Lue keskustelun säännöt.
Miksi lastentarhanopettaja (muka) tekee maailman tärkeintä työtä?
07.03.2018 |
Väitän, että maailma toimisi ihan hyvin, vaikkei kukaan kouluttaisi lastentarhanopettajia yliopistossa. Maailman sivu äidit ovat hoitaneet lapsiaan itse. Hoivaajia on tarvittu, kun äiti on estynyt itse hoitamaan lapsiaan (esim. työ, opiskelu, muut lapset suurperheissä..).
Maailman tärkeimmät työt ovat mielestäni enemmänkin lääkärin tai sairaanhoitajan töitä. Opettajankin työ on mielestäni huomattavan paljon tärkeämpi kuin pienten lasten hoito.
Jos lastentarhanopettaja tekisi maailman tärkeintä työtä, KUKAAN äiti ei hoitaisi lapsiaan itse, vaan veisi lapset suoraan "ammattikasvattajan" luokse.
Olen itse toiminut perhepäivähoitajana vailla mitään sosiaalialan koulutusta silloin, kun omat lapset olivat pieniä. Ei se todellakaan ole mitään rakettitiedettä se lasten hoitaminen! Syliä, turvaa, virikkeitä, ulkoilua, ruokaa. Fiksu aikuinen osaa hoitaa lapsia ihan ilman koulutustakin.
Niin ja tämä ei siis ollut mikään palkkapoliittinen aloitus. En ota kantaa siihen, onko järkeä kouluttaa korkeasti matalapalkkaiseen työhön. Tämä aloitus oli vain ihmettelyä tähän "maailman tärkein työ" -keskusteluun.
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, naisen hoivatyötähän on varastettu läpi historian, miksi siitä pitäisi alkaa maksaa nytkään siitäkään huolimatta että se on yhteiskunnallistettu otettu osaksi erikoistunutta työnjakoa?
On vaikea keksiä juurikaan mitään tärkeämpää hommaa kuin koko yhteiskunnan toiminnan uusintaminen ja sen mahdollistaminen. Ilman uusia ihmisiä, ilman näiden lasten hoitoa ei ole yhtikäs mitään. Luulisi ihmisten vauva.fi-palstalla tämän asian ymmärtävän.
Palkkauksessa on kysymys työn rahallisesta tuottavuudesta tai vielä tarkemmin siitä kuinka isot tappiot työnantajalle koituu jos työntekijät lakkoilevat.
Jos päivähoidon henkilökunta menee lakkoon, niin kunnan talous ei siitä juurikaan kärsi.
Jos päivähoidon henkilökunta menee lakkoon niin mihin ne lapset menee? Otatko mukaan duuniin? Jäätkö kotiin? Ei maksa joo kenellekään mitään...
Aika pitkälle hoito onnistuu tilapäisjärjestelyin jos lakko ei ole kovin pitkä. Toisaalta se, että joku satunnainen ihminen ei pääse töihin ei ole kunnan tappio.
Entäs jos se lakko olisi pitkä? Entäs jos ne hoitajat ei menisi töihin enää koskaan? Lopeta nyt vatipää siitä kunnasta puhumien, puhutaan kansantaloudellisista kerrannaisvaikutuksista ja siitä mikä vaikutus yhteiskunnallisella päivähoidolla on ihmisten työssäkäyntimahdollisuuksiin eli työmarkkinoiden joustavuuteen ja talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksiin. Lisäksi itse otin alunperin esille sen faktan, että tätä naisen tekemää hoivatyötä on aina varastettu ja se on otettu itsestäänselvänä, taivaasta tulevana asiana, kuten itsekin tässä hyvin todistat.
Kansantalous ei maksa hoitajien palkkoja vaan kunnat maksavat. Tästä johtuen kansantaloudelle lakosta koituvat tappiot eivät merkkaa palkkaneuvotteluissa paljoakaan.
Niin ja onnea sille hoitajalle joka ei mene töihin enää koskaan...
Ei vaan onnea sille työnantajalle jonka tilaukset viivästyy ja palvelu kärsii kun työntekijät joutuu hoitamaan lapset itse. Onko tää oikeasti sulle noin v*tun hankala käsittää?
Ei se joku tehtaanomistaja tai vastaava ole osapuoli päivähoitohenkilöstön palkkaneuvotteluissa. Sen takia sille koituvat tappiotkin ovat melko merkityksettömiä palkoista päättämisen osalta.
Kyllä se rupeaa muodostumaan osapuoleksi kun vaikutukset ulotetaan läpi kansan- ja lopulta valtiontalouden. Sitä kutsutaan ”yhteiskunnaksi”, oletko kuullut sellaisesta?
No mikä on veikkauksesi, miksi lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien liitot eivät ole juuri käyttäneet tuota mahtavaa, koko yhteiskunnan läpäisevää lakkoasettaan?
Vaivaiset ahtaajat ja lennonjohtajat sen sijaan lakkoilevat vähän väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, naisen hoivatyötähän on varastettu läpi historian, miksi siitä pitäisi alkaa maksaa nytkään siitäkään huolimatta että se on yhteiskunnallistettu otettu osaksi erikoistunutta työnjakoa?
On vaikea keksiä juurikaan mitään tärkeämpää hommaa kuin koko yhteiskunnan toiminnan uusintaminen ja sen mahdollistaminen. Ilman uusia ihmisiä, ilman näiden lasten hoitoa ei ole yhtikäs mitään. Luulisi ihmisten vauva.fi-palstalla tämän asian ymmärtävän.
Palkkauksessa on kysymys työn rahallisesta tuottavuudesta tai vielä tarkemmin siitä kuinka isot tappiot työnantajalle koituu jos työntekijät lakkoilevat.
Jos päivähoidon henkilökunta menee lakkoon, niin kunnan talous ei siitä juurikaan kärsi.
Jos päivähoidon henkilökunta menee lakkoon niin mihin ne lapset menee? Otatko mukaan duuniin? Jäätkö kotiin? Ei maksa joo kenellekään mitään...
Aika pitkälle hoito onnistuu tilapäisjärjestelyin jos lakko ei ole kovin pitkä. Toisaalta se, että joku satunnainen ihminen ei pääse töihin ei ole kunnan tappio.
Entäs jos se lakko olisi pitkä? Entäs jos ne hoitajat ei menisi töihin enää koskaan? Lopeta nyt vatipää siitä kunnasta puhumien, puhutaan kansantaloudellisista kerrannaisvaikutuksista ja siitä mikä vaikutus yhteiskunnallisella päivähoidolla on ihmisten työssäkäyntimahdollisuuksiin eli työmarkkinoiden joustavuuteen ja talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksiin. Lisäksi itse otin alunperin esille sen faktan, että tätä naisen tekemää hoivatyötä on aina varastettu ja se on otettu itsestäänselvänä, taivaasta tulevana asiana, kuten itsekin tässä hyvin todistat.
Kansantalous ei maksa hoitajien palkkoja vaan kunnat maksavat. Tästä johtuen kansantaloudelle lakosta koituvat tappiot eivät merkkaa palkkaneuvotteluissa paljoakaan.
Niin ja onnea sille hoitajalle joka ei mene töihin enää koskaan...
Ei vaan onnea sille työnantajalle jonka tilaukset viivästyy ja palvelu kärsii kun työntekijät joutuu hoitamaan lapset itse. Onko tää oikeasti sulle noin v*tun hankala käsittää?
Ei se joku tehtaanomistaja tai vastaava ole osapuoli päivähoitohenkilöstön palkkaneuvotteluissa. Sen takia sille koituvat tappiotkin ovat melko merkityksettömiä palkoista päättämisen osalta.
Kyllä se rupeaa muodostumaan osapuoleksi kun vaikutukset ulotetaan läpi kansan- ja lopulta valtiontalouden. Sitä kutsutaan ”yhteiskunnaksi”, oletko kuullut sellaisesta?
No mikä on veikkauksesi, miksi lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien liitot eivät ole juuri käyttäneet tuota mahtavaa, koko yhteiskunnan läpäisevää lakkoasettaan?
Vaivaiset ahtaajat ja lennonjohtajat sen sijaan lakkoilevat vähän väliä.
No mistäs minä tietäisin? Kysy niiltä
Voi luoja. Uskotteko lto:t itsekään tuohon sontaan, jota suollatte. Vai ihan suunnittelette ja ohjaatte koko ajan lapsia pedagogisesti oikein analyysienne pohjalta? Paskat. Lapset on yksilöitä ja teoriassa se pitäisi huomioida. Nämä yksilöllisten ominaisuuksien havainnot ei tarvi mitään akateemista koulutusta. Jokainen kotiäitikin tunnistaa ne vaativat lapset, vetäytyvät, rohkaisua tarvitsevat, keskittymisharjoituksia vaativat, ryhmätilanteissa huonosti toimivat jne. Ja kyllä, lasta osaa jokainen terveellä järjellä ohjata toimimaan oikein eri tilanteissa kuten perheenäidit ovat tehneet vuosituhansia kunkin yhteiskunnan vaatimusten mukaan ja pph:t kymmeniä vuosia. Ja todellisuus on kuitenkin se, että käytännössä lapset touhailee omiaan ja joskus muistaessa tai ehtiessä voi vähän kiinnittää yksilön persoonaan huomiota, jos ei ole varsinaisesti erityislapsi haasteineen. Kertokaapa minulle, mitkä ne havainnot on, joita te teette lapsesta ja kuinka se muka siinä arjessa juurikaan näkyy. Totuus on, että havainnot on arkilogiikkaa ja arjessa nämä asiat ei näy yleensä mitenkään. Papereihin kirjoitetaan niitä korulauseita, jotka voisi olla jostain lausepankista poimittu. Muistattekohan edes, mitä kunkin lapsen papereissa luki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi lastentarhanopettajaksi vaaditaan yliopistokoulutus. Siihen riittäisi aivan hyvin joku noin vuoden mittainen kurssi, jos jotain on vaadittava.
Kumma, miten minäkin täysin vailla mitään koulutusta olin kotiäitinä siihen asti, kun lapset menivät kouluun. Heistä tuli sosiaalisia, korkeasti koulutettuja nuoria aikuisia, vaikka koko varhaiskasvatus "jäi välistä" - möllöttivät vain äidin kanssa kotona parat.
Olen samaa mieltä siitä, että vuoden koulutus riittäisi vallan mainiosti. Siinä ajassa ehtii harjoitella oppia ihan riittävästi.
On sääli, kun kaikki halukkaat eivät voi olla lasten kanssa kotona. Ei lapset sitä "laadukasta varhaiskasvatusta" mihinkään oikeasti tarvitse. Päiväkodit toimivat ainoastaan säiliöinä lapsille ja mahdollistavat näin vanhempien työssäkäynnin.
Kertokaa nyt hyvät lastenkasvatuksen asiantuntijat, että mitkä lastenkasvatukseen liittyvät yliopistokurssit ovat mielestänne turhia, jos riittävä taso saavutetaan vuoden opiskelulla.
Monet lapset saavat kotona maailman parasta varhaiskasvatusta, sitä tuskin kukaan kiistää. Mutta onhan se nyt eri asia hoitaa yli 20 lapsen ryhmää, jossa on mahdollisesti erityislapsia yms. Oman kokemukseni mukaan lastentarhanopettajien ammattitaito tulee esille nimenomaan ongelmatilanteiden tunnistamisessa ja ratkaisujen etsinnässä.
Ja kun palkasta oli puhetta, niin en ole missään nähnyt keskusteluja, jossa lastentarhanopettajat vaatisivat kirurgin palkkoja. (joku tuolla sellaista väitti aiemmassa viestissä). Minusta kohtuullista voisi olla alkuun, jos esim. yliopiston käynyt lto saisi samantasoista palkkaa kuin amk sairaanhoitaja. Esim. oma ammattikoulun käynyt mieheni saa tietokoneella istumisesta 500 e parempaa palkkaa kuussa kuin lto, eli kyllä minusta lto:t ovat palkkakuopassa.
Missä maksetaan vain tietokoneella istumisesta? Olisiko siellä paikkoja auki? Saattaisi toki työpäivä tuntua melko pitkältä, jos ei mitään työtehtäviä ole.
Miksi täytyy puhua muiden töistä alentavaan sävyyn?
It-alalla, ja toki miehelläni on työtehtäviä. Joka tapauksessa työ on kevyempää ja vähemmän vastuullista kuin lastentarhanopettajalla. Vaativuuden osalta töitä on vaikea vertailla. Aika outo ohis ketjussa, joka perustuu lastentarhanopettajien työn dissaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, naisen hoivatyötähän on varastettu läpi historian, miksi siitä pitäisi alkaa maksaa nytkään siitäkään huolimatta että se on yhteiskunnallistettu otettu osaksi erikoistunutta työnjakoa?
On vaikea keksiä juurikaan mitään tärkeämpää hommaa kuin koko yhteiskunnan toiminnan uusintaminen ja sen mahdollistaminen. Ilman uusia ihmisiä, ilman näiden lasten hoitoa ei ole yhtikäs mitään. Luulisi ihmisten vauva.fi-palstalla tämän asian ymmärtävän.
Palkkauksessa on kysymys työn rahallisesta tuottavuudesta tai vielä tarkemmin siitä kuinka isot tappiot työnantajalle koituu jos työntekijät lakkoilevat.
Jos päivähoidon henkilökunta menee lakkoon, niin kunnan talous ei siitä juurikaan kärsi.
Jos päivähoidon henkilökunta menee lakkoon niin mihin ne lapset menee? Otatko mukaan duuniin? Jäätkö kotiin? Ei maksa joo kenellekään mitään...
Kunnalle jokainen lakkopäivä on selvää säästöä.
Mille v*tun kunnalle? Kunnanko taloutta tässä pyöritetään? Vastaa nyt mihin mustaan aukkoon ne lapset menee?
Jos olet tosissasi niin en ole hetkeen nähnyt typerämpää ihmistä tällä palstalla, tajuatko mikä on kansantalous? Yhteiskunnallinen työnjako?
Ei kunta kansantaloutta pyöritä., kulta pieni. Kunta vain täyttää lakisääteiset velvollisuutensa - paitsi jos työntekijät lakkoilevat.
Vanhimmat meistä muistavat ajan, jolloin subjektiivista päivähoito-oikeutta ei ollut. Ei silloinkaan musta aukko lapsia imaissut.
Niin, silloin naiset hoiti ne _ilmaiseksi_ kotona. Nykyään niiden naisten työpanos on kokonaan sidottu työmarkkinoille ja on syntynyt erikoistunut hoitajien kasti, kehittyneet yhteiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet on vaatineet sen. Itse työ ei ole kadonnut mihinkään ja alipalkattua se on edelleen.
Ehkä sun on nyt parempi poistua tästä ketjusta kun näyttää olevan noin vaikea ymmärtää tätä asiaa yhteiskunnalliselta tasolta katsottuna, ”kulta pieni”.
Kaikki 1960-1980-luvuilla syntyneet, jotka eivät ihan maalaisia ole, tietävät kyllä kokemuksesta, että naisten työpanos oli sidottu työmarkkinoille jo huomattavasti ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta. Se, kuinka lapset hoidettiin, onkin jo toinen tarina. Osa hoidettiin todella hyvin, osa todella huonosti. Edelleen tällainen tilanne on valtaosassa maailman maita. Sinun logiikallasi ilmeisesti heillä ei yhteiskunnallista työnjakoa ole ollenkaan.
Mikä on kehitysmaa? Miksi sanotaan että jossain maassa on kehittynyt talous? Suosittelen, että vilkaiset eri maiden talouksien tuottavuusvertailuja. Sen jälkeen voit mielessäsi pohtia syitä miksi Suomessa tuottavuus on niin korkealla ”valtaosaan maailman maita” verrattuna.
Onko esimerkiksi Yhdysvallat mielestäsi kehitysmaa?
No Suomeen verrattuna kyllä on. Yhdysvalloissa jopa kotiäitiys (eli vanhanmallinen hoivatyön varastaminen) on yhä voimissaan.
Mutta työn tuottavuus on kuitenkin lähellä länsimaiden keskiarvoa ja keskiluokan ostovoima erittäin hyvä. Miten tämä on mahdollista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, naisen hoivatyötähän on varastettu läpi historian, miksi siitä pitäisi alkaa maksaa nytkään siitäkään huolimatta että se on yhteiskunnallistettu otettu osaksi erikoistunutta työnjakoa?
On vaikea keksiä juurikaan mitään tärkeämpää hommaa kuin koko yhteiskunnan toiminnan uusintaminen ja sen mahdollistaminen. Ilman uusia ihmisiä, ilman näiden lasten hoitoa ei ole yhtikäs mitään. Luulisi ihmisten vauva.fi-palstalla tämän asian ymmärtävän.
Palkkauksessa on kysymys työn rahallisesta tuottavuudesta tai vielä tarkemmin siitä kuinka isot tappiot työnantajalle koituu jos työntekijät lakkoilevat.
Jos päivähoidon henkilökunta menee lakkoon, niin kunnan talous ei siitä juurikaan kärsi.
Jos päivähoidon henkilökunta menee lakkoon niin mihin ne lapset menee? Otatko mukaan duuniin? Jäätkö kotiin? Ei maksa joo kenellekään mitään...
Kunnalle jokainen lakkopäivä on selvää säästöä.
Mille v*tun kunnalle? Kunnanko taloutta tässä pyöritetään? Vastaa nyt mihin mustaan aukkoon ne lapset menee?
Jos olet tosissasi niin en ole hetkeen nähnyt typerämpää ihmistä tällä palstalla, tajuatko mikä on kansantalous? Yhteiskunnallinen työnjako?
Ei kunta kansantaloutta pyöritä., kulta pieni. Kunta vain täyttää lakisääteiset velvollisuutensa - paitsi jos työntekijät lakkoilevat.
Vanhimmat meistä muistavat ajan, jolloin subjektiivista päivähoito-oikeutta ei ollut. Ei silloinkaan musta aukko lapsia imaissut.
Niin, silloin naiset hoiti ne _ilmaiseksi_ kotona. Nykyään niiden naisten työpanos on kokonaan sidottu työmarkkinoille ja on syntynyt erikoistunut hoitajien kasti, kehittyneet yhteiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet on vaatineet sen. Itse työ ei ole kadonnut mihinkään ja alipalkattua se on edelleen.
Ehkä sun on nyt parempi poistua tästä ketjusta kun näyttää olevan noin vaikea ymmärtää tätä asiaa yhteiskunnalliselta tasolta katsottuna, ”kulta pieni”.
Kaikki 1960-1980-luvuilla syntyneet, jotka eivät ihan maalaisia ole, tietävät kyllä kokemuksesta, että naisten työpanos oli sidottu työmarkkinoille jo huomattavasti ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta. Se, kuinka lapset hoidettiin, onkin jo toinen tarina. Osa hoidettiin todella hyvin, osa todella huonosti. Edelleen tällainen tilanne on valtaosassa maailman maita. Sinun logiikallasi ilmeisesti heillä ei yhteiskunnallista työnjakoa ole ollenkaan.
Mikä on kehitysmaa? Miksi sanotaan että jossain maassa on kehittynyt talous? Suosittelen, että vilkaiset eri maiden talouksien tuottavuusvertailuja. Sen jälkeen voit mielessäsi pohtia syitä miksi Suomessa tuottavuus on niin korkealla ”valtaosaan maailman maita” verrattuna.
Onko esimerkiksi Yhdysvallat mielestäsi kehitysmaa?
No Suomeen verrattuna kyllä on. Yhdysvalloissa jopa kotiäitiys (eli vanhanmallinen hoivatyön varastaminen) on yhä voimissaan.
Ihanko totta se että joku hoitaa kotona omia lapsiaan, nähdään hoivatyön varastamisena muilta yhteiskunnan työikäisiltä jäseniltä?
Voisiko joku kertoa kenen akateemisen ajattelijan ja mihin ajatussuuntaukseen kuuluva ajatus tämä on?
Lapsia tehdään siis yhteiskuntaa varten siinä mielessä, jotta hoivatyön ammattilaiset saisivat työtä?
Tätä kotiäitiyttä tai isyyttä vastustavaa argumenttia en ollut vielä kuullutkaan. Ajatuksen alkuperä kyllä kiinnostaisi.
-eri jolle lainauksessa vastattiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäkää nyt ymmärtää se, että päiväkodin toiminta ei ole enää pelkkää lastenhoitoa!!!
Joo kerran viikossa on yhtenä päivänä hypitään hetki yhdellä jalalla ja toisena päivänä liimataan pari käpyä yhteen. Muutenhan sen on ihan vaan sitä lastenhoitoa. Voi sitä "laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi" kutsua jos siitä parempi mieli tulee, mutta ei tämä nimitys toiminnan sisältöä ole miksikään muuttanut.
Minusta tässä sekoitetaan nyt puurot ja vellit. Laadukas varhaiskasvatus ei tarkoita kokoaikaisia toimintatuokioita ja päivittäisiä sirkusesityksiä vaan se on nimenomaan kasvatusta arjessa. Ja se vaatii osaamista ja pedagogiikkaa, että isossa lapsiryhmässä, toisille enemmän tai vähemmän vieraiden lasten keskellä jokaiselle lapselle tarjotaan hänen tarpeidensa mukaista turvaa, hoivaa ja kasvumahdollisuuksia. Koska, niin kotona kuin päiväkodissa, lapsi kasvaa ja oppii arjen lomassa, normaaleja asioita tehdessä. Mutta päiväkodissa on osattava ottaa huomioon useiden lasten eri termperamentit, oppimistyylit ja sosiaaliset taidot. Se vaatii aika paljon strikturointia, havainnointia ja suunnittelua jo itsessään ja kun siihen lisää vielä monipuoliset tuokiot, ei varmasti 3 vuoden koulutuksesta ole haittaa.
Itselläsi on puurot ja vellit pahasti sekaisin, kun kuvittelet lapsilauman kaitsemisen vaativan jotakin erityistä osaamista. Aikamoista kasvatustaitoa tosiaan vaatii se, että käskee lapsia pesemään kädet vessasta tultaessa ja pukemaan vaatteet päälle ulos mentäessä. Tai pienempien lasten kohdalla vaipan vaihtaminen se jos mikä vaatii korkeakouluopintoja ja pedagogista osaamista. Voitko kertoa miten se pedagoginen osaaminen ilmenee päiväkodin ulkoiluhetkissä, kun kaikki työntekijät seisovat jossakin ringissä ja vähät välittävät niiden lasten kasvattamisessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoitomaksujen korkeinta maksuluokkaa voisi korottaa vaikkapa satasella tai parilla kuukaudessa, niin saadaan vähän liikkumavaraa lastentarhanopettajien palkankorotuksiin.
Parista lapsesta pari sataa lisää hoitomaksuja, ja aika monella pienipalkkaisella akateemisella naisella ei ole enää varaa tehdä töitä.
Voi kysyä, että kannattaako tehdä ensinkään lapsia, jos ei ole varaa siihen. Lisäksi ei ollut puhe matalapalkkaisista, vaan korkeimmasta päivähoitomaksusta, eli korotus kohdistuisi vain hyvätuloisiin. Kaikki voittaisivat. Vanhemmat saisivat päteviä akateemisia hoitajia lapsilleen ja akateemiset hoitajat tasokorotuksen, jolloin kouluttautumisen hyöty vihdoin realisoituisi.
Pieni ristiriita ajattelussasi. Lapsia ei mielestäsi kannata tehdä jos ei ole varaa. Samalla korotukset vain hyvätuloisille.
Ulkonahan juuri on se hetki, kun eri pienryhmiä vetäneet aikuiset ovat hetken samassa tilassa ja voivat keskustella esim. lasten toimintaa koskevista havainnoistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vastavalmistuneen lääkärin palkka PÄIVÄTYÖSSÄ poikkea lastentarhanopettajan palkasta juurikaan. Erikoistuvan palkka on noin 2500 euroa. Totta hitossa se olisi lastentarhanopettajallakin parempi jos painasi päivät ja yöt töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi lastentarhanopettajaksi vaaditaan yliopistokoulutus. Siihen riittäisi aivan hyvin joku noin vuoden mittainen kurssi, jos jotain on vaadittava.
Kumma, miten minäkin täysin vailla mitään koulutusta olin kotiäitinä siihen asti, kun lapset menivät kouluun. Heistä tuli sosiaalisia, korkeasti koulutettuja nuoria aikuisia, vaikka koko varhaiskasvatus "jäi välistä" - möllöttivät vain äidin kanssa kotona parat.
Olen samaa mieltä siitä, että vuoden koulutus riittäisi vallan mainiosti. Siinä ajassa ehtii harjoitella oppia ihan riittävästi.
On sääli, kun kaikki halukkaat eivät voi olla lasten kanssa kotona. Ei lapset sitä "laadukasta varhaiskasvatusta" mihinkään oikeasti tarvitse. Päiväkodit toimivat ainoastaan säiliöinä lapsille ja mahdollistavat näin vanhempien työssäkäynnin.
Kertokaa nyt hyvät lastenkasvatuksen asiantuntijat, että mitkä lastenkasvatukseen liittyvät yliopistokurssit ovat mielestänne turhia, jos riittävä taso saavutetaan vuoden opiskelulla.
Monet lapset saavat kotona maailman parasta varhaiskasvatusta, sitä tuskin kukaan kiistää. Mutta onhan se nyt eri asia hoitaa yli 20 lapsen ryhmää, jossa on mahdollisesti erityislapsia yms. Oman kokemukseni mukaan lastentarhanopettajien ammattitaito tulee esille nimenomaan ongelmatilanteiden tunnistamisessa ja ratkaisujen etsinnässä.
Ja kun palkasta oli puhetta, niin en ole missään nähnyt keskusteluja, jossa lastentarhanopettajat vaatisivat kirurgin palkkoja. (joku tuolla sellaista väitti aiemmassa viestissä). Minusta kohtuullista voisi olla alkuun, jos esim. yliopiston käynyt lto saisi samantasoista palkkaa kuin amk sairaanhoitaja. Esim. oma ammattikoulun käynyt mieheni saa tietokoneella istumisesta 500 e parempaa palkkaa kuussa kuin lto, eli kyllä minusta lto:t ovat palkkakuopassa.
Missä maksetaan vain tietokoneella istumisesta? Olisiko siellä paikkoja auki? Saattaisi toki työpäivä tuntua melko pitkältä, jos ei mitään työtehtäviä ole.
Miksi täytyy puhua muiden töistä alentavaan sävyyn?
It-alalla, ja toki miehelläni on työtehtäviä. Joka tapauksessa työ on kevyempää ja vähemmän vastuullista kuin lastentarhanopettajalla. Vaativuuden osalta töitä on vaikea vertailla. Aika outo ohis ketjussa, joka perustuu lastentarhanopettajien työn dissaukseen.
Ai it-alalla ei ole vastuuta työssä. :D Henkisesti huomattavasti kuormittavampaa ja vaatii työntekijältä melko paljon enemmän osaamista kuin työ päiväkodissa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkonahan juuri on se hetki, kun eri pienryhmiä vetäneet aikuiset ovat hetken samassa tilassa ja voivat keskustella esim. lasten toimintaa koskevista havainnoistaan.
Ootko nyt ihan tosissasi? :D Naurahdin oikein ääneen. Kiitos siitä.
Lapseni hoitajan luonne ja asenne on tärkeämpiä kuin koulutus. Toki jonkin alan koulutus on paikallaan, mutta en minäkään vanhempana ole saanut koulutusta lastenkasvatukseen.
Mitä tulee työn tärkeyteen, niin sen huomaa kyllä siinä vaiheessa kun on omia lapsia ja alkaa vähän tarkemmin katsoa kenen kanssa lapset päivän puuhaavat. Päivähoidossa pitäisi mielestäni olla enemmän variaatiota ihmistyyppien suhteen eikä aina niitä samoja nuoria ja keski-ikäisiä naisia. Olisi kiva jos vaikka mummot ja papat saisivat tulla lukemaan lapsille.
Tärkeää työtä, kuten niin monen muunkin työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäkää nyt ymmärtää se, että päiväkodin toiminta ei ole enää pelkkää lastenhoitoa!!!
Joo kerran viikossa on yhtenä päivänä hypitään hetki yhdellä jalalla ja toisena päivänä liimataan pari käpyä yhteen. Muutenhan sen on ihan vaan sitä lastenhoitoa. Voi sitä "laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi" kutsua jos siitä parempi mieli tulee, mutta ei tämä nimitys toiminnan sisältöä ole miksikään muuttanut.
Minusta tässä sekoitetaan nyt puurot ja vellit. Laadukas varhaiskasvatus ei tarkoita kokoaikaisia toimintatuokioita ja päivittäisiä sirkusesityksiä vaan se on nimenomaan kasvatusta arjessa. Ja se vaatii osaamista ja pedagogiikkaa, että isossa lapsiryhmässä, toisille enemmän tai vähemmän vieraiden lasten keskellä jokaiselle lapselle tarjotaan hänen tarpeidensa mukaista turvaa, hoivaa ja kasvumahdollisuuksia. Koska, niin kotona kuin päiväkodissa, lapsi kasvaa ja oppii arjen lomassa, normaaleja asioita tehdessä. Mutta päiväkodissa on osattava ottaa huomioon useiden lasten eri termperamentit, oppimistyylit ja sosiaaliset taidot. Se vaatii aika paljon strikturointia, havainnointia ja suunnittelua jo itsessään ja kun siihen lisää vielä monipuoliset tuokiot, ei varmasti 3 vuoden koulutuksesta ole haittaa.
Itselläsi on puurot ja vellit pahasti sekaisin, kun kuvittelet lapsilauman kaitsemisen vaativan jotakin erityistä osaamista. Aikamoista kasvatustaitoa tosiaan vaatii se, että käskee lapsia pesemään kädet vessasta tultaessa ja pukemaan vaatteet päälle ulos mentäessä. Tai pienempien lasten kohdalla vaipan vaihtaminen se jos mikä vaatii korkeakouluopintoja ja pedagogista osaamista. Voitko kertoa miten se pedagoginen osaaminen ilmenee päiväkodin ulkoiluhetkissä, kun kaikki työntekijät seisovat jossakin ringissä ja vähät välittävät niiden lasten kasvattamisessa?
Itselläni oli tapana ulkona ohjata lapsia mm. pelaamaan yhdessä jalkapalloa reiluin säännöin, toisinaan pyörittelin hyppynarua ja autoin laskemaan hyppyjen määrää ja usein aivan käveleskelin päämäärättömänä ympäri pihaa ja seurasin mitä ryhmäni lapset tekivät. Usein myös aamupäivisin lähdimme oman pienryhmäni kanssa metsään tutkimaan ja leikkimään. Toisinaan saatoin pihalla jopa jutella rinnakkaisryhmän aikuisen kanssa yhteisestä kevätjuhlasta. Älä siis yleistä koko alaa. Mutta itse kouluttauduin lisää ja vaihdoin alaa juurikin siksi että kyllästyin puolustelemaan koko ammattikuntaa sillä tiedän vallan hyvin tämän ringissäseisomiskulttuurin. Eli älä huoli, en kasvata lastasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäkää nyt ymmärtää se, että päiväkodin toiminta ei ole enää pelkkää lastenhoitoa!!!
Joo kerran viikossa on yhtenä päivänä hypitään hetki yhdellä jalalla ja toisena päivänä liimataan pari käpyä yhteen. Muutenhan sen on ihan vaan sitä lastenhoitoa. Voi sitä "laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi" kutsua jos siitä parempi mieli tulee, mutta ei tämä nimitys toiminnan sisältöä ole miksikään muuttanut.
Minusta tässä sekoitetaan nyt puurot ja vellit. Laadukas varhaiskasvatus ei tarkoita kokoaikaisia toimintatuokioita ja päivittäisiä sirkusesityksiä vaan se on nimenomaan kasvatusta arjessa. Ja se vaatii osaamista ja pedagogiikkaa, että isossa lapsiryhmässä, toisille enemmän tai vähemmän vieraiden lasten keskellä jokaiselle lapselle tarjotaan hänen tarpeidensa mukaista turvaa, hoivaa ja kasvumahdollisuuksia. Koska, niin kotona kuin päiväkodissa, lapsi kasvaa ja oppii arjen lomassa, normaaleja asioita tehdessä. Mutta päiväkodissa on osattava ottaa huomioon useiden lasten eri termperamentit, oppimistyylit ja sosiaaliset taidot. Se vaatii aika paljon strikturointia, havainnointia ja suunnittelua jo itsessään ja kun siihen lisää vielä monipuoliset tuokiot, ei varmasti 3 vuoden koulutuksesta ole haittaa.
Itselläsi on puurot ja vellit pahasti sekaisin, kun kuvittelet lapsilauman kaitsemisen vaativan jotakin erityistä osaamista. Aikamoista kasvatustaitoa tosiaan vaatii se, että käskee lapsia pesemään kädet vessasta tultaessa ja pukemaan vaatteet päälle ulos mentäessä. Tai pienempien lasten kohdalla vaipan vaihtaminen se jos mikä vaatii korkeakouluopintoja ja pedagogista osaamista. Voitko kertoa miten se pedagoginen osaaminen ilmenee päiväkodin ulkoiluhetkissä, kun kaikki työntekijät seisovat jossakin ringissä ja vähät välittävät niiden lasten kasvattamisessa?
Jokainen varmasti osaa nämä, lapsi kerrallaan,mutta päiväkodissa on otettava isompi ryhmä huomioon. Vaipan vaihtaminenkin on mahdollists toteuttaa rutiinilla niin, että vaippa vaihtuu ja sillä selvä. Tai siihen voi sisällyttää paljonkin kasvatusta ja mm. kuivaksi opettelua, loruttelua, kehonosia jne. Samoin usealle 3-4 -vuotiaalle ei riitä käsky pukea, vaan siinä samalla opetellaan yhtäaikaa 10 lapsen kanssa pukemaan. Mitä tekee loput 10 kun osa pukee ja harjoittelee? Onko perheillä aikaa opettaa nämä iltaisin? Ei varmasti ole maailman tärkein työ, mutta iso osa monen lapsen kasvatusta.
P.s. moni varmasti osaa tunnistaa silmätulehduksen tai virtsatulehduksen, mutta jostain syystä on pakko mennä lääkäriin.
Turun yliopiston sivuilla lto:n koulutuksesta sanotaan näin:
"Yhteystiedot | Media
in English
Utu.fi
Intranet
Kasvatustieteiden tiedekunta
Ylälinkkipalkki
OpiskeluTällä hetkellä valittuTutkimusPalvelut ja yhteistyöYksikötTiedekuntaAjankohtaista
Kasvatustieteiden tiedekunta / Opiskelu / Koulutustarjonta / Lastentarhanopettajan koulutus
Koulutustarjonta Tällä hetkellä valittuTohtorikoulutusTutkinnon täydentäminen, täydennyskoulutus ja erikoistumiskoulutusTule tutustumaanHakeminen ja opiskelijavalinta Tietoa opiskelusta Uudelle opiskelijalle UramahdollisuudetYhteystiedot
Lastentarhanopettajan koulutus
Lastentarhanopettajan koulutuksessa (opettajankoulutuslaitos, Rauma) suoritetaan kolmivuotinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Tutkinto antaa pätevyyden toimia lastentarhanopettajana päivähoidossa ja esiopetuksessa. Korkeakoulututkintona se antaa valmiudet laajemminkin erilaisiin kasvatuksen asiantuntijuutta edellyttäviin tehtäviin. Tutkinto antaa myös mahdollisuuden jatkaa yliopisto-opintoja maisterin tutkintoon, mm. kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelmaan.
Pääaineena lastentarhanopettajan koulutuksessa on kasvatustiede, josta koulutuksessa opiskellaan perus- ja aineopinnot. Kasvatustieteen lisäksi tutkinto koostuu kieli- ja viestintäopinnoista, varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista, harjoittelusta sekä sivuaineopinnoista. Opintojen sisältöinä ovat muun muassa alle 3-vuotiaiden pedagogiikka, kuusivuotiaiden esiopetus sekä varhaiserityiskasvatus. Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavissa opinnoissa käydään monipuolisesti läpi varhaiskasvatuksen eri osa-alueita yhteiskuntapolitiikan kytköksistä, esiopetuksen perusteista aina taito- ja taideaineiden sisältöihin.
Koulutuksessa opiskelijat saavat valmiudet erilaisten oppijoiden kohtaamiseen, perheyhteistyöhön sekä toimimiseen erilaisissa varhaiskasvatuksen tiimeissä. Moniammatillinen yhteistyö on kiinteä osa lastentarhanopettajan työtä. Koulutuksessa opiskelijat saavat valmiuksia luovaan ammatilliseen kasvuun ja erilaisiin toimintamuotoihin pienten lasten kanssa. Koulutuksessa perehdytään muun muassa lapsen kehityksen eri osa-alueisiin ja vaiheisiin sekä niiden tukemiseen kasvatuksen avulla. Varhainen puuttuminen kehitysviivästymiin yhteistyössä esiopetuksen ja koulun kanssa takaa mahdollisimman monelle lapselle saumattoman siirtymisen koulumaailmaan."
Ei kuulosta mun mielestä turhalta opiskelulta. Jokainen joka ei itse ole lto:n työtä tehnyt, ei voi tietää, mitä se vaatii. Yliopistossa opintoihin kuuluu myös teoriataustaa, lto:t opiskelevat kasvatustiedettä käytännönläheisempien asioiden ohella. Samoin kuin esim. luokanopettajat. Lisäksi esim. kieli- ja viestintäopintoja. Opiskelu kannattaa aina ja luo kunnon pohjan työlle.
Itse olen aineenopettaja ja opiskelen parhaillaan luokanopeksi. Olen ollut myös päiväkodissa töissä. Täällä oli vähän aikaa sitten ketju, jossa ihmiset listasivat ammatteja, joita voisivat mielestään tehdä ilman koulutusta. Luokanopettaja oli mainittu monesti, samoin lto. Siitä vaan pitämään vaikka matikantuntia kuudesluokkalaisille tai keksimään toimintaa päiväkoti-ikäisille...
No kopioituipas se hassusti :-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen ei saa vaatia lisää palkkaa? Niinkö?
Tietenkin nainen saa vaatia lisää palkkaa. Nainen voi myös opiskella vaikka lääkäriksi ja tehdä töitä yksityissektorilla juuri silloin, kun haluaa. Mutta jos menee opiskelemaan 3 vuotta lastentarhanopettajaksi ja sitten vaatii samaa palkkaa kuin 5-8 vuotta opiskellut kirurgi, niin jotain on pielessä.
Kirurgi opiskelee min. 12 vuotta, ihan niin kuin jokainen erikoislääkäri muutenkin. Sori, ohis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäkää nyt ymmärtää se, että päiväkodin toiminta ei ole enää pelkkää lastenhoitoa!!!
Joo kerran viikossa on yhtenä päivänä hypitään hetki yhdellä jalalla ja toisena päivänä liimataan pari käpyä yhteen. Muutenhan sen on ihan vaan sitä lastenhoitoa. Voi sitä "laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi" kutsua jos siitä parempi mieli tulee, mutta ei tämä nimitys toiminnan sisältöä ole miksikään muuttanut.
Minusta tässä sekoitetaan nyt puurot ja vellit. Laadukas varhaiskasvatus ei tarkoita kokoaikaisia toimintatuokioita ja päivittäisiä sirkusesityksiä vaan se on nimenomaan kasvatusta arjessa. Ja se vaatii osaamista ja pedagogiikkaa, että isossa lapsiryhmässä, toisille enemmän tai vähemmän vieraiden lasten keskellä jokaiselle lapselle tarjotaan hänen tarpeidensa mukaista turvaa, hoivaa ja kasvumahdollisuuksia. Koska, niin kotona kuin päiväkodissa, lapsi kasvaa ja oppii arjen lomassa, normaaleja asioita tehdessä. Mutta päiväkodissa on osattava ottaa huomioon useiden lasten eri termperamentit, oppimistyylit ja sosiaaliset taidot. Se vaatii aika paljon strikturointia, havainnointia ja suunnittelua jo itsessään ja kun siihen lisää vielä monipuoliset tuokiot, ei varmasti 3 vuoden koulutuksesta ole haittaa.
Itselläsi on puurot ja vellit pahasti sekaisin, kun kuvittelet lapsilauman kaitsemisen vaativan jotakin erityistä osaamista. Aikamoista kasvatustaitoa tosiaan vaatii se, että käskee lapsia pesemään kädet vessasta tultaessa ja pukemaan vaatteet päälle ulos mentäessä. Tai pienempien lasten kohdalla vaipan vaihtaminen se jos mikä vaatii korkeakouluopintoja ja pedagogista osaamista. Voitko kertoa miten se pedagoginen osaaminen ilmenee päiväkodin ulkoiluhetkissä, kun kaikki työntekijät seisovat jossakin ringissä ja vähät välittävät niiden lasten kasvattamisessa?
Tervetuloa töihin päiväkotiin! Saat vastuullesi vaikka 14 pilttiä ja hoida heidän aamupala siten että jokainen saa syödyksi. Ja saat pidettyä kaikki pöydässä nauttimassa ruuasta. Niin ettei kukaan hypi kesken kaiken pöydästä. Sen jälkeen huolehdit käsienpesut ja siirtymisen leikkeihin. Huolehdit lapsista etteivät lyö tai töni toisiaan ja jokainen keskittyisi leikkeihin. Jollain voi tulla vessahätä mutta saat senkin hoidettua koska sinulla on silmät selässäkin. Vedät tuota yksin 50 minuuttia kunnes työkaverisi saapuu. Tuo oli vain 50 minuutin esimerkki ja täysin normaali tilanne. Ihan laillinenkin kun lapsia voi olla 14 kahdella hoitajalla. Et ehkä selviytyisi?
No Suomeen verrattuna kyllä on. Yhdysvalloissa jopa kotiäitiys (eli vanhanmallinen hoivatyön varastaminen) on yhä voimissaan.