Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun mies ei suostu puhumaan?
08.03.2018 |
Mies on siis suuttunut jostain, en oikein tarkkaan tiedä mistä. Meillä on lapsi (minä äitiysvapaalla kotona, mies käy töissä) ja olisi pakko voida puhua edes jostain käytännön asioista. Ei suostu. Olen yrittänyt ystävällisesti ja vihaisesti. Olen odottanut pari päivää ja yrittänyt uudelleen. Ei suostu. Ei suostu edes kuuntelemaan mitä sanoisin, vaan laittaa kuulokkeet korvilleen ja musiikin kovalle, jotta ei vahingossakaan voisi kuulla. Minun pitäisi päästä hammaslääkäriin ylihuomenna, olen varannut ilta-ajan jotta mies voisi töiden puolesta hyvin olla silloin vauvan kanssa. Ei suostu vastaamaan että voiko olla silloin vauvan kanssa. Kysyin uudelleen tunnin päästä, ja vastaus oli "mistä vitu*ta sä oikein puhut???" ja kuulokkeet taas korville. Jos menen suihkuun kun mies on kotona, ja sanon että menen suihkuun, voitko mennä katsomaan vauvaa, jos se herää sillä aikaa, niin kuulokkeet taas korville, enkä pääse suihkuun, koska mies ei kuulisi vauvan itkua musiikki kovalla kuulokkeissa. Jos kysyn, että mistä on vihainen, niin seurauksena on täysi mykkäkoulu. Miten tällaisen tilanteen saa ratkeamaan, kun toinen ei suostu puhumaan yhtään? Ja lapsi oli yhdessä suunniteltu ja erittäin toivottu, ei mikään sellainen asia johon olisin miehen painostanut tms.
Kommentit (829)
Jos tämä kahden viikon mykkäkoulu olisi tapahtunut ennen vauvaa, niin olisin jo häipynyt ja ilmoittanut erosta. En todellakaan olisi tällaista sietänyt edes tätä kahta viikkoa. Paluuta yhteen ei olisi ollut vaikka olisi miten anellut. Vauvan takia vaan yritän nyt itse toimia harkitusti ja rauhallisesti. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä kahden viikon mykkäkoulu olisi tapahtunut ennen vauvaa, niin olisin jo häipynyt ja ilmoittanut erosta. En todellakaan olisi tällaista sietänyt edes tätä kahta viikkoa. Paluuta yhteen ei olisi ollut vaikka olisi miten anellut. Vauvan takia vaan yritän nyt itse toimia harkitusti ja rauhallisesti. Ap.
Minne sinä silloin olisit häipynyt? Mikä estää nyt häipymästä vauvan kanssa samaan paikkaan? Miksi alistut henkiselle väkivallalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tää voi olla totta... siis mikset vaan lähde pois? Ilmoitat miehelle että tämä suhde oli tässä, lastasi saat tavata erillisen huoltajuussopimuksen mukaisesti, joka tehdään joskus. Pakkaat kamat ja lähdet.
Ehkä ei ole muuta vaihtoehtoa. Mutta haluaisin minä silti tietää mitä tapahtui. Neljä yhteistä hyvää vuotta, molempien haaveilema vauva, mies palvoo sitä vauvaa ja suunnittelee innoissaan kaikkea yhteistä tulevaa, ja sitten pam kuin seinään koko homma kääntyy näin ilman mitään syytä mitä voisin keksiä. Ap.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö miehelläsi? Ensin innoissaan suunnittelee kaikkea kivaa, yhtäkkiä masentuu ja sulkeutuu... Maanis-depressiiviselta kuulostaa..
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä kahden viikon mykkäkoulu olisi tapahtunut ennen vauvaa, niin olisin jo häipynyt ja ilmoittanut erosta. En todellakaan olisi tällaista sietänyt edes tätä kahta viikkoa. Paluuta yhteen ei olisi ollut vaikka olisi miten anellut. Vauvan takia vaan yritän nyt itse toimia harkitusti ja rauhallisesti. Ap.
Ymmärrän.
Kannattaa huomioida, että jos ilman kunnollista setvimistä ja ulkopuolista apua, jatkatte tästä, seuraava mykkäkoulu on miehelle helpompi, kierre tulee jatkumaan.
Varsinkin, kun et edes tiedä miksi mykkäkouluilee, käsittämätöntä.
Vaikka mies silittelee vauvaa, se ei poista tosiasiaa, että hän laiminlyö oman lapsensa hoidon ja jättää sinut pulaan.
Kun lapsi on vanhempi, tuollainen käytös isältä vahingoittaa lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä kahden viikon mykkäkoulu olisi tapahtunut ennen vauvaa, niin olisin jo häipynyt ja ilmoittanut erosta. En todellakaan olisi tällaista sietänyt edes tätä kahta viikkoa. Paluuta yhteen ei olisi ollut vaikka olisi miten anellut. Vauvan takia vaan yritän nyt itse toimia harkitusti ja rauhallisesti. Ap.
Minne sinä silloin olisit häipynyt? Mikä estää nyt häipymästä vauvan kanssa samaan paikkaan? Miksi alistut henkiselle väkivallalle?
Yksin voisin häipyä vaikka jonkun sinkkukaverin yksiön sohvalle. Ei minulla ole yhtään kaveria, joka suostuisi ottamaan luokseen minut ja 2 kk vauvan ja kaikki tarvikkeet mitä vauvan hoito nyt vaatii. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tää voi olla totta... siis mikset vaan lähde pois? Ilmoitat miehelle että tämä suhde oli tässä, lastasi saat tavata erillisen huoltajuussopimuksen mukaisesti, joka tehdään joskus. Pakkaat kamat ja lähdet.
Ehkä ei ole muuta vaihtoehtoa. Mutta haluaisin minä silti tietää mitä tapahtui. Neljä yhteistä hyvää vuotta, molempien haaveilema vauva, mies palvoo sitä vauvaa ja suunnittelee innoissaan kaikkea yhteistä tulevaa, ja sitten pam kuin seinään koko homma kääntyy näin ilman mitään syytä mitä voisin keksiä. Ap.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö miehelläsi? Ensin innoissaan suunnittelee kaikkea kivaa, yhtäkkiä masentuu ja sulkeutuu... Maanis-depressiiviselta kuulostaa..
Voi olla. Mutta mitä minä voin asialle tehdä? Mies ei ole oikein koskaan suostunut mistään asiasta lähtemään lääkäriin, tosin hän on kyllä aina ollut melko terve kyllä, ainakin fyysisesti. Ap.
Meillä mies joskus suhteen alkuaikoina mökötti ja harrasti mykkäkoulua hyvinkin pienen riidan jälkeen. Se toki raivostutti minua ja sai suuttumaan lisää. Tilanteeseen se minun raivoamiseni ei kuitenkaan tuonut muutosta ollenkaan.
Yksi kerta mies sitten sai sanottu että pelkää suhteen päättyvän suunnilleen jokaisen riidan yhteydessä. Itselleni se oli melkoinen yllätys, olin aina kuvitellut että meillä riitelee asiat ei ihmiset, todellisuudessa niin ei kuitenkaan ollut. Jälkeenpäin ajatellen tuo pelko tavallaan tuntui luonnolliselta. Miehen vanhemmat olivat riidelleet vuosikymmenet ja ero oli useinkin esillä heidän riirellessä. Toteutunut se ero ei koskaan.
Hiljaisia hetkiä parisuhteessa on edelleen, samoin sitä että asioista riidellään. Mökötystä ei juurikaan ja sekin loppuu lyhyeen kun muistuttaa siitä että eihän tämä asia nyt sellainen ole joka uhkaa suhteen jatkumista, se kyllä pystytään selvittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tää voi olla totta... siis mikset vaan lähde pois? Ilmoitat miehelle että tämä suhde oli tässä, lastasi saat tavata erillisen huoltajuussopimuksen mukaisesti, joka tehdään joskus. Pakkaat kamat ja lähdet.
Ehkä ei ole muuta vaihtoehtoa. Mutta haluaisin minä silti tietää mitä tapahtui. Neljä yhteistä hyvää vuotta, molempien haaveilema vauva, mies palvoo sitä vauvaa ja suunnittelee innoissaan kaikkea yhteistä tulevaa, ja sitten pam kuin seinään koko homma kääntyy näin ilman mitään syytä mitä voisin keksiä. Ap.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö miehelläsi? Ensin innoissaan suunnittelee kaikkea kivaa, yhtäkkiä masentuu ja sulkeutuu... Maanis-depressiiviselta kuulostaa..
Voi olla. Mutta mitä minä voin asialle tehdä? Mies ei ole oikein koskaan suostunut mistään asiasta lähtemään lääkäriin, tosin hän on kyllä aina ollut melko terve kyllä, ainakin fyysisesti. Ap.
Vastaavanlaisessa tilanteessa soitin mielenterveys neuvontapuhelimeen ja sain sieltä neuvoa, miten toimia. Tosin, siinä oli kyse jo pahemmastakin, eli kuvitelmista tappaa joku... Miehesi on joka tapauksessa vakavasti sairas. Ei terve ihminen voi olla kotona puhumatta 2 viikkoa.
Entä sitten, jos mies tuosta tokenee ja jatkaa olemista, kuten mitään ei olisi tapahtunut? Pystytkö jatkamaan sellaisen miehen kanssa? Uskallatko enää sopia lääkäri-/hammaslääkäri-/kampaaja-aikoja, jos mies yhtäkkiä edellisenä päivänä saa taas päähänsä osoittaa mieltään? Tai kun vauvanne kasvaa, menee päiväkotiin ja sinä töihin, sovitte että mies hakee lapsen kun sinulla venyy töissä ja yhtäkkiä mies taas päättää näpäyttää sinua jättämällä pärjäämään yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä kahden viikon mykkäkoulu olisi tapahtunut ennen vauvaa, niin olisin jo häipynyt ja ilmoittanut erosta. En todellakaan olisi tällaista sietänyt edes tätä kahta viikkoa. Paluuta yhteen ei olisi ollut vaikka olisi miten anellut. Vauvan takia vaan yritän nyt itse toimia harkitusti ja rauhallisesti. Ap.
Minne sinä silloin olisit häipynyt? Mikä estää nyt häipymästä vauvan kanssa samaan paikkaan? Miksi alistut henkiselle väkivallalle?
Yksin voisin häipyä vaikka jonkun sinkkukaverin yksiön sohvalle. Ei minulla ole yhtään kaveria, joka suostuisi ottamaan luokseen minut ja 2 kk vauvan ja kaikki tarvikkeet mitä vauvan hoito nyt vaatii. Ap.
Oletko kysynyt vai oletatko vaan ettei kukaan suostuisi teitä ottamaan?
Tsemppiä ap. Itselläni on samantyylinen mies, aloittaa mykkäkoulun minulle noin kerran 3kk. Se on sietämätöntä ja suutun asiasta, kestävät meillä noin max. neljä päivää. Mies masentuu esim. rahasta, vanhenemisesta (on 43!) tai terveysseikoista, mistä milloinkin, eikä ole oppinut puhumaan ongelmistaan vaan käsittelee ne mykkänä itsekseen. Koetan tätä jotenkin sietää, onhan mulla kuitenkin hyvä mies muuten. Vuosien myötä nämä mykkäkaudet ovat ehkä lyhentyneet ja hän aloittaa oma-aloitteisesti huolensa purkamisen kunhan on valmis. Meillä on lapset 8v ja 7v. En usko että mykkäkaudet katoavat kokonaan koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ravistele mies oikein kunnolla irti tosta. Lähde illaksi kaverille etkä taaskaan kerro mihin menet. Pyydä sitten kaveria laittamaan miehelle hätääntynyt viesti että sinä ja vauva olette joutuneet (vaikka) auto-onnettomuuteen. Veikkaan että unohtuu mykkäkoulut mieheltä salamannopeasti
Kuulostaa kyllä ihan järjettömältä että juuri ennen riitaa mies suunnitteli tulevaisuutta kanssasi oikein kunnolla?
Minusta viittaa vahvasti miehen mt- ongelmiin, jos todellakaan ei ole mitään syytä siihen, että olisit tehnyt mitään väätää ap.
Nyt sanot sille ukollesi, että puhutaan tai lähdet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt AP mieti rakastatko miestäsi vai et? Jos et niin ero vireille. Ei mitään järkeä jatkaa tuossa raastavassa tilanteessa. Luottamus ja rakkaus on nyt kaiken A ja O. Onko tilanne muka lapsen etu?
Toinen vaihtoehto on, että sillä on oikeasti toinen nainen kuvioissa ja testasi ensin silloin pari viikkoa sitten sinun haluasi tulevaisuuden suunnitelmia koskien?
Mies joka tapauksessa hoitanut asian ihan tosi ääliömäisesti, eikä ansaitse ketään naista!
Välillä tuollaiset vihaepisodit tai mykkäkoulut voi kertoa toisesta naisesta tai erohalusta. Mutta ei mielestäni niin, että pari viikkoa aikaisemmin mies on suunnitellut innoissaan yhteisen tulevaisuuden asioita. Jos on erohaluja tai toinen nainen, niin kyllä ne näkyy ensiksi niin että välttelee aihetta yhteinen tulevaisuus. Tietenkin joku yksittäinen baaripettäminen voi olla vähän eri tilanne, mutta siis jos joku sivusuhde on. Erohalutkin alkaa kytemään pikkuhiljaa, ei ne päivässä tule, ellei jotain pahaa toinen tee.
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on, että sillä on oikeasti toinen nainen kuvioissa ja testasi ensin silloin pari viikkoa sitten sinun haluasi tulevaisuuden suunnitelmia koskien?
Mies joka tapauksessa hoitanut asian ihan tosi ääliömäisesti, eikä ansaitse ketään naista!
No sitten se toinen nainen olisi ollut olemassa ainakin jo yli vuoden, koska mies on puhunut monenlaista yhteistä tulevaisuutta ja sen suunnittelemista koskevaa vuosia, myös koko raskausajan ja myös vauvan syntymisen jälkeen, eli jos on testi niin on sitten vuosien testi. Ei ole mitään syytä olettaa että hänellä olisi toinen nainen, ei hän mielestäni salaile mitään. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on järkyttynyt siitä millaista perhe-elämä on ja katuu elämäntilannettaan. Hän käyttää perinteistä "karkota nainen pois "-menetelmää, jossa paskalla kohtelulla naisen saa jättämään itsensä. Koska mieshän ei voi eropäätöstä tehdä, hän olisi se paskiainen joka jättää tuoreen perheensä.
Sulla on nyt muutama strategia:
1) chicken. Eli pelaatte tätä samaa peliä. Pelaa pokkana mukana vaan. Keksi jotain selviytymiskeinoja, kuvittele esim että mies on jo muuttanut pois. Älä puhu miehelle ja lopettaisin kyllä seksin. Ole kuin miestä ei olisi. Mies yrittää saada sut jättämään itsensä. Pakota miestä tekemään se päätös itse. Hän ei voi sälyttää sitä päätösvastuuta sinulle.2) Pakotat miehen ottamaan vastuuta. Esim jätät lapsen hänelle ja lähdet hammaslääkäriin. Tämän voi kyllä tehdä vain jos olet varma että mies on kiintynyt lapseen ja huolehtii hänestä.
3) annat miehelle sen mitä haluaa ja jätät hänet. Pakkaat kimpsut ja kampsut ja lähdet. Jos et ole töissä, sun on helppo mennä vaikka ystävien luo toiselle paikkakunnalle.
"Lopettaisin seksin"..Kuule eiköhän seksikin ole jo tuon mykkäkoulun myötä loppunut :D
Ei välttämättä. Meillä mies vaati seksiä, vaikka piti mykkäkoulua. Mykkäkoulun taustalla oli siis halu erota. Silti pipari kelpasi. Loppuun asti.
No kuka helvetti suostuu seksiin tuollaisessa tilanteessa? Mikä ihmisiä vaivaa :D Miten sitä piparia pyydetään mykkäkoulua pidettäessa? Tartutaan kiinni vai elehditään?
Pantomiimilla vois aika hyvin viestiä panohalunsa 😀
Ainakaan meillä mykkäkoulu ei tarkoita sitä että ei olisi lähesyyttä.
Oikeesti, kuka haluaa jonkun miesvauvan mykkäkoulussaan koskevan itseensä.
Kyllä olis halut menny jo ekassa mökötyksessä ja uusinta puhunattomuus olisi tuonut eron.Kaikkea ei vaan tarvi sietää eikä tule sietää.
Maailmasta löytyy ihan normaalejakin miehiä.Toisen läheisyydessä normaali ihminen ei ole kommunikoimatta paria viikkoa. Koskettaminen (tai sen puute) on hyvinkin vaikuttava keino viestiä asioita kahden ihmisen välillä.
Voiko mykkäkoululainen huohottaa tai voihkia seksissä vai meneekö silloin mykkäkoulu rikki? Entä pitääkö olla lahna, ettei kommunikoi myöskään kosketuksella?
Kai menet nyt sitten viikonlopuksi hotelliin?
En ole myötäilijä. Mies yrittää välillä ehkä vähän olla pomo (kai se kuvittelee että miehet on pomoja), mutta en myötäile. En ole mikään hiljainen hiirulainen, vaan jos minulle perseilee niin vaadin vastauksia tai heitän ulos, mies tietää kyllä tämän. Meillä vaan ei ole ollut juuri riitoja, hän on vain sivusta seurannut miten muiden ihmisten kanssa hoidan vaikeat tilanteet. Voihan tietenkin aina olla, että nyt kun on vauva niin hän kuvittelee että yhtäkkiä voikin tehdä asioita, joita ei ole ennen edes yrittänyt (perseillä siis). En tiedä. Ap.