Lue keskustelun säännöt.
Miksi lastentarhanopettaja (muka) tekee maailman tärkeintä työtä?
07.03.2018 |
Väitän, että maailma toimisi ihan hyvin, vaikkei kukaan kouluttaisi lastentarhanopettajia yliopistossa. Maailman sivu äidit ovat hoitaneet lapsiaan itse. Hoivaajia on tarvittu, kun äiti on estynyt itse hoitamaan lapsiaan (esim. työ, opiskelu, muut lapset suurperheissä..).
Maailman tärkeimmät työt ovat mielestäni enemmänkin lääkärin tai sairaanhoitajan töitä. Opettajankin työ on mielestäni huomattavan paljon tärkeämpi kuin pienten lasten hoito.
Jos lastentarhanopettaja tekisi maailman tärkeintä työtä, KUKAAN äiti ei hoitaisi lapsiaan itse, vaan veisi lapset suoraan "ammattikasvattajan" luokse.
Olen itse toiminut perhepäivähoitajana vailla mitään sosiaalialan koulutusta silloin, kun omat lapset olivat pieniä. Ei se todellakaan ole mitään rakettitiedettä se lasten hoitaminen! Syliä, turvaa, virikkeitä, ulkoilua, ruokaa. Fiksu aikuinen osaa hoitaa lapsia ihan ilman koulutustakin.
Niin ja tämä ei siis ollut mikään palkkapoliittinen aloitus. En ota kantaa siihen, onko järkeä kouluttaa korkeasti matalapalkkaiseen työhön. Tämä aloitus oli vain ihmettelyä tähän "maailman tärkein työ" -keskusteluun.
Kommentit (205)
Te puhutte nyt aidan seipäästä kun pitäisi puhua aidasta. Hoito on vain yksi osa lastentarhanopettajan työnkuvaa. Lukekaa varhaiskasvatussuunnitelma, joka on muuten laissa velvoittava, ja tulkaa sitten sanomaan että kykenisitte lastentarhanopettajan työhön ilman koulutusta. Se onkin sitten jo taas täysin eri asia onko varhaiskasvatussuunnitelma nykyisellään järkevä vai ei.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisena sanoisin myös että persoonalla ja tunneälyllä pääsee pitkälle tällä alalla. Niitä ei opita missään koulussa. Koulutus tuo silti tietoa lapsen kasvusta, oppimisesta ja kehityksestä, jota työssä tarvitaan. On eri asia kasvattaa 1-4 omaa lasta, kuin olla vastuussa kokonaisuudessaan jopa 30:n kehityksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ehkä homma ei ole maailman tärkein, mutta olennaisen tärkeä kumminkin. Lapsuusikää pidetään keskeisenä ihmisen hyvinvoinnin, minäkuvan, oppimisen yms. kehittymiselle ja lastentarhanopettaja vastaa monien lasten kasvatuksesta yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Kun lapsi viettää jopa 8-10 tuntia joka arkipäivä päiväkodissa on itsesstään selvää, että tuolla ajalla on merkitystä lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Pätevä lastentarhanopettaja osaa toteuttaa toimintaa niin, että se kehittää lapsen moninaisia kehitysalueita ja etenkin niitä alueita, joissa lapsella on hankaluuksia. Opettaja tunnistaa myös lapsen oppimisvaikeuksia ja vaikuttaa siihen, että lapsi saa tarvitsemansa tuen hyvissä ajoin ennen kouluikää, jotta koulu voisi alkaa hyvissä merkeissä ja lapsen itseluottamus oppijana säilyä. Se mitä päiväkodissa tehdään ja miten siellä toimitaan on lastentarhanopettajan vastuulla ja se vaikuttaa suoraan lapseen. Eiköhän jokainen vanhempi halua lapselleen mahdollisimman hyviä kokemuksia ja taitoja, jotka auttavat pärjäämään elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Te puhutte nyt aidan seipäästä kun pitäisi puhua aidasta. Hoito on vain yksi osa lastentarhanopettajan työnkuvaa. Lukekaa varhaiskasvatussuunnitelma, joka on muuten laissa velvoittava, ja tulkaa sitten sanomaan että kykenisitte lastentarhanopettajan työhön ilman koulutusta. Se onkin sitten jo taas täysin eri asia onko varhaiskasvatussuunnitelma nykyisellään järkevä vai ei.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisena sanoisin myös että persoonalla ja tunneälyllä pääsee pitkälle tällä alalla. Niitä ei opita missään koulussa. Koulutus tuo silti tietoa lapsen kasvusta, oppimisesta ja kehityksestä, jota työssä tarvitaan. On eri asia kasvattaa 1-4 omaa lasta, kuin olla vastuussa kokonaisuudessaan jopa 30:n kehityksestä.
Luettu on varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (myös se uusin) ja eipä siellä sellaista ole, mikä välttämättä edellyttäisi lastentarhanopettajan tutkintoa. Ihan joka päivä ympäri Suomea alhaisemmin koulutetut ja kouluttamattomat ottavat sen vaatimukset huomioon ja tekevät itse suunnitellen lasten kanssa niitä asioita mitä siellä määrätään tehtäviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Kyllähän kuka tahansa osaa lusikoida åuuroa lapsen suuhun tai pyyhkiä pyllyn. Mä näen kuitenkin, että olisi tärkeää ensinnäkin se, että lapset saavat riittävästi hoivaa. Sen lisäksi lasten hyvät sosiaaliset taidot ja tunnetaidot tässä yhä haastavammaksi käyvässä maailmassa olisivat tosi tärkeitä. Ei Suomessa ja suomalaisilla kovinkaan hyvin mene näiltä osin. Joten kyllä tarviaan sinne pyllynpyyhkijöiden joukkoon myös älykkäitä, koulutettuja ihmisiä. Jonka lisäksi päiväkodin henkilökuynnan hyvinvointi on tosi tärkeää- suuri joukko lapsia viettää suuren osan lapsuudestaan näiden ihmisten kanssa, joten ei ole ihan sama millaisia nämä ihmiset ovat. Sydämelliseen hoivaan ei tarvita korkeakoulutusta, mutta moneen muuhun asiaan kyllä. Ja äidin ovat kautta aikain hoitaneet lapsiaan, kuka milläkin sukuperinnöllä. Eikä se hoiva aina ole ollut hyvää. Yhteiskunta myös kertoo arvoistaan sillä, mihin panostetaan. Tulevan sukupolven kasvattaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tulevaisuuden resurssi. On ihan sama mitä nyt tehdään, jos tulevasta sukupolvesta ei ole mihinkään. Joten minusta jo siksi pitäisi maksaa paremmin- että annetaan viesti siitä, että lapset ovat tärkeintä mitä meillä on, jos yhtään katsotaan omaa napaa pidemmälle. Itse olen korkeakoulutettu, enkä jaksaisi olla päiväkodissa töissä, en varsinkaan tuolla palkalla. Minun lapseni ovat saaneet todella hyvää hoivaa omassa päikyssään ja arvostan heistä huolta pitäneitä ihmisiä todella. Olikin hyvä päiväkoti, jossa henkilökunta pysyi, eivätkä parhaat lähteneet muualle. Lapset ansaitsevat nimenomaan ne parhaat, itseään arvostavat hoitajat. Jotka huonon palkan edessä lähtevät pois.
Edelleenkään tässä ei ollut kyse palkasta, vaan koulutuksesta. Oletko oikeasti sitä mieltä, että lastesi parhaat hoitajat ovat olleet korkeimmin koulutettuja? Onko heiltä saanut parasta hoitoa?
Minulla on kolme lasta. Olin kotona, kunnes nuorin oli 4-vuotias. Esikoinen ei ole koskaan ollut päiväkodissa, oli vain esikoulussa sen eskariajan ja muun ajan kotona. Keskimmäinen meni suoraan eskariin ja oli myös eskariajan ulkopuolella päiväkodissa hoidossa. Nelivuotias oli kaksi vuotta päiväkodissa ja vielä eskarivuoden. Ehdottomasti parhaimmat hoitajat olivat alhaisimmin koulutetut ihmiset. Yksi jo lähes eläkeiän ylittänyt mummo, toinen vanhalla lastenhoitajan tutkinnolla työskennellyt mies (siis joku aivan ikiaikainen tutkinto, joku opisto joskus 70-luvulla) ja kolmas lähihoitaja. Tämä on oma kokemukseni. Jossain toisessa päiväkodissa koulutetut lastentarhanopettajat ovat ne parhaimmat. Väitän kivenkovaan, ettei kyse ole koulutuksesta, vaan IHMISESTÄ. Ihmisestä ei tule yhtään parempaa hoitajaa lapselle koulutuksen myötä. Joillain on hoivavietti, jämäkkä kasvatusote ja lempeä mieli, joillain ei. Ei se koulutuksella muutu!
ap
Mutta kun muuttuu. Kaikki tutkimukset, joissa on tutkittu varhaiskasvatuksen laatua osoittavat selvästi, että kasvattajien korkeakoulutus on merkittävin tekijä laadussa. Korkeakoulutetut kasvattajat ovat mm. sensitiivisempiä lasten tarpeille kuin muut.
No jos mietitään, että 30% lapsista on sosioemotionaalisia ongelmia kehityksessä (20% mielenterveysongelmia), 20-25% kielen kehityksen pulmia, niin kyllähän sillä hyvänen aika on väliä, millaisella koulutuksella lapsia päiväkodissa kasvatetaan! Pelkällä kivalla persoonalla ei näitä lapsia auteta eteenpäin kehityksessä, vaan pitää olla oikeita keinoja ja toimintatapoja auttaa lasta oppimaan uusia asioita ja asenteita. Tutkimusten mukaan lasten kouluvalmiudet ovat hyvinkin erilaiset eri päiväkotirymissä riippuen siitä, millainen koulutus ja osaaminen lasten opettajajilla on ollut, esim. ajattelun taidoissa voi olla parinkin vuoden kehityksellinen ero. Koulussa se heijastuu esin. matematiikan oppimiseen siten, että ne joilla ajattelun taju on jäänyt heikommaksi varhaislapsuudessa, oppiminen heikkenee edelleen, eikä osaamiserot tasoitu enää koulussa, vaan syvenevät entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Kyllähän kuka tahansa osaa lusikoida åuuroa lapsen suuhun tai pyyhkiä pyllyn. Mä näen kuitenkin, että olisi tärkeää ensinnäkin se, että lapset saavat riittävästi hoivaa. Sen lisäksi lasten hyvät sosiaaliset taidot ja tunnetaidot tässä yhä haastavammaksi käyvässä maailmassa olisivat tosi tärkeitä. Ei Suomessa ja suomalaisilla kovinkaan hyvin mene näiltä osin. Joten kyllä tarviaan sinne pyllynpyyhkijöiden joukkoon myös älykkäitä, koulutettuja ihmisiä. Jonka lisäksi päiväkodin henkilökuynnan hyvinvointi on tosi tärkeää- suuri joukko lapsia viettää suuren osan lapsuudestaan näiden ihmisten kanssa, joten ei ole ihan sama millaisia nämä ihmiset ovat. Sydämelliseen hoivaan ei tarvita korkeakoulutusta, mutta moneen muuhun asiaan kyllä. Ja äidin ovat kautta aikain hoitaneet lapsiaan, kuka milläkin sukuperinnöllä. Eikä se hoiva aina ole ollut hyvää. Yhteiskunta myös kertoo arvoistaan sillä, mihin panostetaan. Tulevan sukupolven kasvattaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tulevaisuuden resurssi. On ihan sama mitä nyt tehdään, jos tulevasta sukupolvesta ei ole mihinkään. Joten minusta jo siksi pitäisi maksaa paremmin- että annetaan viesti siitä, että lapset ovat tärkeintä mitä meillä on, jos yhtään katsotaan omaa napaa pidemmälle. Itse olen korkeakoulutettu, enkä jaksaisi olla päiväkodissa töissä, en varsinkaan tuolla palkalla. Minun lapseni ovat saaneet todella hyvää hoivaa omassa päikyssään ja arvostan heistä huolta pitäneitä ihmisiä todella. Olikin hyvä päiväkoti, jossa henkilökunta pysyi, eivätkä parhaat lähteneet muualle. Lapset ansaitsevat nimenomaan ne parhaat, itseään arvostavat hoitajat. Jotka huonon palkan edessä lähtevät pois.
Edelleenkään tässä ei ollut kyse palkasta, vaan koulutuksesta. Oletko oikeasti sitä mieltä, että lastesi parhaat hoitajat ovat olleet korkeimmin koulutettuja? Onko heiltä saanut parasta hoitoa?
Minulla on kolme lasta. Olin kotona, kunnes nuorin oli 4-vuotias. Esikoinen ei ole koskaan ollut päiväkodissa, oli vain esikoulussa sen eskariajan ja muun ajan kotona. Keskimmäinen meni suoraan eskariin ja oli myös eskariajan ulkopuolella päiväkodissa hoidossa. Nelivuotias oli kaksi vuotta päiväkodissa ja vielä eskarivuoden. Ehdottomasti parhaimmat hoitajat olivat alhaisimmin koulutetut ihmiset. Yksi jo lähes eläkeiän ylittänyt mummo, toinen vanhalla lastenhoitajan tutkinnolla työskennellyt mies (siis joku aivan ikiaikainen tutkinto, joku opisto joskus 70-luvulla) ja kolmas lähihoitaja. Tämä on oma kokemukseni. Jossain toisessa päiväkodissa koulutetut lastentarhanopettajat ovat ne parhaimmat. Väitän kivenkovaan, ettei kyse ole koulutuksesta, vaan IHMISESTÄ. Ihmisestä ei tule yhtään parempaa hoitajaa lapselle koulutuksen myötä. Joillain on hoivavietti, jämäkkä kasvatusote ja lempeä mieli, joillain ei. Ei se koulutuksella muutu!
ap
Mutta kun muuttuu. Kaikki tutkimukset, joissa on tutkittu varhaiskasvatuksen laatua osoittavat selvästi, että kasvattajien korkeakoulutus on merkittävin tekijä laadussa. Korkeakoulutetut kasvattajat ovat mm. sensitiivisempiä lasten tarpeille kuin muut.
Iso kysymys on, että miten näissä tutkimuksissa mitataan laatua. Perheiden arkikokemus päivähoitotoiminnan laadusta saattaa olla täysin päinvastainen kuin se tutkimuksessa ymmärretty laatu.
Niin ikään jo arkijärki sanoo, että esimerkiksi lapsiin kylmästi suhtautuva ja/tai ylikuormitettu työntekijä tuottaa huonolaatuista päivähoitoa vaikka hänellä olisi kasvatustieteen tohtorin paperit taskussa.
Jep, tutkimukset osoittavat selvästi, että mitä korkeampi koulutus ammattikasvattajalla on, sitä sensitiivisempi hän on lasten kanssa. Eli sitä herkemmin kasvattaja osaa huomioida lapsen tunnetiloja ja tarpeita ja vastata niihin tarkoituksenmukaisella tavalla. Eli toimia lasta huomioiden ja olla turvallinen ja kuunteleva aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta lähihoitajat voisi heivata päiväkodeista pois ja kouluttaa vain lastenohjaajia, joiden koulutus on aivan eri luokkaa kuin lähäreiden erikoistumisjaksot.
Kukas sitten hoitaa lasten lääkehoidon? Entäs jos lasta täytyy syöttää esim. PEG-letkulla? Lääkehoitoa ei lastenohjaajille opeteta, vaan lääkehoidollinen vastuu on päiväkodissa lähihoitajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te puhutte nyt aidan seipäästä kun pitäisi puhua aidasta. Hoito on vain yksi osa lastentarhanopettajan työnkuvaa. Lukekaa varhaiskasvatussuunnitelma, joka on muuten laissa velvoittava, ja tulkaa sitten sanomaan että kykenisitte lastentarhanopettajan työhön ilman koulutusta. Se onkin sitten jo taas täysin eri asia onko varhaiskasvatussuunnitelma nykyisellään järkevä vai ei.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisena sanoisin myös että persoonalla ja tunneälyllä pääsee pitkälle tällä alalla. Niitä ei opita missään koulussa. Koulutus tuo silti tietoa lapsen kasvusta, oppimisesta ja kehityksestä, jota työssä tarvitaan. On eri asia kasvattaa 1-4 omaa lasta, kuin olla vastuussa kokonaisuudessaan jopa 30:n kehityksestä.
Luettu on varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (myös se uusin) ja eipä siellä sellaista ole, mikä välttämättä edellyttäisi lastentarhanopettajan tutkintoa. Ihan joka päivä ympäri Suomea alhaisemmin koulutetut ja kouluttamattomat ottavat sen vaatimukset huomioon ja tekevät itse suunnitellen lasten kanssa niitä asioita mitä siellä määrätään tehtäviksi.
Niin no kyllä minäkin saan ruokaa tehtyä, mutta kyllä se koulutettu kokki sen homman paremmin tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AIkuisten sensitiivisyyttää on tutkittu päiväkodeissa havainnointitutkimuksen kautta, tutkija on siis analysoinut vuorovaikutustilanteita useissa kymmenissä päiväkodeissa. Kyse ei ole vanhempien käsityksistä laadusta vaan kenttätyönä tehdyistä tutkimuksista, missä on videoitu henkilökunnan toimintaa ja tapaa olla vuorovaikutuksessa lasten kanssa.. Selvää toki on, että kiire ja ylikuormitus vaikuttaa työntekijöihin, mutta ehkä koulutus tuo myös keinoja käsitellä stressiä ja kykyä itereflektioon, Ja kiirettä ja ylikuormitusta kyllä riittää ihan kaikille työntekijöille päiväkodissa, se ei ole vain opettajien pulmana.
Vierailija kirjoitti:
No jos mietitään, että 30% lapsista on sosioemotionaalisia ongelmia kehityksessä (20% mielenterveysongelmia), 20-25% kielen kehityksen pulmia, niin kyllähän sillä hyvänen aika on väliä, millaisella koulutuksella lapsia päiväkodissa kasvatetaan! Pelkällä kivalla persoonalla ei näitä lapsia auteta eteenpäin kehityksessä, vaan pitää olla oikeita keinoja ja toimintatapoja auttaa lasta oppimaan uusia asioita ja asenteita. Tutkimusten mukaan lasten kouluvalmiudet ovat hyvinkin erilaiset eri päiväkotirymissä riippuen siitä, millainen koulutus ja osaaminen lasten opettajajilla on ollut, esim. ajattelun taidoissa voi olla parinkin vuoden kehityksellinen ero. Koulussa se heijastuu esin. matematiikan oppimiseen siten, että ne joilla ajattelun taju on jäänyt heikommaksi varhaislapsuudessa, oppiminen heikkenee edelleen, eikä osaamiserot tasoitu enää koulussa, vaan syvenevät entisestään.
Tuo on nyt tätä nykyistä "erityisyyspuhetta", missä pienillekin ongelmille pyritään laittamaan joku diagnoosi. Tosiasia kuitenkin on se, että hyvinkin 95% lapsista mahtuu siihen ryhmään josta voidaan arkielämässä käyttää nimitystä normaali lapsi.
Siihen on myös hyvät syyt miksei päiväkotihoito ole lapsille pakollista, vaikka LTO-liitto ym. tahot pyrkivätkin sen suorastaan elintärkeänä esittämään (oma lehmä ojassa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ajattelin, että työ on tärkeää, koska siinä hoidetaan lapsia, jotka eivät vielä pärjää yksin.
Jos työ ei ole tärkeää, lapset voisi jättää päiväkotiin keskenään, ilman hoitajia.
Tulisi halvemmaksikin.
Mutta minusta lastenhoitajan työ on sen verran arvokasta, että siitä maksettavalla palkalla pitäisi tulla toimeen. Ei tarvitse yltää kirurgin palkkatasoon tietenkään, mutta siihen, että lastenhoitaja pystyisi maksamaan asumis- ja elantokulunsa.
Huoh.... itse olen vain niin kyllästynyt tähän iänikuiseen nokkimisjärjestykseen. Lastenohjaaja, lähihoitaja, sosionomi, kasvatustieteiden kandi. Käytännössä kaikki tekee kaikkea ja laki VELVOITTAA kaikkia, ammattinimikkeestä huolimatta. Nimellinen vastuu on lto:lla, mutta kyllä se käytännössä aika nimellinen on. Vai missä muka näkyy jos lto ei kanna tätä vastuuta? Eipä siitä paljon seuraamuksia jaella.
Jokainen silti ansaitsisi sen paremman palkan.
Olen jo kauan toivonut koko koulutuksen uudistamista. Kaikki entiset historiaan ja tilalle varhaiskasvattajan koulutus kaikille - amk-taso riittää vallan mainiosti. Kaikille vähän lisää liksaa, ei niin että yksi saa pelkän ammattinimikkeen perusteella monta sataa enemmän kuin muut, vaikka käytännössä kaikilla samat velvollisuudet. Päälle voitaisiin maksaa henkilökohtaisia lisiä niille jotka ovat käyneet tiettyjä lisäkoulutuksia ja omaavat tiettyjä pätevyyksiä, se toimisi myös kannustimena sille että kouluttaa itseään lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te puhutte nyt aidan seipäästä kun pitäisi puhua aidasta. Hoito on vain yksi osa lastentarhanopettajan työnkuvaa. Lukekaa varhaiskasvatussuunnitelma, joka on muuten laissa velvoittava, ja tulkaa sitten sanomaan että kykenisitte lastentarhanopettajan työhön ilman koulutusta. Se onkin sitten jo taas täysin eri asia onko varhaiskasvatussuunnitelma nykyisellään järkevä vai ei.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisena sanoisin myös että persoonalla ja tunneälyllä pääsee pitkälle tällä alalla. Niitä ei opita missään koulussa. Koulutus tuo silti tietoa lapsen kasvusta, oppimisesta ja kehityksestä, jota työssä tarvitaan. On eri asia kasvattaa 1-4 omaa lasta, kuin olla vastuussa kokonaisuudessaan jopa 30:n kehityksestä.
Luettu on varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (myös se uusin) ja eipä siellä sellaista ole, mikä välttämättä edellyttäisi lastentarhanopettajan tutkintoa. Ihan joka päivä ympäri Suomea alhaisemmin koulutetut ja kouluttamattomat ottavat sen vaatimukset huomioon ja tekevät itse suunnitellen lasten kanssa niitä asioita mitä siellä määrätään tehtäviksi.
Niin no kyllä minäkin saan ruokaa tehtyä, mutta kyllä se koulutettu kokki sen homman paremmin tekee.
Kokin koulutus maksaa ja vie aikaa sekä luo ruoanlaittotoiminnan aloittamiselle melkoisen kynnyksen jos sitä pidetään välttämättämänä vaatimuksena. Monesti on järkevintä tehdä ruoka vaan itse tai sitten palkata siihen joku, jolla on muulla tavalla hankitut paremmat keittotaidot.
Toki voidaan laatia tutkimus siitä, että ammattikokin tekemä ruoka parantaa lasten terveyttä tilastollisesti havaittavalla tavalla pitkälläkin aikavälillä, mutta ei se silti muuta perusasetelmaa kokin palkkaamisen järkevyydestä miksikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lähihoitajat voisi heivata päiväkodeista pois ja kouluttaa vain lastenohjaajia, joiden koulutus on aivan eri luokkaa kuin lähäreiden erikoistumisjaksot.
Kukas sitten hoitaa lasten lääkehoidon? Entäs jos lasta täytyy syöttää esim. PEG-letkulla? Lääkehoitoa ei lastenohjaajille opeteta, vaan lääkehoidollinen vastuu on päiväkodissa lähihoitajalla.
Kuinka usein lasta täytyy syöttää PEG-letkulla? Ja jos lapsen omat vanhemmat kerran on saatu opetettua PEG-letkun käyttöön, niin varmaan se sama opettaminen onnistuu myös niissä monissa ryhmissä missä ei ole lähihoitajaa tälläkään hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäkää nyt ymmärtää se, että päiväkodin toiminta ei ole enää pelkkää lastenhoitoa!!!
Joo kerran viikossa on yhtenä päivänä hypitään hetki yhdellä jalalla ja toisena päivänä liimataan pari käpyä yhteen. Muutenhan sen on ihan vaan sitä lastenhoitoa. Voi sitä "laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi" kutsua jos siitä parempi mieli tulee, mutta ei tämä nimitys toiminnan sisältöä ole miksikään muuttanut.
Minusta tässä sekoitetaan nyt puurot ja vellit. Laadukas varhaiskasvatus ei tarkoita kokoaikaisia toimintatuokioita ja päivittäisiä sirkusesityksiä vaan se on nimenomaan kasvatusta arjessa. Ja se vaatii osaamista ja pedagogiikkaa, että isossa lapsiryhmässä, toisille enemmän tai vähemmän vieraiden lasten keskellä jokaiselle lapselle tarjotaan hänen tarpeidensa mukaista turvaa, hoivaa ja kasvumahdollisuuksia. Koska, niin kotona kuin päiväkodissa, lapsi kasvaa ja oppii arjen lomassa, normaaleja asioita tehdessä. Mutta päiväkodissa on osattava ottaa huomioon useiden lasten eri termperamentit, oppimistyylit ja sosiaaliset taidot. Se vaatii aika paljon strikturointia, havainnointia ja suunnittelua jo itsessään ja kun siihen lisää vielä monipuoliset tuokiot, ei varmasti 3 vuoden koulutuksesta ole haittaa.
Itselläsi on puurot ja vellit pahasti sekaisin, kun kuvittelet lapsilauman kaitsemisen vaativan jotakin erityistä osaamista. Aikamoista kasvatustaitoa tosiaan vaatii se, että käskee lapsia pesemään kädet vessasta tultaessa ja pukemaan vaatteet päälle ulos mentäessä. Tai pienempien lasten kohdalla vaipan vaihtaminen se jos mikä vaatii korkeakouluopintoja ja pedagogista osaamista. Voitko kertoa miten se pedagoginen osaaminen ilmenee päiväkodin ulkoiluhetkissä, kun kaikki työntekijät seisovat jossakin ringissä ja vähät välittävät niiden lasten kasvattamisessa?
Tervetuloa töihin päiväkotiin! Saat vastuullesi vaikka 14 pilttiä ja hoida heidän aamupala siten että jokainen saa syödyksi. Ja saat pidettyä kaikki pöydässä nauttimassa ruuasta. Niin ettei kukaan hypi kesken kaiken pöydästä. Sen jälkeen huolehdit käsienpesut ja siirtymisen leikkeihin. Huolehdit lapsista etteivät lyö tai töni toisiaan ja jokainen keskittyisi leikkeihin. Jollain voi tulla vessahätä mutta saat senkin hoidettua koska sinulla on silmät selässäkin. Vedät tuota yksin 50 minuuttia kunnes työkaverisi saapuu. Tuo oli vain 50 minuutin esimerkki ja täysin normaali tilanne. Ihan laillinenkin kun lapsia voi olla 14 kahdella hoitajalla. Et ehkä selviytyisi?
Aivan varmasti selviytyisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lähihoitajat voisi heivata päiväkodeista pois ja kouluttaa vain lastenohjaajia, joiden koulutus on aivan eri luokkaa kuin lähäreiden erikoistumisjaksot.
Kukas sitten hoitaa lasten lääkehoidon? Entäs jos lasta täytyy syöttää esim. PEG-letkulla? Lääkehoitoa ei lastenohjaajille opeteta, vaan lääkehoidollinen vastuu on päiväkodissa lähihoitajalla.
Kuinka usein lasta täytyy syöttää PEG-letkulla? Ja jos lapsen omat vanhemmat kerran on saatu opetettua PEG-letkun käyttöön, niin varmaan se sama opettaminen onnistuu myös niissä monissa ryhmissä missä ei ole lähihoitajaa tälläkään hetkellä.
Sehän oli vain yksi esimerkki. Päiväkodeissa on paljon lapsia joilla on lääkehoidon tarvetta tms. Esim. diabeetikot on iso ryhmä. Ja epileptikot. Kyse on vastuuasioista. Lääkehoitoa ei voi toteuttaa kuka tahansa, vaikka lapsen omat vanhemmat on siihen ammattilaisten toimesta ja jokapäiväisten tilanteiden kautta koulutettu.
Ihan samalla tapaa ne lastenohjaajan leikkilaulut ja opettajan pedagogiset vasut on muiden kuin heidän itsensä opittavissa. Ei tässä kukaan mitään rakettitiedettä harjoita, mutta toisen osaamista olisi hyvä kunnioittaa ja arvostaa silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos mietitään, että 30% lapsista on sosioemotionaalisia ongelmia kehityksessä (20% mielenterveysongelmia), 20-25% kielen kehityksen pulmia, niin kyllähän sillä hyvänen aika on väliä, millaisella koulutuksella lapsia päiväkodissa kasvatetaan! Pelkällä kivalla persoonalla ei näitä lapsia auteta eteenpäin kehityksessä, vaan pitää olla oikeita keinoja ja toimintatapoja auttaa lasta oppimaan uusia asioita ja asenteita. Tutkimusten mukaan lasten kouluvalmiudet ovat hyvinkin erilaiset eri päiväkotirymissä riippuen siitä, millainen koulutus ja osaaminen lasten opettajajilla on ollut, esim. ajattelun taidoissa voi olla parinkin vuoden kehityksellinen ero. Koulussa se heijastuu esin. matematiikan oppimiseen siten, että ne joilla ajattelun taju on jäänyt heikommaksi varhaislapsuudessa, oppiminen heikkenee edelleen, eikä osaamiserot tasoitu enää koulussa, vaan syvenevät entisestään.
Tuo on nyt tätä nykyistä "erityisyyspuhetta", missä pienillekin ongelmille pyritään laittamaan joku diagnoosi. Tosiasia kuitenkin on se, että hyvinkin 95% lapsista mahtuu siihen ryhmään josta voidaan arkielämässä käyttää nimitystä normaali lapsi.
Siihen on myös hyvät syyt miksei päiväkotihoito ole lapsille pakollista, vaikka LTO-liitto ym. tahot pyrkivätkin sen suorastaan elintärkeänä esittämään (oma lehmä ojassa).
En ole lastenhoitoalalla, mutta minusta tuossa onkin juuri se pointti, miksi lastentarhanopettajia koulutuksineen tarvitaan. Heidän kun tulee tunnistaa se 5%, joka ei kuulu normaalien joukkoon. Ja osata ohjata oikeisiin tutkimuksiin sekä osaltaan huolehtia siitä, että "erityisyys" haittaisi lapsen koulunkäyntiä ja tulevaisuutta mahdollisimman vähän.
Jos lto ei tarvitse korkeakoulututkintoa, miksi psykologikaan tarvitsisi? Koska eikös psykologiksi riitä, että on empaattinen ja jaksaa kuunnella asiakasta? Vai pitääkö psykologin osata ehkä paljon muutakin?
Sä selviytyisit, vaan entäs ne lapset. Montako kuhmua, mustelmaa, verenvuotoa ja ikävää kokemusta lapset saisivat?
Ei tuo mitään erityislahjakkuutta vaadi, saati erityistä teoriatietämystä. Kokemusta lähinnä pitää olla, sopivan luonteen ohella.