Millä perusteella olet lopettanut kokonaan asioinnin jossakin kaupassa, ravintolassa, kampaamossa tms.?

Olin silloin 25-vuotias nuori aikuinen. Kampaaja puhutteli minua kuin 15-vuotiasta. Kyseli ja teki johtopäätöksiä.  "Istu ihan selkä suorassa!" "Sitä on sitten koulut loppuneet ja kesäloma alkanut."   Sanoin olevani töissä koko kesän. Hän tuli siihen tulokseen, että minulla on koti-ikävä, kun kerroin asuvani jo omillani ja vanhemmat maalla. Oli pakko kertoa ikäni, kun hän kyseli, tuleeko äiti maksamaan laskuni ja haittaako, jos on pesusta maksu yms, Tuonikäisenä vitutti ihan hirveästi. Se oli loukkaavaa. Nyt sille voisi jo nauraakin.

Se virolaisrouva jäi sitten jatkossa ilman lapsiasiakastaan, joka ei osannut istua suorassa yms :D 

Mua häiritsee kaikista eniten hieronnassa tms. se älytön puheentulva. Jos olen itse pyrkimässä rentoutumaan, niin en haluaisi koko ajan vastailla johonkin.

Käyttäjä35693 kirjoitti:

Mua häiritsee kaikista eniten hieronnassa tms. se älytön puheentulva. Jos olen itse pyrkimässä rentoutumaan, niin en haluaisi koko ajan vastailla johonkin.

Mulla nappikuulokkeet, kuuntelen musiikkia hiljaisella äänellä ja rentoudun.

En ole tutustunut hierojaani enkä tunne häntä muuten.

Hänkin vaikuttaa tyytyväiseltä hiljaisuuteen.

olen valkoinen hetero mies. mieti sitä

Lähikaupassa omistaja ei palkkaa tarpeeksi henkilökuntaa. Yksi kassa joutuu hoitamaan sekä postin, että kassan hoitamisen. On nopeampaa käydä vähän kauempana olevassa kaupassa kuin seisoa ikuisuus kassajonossa joka ikinen kerta. Jono yltää usein pitkälle hyllyjen väliin.

Jätin kampaamon, joka vaihtoi kaikki tuotteensa toiseen merkkiin. Uusi merkki teki aivan järkyttävän tuloksen tutussa käsittelyssä, ja samalla kampaamo luopui kaikista ns. oheistuotteista kun plexeistä, jotka olivat automaationa entisissä tuotteissa ja joilla kampausta olisi uudesta tuotteesta huolimatta voinut pelastaa.

Toisesta kampaamosta lähdin, kun eivät tavarantoimittajalta enää halunneet tilata minulle sopivaa tuotetta, jota minä ja muut olimme käyttäneet. "Päätimme, että emme enää tilaa."

Päätin, etten enää mene.

Käyttäjä35693 kirjoitti:

Mua häiritsee kaikista eniten hieronnassa tms. se älytön puheentulva. Jos olen itse pyrkimässä rentoutumaan, niin en haluaisi koko ajan vastailla johonkin.

Tämä! Joudun työssäni olemaan sosiaalinen koko ajan ja vähiten haluan MAKSAA siitä jollekin että joudun juttelemaan hänenkin kanssaan turhaa diipadaapaa! Luulisi tajuavan kun vastaan yhdellä sanalla joka kysymykseen mutta ei... ”kerro lisää sun lomasta??” ”Oltiin vaan kotona.” ”No mitäs kotona?” ”Ei kummempaa” ”kai nyt jotain??”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran pudotin yhden tosi pienen parin euron esineen lahjatavarakaupassa, omistaja tuli kiukkuisesti sanomaan sinun pitää maksaa se, maksoin mutta en mennyt enää sinne. Apteekissa jonossa istuessa yksi mummo tokaisi hellevaatteistani että hänellä itsellään on sentään vaatteet päällä, tilaan nykyään lääkkeeni noutoautomaattiin. Yksi kampaaja valkaisi tukkani niin että se alkoi katkeilemaan pesupaikalla ja samalla kertaa leikkasi vielä korvalehteäni, vaihdoin kampaajaa. Mutta virheitä olen tehnyt itsekin elämäni varrella sen myönnän.

Tietysti rikottu pitää maksaa!! En ymmärrä miksi asiakkaat piilottelee ja luikkii karkuun jos jotain menee rikki. Sehän on sen yrittäjän omaisuutta ja menettää sen summan rahaa mitä joku rikkoo (tai varastaa). Jos et halua maksaa niin älä koske särkyviin tavaroihin. Teettekö kylässä samoin ja jos oma lapsi rikkoo jotain, äkkiä karkuun ettei tarvitse maksaa? 

No oikeinko myyjä mielestäsi teki, kun tuli kiukkuitkuraivoamaan maksuvaatimuksineen? Kai sen nyt voi kohteliaastikin sanoa? Ja hyvin monissa liikkeissä vakuutus korvaa rikkoutuneen tuotteen.

Yleensä tälläisissä  raivomyyjä liikkeissä on jotain muutakin vinksallaan. Taitaa putiikissasi olla aiheellista verotarkastajan vierailla? 

Oulussa eräs kauneushoitola. Olin valmistunut korkeakoulusta ja saanut anopiltani lahjaksi lahjakortin kasvohoitoon kyseiseen puljuun. Yrittäjä ei ilmeisesti laskenut minua ulkonäköni perusteella potentiaaliseksi asiakkaaksi ja kohteli minua koki ajan tympeästi. Tämä tympeys vain lisääntyi, kun rouvalle kävi selväksi, että halusin käyttää pelkästään sen lahkakortin enkä ostaa muita hänen ehdottamiaan palveluita.

Oikeassahan hän oli, että minulla ei silloin juuri valmistuneena opiskelijana ollut varaa käydä kauneushoitolassa. Nyt on, mutta kyseiseen puljuun en mene, kun muualta saa miellyttävämpää palvelua

En mennyt kynsihoitolaan, koska omistajan koira on siellä päivähoidossa aina!

Muuten ihana leivoskahvila, mutta sielläkin makaa koiria lattialla, ilmeisesti omistajien karvaturreja. En mene.

Olin menossa vieraana häihin ekaa kertaa nuorena tyttönä ja olin ihan innoissani kun sai pukeutua mekkoon ja tälläytyä, menin kampaajallekin laittamaan hiukset ja siellä innostuneena selitin kampauksesta. Kampaaja sanoi jotenkin että noh, ei siellä sinua kukaan katso vaan morsianta! 

Toinen juttu oli myös kampaajalla, olin nuori silloinkin ja arvosteli meikkiäni että en kyllä tarttisi meikkivoidetta (iho oli kirjava ja punastuin helposti niin käytin peittävämpää meikkivoidetta sillä se oli epävarmalle tytölle pienempi paha) eikä mielestäni kampaajalle kuulunut että onko meikkiä vai ei. Ei myöskään suostunut värjäämään mustaksi vaikka halusin, olin teini ja sellainen rock-vaihe päällä. Piti sitten tehdä se kotona itse kun laittoi vaan tummanruskeaa, sehän on melkein musta!

Eräässä lemmikkiliikkeessä menimme ostamaan koiralle valjaita ja pantaa mutta pentumme kakkasi lattialle vaikka oli juuri käytetty ulkona ennen reissua, saattoi kakata joskus useinkin mutta välillä pidempää taukoa ja nyt varmaan vähän jännitti reissua. Myyjä oli aika nihkeä tästä ja kommentoi arvostellen, mekin uuden koiran omistajana vielä epävarmoina ja noloina ja pahoillaan että kävi näin, mutta tuon arvostelun jälkeen ei tee mieli mennä sinne uudestaan. 

http://loytotavara.net/huutokaupat

https://loytotavara.net/content/uploads/2020/09/PDF-6.10..pdf

Tässä on taas lista VR:n varastamista löytötavaroista, jotka huutokaupataan Käpylässa 10. lokakuuta 2020.

En enää matkusta Valtion Rautateilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräässä kahvilassa oli niin ilkeä tarjoilija, että en ole enää sinne mennyt. Uskon, että sen paikan henkilökunnassa on mukaviakin ihmisiä, mutta jäi niin huono fiilis, että kannan rahani muualle. Kahvila kyllä muuten olisi sellainen, että mielelläni menisin, mutta jännästi tuo yksi kokemus kuitenkin vaikutti niin, että en ole halunnut palata. On kuitenkin paljon paikkoja, joissa kukaan ei ole koskaan ollut inhottava minulle. Ennemmin kannatan niitä.

Samanlainen kokemus Helsingistä yhdestä pikkukahvilasta, tosin kyseessä oli omistaja. Vanhempi 70+ nainen, mairean mukava miehille, mutta kammottava nuorille naisille. Häkellyin kohdatessani sellaista ilkeyttä aivan puun takaa.

Sijaitseeko tämä Kalliossa päin? Itselläni nimittäin huonoja kokemuksia paikasta.

Kerran omistaja seisotutti odottamassa useamman minuutin, kun leipoi pullaa. Odotin hiljaa kun näin että oli kyllä huomannut tuloni ja ajattelin etten häiritse. Lopulta kääntyi myyntitiskille ja kysyi töksähtäen, melkein huutaen ”No mitä sä nyt otat vai otatko ollenkaan?” Toisella kerralla otin takeaway-kuppiin kädenlämpöistä kahvia termarista, ja kun kerroin asiasta naiselle kuvitellen tekeväni palveluksen, hän sanoi että ei ole aikaa keittää uutta vain sun vuokses, ja velotti kupista täyden hinnan.

En halua käydä enää kahvilassa koska suoraan sanottuna pelkään omistajaa, koen oloni yhtä kurjaksi kuin koulukiusattuna lapsena.

Tuttu paikka! Menin kerran ovesta sisään ja pöydillä oli levällään kaikenlaista tavaraa, kahvipaketteja, wc-paperia ja  muuta. Oli aamu ja kysyin, että onko paikka jo auki. Mummeli suuttui ja huusi, että miksi kyslen ja mikä on ongelma. Lähdin pois ja hän juoksi kadulle perään jankkaamaan, että "Saat nyt luvan kyllä neiti selittää, että mikäs sulla on ongelma". Näin saman mummon juoksevan kerran asiakkaan perässä, joka ei ollut maksanut wc-käynnistä vaan oli yrittänyt karata. Yritykseksi jäi.

Trimmaaja, joka haukkuu aina vanhan seniori-koirani hampaita. Koira käy kyllä hammaslääkärissä ja yritän parhaani. En jaksa kuunnella trimmaajan paasausta. 

Parturi-kampaamo pikkukaupungissa.

Oli minun hääpäiväni ja tarkoitus oli heti aamusta mennä kampaajalle, yksinkertainen kampaus ja siihen "istutettuna" yksi kukka. Aika oli varattu jo kauan sitten ja minä innoissani aamulla saavuin paikalle. Kampaaja oli takapihalla röökillä ja yllättyi minut nähdessään; "Mitä, nytkö sä tulit, mä luulin että kuukausi sitten eikä sua silloin näkynyt!" Olisihan minulle voinut vaikka soittaa...

No joo, kampausta tekemään. Hetken päästä paikalle tuli kampaajan kaveri, joka oli menossa kaverinsa häihin vieraaksi ja hän olikin sitten minua paljon tärkeämpi asiakas. Kampaaja tökki minun päätäni kammalla ja samalla jutusteli että mitä kivaa siitä kaverin kuontalosta voisi taikoa. Lopulta se kukka minun kampauksestani unohtui, sanoin siitä jolloin kampaaja jotenkin vain tyrkkäsi sen hiusten sekaan.

Sitten äkkiä rahastus ja kiitos hei. Lähtiessäni sanoin kyllä että kiitos tyhjästä, kyllä mä tän vielä kotona kerkeän korjaamaan. Kampaaja katsoi hölmönä perään. Olen muistanut "mainostaa" kampaamoa kaikille muillekin.

Silmäasema. Menin näöntarkastukseen ja olin etukäteen varmistanut, että voinhan tulla vaunujen kanssa. Asia oli oikein ok! No eipä ollut arvon optikolle, oli kuin sitruunan syönyt kun ilmoitin, että vaunut ja siellä nukkuva vauva tulevat tarkastushuoneeseen mukaan.

Gynekologit ovat usein myös tosi tympeitä, vaikka luulisi tuollaisessa ammatissa vaadittavan erityistä herkkyyttä ja miellyttävää luonnetta.

Kampaaja kertoi tyttärensä ottaneen suihin ravintolan vessassa.

Öööö? En mennyt hänelle toistakertaa.

Tilasin kahvilassa itselleni ja ystävälleni kakkupalat sekä erikoiskahvit, eli ei mikään parin euron ostos. Istuimme ehkä puolisen tuntia pöydässä, kun joku omistajan kaveri/vakioasiakas kyseli pöytää tiskiltä, ja eikös vaan myyjä tullut siihen tokaisemaan että "nämä rouvat olivatkin juuri lähdössä, eikös vaan!". Emme saaneet sanaa suustamme, kakkua oli vielä jäljellä molemmilla. Totesin hiljaa että "niin kai sitten", vaihdoimme katseita kaverini kanssa, ja lähdimme. Emme palanneet enää paikkaan, se lopettikin vuoden sisällä tästä. 

Toinen kahvila, sattumoisin kivenheiton päässä tästä ekasta, päästi minut ja seuralaiseni sisään (aukioloaikaa oli vielä puolitoista tuntia jäljellä), mutta kun olimme tilanneet ja ehtineet istua ehkä vartin pöydässä vaihtamassa kuulumisia, myyjä tuli ilmoittamaan että laittavat kiinni. Aha?? Seuralaiseni tokaisi että aukioloaikaa on vielä yli tunti jäljellä: "Joo niin on, mutta kun ei oo nyt asiakkaita", oli vastaus. Mitä me sitten olimme..?? Lähdimme, emme palanneet. Sain myöhemmin tietää että kahvila oli lopettamassa jo tuolloin, mutta olisihan tuon tilanteemme voinut fiksumminkin hoitaa.

Kolmannesta kahvilasta ei ole muuta kerrottavaa kuin se, etten päässyt koskaan sisälle kun neljästi yritin. Aina olikin joku yksityistilaisuus tms., vaikka netin mukaan ovet auki normaalisti. 

Ja mistä saa näin "hyvää" palvelua yksityiskahviloissa? Keravalta. :D

Mulla oli kaksi kertaa putkeen taksikuskina sama vanha lihava mies, joka haisi "talille/hielle" ja tokalla kerralla pieraisi haisevan tuhnun. Oli ihan pokkana. Ehdotti, että voin häntä tilata jatkossakin (nämä siis työmatkoja firman kortilla). En ole häntä enää tilannut.