Älykkäitä naisia vihataan...vai vihataanko?

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt joidenkin ihmisten pyrkimys nostaa itseään esiin painamalla muita ihmisiä alas, esimerkiksi vähättelemällä tai ilkeilemällä. En voi pitää ilkeää ihmistä kovin älykkäänä, tarpeeton miekan sivallus vie hohdon älyn terästä. Älykkyyteen liittyy usein kontrolli, hallittu ilmaisu, sanoilla on aina tarkoitusperänsä niin havainto ilkeästä tarkoitusperästä saa ihmisen vaikuttamaan matalamieliseltä, vähemmän älykkäältä. Joku kontrollissa pettää. Minulle älykkyys on kiteytynyt parhaiten henkisenä kyvykkyytenä valita oikein.

Tai ilkeät kanat vs sydämelliset naiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut myös. Suhtautuminen (etenkin heikkolahjaisempien miesten suhtautuminen) minuun muuttuu, jos älykkyyteni tulee ilmi jonkin asian yhteydessä. Aiemmin ystävällinen mies muuttuu tuhahtelevaksi, ylenkatsovaksi ja koko kehonkieli huokuu halveksuntaa. Usein asia käy ilmi myös verbaalisesti vähintään rivien välistä.

Olen arvostetussa ja haastavassa ammatissa, ja yleensä salailen asiaa juuri tämän takia. Huvittavaa kun usein puhutaan korkeakoulutettujen halveksinnasta matalammin kouluttautuneita kohtaan, mutta itse olen kokenut ihan päinvastaista.

Täysin samat kokemukset. Matalasti koulutettujen suhtautuminen on niin aggressiivista koulutusta kohtaan, että minäkin salaan koulukseni.

Matalasti koulutettujen ärtymiskynnys on niin matala, että kannattaa olla tarkkana puhuessaankin. Puheen seasta pitää seuloa tarkasti sanat, jotka oppi peruskoulun jälkeen, sitäkin tarkemmin ne, jotka omaksui yliopistoaikana.

Muuten on tietysti brassailija.

Toinen älykkö sanoo suoraan jos joku termi tai ilmaus on itselle vieras. Tilaisuus oppia uutta, kivaa! Mutta kouluttamaton vain ärtyy. Siksi hän onkin kouluttamaton, koska oppiminen ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni minua vähemmän älykäs voi olla viisaampi, mukavampi, hauskempi, empaattisempi jne,

Tästä tuli mieleen, mikä on viisauen ja älykkyyden ero? Onko älykkyys sitä, että on hyvät edellytykset oppimiseen ja viisaus taas on tietoa?

Minusta ainakin kyseessä on aika sama asia. Viisaus on vähän sama asia kuin ahkeruus, rohkeus tai itsepäisyys. Pelkkä mielipide jonkun toiminnasta, eikä sitä oikein voi mitenkään mitata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt joidenkin ihmisten pyrkimys nostaa itseään esiin painamalla muita ihmisiä alas, esimerkiksi vähättelemällä tai ilkeilemällä. En voi pitää ilkeää ihmistä kovin älykkäänä, tarpeeton miekan sivallus vie hohdon älyn terästä. Älykkyyteen liittyy usein kontrolli, hallittu ilmaisu, sanoilla on aina tarkoitusperänsä niin havainto ilkeästä tarkoitusperästä saa ihmisen vaikuttamaan matalamieliseltä, vähemmän älykkäältä. Joku kontrollissa pettää. Minulle älykkyys on kiteytynyt parhaiten henkisenä kyvykkyytenä valita oikein.

Ikävää, ettet voi pitää ilkeää ihmistä älykkäänä. Älykäs voi nimittäin olla luonteeltaan millainen tahansa. Itse ainakin todistetusti älykkäänä tunnistan aika hyvin älykkäät ihmiset, luonteenpiirteistä viis.

Rakastan teoriaa, että älykkyys on itsenäinen ominaisuus ja sen suomennosta kiteytettynä "älykkyys on koko ihmiskunnan henkisestä kyvykkyydestä yksilön osaksi tullut kyky valita oikein". Joten mäöritelmä karsii aika paljon tekemistä, ja pidän tätä määritelmää puhtaimpana ja eniten sellaisena, jota haluan itse elämässäni toteuttaa. Se myös vaatii älykkyyden omaavalta ihmiseltä enemmän niin... se vain on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni minua vähemmän älykäs voi olla viisaampi, mukavampi, hauskempi, empaattisempi jne,

Tästä tuli mieleen, mikä on viisauen ja älykkyyden ero? Onko älykkyys sitä, että on hyvät edellytykset oppimiseen ja viisaus taas on tietoa?

Älykkyys on juuri sitä kokonaisuuksien hahmottamista ja nopeaa yhteyksien löytämistä. Tämä tietysti helpottaa oppimista, koska asioita ei tarvitse muistaa, jos ne ymmärtää.

Koskee vaikka kielien opiskelua. Älykäs ihminen näkee eri kielten sanoissa rakenteita, jotka ovat tuttuja, ja pystyy siten käyttämään vaikka englannin ja ruotsin osaamistaan oppiakseen nopeasti ymmärtämään ranskaa. Tai pystyy pohtimaan monipuolisesti erilaisten taloudellisten päätösten merkityksiä pitkällä tähtäimellä.

Viisas ihminen sen sijaan ymmärtää, mitä merkitystä omalla toiminnallaan on ympäristöönsä. Viisas ihminen osaa toimia niin, ettei herätä tarpeettomia ristiriitoja, tai jos joku muu on niitä saanut aikaan, viisas ihminen osaa toimia niin, että tilanteessa päästään eteenpäin. Viisas ihminen ei korista omaa egoaan, älykäs ihminen saattaa ajattelemattomuuttaan niin tehdäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut myös. Suhtautuminen (etenkin heikkolahjaisempien miesten suhtautuminen) minuun muuttuu, jos älykkyyteni tulee ilmi jonkin asian yhteydessä. Aiemmin ystävällinen mies muuttuu tuhahtelevaksi, ylenkatsovaksi ja koko kehonkieli huokuu halveksuntaa. Usein asia käy ilmi myös verbaalisesti vähintään rivien välistä.

Olen arvostetussa ja haastavassa ammatissa, ja yleensä salailen asiaa juuri tämän takia. Huvittavaa kun usein puhutaan korkeakoulutettujen halveksinnasta matalammin kouluttautuneita kohtaan, mutta itse olen kokenut ihan päinvastaista.

Täysin samat kokemukset. Matalasti koulutettujen suhtautuminen on niin aggressiivista koulutusta kohtaan, että minäkin salaan koulukseni.

Matalasti koulutettujen ärtymiskynnys on niin matala, että kannattaa olla tarkkana puhuessaankin. Puheen seasta pitää seuloa tarkasti sanat, jotka oppi peruskoulun jälkeen, sitäkin tarkemmin ne, jotka omaksui yliopistoaikana.

Muuten on tietysti brassailija.

Toinen älykkö sanoo suoraan jos joku termi tai ilmaus on itselle vieras. Tilaisuus oppia uutta, kivaa! Mutta kouluttamaton vain ärtyy. Siksi hän onkin kouluttamaton, koska oppiminen ei kiinnosta.

Ei kannata kuitenkaan unohtaa sitä faktaa, että kouluttamattomissa on paljon älykkäitä ja koulutetuissa myöskin keskivertoa tyhmempiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni minua vähemmän älykäs voi olla viisaampi, mukavampi, hauskempi, empaattisempi jne,

Tästä tuli mieleen, mikä on viisauen ja älykkyyden ero? Onko älykkyys sitä, että on hyvät edellytykset oppimiseen ja viisaus taas on tietoa?

Minusta ainakin kyseessä on aika sama asia. Viisaus on vähän sama asia kuin ahkeruus, rohkeus tai itsepäisyys. Pelkkä mielipide jonkun toiminnasta, eikä sitä oikein voi mitenkään mitata.

Viisaaksi voi tulla, jos käyttää älyään oikein. Pelkkä äly on vasta potentiaalia, sitä pitää käyttää.

Ole sitten älykäs, tyhmä oot kumminkin. Katsomatta mitään statuksista kaikki ketjuus kirjoittamat asiat viestii epävarmuuttas ja tarkoitus periäsi ja sitä mitä kätket viesteihis negatiivisessa sävyssä muista, kertoo siitä mitä olet itse.

Sä oot se typy, joka sanoo aina, et jos haukkuu on ite. ;)

Sellaiselta kouluaine-älykkäältä puuttuu joskus tunneäly ja tilannetaju. Silloin he "lyövät" muita omilla, toki hyvilläkin, ajatuksilla ns. "täysillä" mikä tietenkin ärsyttää. Pitäisi hoksata että tilanteen mukaan mutta ei liikaa. Se vaatii pelisilmää.

Väitän, että sosiaalinen lahjakkuus on se kaikkein suurin. Sillä saa kaikkien muiden taidot käyttöönsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni minua vähemmän älykäs voi olla viisaampi, mukavampi, hauskempi, empaattisempi jne,

Tästä tuli mieleen, mikä on viisauen ja älykkyyden ero? Onko älykkyys sitä, että on hyvät edellytykset oppimiseen ja viisaus taas on tietoa?

Minusta ainakin kyseessä on aika sama asia. Viisaus on vähän sama asia kuin ahkeruus, rohkeus tai itsepäisyys. Pelkkä mielipide jonkun toiminnasta, eikä sitä oikein voi mitenkään mitata.

Viisaaksi voi tulla, jos käyttää älyään oikein. Pelkkä äly on vasta potentiaalia, sitä pitää käyttää.

Jos on älyä, ei sitä onnistu olemaan käyttämättä. Ei ole mitään on/off kytkintä, jolla älyn voisi sammuttaa.

Vai onko sama myös tyhmyyden kanssa? Tyhmä voi valita, käyttääkö tyhmyyttään vai antaako sen vain olla piilossa jossain aivojen sopukoissa, ettei kukaan sitä huomaa?

Ei kaikkia vihata tai vieroksuta. Mutta itse satun olemaan kombinaatio joka herättää kyllä ärsyyntymistä tai halua pysyä kaukana. Olen yhdistelmä äärimmäistä introverttiyttä (tulkitaan ylimielisyydeksi), vakavamielisyyttä (ei kiva avoin, sosiaalinen huumorintajuinen nainen) ja matemaattis-loogista älykkyyttä (joka tulkitaan enemmän miehiseksi). Ei se älykkyys yksin tekisi vieroksuntaa, mutta se yhdistettynä tuohon tietynlaiseen sosiaaliseen tökeröyteen joka johtuu tosikkoudesta ja introverttiydestä saa ihmiset joskus jopa pelkäämään minua, ja toiset inhoamaan.

Vierailija kirjoitti:

Sellaiselta kouluaine-älykkäältä puuttuu joskus tunneäly ja tilannetaju. Silloin he "lyövät" muita omilla, toki hyvilläkin, ajatuksilla ns. "täysillä" mikä tietenkin ärsyttää. Pitäisi hoksata että tilanteen mukaan mutta ei liikaa. Se vaatii pelisilmää.

Väitän, että sosiaalinen lahjakkuus on se kaikkein suurin. Sillä saa kaikkien muiden taidot käyttöönsä.

Tunnevammaisena sinä kiusaat ja suutut kun joku sanookin jotain fiksua ja filmaattista?

Vierailija kirjoitti:

Sellaiselta kouluaine-älykkäältä puuttuu joskus tunneäly ja tilannetaju. Silloin he "lyövät" muita omilla, toki hyvilläkin, ajatuksilla ns. "täysillä" mikä tietenkin ärsyttää. Pitäisi hoksata että tilanteen mukaan mutta ei liikaa. Se vaatii pelisilmää.

Väitän, että sosiaalinen lahjakkuus on se kaikkein suurin. Sillä saa kaikkien muiden taidot käyttöönsä.

Kiva, että saatiin tänne yksi avoimesti älykkyyttä vähätteöeväkin.

Eihän älykäs tietenkään ikinä voi olla sosiaalisesti normaalit kyvyt omaava, ei tietenkään.

Tyhmiltä puuttuu muuten oikeasti useammin se tilannetaju ja "tunneäly". Sosiaalisesti "lahjakkaalsi" voi tulla ilman älyäkin. Sehän on vain lähinnä muiden matkimista ja mielistelyä. Onnistuu apinaltakin.

Älykäs ei poistata muiden asiallisia mielipiteitä.

Älykäs ei joudu hankaliin tilanteisiin. Tosin jos täytyy ihmisille rautalangasta vääntää mikä on työtehtävänne on vähän eri asia kun jättää tekemättä oma vastuualue siksi että ei joudu ongelmiin. Jos jättää omat tehtävät tekemättä saa potkut. Jos taas yrittää kaikille hyvää mieltä niin on lähinnä nöyryyttävää. Toisaalta jos on aina hiljaa ja ei sano vastaan niin sitä jos sanotaan viisaudeksi niin työpiireissä semmoinen aiheuttaa lähinnä nössykän kuvan varsinkin sellaisessa tehtävässä jossa pitää puuttua asioihin jotka ei ole todellakaan kaikille mieleisiä. Aina löytyy yksi joka luulee olevansa erikoinen ja erityisyys joka saa toimia miten haluaa. Se ei ole siis viisautta että nuoleskelen hänen persettä. Vaan kohtelen kaikkia tasapuolisesti ja tämä mies on tasapuolinen muiden kanssa ja hänelle samat säännöt kuin muillekkin. Jos tämä ihminen on päästään vajaa niin se ei ole minun vika vaan yritän selviytyä hänen kanssaan hiljentymällä ja lähtemällä paikalta. Viisaus on siinä ettei heitä lisää liekkiä. Muuten en häntä vastaan tule koska toimii hyvin epäoikeudenmukaisesti muita ja minua kohtaan. Psykologi en ole. Eikä minulta semmoista vaaditakkaan. Eikä hänen ongelmat ole minun ongelmia. :)

Yleisesti ottaen ei. Jos jotakuta vihataan, se johtuu varmaankin useiden asioiden kokonaisuudesta, ei yhdestä tietystä ominaisuudesta. 

atm kirjoitti:

En vihaa itseäni pidempää, rikkaampaa ja älykkäämpää naista, vaan haluan hänen kanssaan naimisiin!

Minä haluan itseäni lyhyemmän, mutta nuo muut ominaisuudet kelpaavat kyllä. Saa olla myös kaunis ja nuori.

;D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut myös. Suhtautuminen (etenkin heikkolahjaisempien miesten suhtautuminen) minuun muuttuu, jos älykkyyteni tulee ilmi jonkin asian yhteydessä. Aiemmin ystävällinen mies muuttuu tuhahtelevaksi, ylenkatsovaksi ja koko kehonkieli huokuu halveksuntaa. Usein asia käy ilmi myös verbaalisesti vähintään rivien välistä.

Olen arvostetussa ja haastavassa ammatissa, ja yleensä salailen asiaa juuri tämän takia. Huvittavaa kun usein puhutaan korkeakoulutettujen halveksinnasta matalammin kouluttautuneita kohtaan, mutta itse olen kokenut ihan päinvastaista.

Sitten ihmetellään miksi moni nainen leikkii bimboa. Ap

Leikkii bimboa kelvatakseen ääliölle, epäilen vahvasti.

Tuohan on kaksinkertainen painajainen, ei voi olla oma itsensä ja joutuu olemaan ääliön kanssa 24/7/365 😨

Vierailija kirjoitti:

Älykäs ei poistata muiden asiallisia mielipiteitä.

Kyllä poistattaa. Minäkin olen niin monesti tehnyt koska älykkäänä osaan olla antamatta epäkriittisesti tämänkään kaltaisen moralisoinnin sanella toimiani. Se ei mitätöi elämässäni moneen kertaan todistettua älykkyyttä, kas kun älykkyyttä ei määritellä niin että ei koskaan tee jotain mistä sinä et pidä.

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt joidenkin ihmisten pyrkimys nostaa itseään esiin painamalla muita ihmisiä alas, esimerkiksi vähättelemällä tai ilkeilemällä. En voi pitää ilkeää ihmistä kovin älykkäänä, tarpeeton miekan sivallus vie hohdon älyn terästä. Älykkyyteen liittyy usein kontrolli, hallittu ilmaisu, sanoilla on aina tarkoitusperänsä niin havainto ilkeästä tarkoitusperästä saa ihmisen vaikuttamaan matalamieliseltä, vähemmän älykkäältä. Joku kontrollissa pettää. Minulle älykkyys on kiteytynyt parhaiten henkisenä kyvykkyytenä valita oikein.

Kirjoitin tähän vastauksen, mutta ilmeisesti na-tsi on bannattu sana täällä, kun ei tullut näkyviin? No toistan sen kirjoittamani näin: Mielestäni kirjoitat tuossa viisaudesta ja moraalin tajusta. Viime vuosisadan merkittäviin neroihin kuulunut Heidegger oli na-tsi ja puolueen toiminnassakin mukana sodan loppumiseen asti.