun se ei ole jatkuvaa ja systemaattista käyttäytymistä.
Ap, ja muut samaa kokeneet, onko vinkkiä antaa miten saisi ihmisen narsistin vallasta pois? Ystäväni meni kimppaan ilmeisesti narsistin kanssa. Huomasin että mies aina rankaisi ystävääni kun hän oli ystäviensä tai perheensä kanssa, sain sen vaikutelman että mies ei tykännyt meistä ja yritti kääntää ystäväni meitä vastaan. Esimerkiksi hän joutui minulle soittamaan salaa aina silloin kun mies oli töissä, jos hän soitti minulle silloin kun mies ei ollut töissä, miehen puhelin naputti ja keskeytti kymmeniä kertoja puhelun aikana. Viimeisen kerran kun kävin ystävälläni kylässä, mies rankaisi ystävääni siitä 3 päivän mykkäkoululla. Nyt ystäväni ei enää pidä yhteyttä perheeseensä tai ystäviin tai keneenkään. Ei vastaa puheluihin ja lähtee pakoon jos kaupungilla törmää tuttuihin tai perheeseen. Olen ajatellut kirjoittaa kirjeen mutta mitä siihen laittaisi.
Ystäväni oli alkuhuumassa, mies tosiaan osteli lahjoja, keskusteli ym. hurmaavaa. Kuinka pian narsistin uhri huomaa että on uhri ja kaikki ei olekaan kunnossa? Ajattelin antaa hieman ajan kulua ja kirjoittaa ystävälleni että voi aina ottaa yhteyttä ja pyytää apua jos tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä on oma vastuusi asiassa? Miksi annoit ihmisen kohdella sinua huonosti? Minä olisin ottanut hatkat jo kauan sitten.
Hyvä kysymys. En olisi koskaan voinut kuvitella löytäväni itseäni tuollaisesta suhteesta, mutta niin kuitenkin kävi. Annoin periksi pala kerrallaan, joten kaikki tapahtui hitaasti. Aloin tottua ja jossain vaiheessa uskoin, että syy on minussa, joten ajattelin vain kehittäväni itseäni ihmisenä.
Varmaan perimmäiset syyt kumpuavat turvattomasta lapsuudesta, jonka myötä omien rajojen tunnistaminen on vaikeaa. Tämä kokemus kuitenkin opetti paljon. Eli lopulta koen, että selviydyin voittajana.
Ap
Onko niin, että narsisti tunnistaa tällaiset ihmiset?
Oma puolisoni ei vaikuttanut tunnistavan oikein mitään ihmisistä. Hän ei todellakaan osannut lukea ihmisten tunteita ja ajautui siksi usein riitoihin, joista syytti aina toista osapuolta. Mutta vahvatahtoiset ja omanarvontuntoiset lähtevät heti pois, kun ensimmäiset vaaran merkit ilmaantuvat. Narsisinen ihminen ei siis päädy tällaisten ihmisten kanssa pitkään suhteeseen.
Ap
Irtisanouduin työpaikastani tämän takia. Huomasin merkit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, ja muut samaa kokeneet, onko vinkkiä antaa miten saisi ihmisen narsistin vallasta pois? Ystäväni meni kimppaan ilmeisesti narsistin kanssa. Huomasin että mies aina rankaisi ystävääni kun hän oli ystäviensä tai perheensä kanssa, sain sen vaikutelman että mies ei tykännyt meistä ja yritti kääntää ystäväni meitä vastaan. Esimerkiksi hän joutui minulle soittamaan salaa aina silloin kun mies oli töissä, jos hän soitti minulle silloin kun mies ei ollut töissä, miehen puhelin naputti ja keskeytti kymmeniä kertoja puhelun aikana. Viimeisen kerran kun kävin ystävälläni kylässä, mies rankaisi ystävääni siitä 3 päivän mykkäkoululla. Nyt ystäväni ei enää pidä yhteyttä perheeseensä tai ystäviin tai keneenkään. Ei vastaa puheluihin ja lähtee pakoon jos kaupungilla törmää tuttuihin tai perheeseen. Olen ajatellut kirjoittaa kirjeen mutta mitä siihen laittaisi.
Ystäväni oli alkuhuumassa, mies tosiaan osteli lahjoja, keskusteli ym. hurmaavaa. Kuinka pian narsistin uhri huomaa että on uhri ja kaikki ei olekaan kunnossa? Ajattelin antaa hieman ajan kulua ja kirjoittaa ystävälleni että voi aina ottaa yhteyttä ja pyytää apua jos tarvitsee.
Luulen, että ystäväsi on ihan itse tajuttava tilanteensa, mutta siitä on kyllä apua, jos ulkopuolinen sanoo oman näkemyksensä hänen suhteestaan. Voi olla, ettei kirjeellä ole heti toivottua vaikutusta, mutta sanat jäävät varmasti hänen mieleensä ja voivat olla ihan ratkaiseviakin myöhemmin. Kannattaa kirjeessä kirjoittaa omia havaintojaan ja kertoa, ettei miehen käytös ole hyväksyttävää tai normaalia. Tämä voi ystävältäsi hämärtyä ja hän tarvitsee kompassia. Varo syyttelyä (tyyliin: miten voit olla niin hölmö, ettet itse tajua). Ystäväsi joutuu kuulemaan ihan tarpeeksi syyttelyä kotonaan, joten jos lisäksi ystävät alkavat hermostua, se voi olla henkisesti liikaa ja syy kääntää selkänsä ystäville. Kyse on kuitenkin hänen elämästään, jolla hän voi tehdä mitä haluaa - vaikka alistua narsistin kynnysmatoksi.
En puhu nyt sinusta, mutta usein ihmiset ajattelevat ystäväänsä pelastaessa, että tarkoitus pyhittää keinot. Eli mikäli ystävä ei ymmärrä hyvällä omaa parastaan, täytyy hänelle takoa järkeä päähän esimerkiksi huutamalla, syyllistämällä tai manipuloimalla. Tai jopa asettamalla ystävyyden panokseksi: "emme enää jaksa kuunnella, jos et tee tilanteellesi mitään". Tällaisia keinoja ei kuitenkaan pitäisi käyttää ihmiseen, joka on muutenkin manipuloinnin, syyllistämisen ja huudon kohde. Se olisi liikaa. Sen sijaan ystävän omanarvontuntoa pitäisi vahvistaa, hänet pitäisi kohdata ihmisenä, eikä vaan holhottavana uhrina, joka ei ymmärrä omaa parastaan, jotta hän voisi kokea edes ystävyyssuhteissa tulevansa kohdattuna vertaisena.
Ihmistä, joka taistelee päivittäin siitä, että saisi edes vähän omaa ääntään ja tahtoaan ilmaistuksi ja kuulluksi, ei kannata alkaa holhota. Mikäli kotona häntä kontrolloi puoliso ja kodin ulkopuolella hän joutuu ystävien holhouksen kohteeksi, hän ei saa olla aikuinen, omatahtoinen ihminen enää missään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, ja muut samaa kokeneet, onko vinkkiä antaa miten saisi ihmisen narsistin vallasta pois? Ystäväni meni kimppaan ilmeisesti narsistin kanssa. Huomasin että mies aina rankaisi ystävääni kun hän oli ystäviensä tai perheensä kanssa, sain sen vaikutelman että mies ei tykännyt meistä ja yritti kääntää ystäväni meitä vastaan. Esimerkiksi hän joutui minulle soittamaan salaa aina silloin kun mies oli töissä, jos hän soitti minulle silloin kun mies ei ollut töissä, miehen puhelin naputti ja keskeytti kymmeniä kertoja puhelun aikana. Viimeisen kerran kun kävin ystävälläni kylässä, mies rankaisi ystävääni siitä 3 päivän mykkäkoululla. Nyt ystäväni ei enää pidä yhteyttä perheeseensä tai ystäviin tai keneenkään. Ei vastaa puheluihin ja lähtee pakoon jos kaupungilla törmää tuttuihin tai perheeseen. Olen ajatellut kirjoittaa kirjeen mutta mitä siihen laittaisi.
Ystäväni oli alkuhuumassa, mies tosiaan osteli lahjoja, keskusteli ym. hurmaavaa. Kuinka pian narsistin uhri huomaa että on uhri ja kaikki ei olekaan kunnossa? Ajattelin antaa hieman ajan kulua ja kirjoittaa ystävälleni että voi aina ottaa yhteyttä ja pyytää apua jos tarvitsee.
Yleensä siinä menee muutama vuosi että uhri tajuaa puolisonsa olevan narsisti. Vähän sama juttu kuin psykopaattien kanssa, eli kaikki ihmettelee sitten jälkikäteen. Psykot ja narskut on samasta ihmispaskasta valettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistit ovat mestareita lukemaan ihmisiä sillä he ovat joutuneet koko lapsuuden olemaan varpaisillaan ja opettelemaan lukemaan yleensä huoltajaansa. Narsisti jaksaa myös pehmittää uhriaan vuosia ja pyrkii asemaan jossa uhrin pakeneminen on hankalaa - lapset, perhe, henkinen alistaminen...
Tavallaan narsistit ovat toisten narsistien kasvatteja ja heidän paikkansa olisi paskahuussi missä ihmiset voisivat paskoa heidän niskaansa ja ruoka tuotaisiin tunkiolta. Mutta tämä ei nyt ole mahdollista. Narsistit päätyvät tosin helvettiin toisiaan kiusaamaan ja siivoamaan paskapönttöjä nuolemalla. Onpa muutama suurisuu narsisti palkattu sinne ihan kusilaariksi kun leukaa on hieman levennetty.
Myös läheisriippuvaiset, jotka eivät osaa parantunua, ovat rasittavia ja surullisia tapauksia. En sano että ap vaikuttaa siltä, koska osaa tunnistaa omia piirteitään ja pääsi pois suhteesta - hyvä!
Mutta äidilläni oli narsistinen äiti, ja tietenkin valitsi narsistisen puolisonsa, isäni. Ensin kuoli isäni ja sitten äitini äiti. Äiti on ihan hukassa, hänhän ei ole itse jättänyt kumpaakaan eikä sinänsä välttämättä ole katsonut asioita silmiin. Hän etsii selvästi uutta määräilijää itselleen, mun kanssa ollessaan varoo suututtamasta, tekee palveluksia joita en ole pyytänyt, ei mitään omia mielipiteitä... Sellaisen ihmisen kanssa on vaikea olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsisteja on 1 - 2 prosenttia väestöstä. Eli kyseessä on hyvin yleinen mielisairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyökkipsykologit vauhdissa.
https://www.narsistienuhrientuki.fi/
Narsistien käytös on hyvin maneerista.
Olen joskus ihmetellyt, eikö narsisti koskaan ihmettele, miksi kaikki muut kättäytyvät väärin? Tyhmiäkö ne ovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös läheisriippuvaiset, jotka eivät osaa parantunua, ovat rasittavia ja surullisia tapauksia. En sano että ap vaikuttaa siltä, koska osaa tunnistaa omia piirteitään ja pääsi pois suhteesta - hyvä!
Mutta äidilläni oli narsistinen äiti, ja tietenkin valitsi narsistisen puolisonsa, isäni. Ensin kuoli isäni ja sitten äitini äiti. Äiti on ihan hukassa, hänhän ei ole itse jättänyt kumpaakaan eikä sinänsä välttämättä ole katsonut asioita silmiin. Hän etsii selvästi uutta määräilijää itselleen, mun kanssa ollessaan varoo suututtamasta, tekee palveluksia joita en ole pyytänyt, ei mitään omia mielipiteitä... Sellaisen ihmisen kanssa on vaikea olla.
Totta. Olen ajatellut, että narsistisen suhteen kaipuu kumpuaa juuri siitä, ettei osaa asettaa omia rajojaan tai on luonteeltaan alistuva. Narsistin voi laittaa tekemään "likaiset työt". Esim. jos asuntokaupoissa tapahtuu jotain odottamatonta, narsisti kyllä menee lankoja pitkin ja järjestää tilanteen perheelleen (=itselleen) edulliseksi. Liian kiltti ihminen voi katsella pelottavaa maailmaa narsistin kilven takaa.
Lopulta tällainen suhde kuitenkin vain vahvistaa kokemusta omasta kykenemättömyydestä ja alistuminen menee niin pitkälle, ettei ihminen lopulta ole kosketuksissa itseensä millään tasolla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kovin paljon et onnistunut tiivistämään. Mutta joo, tutulta kuulostaa.
Voisin kirjoittaa romaanin tosta suhteesta, joten siinä mielessä tiivistys onnistui suhteellisen hyvin :)
Ap
Tervemenoa jonoon. Tuskin saat julkaisijaa. Ellei äijä tehnyt jotain toudella pervoa. Kuten hummustellut.
Kaltaisia on Suomesssa tuhansia. Kuulostaako läheisriippuvuus tutulta ?
Ps. huono tarina.Ei mulla muuta.
Ap varmasti tarkoitti, että asiaa olisi todella paljon ja siihen nähden onnistui tiivistämään. Eli jos ap on mielestäsi läheisriippuvainen, sinua voisi kuvailla aspergeriksi, kun asiat ymmärrät kirjaimellisesti.
Ovatko kyseisen narsistin nimikirjaimet T. K? Kuulostaa nimittäin tutulta. Oikein puistattaa ajatella sitä pohjatonta pahuutta.
Narsisti on torjuva,kun on kyse hänen virheistään. Hän ei pysty käsittelemään kritiikkiä. Ja jos joku sitä esittää hän saa raivokohtauksen.
Narsisti muuttuu vihaiseksi, jos hänen tarpeisiinsa ei pystytä vastaamaan, silloin hän saa raivokohtauksia tai alkaa uhkailemaan.
Hän omaa asenteen ”kaikki mitä sinä teet, osaan tehdä paremmin.” Perheelle ei tällöin jää paljon tilaa kehittää itseään.
Kukkoilee, kävelee ylitse muiden, jotta näyttäisi tärkeältä. Tärkeily ei rajoitu työpaikalle vaan hän mielellään kukkoilee kotonakin.
Käyttäytyy ylimakeasti, etenkin jos haluaa jotain itselleen. Lapsille makeilu voi liittyä manipuloimiseen. Narsisti isä haluaa olla ykkönen lasten elämässä.
Narsisti kalastelee kohteliaisuuksia. Odottaa sinun ihailevan häntä.
Ei ole tyytyväinen ennen kuin on suurin tai kaunein. Myös lasten tulee ihailla narsistia kritiikittä. Lasten tullessa murrosikään, narsisti saattaa kokea kovia, onhan murkkujen kommentit toisinaan vähemmän mairittelevia. Konflikteja tiedossa.
.
Ei kuuntele ketään eikä senkään takia voi seurata muiden ajatustenkulkua (tai ylipäätään kyetä keskustelemaan). Lapsen oikeudet ja näkökulmat asioihin ovat yhdentekevät.
Hänen omat asiat kiinnostavat enemmän kuin sinun asiat ja mahdolliset ilonaiheet tai huolet.
Narsisti on kykenemätön näkemään asioita muiden näkökulmasta.
Narsisti halua kontrolloida perheen kaikkien tekemisiä ja sanomisia.
Hän ohjaa ja johtaa perhettä – diktaattorin elkein.
Hän yrittää saada sinut tuntemaan itsesi typeräksi, avuttomaksi, varsinkin silloin, kun teet asioita ”omin päin”. On selvää, että kuvatun kaltaisella tyylillä lapsia ei ohjailla eikä kasvateta myönteisen palautteen kautta.
Hän ei kykene (tai halua) näkemään oman käyttäytymisen vaikutusta perheenjäseniin. Häntä ei hetkauta vaikka lapsi itkee lohduttomasti hänen ilkeilyjensä vuoksi.
Hänellä on pinnalliset tunteet ja kiinnostuksen kohteet.
Hän käyttää emotionaalista kiristystä ja manipulointia saadakseen, mitä haluaa.
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/201803192200821027_rk…
"Miten olet löytänyt noin hyvän miehen, kysyi ystävä - suljettujen ovien takana Annan narsistinen mies hakkasi ja haukkui - alistavan suhteen merkit."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kovin paljon et onnistunut tiivistämään. Mutta joo, tutulta kuulostaa.
Voisin kirjoittaa romaanin tosta suhteesta, joten siinä mielessä tiivistys onnistui suhteellisen hyvin :)
Ap
Tervemenoa jonoon. Tuskin saat julkaisijaa. Ellei äijä tehnyt jotain toudella pervoa. Kuten hummustellut.
Kaltaisia on Suomesssa tuhansia. Kuulostaako läheisriippuvuus tutulta ?
Ps. huono tarina.Ei mulla muuta.
Tampio.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin edes mahdollisuuden, jos se on enää edes mahdollista. Nyt kun tiedät kaikki synkimmätkin salaisuuteni. Voisit opettaa ja tukea minua tämän muutoksen kanssa. Olet ehkä liian korkeatasoinen minulle ja sulla meno jalkaa vipattaa. Olisit ollut niin täydellinen vaimo, mutta ymmärrän että heittäisit oman elämäsi täysin hukkaan siinä samalla. Ehkä ihastus on ollut enemmän yksipuolista. Olen oppinut aika paljon tämän aika tai ainakin jonkin verran, mutta samalla on niin rikkonainen ja ahdistunut olo.