Millä perusteella olet lopettanut kokonaan asioinnin jossakin kaupassa, ravintolassa, kampaamossa tms.?

Kampaaja leikkasi long bobin vaikka oli tarkoitus leikata pitkästä tukasta ehkä vain 5cm, katsottiin yhdessä. En ollut vihainen, mutta en ehkä uskalla mennä toista kertaa. 

Kosmetologi oli pullukka nainen. Kyllä kauneuden ammattilaisen tulisi olla kaikin tavoin hyvässä kunnossa.

Myyrmäen Tanssivat Saxet-kampaamon omistaja, vanha nainen haukkui suurella äänellä hiuksiani "aivan onnettoman ohuiksi" ja "eihän näitä voi leikata ollenkaan, kun kalju loistaa."

Siihen jäi sekin asiakassuhde - yhteen ja ainoaan kertaan, en ole moista törkeyttä saanut osakseni koskaan enkä missään!!

Hoitola 2000 jossa kävin kasvohoidossa. Tiskillä myyjä antoi näytteen jostain karvanpoistotuotteesta jota voisin käyttää VIIKSIKARVOIHINI kun vaikka menen treffeille.

Menin juhlapukuliikkeeseen ostamaan hartiahuivia, sisään astuessani myyjä katsoi minua päästä varpaisiin ja sanoi, että tuon kokoisille meillä ei ole mitään. Olen ihan normaalikokoinen nainen ja kaiken huipuksi olin ostanut kyseisestä liikkeestä sen mekon, johon sopivaa huivia olin etsimässä.

Jollain tähän ketjuun vastanneella on ollut tosi paha päivä tänään. Tai sitten kannattaa laittaa se pullon korkki kiinni, juoda puoli litraa vettä ja ottaa 1 burana ja mennä nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko jokin yksittäinen umpisurkea asiakaskokemus johtanut siihen vai muut syyt?

Ikävä kyllä olen perinyt esivanhemmiltani maalaistollukan ulkonäkögeenit. Pyrin kyllä pukeutumaan korrektisti suurimman osan ajasta mutta esim. viikonloppuna on usein kiire hoitaa monta asiaa ja vähimmällä pääsee meikkaamatta ja laittamalla tukan poninhännälle. Sen lisäksi päälle t-paita, collegehousut, lenkkarit ja parka.

Kysyn usein myyjiltä tietoja tuotteista ihan asiallisesti, en haise pahalta jne. Moni viittoo kädellään että ”tuoltapäin se löytyy” ja osa toteaa härskisti ettei tuote ole heidän kauppansa valikoimissa vaikka sitä on esitelty viimeisimmässä mainoksessa. Minä kaivoin kerran mainoksen esiin ja kysyin, että miksi kauppias on sitten laittanut mainoksen tuotteesta, jota ei ole otettu kaupan valikoimaan? Yleensä vastaus on sitten tyyliin ”en tiedä” jne. Eihän sellaisessa kaupassa voi tulla kauppoja eli pakko lähteä pois ja ostaa netistä kun ei kerran minulle paikallisesta kaupasta tuotetta raskita myydä.

Toisella kerralla minun piti hankkia vaatteet matkaa varten ja valitsin sellaisia, ettei mikään itku pääsisi jos matkalaukku katoaisi suhteellisen rikollisessa maassa. Kun laitoin vaatekasan tiskille myyjä totesin koko kasan maksavan paljon jos aion ottaa jokaisen valitsemani tuotteen. Pidin kieleni kurissa mutta päätin, etten toisten mene saman puljun kauppoihin. Hapan myyjä piristyi siinä vaiheessa kun maksoin ostokseni Amex Platinumillani. Silloin hän alkoi pakata kamppeita hyvinkin reippaasti ja toivotti oikein hyvää päivänjatkoa minulle.

Mitä olen oppinut? Asiakasta pitäisi kyllä palvella riippumatta siitä kuinka juntin näköinenhän nyt sattuukaan olemaan. En minä ilkeyttäni kysele kaupassa tai lado tiskille tavaraa myyjän kiusaksi ettei hän pystyisi jatkamaan juttuaan työkaverinsa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Lopetan käymisen aina ravintolassa, jos mun ruuasta löytyy hius tai tilaus väärin. Kärkkäisellä lopetin käymisen sen omistajan natsi kytkösten takia.

Sama täällä, harmittaa kyllä, kun Kärkkäisellä niin edullista tavaraa myynnissä, mutta en voisi silti kuvitella ostavani sellaiselta natsilta nuppineulaakaan!

Vierailija kirjoitti:

Lähiruokakaupan kassatyöntekijän monta vuotta kestänyt krooninen kröhäyskä. Ja yski siis kassalla istuessaan paljaisiin käsiinsä ja sitten veti ostokset läpi. Pari vuotta sitten päätin, että jos se vielä kröhii käsiinsä siinä kassalla, en enää ikinä astu kauppaan. Ja niinhän siinä sitten kävi.

Kauppa ja kaupunki? Mietin että olisko meikäläisen sisko, vai tekeekö tätä muka joku muukin. Itelläkin inhottaa.

Huono asiakaspalvelu on syy lopettaa käyminen esim. ravintolassa tai kampaamossa. Harvoin on ollut muu tyytymättömyys syynä.

Ohis, mutta nämä pöytääntarjoiluravintolat on kyllä mielestäni kaikkea muuta kuin rentouttavia paikkoja. Eihän niissä uskalla käydäkään jos on minkäänlaisia aikatauluja, eikä oikeestaan parane olla nälkäkään. Suurin osa kokemuksesta nimittäin menee siihen kun kuikuilee, että tapahtuuko mitään ja sitten loppuhuipennuksena varrotaan saisko maksaa.

Olen tavallinen, ,työssäkäyvä ihminen mutta minäkin huomannut että monissa paikoissa saa palvelua pärstän/ hiusten / vaatteiden perusteella! Töiden jälkeen kasvoni punottavat voimakkaasti ja ovat "syöneet "aamulla tekemäni meikin, olen lyhyt ja pullea ja minulla on myös rastat, blondit ohuet ja siistit rastat( ei siis sellaisia paksuja pötköjä).

Sokoksen meikki osastolle en enää astu, kohdellaan kuin teini-ikäistä potentiaalista myymälävarasta ja samoin yksi viihtyisä ravintola meni boikottiin, kun tilasin ruuan kanssa punaviiniä ja kuulin tarjoilijan kommentoivan toiselle " Näkee että tolle on viini maistunut! "

Huvittaa tämä mustavalkoisuus kommenteissa. Teen sitten saman tahallani itsekin, eli vaihtoehtoina on näyttää spurgulta tai olla supertyylikäs? Mitäänkö ei jää väliin? Mä olen rauhallinen ihminen, mutta kerran kävin ex-tempore töiden jälkeen katsomassa vaatteita juhlia varten. Kuljin työmatkat pyörällä ja koska matkaa oli sen verran, oli mulla myös kunnollinen ulkoilupuku ja kunnon goretexit. Oli kylmähkö ja vähän kostea, ei sateinen, keli. Työpaikka kuitenkin keskustassa, missä liikkeetkin, joten en ehtinyt yhtään hiota ennen kuin olin töistä lähtenyt. Kun asenne oli juuri sellainen, että onkohan sulla tässä liikkeessä varaa käydä, niin silloin mun oil pakko sanoa, että taitaa nää mun päällä olevat tamineet olla vähän arvokkaampia kuin suurin osa tämän liikkeen mekoista ja lähdin pois.

Kaveri oli kerran testannut ja ostanut kirppikseltä mekon, korkkarit yms. parilla kympillä ja laittanut ikivanhan villakangastakkinsa ja mennyt sen jälkeen johonkin parempaan liikkeeseen. Kuulemma hyvin oli palvelu pelannut.

Vierailija kirjoitti:

Monen vuoden jälkeen entinen hyvä hammasläkärini oli palannut kaupunkiin ja avannut oman hammasaseman. Varasin ajan tarkastukseen. Hammashoitaja istutti tuoliin ja kohta hammaslääkäri (mies) saapui. Vaikka hänellä oli kumihanskat kädessä, niin kädet haisi kuselta. En mennyt takaisin enää koskaan.

En tiedä miten tässä tapauksessa, mutta joissakin kumihanskoissa on tosi pistävä inhottava haju.

Hyvinkäällä yksityinen ihotautilääkäri. Mulla oli aika iltapäivällä ja soittivat aamupäivällä että voinko tulla puolitoistatuntia aikaisemmin. No se kävi kun työnantajalle sopi että teen tunnit takaisin. Tulin paikan päälle ja odotin. Odotin. Ja odotin. Meni hermo ja menin kysymään vastaanottovirkailijalta (sama joka soitti mulle aikaisemmin) koska pääsen lääkärille. Vastaus oli että lääkärillä kiire ja yksi asiakas vielä ennen mua. Kysyin minkä hemmetin takia sitten soittelee että tuunko aikasemmin jos kerran on niin kiire! Mä jouduin tämän takia lähtemään aikaisemmin istumaan tyhjänpanttina ja joudun tämän takia tekemään seuraavana päivänä pidemmän työpäivän! Ei pahoitellut tai mitään, voivotteli vaan että luuli että pääsisin aikasemmin lääkärille. Olisin lähtenyt siltä seisomalta menemään mutta mulla oli astetta kovempi hoito päällä akneen ja tarvitsin reseptin jotta voin jatkaa kuuria. Tämän jälkeen en enää kyseiseen paikkaan mennyt enkä mene.

Vierailija kirjoitti:

Olen tavallinen, ,työssäkäyvä ihminen mutta minäkin huomannut että monissa paikoissa saa palvelua pärstän/ hiusten / vaatteiden perusteella! Töiden jälkeen kasvoni punottavat voimakkaasti ja ovat "syöneet "aamulla tekemäni meikin, olen lyhyt ja pullea ja minulla on myös rastat, blondit ohuet ja siistit rastat( ei siis sellaisia paksuja pötköjä).

Sokoksen meikki osastolle en enää astu, kohdellaan kuin teini-ikäistä potentiaalista myymälävarasta ja samoin yksi viihtyisä ravintola meni boikottiin, kun tilasin ruuan kanssa punaviiniä ja kuulin tarjoilijan kommentoivan toiselle " Näkee että tolle on viini maistunut! "

Me oltiin kaverin kanssa vuosia sitten vasta täysi-ikäisiksi tultuamme päivä Helsingissä, kumpikaan ei juurikaan käytetty alkoholia ja mihinkään huumeisiin en ole koskenut ikinä. Oltiin kävelty siellä ympäriinsä ja käyty lintsillä. Tästä on jo vuosia ja siinä taitaa nyt olla joku ketjukahvila, mutta silloin oli joku yksityinen. Myyjä ei meinanut myydä mulle kahvia, kun epäili mun olevan aineissa. Mä nyt sanoin, että on tultu yöjunalla ja oltu päivä täällä, enkä todellakaan käytä mitään. Aikoi kutsua poliisit, pelkän ulkonäön takia! Kaikenlisäksi kaveri väitti, ettei mussa mitään muuta erikoista ollut kuin tukka sekaisin. Käytöksessäni ei takuulla ollut mitään vikaa, ihan normaalisti mentiin kahvilaan ja mulla on ollut hyvät käytöstavat nuorenakin. Mä sanoin kyllä kipakasti, että anteeksi, olen vain ehkä väsynyt, mutta haluaisin pelkän kahvin. Sitten lähtiessä sanoin että kiitos, kahvi oli hyvää mutta en tule tänne enää. Enkä käynyt.

Mikä ihme siinä on, että toppavaatteet tekevät toisen luokan kansalaisen? Itse kävelen osan matkasta ja osan kuljen bussilla, joten todellakin laitan lämpimät toppavaatteet ja käytännölliset kengät.

Ja tämän takia saa sitten välillä pa""aa palvelua, kun on toppahousut jalassa  ja hiukset menneet pipon alla linttaan.  

Työtön kampaaja, varsinkin jos olet vähän hiljainen luonne itsekin. tossahan on sulle loistava yritysidea: Hiljainen kampaamo. Eli mainostat, että meillä ei keskustella muuta kuin mikä työn kannalta on välttämätöntä, toimenpiteeseen liittyen. Jonkun pitäisi kehittää sellaiset kuulokkeet, että pystyisi leikkaamaan samalla kun asiaks kuuntelee musaa tai radiota. Vai onko niitä jo? Lupaan käydä, jos tulee sellaiselle paikkakunnalle, missä liikun tai asun.

En ollut varsinaisesti asiakkaana, vaan menin kysymään kukkakaupasta tet-paikkaa.

Jäin seisoskelemaan liikkeeseen tiskin luo, kun myyjä vimmatusti puhui puhelimeen, ilmeisesti jotain yksityisasioita poikaystävänsä kanssa, luulen. Seisoskelin siinä vähän kiusaantuneena, kunnes myyjä alkoi viuhtoa ja elehtiä jotain käsillään... ilmeisesti että painuisin liikkeestä ulos? Niin teinkin, enkä kehdannut enää sinne jalallani astua.

Noinkohan hän olisi viittilöinyt maksavalle asiakkaallekin? Oliko ne arkaluontoiset puhelut pakko juuri siinä tiskin takana hoitaa?

Vierailija kirjoitti:

Olin ostamassa uutta reppua työmatkoille. Mielestäni repun ulkonäkö ei ole se pääasia, vaan käytännöllisyys.

No minua auttoi nuori nainen. Olin jo hetken katsonut yhtä reppua, joka oli sininen ja siinä oli punasia kuvoita. Ei kyllä mikään kovin kaunis, mutta muuten oli ihan täydellinen tarpeisiini - paljon taskuja ja tilaa. Myyjä katsoi nyrpeänä reppua ja sanoi ”ethän sä nyt tota osta” ja otti hyllystä niin muodikkaan pinkin Fjällrävenin. Naurahdin hieman, mutta tajusin myyjän tosissaan suosittelevan sitä minulle. Ensinnäkin ne olkaimet ovat ihan hirveät eikä siinä ole tarpeeksi tilaa tavaroilleni. Myyjä ihan kunnolla rupesi haukkumaan sinistä reppua.

Sanoin hänelle, että ”No jos täältä ei saa ostaa mieleistään reppua, niin lähden ilman” laitoin repun takaisin hyllyyn ja lähdin pois :D

Jes! Onneksi et mennyt ostamaan! Hyvä sinä. Ihan oikein toimittu!