Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työtön yksihuoltajaäiti HS:n mielipidepalstalla: poikani joutuu ottamaan yli 9 000 euroa opintolainaa lukion käymistä varten
05.03.2018 |
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803052200788310_u0.shtml
Mielipiteitänne kaipaan tähän kirjoitukseen.
Totean että lukio-opintojen aikana saa opiskelija rahaa myös toiselta vanhemmaltaan pienimmän elatusmaksun verran. Olen yh ja kaksi tytärtäni ovat ylioppilaita, hakivat ja saivat koulutusavustuksen isältään lukion ajaksi. Piti kääntyä oikeusaputoimiston puoleen että ex maksoi, ilmainen palvelu lukiolaiselle.
Moni ei tiedä tästä mahdollisuudesta mitään. Tästä on oikeuden ennakkotapaus ja satavarmasti saa etävanhemmalta maksut vaikka ulosoton kautta niin kuin kävi meidän tapauksessa. Kyseessä on iso raha opiskelijan budjettiin, sen saa myös kesäkuukausilta. Kun lapsi täyttää 18 lakkaa elatusmaksut ja se muuttuu koulutusrahaksi koko lukion ajaksi.
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sossutätinä kommentoin, että on ihan karhun palvelua opettaa ttt-perheen jälkikasvulle miten saada itselleen parhaat tuet ja ”uhkailla” lukion lopettamisen olevan Kelan tukien kannalta järkevämpää.
Vähäosaisuus eli köyhyys on periytyvää. Ei geneettisesti vaan opitun esimerkin kautta. Tietysti on niitä harvoja, jotka joutuvat turvautumaan hetkellisesti ttt. Yleensä nämä asiakkaat kuitenkin ovat muodostaneet identiteettinsä tämän palvelun ympärille. Yrittäjien lapsista tulee yrittäjiä, sairaanhoitajien lapsista usein hoitajia ja sitten nämä tuilla elävät saavat tämän mallin omasta kotoaan.
Jutun pojan olisi ensiarvoisen tärkeää löytää itselleen osa-aikatyö tukien tai lainojen sijaan. Kaikki se vaiva, jonka joutuu käyttämään tehdäkseen selvityksiä Kelalle on suurempaa kuin CV täyttely.
Ja töitä tekevälle löytyy, sitä nyt on aivan turha kitistä. Ei tietenkään jos on koulutus tietylle alalle, mutta sille jolle kelpaa kaikki. Jos katsoo pk-seudun ilmoituksia niin esim.henkilökohtaisia avustajista on pula. Niitä voi osin tehdä koulun jälkeen.
Itse olin lukiossa 8-16 ja sen jälkeen töissä 16.30-21.30. Että mahdollista se on, riippuu mitä elämässä pitää arvossa.
Pitäisi muistaa, että lukio ei tosiaan kestä ikuisesti.
Myös iltalukion mahdollisuus on jos töitä tarvitsee tehdä enemmän.
Mä olen samaa mieltä kanssasi. Valitettavasti monilla ei ole tietoa, mitä muita vaihtoehtoja peruskoulun jälkeen on kuin mennä päivälukioon/ammattikouluun. Monilla nuorilla ei ole tietoa, millaisia töitä he voisivat opiskelun ohella tehdä. Jos vanhemmat eivät osaa neuvoa eikä kukaan muukaan, niin syrjäytymisriski on suuri.
Meidän sosiaaliturvamme tuudittaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Kun perheeseen syntyy lapsia, tulee tukia lisää. Voidaan hommata isompi asunto, koska tukia tulee nuppiluvun mukaan. Vaikkei se vauva tai taapero vielä omaa huonetta tarvitsisikaan. Päivähoitomaksut on olemattomat vähävaraisille, peruskoulu on maksuton. "Pommi räjähtää", kun oppivelvollisuus on ohi ja parin vuoden sisällä siitä loppuu niin lapsilisä kuin mahdollinen elatustukikin. Vanhemmat joutuvat työntämään nuoria omilleen, koska perheellä ei ole enää varaa isoihin lapsiinsa. Kuitenkin niitä eväitä, joilla nuori pärjäisi 18-vuotiaana omillaan, ei ole kotoa saatu.
Kaikista suurin riskitekijä nuorten syrjäytymisessä on jäädä ilman 2. asteen koulutusta. On hyvin varmaa, että pelkällä peruskoulun päästötodistuksella jää pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Siirtyminen 2. asteen opintoihin on todella tärkeä nivelvaihe nuoren elämässä. Sen pitäisi olla mahdollisimman sujuva ja sillä lailla helppo, ettei valintojen monimutkaisuus kuormittaisi nuorta tuossa vaiheessa enää enempää kuin se nyt tekee. Kahden lukiolaisen äitinä sanon, että nuori joutuu tekemään isoja päätöksiä ikäänsä nähden. Kaikista tärkeintä olisi saada 100% nuorista peruskoulu jälkeiseen koulutukseen. Jos siinä ruvetaan miettimään että voisit tehdä sitä ja tätä työtä (jota alke 18-vuotiaalle on todella, todella niukasti tarjolla) ollaan menossa pahasti metsään. Nuori iltalukioon ja nollatuntisopparilla siivoamaan. Ihan oikesti nyt. Jos edes onnistuu vaikka 15-vuotiaana työn saamaan (esim. marraskuussa syntynyt tytäreni aloitti lukion 15-vuotiaana).
Mielipidekirjoittaja aloittaa juttunsa sillä, että poika on aina pärjännyt hyvin koulussa. Hänelle luonteva paikka on mielestäni silloin lukio. Ei meillä pienenä kansana ole varaa hukata lahjakkaita ihmisiä tarvittaessa töihin kutsuttaviksi siivoajiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan uteliaisuudesta asiasta tietämätön kysyy: jos poika nostaa jo lukion aikana opintolainat, millä hän rahoittaa jatkokoulutuksensa? Riittävätkö tuet vielä korkeakoulutukseen, vai ohjaako taloudellinen tilanne väistämättä opistoasteelle?
En väheksy ammattikoulutusta, mutta tällä tavoin talous ei saisi ohjata sitä, kouluttautuuko nuori vai ei (kun kyse on kaiken huipuksi nuoren ensimmäisestä tutkinnosta). Se, että taloudellisen rasitteen vuoksi nuoren tulisi jättää koulunsa kesken ja pyrkiä työelämään, on kuitenkin aika iso syrjäytymisriski.
"Töihin menemisistä" tässä keskustelussa oletettavasti keskustelevat eniten he, joilla on kuitenkin ollut taustallaan vanhemmat, jotka ovat voineet jollakin tasolla rahoittaa opinnot. Tilanne on niin kovin eri silloin, kun sitä turvaa ei ole (joko vanhempien tuen puutteen, tai koko perheen taloudellisen ahdingon vuoksi). Todellisuus valitettavasti on, että kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia kouluttautua, ja olisi hirveä virhe kaventaa niitä mahdollisuuksia vielä lisää.
Viime viikolla keskustelin meidän työpaikalla olevien opiskelijoiden kanssa hiihtoloma suunnitelmista. Toinen oli menossa Espanjaan lomailemaan ja toinen töihin. Eriarvoisuus näkyy ja tuntuu opiskelijan elämässä ja kun miettii koulumenestystä niin varakkaiden lapset voi panostaa täysillä ja köyhimpien lapset sen mitä töiltään ehtii. Myös opintojen jälkeinen aika eroaa paljon, toisella on velat niskassa ja toinen voi ponnistaa tyhjältä pöydältä työelämään.
Säälittää jo alaikäisenä loppuun palaneet nuoret.
Missä sanottiin, että kyseisellä pojalla oli näihin varaa? Vai ihanko omalla järkeilylläs lisäsit värikynää tarinaan?
Vierailija kirjoitti:
iPhoneen ja tupakkaan ja vaihto-oppilasvuotre on ollut varaa
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta asiasta tietämätön kysyy: jos poika nostaa jo lukion aikana opintolainat, millä hän rahoittaa jatkokoulutuksensa? Riittävätkö tuet vielä korkeakoulutukseen, vai ohjaako taloudellinen tilanne väistämättä opistoasteelle?
En väheksy ammattikoulutusta, mutta tällä tavoin talous ei saisi ohjata sitä, kouluttautuuko nuori vai ei (kun kyse on kaiken huipuksi nuoren ensimmäisestä tutkinnosta). Se, että taloudellisen rasitteen vuoksi nuoren tulisi jättää koulunsa kesken ja pyrkiä työelämään, on kuitenkin aika iso syrjäytymisriski.
"Töihin menemisistä" tässä keskustelussa oletettavasti keskustelevat eniten he, joilla on kuitenkin ollut taustallaan vanhemmat, jotka ovat voineet jollakin tasolla rahoittaa opinnot. Tilanne on niin kovin eri silloin, kun sitä turvaa ei ole (joko vanhempien tuen puutteen, tai koko perheen taloudellisen ahdingon vuoksi). Todellisuus valitettavasti on, että kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia kouluttautua, ja olisi hirveä virhe kaventaa niitä mahdollisuuksia vielä lisää.
Lainaa voi ottaa lisää. Vasta toisella asteella aletaan laskemaan tukikuukausia ja nekään eivät suoranaisesti liity lainaan.
T. yksi köyhästä perheestä, jolla on reippaasti 40 000 euroa opintolainaa, lukiosta asti nostettuna. Vituttaahan tuo, mutta kolmasosan uusimmasta lainasta saa "anteeksi", kun valmistuu ajoissa, jolloin lainaa jää "vain" alle 40 000 euroa. Onneksi on suht hyvä duuninäkymät ja miehellä hyvä ammatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta asiasta tietämätön kysyy: jos poika nostaa jo lukion aikana opintolainat, millä hän rahoittaa jatkokoulutuksensa? Riittävätkö tuet vielä korkeakoulutukseen, vai ohjaako taloudellinen tilanne väistämättä opistoasteelle?
En väheksy ammattikoulutusta, mutta tällä tavoin talous ei saisi ohjata sitä, kouluttautuuko nuori vai ei (kun kyse on kaiken huipuksi nuoren ensimmäisestä tutkinnosta). Se, että taloudellisen rasitteen vuoksi nuoren tulisi jättää koulunsa kesken ja pyrkiä työelämään, on kuitenkin aika iso syrjäytymisriski.
"Töihin menemisistä" tässä keskustelussa oletettavasti keskustelevat eniten he, joilla on kuitenkin ollut taustallaan vanhemmat, jotka ovat voineet jollakin tasolla rahoittaa opinnot. Tilanne on niin kovin eri silloin, kun sitä turvaa ei ole (joko vanhempien tuen puutteen, tai koko perheen taloudellisen ahdingon vuoksi). Todellisuus valitettavasti on, että kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia kouluttautua, ja olisi hirveä virhe kaventaa niitä mahdollisuuksia vielä lisää.
Lainaa voi ottaa lisää. Vasta toisella asteella aletaan laskemaan tukikuukausia ja nekään eivät suoranaisesti liity lainaan.
T. yksi köyhästä perheestä, jolla on reippaasti 40 000 euroa opintolainaa, lukiosta asti nostettuna. Vituttaahan tuo, mutta kolmasosan uusimmasta lainasta saa "anteeksi", kun valmistuu ajoissa, jolloin lainaa jää "vain" alle 40 000 euroa. Onneksi on suht hyvä duuninäkymät ja miehellä hyvä ammatti.
Siis vasta toisen asteen jälkeen aletaan laskea tukikuukausia, ne ovat rajoitettuja korkeakoulussa. Ennakoiva tekstinsyöttö kirjoitti noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lainaa ei voi ottaa pelkästään yhdeltä vuodelta, eli 3000e? Koko summaahan ei ole pakko käyttää kerralla, vaan sitä mukaa kun rahaa tarvii kirjoihin. Kirjat, tietokoneet, vanhat ja abipäivän kustantaa kyllä 3000 eurolla.
Koska äiti ja poika asuvat samassa asunnossa ja äiti saa toimeentulotukea. Äiti ei saa enää tukia niin paljoa, että pystyisi yksin maksamaan asumiskulut. Muista kuluista puhumattakaan. Hänen pitää siis joko muuttaa pienempään/halvempaan asuntoon tai pojan on maksettava puolet asumiskuluista. Kyse ei ole vain kirjoista, tietokoneista, vanhoista eikä abipäivästä vaan myös puolikkaasta vuokrasta, puolikkaasta sähkölaskusta, puolikkaasta kotivakuutuksesta jne. Kela katsoo, että pojalla on se 9000 € ja se kuuluu käyttää muuhunkin kuin opiskeluun liittyviin asioihin.
Ja jos tarkkoja ollaan, pojan opintolaina kuuluu käyttää ensisijaisesti kaikkeen muuhun (asuminen, ruoka yms) ja vasta, jos siitä jää jotain yli, voi ylimenevän käyttää koulukirjoihin, tietokoneisiin, vanhoihin tai abipäivään. Toimeentulotukea saavan yh-äidin lapsen opintolainaa ei ole tarkoitettu opinnoista aiheutuviin kuluihin vaan asumisesta ja elämisestä aiheutuviin kuluihin.
Siis ei voi pitää paikkaansa. Opitotuet (opintotuki ja laina) ovat opintojen tukemiseen ja mahdollistamiseen. Eli tietty opiskelijan tulee syödä ja pukeutua, mutta esimerkiksi asumistuella on tarkoitus kattaa asumiskuluja.
Vanhempansa luona asuvan lukiolaisen korotettu opintotuki on noin 95€/kk miinus verot. Sillä saa maksettua ehkä pääkaupunkiseudulla bussikortin ja edullisen kännykkälaskun. Asumistuella katetaan vain osa asumiskuluista. Esim Vantaalla 900 € vuokraan asumistukea tulisi äidiltä ja pojalta yhteensä noin 550 €. Maksettavaksi jää vielä yhteensä 350 €, josta pojan osuus olisi puolet eli 175 €. Siis raha, jota pojalla ei ilman opintolainan nostamista ole. Tämän lisäksi pojan pitäisi maksaa vielä puolet sähkölaskusta, puolet kotivakuutuksesta (yleensä edellytetään, että vuokralaisella on kotivakuutus), omat ruokansa, pesuaineensa, vessapaperinsa, vaatteensa jne. Ja sitten näiden lisäksi opinnoista aiheutuvat kustannukset.
Koska toimeentulotuki on lakisääteisesti viimeisijaisin tuki, on pojan käytettävä opintolainansa näihin asumisen ja elämisen kustannuksiin. Jos jotain jää yli, sen poika voi käyttää opinnoista aiheutuviin kustannuksiin.
Miten äiti ajatteli tuon vuokran maksaa, kun lapsi muuttaa pois? Kannattaisiko muuttaa jo nyt pienempaan ja halvempaan?
Seutulippu maksaa n 50 e/kk, mutta eiköhän se lähilukio kelpaa, jolloin halvempi kaupungin sisäinen lippu riittää.
Sinänsä tuo yh-äidin kirjoitus on turha, kun ei mitään yksityiskohtia paljasteta. Helppohan se on valittaa ettei sossu maksa mitään, jos itse kuvittelee kaiken aina maksettavan korkeamman mukaan.
En usko, että hän on edes ajatellut koko asiaa. Kuten tuolla kommentissani 171 kerroin, monille tukien varassa eläville tuet ja niiden maksuperusteet ovat täysi mysteeri. Ennen toimeentulotuen siirtymistä Kelalle monille tuntui olevan täysi yllätys, jos sossu maksoi jotain ja yhtä suuri yllätys, jos ei maksanutkaan. Nyt, kun Kela ei myönnä edes harkinnanvaraista, monet ovat pulassa, kun elämäntilanteet muuttuvat eikä ole hajuakaan, miten niihin olisi pitänyt etukäteen varautua.
En myöskään ymmärrä miksi on puolikkaan lukion takia pitänyt vetää lainat tappiin. Eikö olisi voinut vain laskea tulot ja menot ja ottaa vain tarvittava määrä lainaa? Erikoinen kuvio, vaikka nyt saavatkin toimeentulotukea.
tuo lainaamasi
Jos lasketaan, että tällä pojalla olisi siis esim tuo 175 € maksettavaa vuokrastaan ja hänen ruokaansa, pesuaineisiinsa yms päivittäistavaroihinsa menisi 100 €/kk, niin jo yksin nuo kaksi menoaerää tarkoittaa, että opintotukea on 1,5 vuoden aikana nostettava 4950 €. Siis melkein viisi tonnia eikä ole vielä maksettu yhtään mitään opintoihin liittyvää, ei yhtäkään vaatetta eikä yhtäkään lääkekuuria tai lääkärissä käyntiä. Eikä tässä ole vielä laskettu mukaan myöskään pojan osuutta sähkölaskusta ja kotivakuutuksesta.
Miksi asua kämpässä, jonka vuokra on 900e/kk? Kahdelle ihmiselle löytyy pienempi ja halvempikin asunto, myös Vantaalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sossutätinä kommentoin, että on ihan karhun palvelua opettaa ttt-perheen jälkikasvulle miten saada itselleen parhaat tuet ja ”uhkailla” lukion lopettamisen olevan Kelan tukien kannalta järkevämpää.
Vähäosaisuus eli köyhyys on periytyvää. Ei geneettisesti vaan opitun esimerkin kautta. Tietysti on niitä harvoja, jotka joutuvat turvautumaan hetkellisesti ttt. Yleensä nämä asiakkaat kuitenkin ovat muodostaneet identiteettinsä tämän palvelun ympärille. Yrittäjien lapsista tulee yrittäjiä, sairaanhoitajien lapsista usein hoitajia ja sitten nämä tuilla elävät saavat tämän mallin omasta kotoaan.
Jutun pojan olisi ensiarvoisen tärkeää löytää itselleen osa-aikatyö tukien tai lainojen sijaan. Kaikki se vaiva, jonka joutuu käyttämään tehdäkseen selvityksiä Kelalle on suurempaa kuin CV täyttely.
Ja töitä tekevälle löytyy, sitä nyt on aivan turha kitistä. Ei tietenkään jos on koulutus tietylle alalle, mutta sille jolle kelpaa kaikki. Jos katsoo pk-seudun ilmoituksia niin esim.henkilökohtaisia avustajista on pula. Niitä voi osin tehdä koulun jälkeen.
Itse olin lukiossa 8-16 ja sen jälkeen töissä 16.30-21.30. Että mahdollista se on, riippuu mitä elämässä pitää arvossa.
Pitäisi muistaa, että lukio ei tosiaan kestä ikuisesti.
Myös iltalukion mahdollisuus on jos töitä tarvitsee tehdä enemmän.
Mä olen samaa mieltä kanssasi. Valitettavasti monilla ei ole tietoa, mitä muita vaihtoehtoja peruskoulun jälkeen on kuin mennä päivälukioon/ammattikouluun. Monilla nuorilla ei ole tietoa, millaisia töitä he voisivat opiskelun ohella tehdä. Jos vanhemmat eivät osaa neuvoa eikä kukaan muukaan, niin syrjäytymisriski on suuri.
Meidän sosiaaliturvamme tuudittaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Kun perheeseen syntyy lapsia, tulee tukia lisää. Voidaan hommata isompi asunto, koska tukia tulee nuppiluvun mukaan. Vaikkei se vauva tai taapero vielä omaa huonetta tarvitsisikaan. Päivähoitomaksut on olemattomat vähävaraisille, peruskoulu on maksuton. "Pommi räjähtää", kun oppivelvollisuus on ohi ja parin vuoden sisällä siitä loppuu niin lapsilisä kuin mahdollinen elatustukikin. Vanhemmat joutuvat työntämään nuoria omilleen, koska perheellä ei ole enää varaa isoihin lapsiinsa. Kuitenkin niitä eväitä, joilla nuori pärjäisi 18-vuotiaana omillaan, ei ole kotoa saatu.
Kaikista suurin riskitekijä nuorten syrjäytymisessä on jäädä ilman 2. asteen koulutusta. On hyvin varmaa, että pelkällä peruskoulun päästötodistuksella jää pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Siirtyminen 2. asteen opintoihin on todella tärkeä nivelvaihe nuoren elämässä. Sen pitäisi olla mahdollisimman sujuva ja sillä lailla helppo, ettei valintojen monimutkaisuus kuormittaisi nuorta tuossa vaiheessa enää enempää kuin se nyt tekee. Kahden lukiolaisen äitinä sanon, että nuori joutuu tekemään isoja päätöksiä ikäänsä nähden. Kaikista tärkeintä olisi saada 100% nuorista peruskoulu jälkeiseen koulutukseen. Jos siinä ruvetaan miettimään että voisit tehdä sitä ja tätä työtä (jota alke 18-vuotiaalle on todella, todella niukasti tarjolla) ollaan menossa pahasti metsään. Nuori iltalukioon ja nollatuntisopparilla siivoamaan. Ihan oikesti nyt. Jos edes onnistuu vaikka 15-vuotiaana työn saamaan (esim. marraskuussa syntynyt tytäreni aloitti lukion 15-vuotiaana).
Mielipidekirjoittaja aloittaa juttunsa sillä, että poika on aina pärjännyt hyvin koulussa. Hänelle luonteva paikka on mielestäni silloin lukio. Ei meillä pienenä kansana ole varaa hukata lahjakkaita ihmisiä tarvittaessa töihin kutsuttaviksi siivoajiksi.
Juuri näin. Ja sen vuoksi on tosi huono asia, jos nuori heitetään 18-vuotiaana kesken opintojen omilleen ilman, että nuorella on tietoa edes siitä, mistä voisi kysyä neuvoja. Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia tukea lastaan niin, että tämä saisi toisen asteen tutkinnon suoritettua, jollain muulla pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lainaa ei voi ottaa pelkästään yhdeltä vuodelta, eli 3000e? Koko summaahan ei ole pakko käyttää kerralla, vaan sitä mukaa kun rahaa tarvii kirjoihin. Kirjat, tietokoneet, vanhat ja abipäivän kustantaa kyllä 3000 eurolla.
Koska äiti ja poika asuvat samassa asunnossa ja äiti saa toimeentulotukea. Äiti ei saa enää tukia niin paljoa, että pystyisi yksin maksamaan asumiskulut. Muista kuluista puhumattakaan. Hänen pitää siis joko muuttaa pienempään/halvempaan asuntoon tai pojan on maksettava puolet asumiskuluista. Kyse ei ole vain kirjoista, tietokoneista, vanhoista eikä abipäivästä vaan myös puolikkaasta vuokrasta, puolikkaasta sähkölaskusta, puolikkaasta kotivakuutuksesta jne. Kela katsoo, että pojalla on se 9000 € ja se kuuluu käyttää muuhunkin kuin opiskeluun liittyviin asioihin.
Ja jos tarkkoja ollaan, pojan opintolaina kuuluu käyttää ensisijaisesti kaikkeen muuhun (asuminen, ruoka yms) ja vasta, jos siitä jää jotain yli, voi ylimenevän käyttää koulukirjoihin, tietokoneisiin, vanhoihin tai abipäivään. Toimeentulotukea saavan yh-äidin lapsen opintolainaa ei ole tarkoitettu opinnoista aiheutuviin kuluihin vaan asumisesta ja elämisestä aiheutuviin kuluihin.
Siis ei voi pitää paikkaansa. Opitotuet (opintotuki ja laina) ovat opintojen tukemiseen ja mahdollistamiseen. Eli tietty opiskelijan tulee syödä ja pukeutua, mutta esimerkiksi asumistuella on tarkoitus kattaa asumiskuluja.
Vanhempansa luona asuvan lukiolaisen korotettu opintotuki on noin 95€/kk miinus verot. Sillä saa maksettua ehkä pääkaupunkiseudulla bussikortin ja edullisen kännykkälaskun. Asumistuella katetaan vain osa asumiskuluista. Esim Vantaalla 900 € vuokraan asumistukea tulisi äidiltä ja pojalta yhteensä noin 550 €. Maksettavaksi jää vielä yhteensä 350 €, josta pojan osuus olisi puolet eli 175 €. Siis raha, jota pojalla ei ilman opintolainan nostamista ole. Tämän lisäksi pojan pitäisi maksaa vielä puolet sähkölaskusta, puolet kotivakuutuksesta (yleensä edellytetään, että vuokralaisella on kotivakuutus), omat ruokansa, pesuaineensa, vessapaperinsa, vaatteensa jne. Ja sitten näiden lisäksi opinnoista aiheutuvat kustannukset.
Koska toimeentulotuki on lakisääteisesti viimeisijaisin tuki, on pojan käytettävä opintolainansa näihin asumisen ja elämisen kustannuksiin. Jos jotain jää yli, sen poika voi käyttää opinnoista aiheutuviin kustannuksiin.
Miten äiti ajatteli tuon vuokran maksaa, kun lapsi muuttaa pois? Kannattaisiko muuttaa jo nyt pienempaan ja halvempaan?
Seutulippu maksaa n 50 e/kk, mutta eiköhän se lähilukio kelpaa, jolloin halvempi kaupungin sisäinen lippu riittää.
Sinänsä tuo yh-äidin kirjoitus on turha, kun ei mitään yksityiskohtia paljasteta. Helppohan se on valittaa ettei sossu maksa mitään, jos itse kuvittelee kaiken aina maksettavan korkeamman mukaan.
En usko, että hän on edes ajatellut koko asiaa. Kuten tuolla kommentissani 171 kerroin, monille tukien varassa eläville tuet ja niiden maksuperusteet ovat täysi mysteeri. Ennen toimeentulotuen siirtymistä Kelalle monille tuntui olevan täysi yllätys, jos sossu maksoi jotain ja yhtä suuri yllätys, jos ei maksanutkaan. Nyt, kun Kela ei myönnä edes harkinnanvaraista, monet ovat pulassa, kun elämäntilanteet muuttuvat eikä ole hajuakaan, miten niihin olisi pitänyt etukäteen varautua.
En myöskään ymmärrä miksi on puolikkaan lukion takia pitänyt vetää lainat tappiin. Eikö olisi voinut vain laskea tulot ja menot ja ottaa vain tarvittava määrä lainaa? Erikoinen kuvio, vaikka nyt saavatkin toimeentulotukea.
tuo lainaamasi
Jos lasketaan, että tällä pojalla olisi siis esim tuo 175 € maksettavaa vuokrastaan ja hänen ruokaansa, pesuaineisiinsa yms päivittäistavaroihinsa menisi 100 €/kk, niin jo yksin nuo kaksi menoaerää tarkoittaa, että opintotukea on 1,5 vuoden aikana nostettava 4950 €. Siis melkein viisi tonnia eikä ole vielä maksettu yhtään mitään opintoihin liittyvää, ei yhtäkään vaatetta eikä yhtäkään lääkekuuria tai lääkärissä käyntiä. Eikä tässä ole vielä laskettu mukaan myöskään pojan osuutta sähkölaskusta ja kotivakuutuksesta.
Miksi asua kämpässä, jonka vuokra on 900e/kk? Kahdelle ihmiselle löytyy pienempi ja halvempikin asunto, myös Vantaalta.
Kyllä tuo on aika tavallinen kaksion vuokra Vantaalla. VAV:illa on edullisempia mutta jo VVOlla ja SATOlla kaksioiden vuokrat ovat tuota luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lainaa ei voi ottaa pelkästään yhdeltä vuodelta, eli 3000e? Koko summaahan ei ole pakko käyttää kerralla, vaan sitä mukaa kun rahaa tarvii kirjoihin. Kirjat, tietokoneet, vanhat ja abipäivän kustantaa kyllä 3000 eurolla.
Koska äiti ja poika asuvat samassa asunnossa ja äiti saa toimeentulotukea. Äiti ei saa enää tukia niin paljoa, että pystyisi yksin maksamaan asumiskulut. Muista kuluista puhumattakaan. Hänen pitää siis joko muuttaa pienempään/halvempaan asuntoon tai pojan on maksettava puolet asumiskuluista. Kyse ei ole vain kirjoista, tietokoneista, vanhoista eikä abipäivästä vaan myös puolikkaasta vuokrasta, puolikkaasta sähkölaskusta, puolikkaasta kotivakuutuksesta jne. Kela katsoo, että pojalla on se 9000 € ja se kuuluu käyttää muuhunkin kuin opiskeluun liittyviin asioihin.
Ja jos tarkkoja ollaan, pojan opintolaina kuuluu käyttää ensisijaisesti kaikkeen muuhun (asuminen, ruoka yms) ja vasta, jos siitä jää jotain yli, voi ylimenevän käyttää koulukirjoihin, tietokoneisiin, vanhoihin tai abipäivään. Toimeentulotukea saavan yh-äidin lapsen opintolainaa ei ole tarkoitettu opinnoista aiheutuviin kuluihin vaan asumisesta ja elämisestä aiheutuviin kuluihin.
Siis ei voi pitää paikkaansa. Opitotuet (opintotuki ja laina) ovat opintojen tukemiseen ja mahdollistamiseen. Eli tietty opiskelijan tulee syödä ja pukeutua, mutta esimerkiksi asumistuella on tarkoitus kattaa asumiskuluja.
Vanhempansa luona asuvan lukiolaisen korotettu opintotuki on noin 95€/kk miinus verot. Sillä saa maksettua ehkä pääkaupunkiseudulla bussikortin ja edullisen kännykkälaskun. Asumistuella katetaan vain osa asumiskuluista. Esim Vantaalla 900 € vuokraan asumistukea tulisi äidiltä ja pojalta yhteensä noin 550 €. Maksettavaksi jää vielä yhteensä 350 €, josta pojan osuus olisi puolet eli 175 €. Siis raha, jota pojalla ei ilman opintolainan nostamista ole. Tämän lisäksi pojan pitäisi maksaa vielä puolet sähkölaskusta, puolet kotivakuutuksesta (yleensä edellytetään, että vuokralaisella on kotivakuutus), omat ruokansa, pesuaineensa, vessapaperinsa, vaatteensa jne. Ja sitten näiden lisäksi opinnoista aiheutuvat kustannukset.
Koska toimeentulotuki on lakisääteisesti viimeisijaisin tuki, on pojan käytettävä opintolainansa näihin asumisen ja elämisen kustannuksiin. Jos jotain jää yli, sen poika voi käyttää opinnoista aiheutuviin kustannuksiin.
Miten äiti ajatteli tuon vuokran maksaa, kun lapsi muuttaa pois? Kannattaisiko muuttaa jo nyt pienempaan ja halvempaan?
Seutulippu maksaa n 50 e/kk, mutta eiköhän se lähilukio kelpaa, jolloin halvempi kaupungin sisäinen lippu riittää.
Sinänsä tuo yh-äidin kirjoitus on turha, kun ei mitään yksityiskohtia paljasteta. Helppohan se on valittaa ettei sossu maksa mitään, jos itse kuvittelee kaiken aina maksettavan korkeamman mukaan.
En usko, että hän on edes ajatellut koko asiaa. Kuten tuolla kommentissani 171 kerroin, monille tukien varassa eläville tuet ja niiden maksuperusteet ovat täysi mysteeri. Ennen toimeentulotuen siirtymistä Kelalle monille tuntui olevan täysi yllätys, jos sossu maksoi jotain ja yhtä suuri yllätys, jos ei maksanutkaan. Nyt, kun Kela ei myönnä edes harkinnanvaraista, monet ovat pulassa, kun elämäntilanteet muuttuvat eikä ole hajuakaan, miten niihin olisi pitänyt etukäteen varautua.
En myöskään ymmärrä miksi on puolikkaan lukion takia pitänyt vetää lainat tappiin. Eikö olisi voinut vain laskea tulot ja menot ja ottaa vain tarvittava määrä lainaa? Erikoinen kuvio, vaikka nyt saavatkin toimeentulotukea.
tuo lainaamasi
Jos lasketaan, että tällä pojalla olisi siis esim tuo 175 € maksettavaa vuokrastaan ja hänen ruokaansa, pesuaineisiinsa yms päivittäistavaroihinsa menisi 100 €/kk, niin jo yksin nuo kaksi menoaerää tarkoittaa, että opintotukea on 1,5 vuoden aikana nostettava 4950 €. Siis melkein viisi tonnia eikä ole vielä maksettu yhtään mitään opintoihin liittyvää, ei yhtäkään vaatetta eikä yhtäkään lääkekuuria tai lääkärissä käyntiä. Eikä tässä ole vielä laskettu mukaan myöskään pojan osuutta sähkölaskusta ja kotivakuutuksesta.
Miksi asua kämpässä, jonka vuokra on 900e/kk? Kahdelle ihmiselle löytyy pienempi ja halvempikin asunto, myös Vantaalta.
Kyllä tuo on aika tavallinen kaksion vuokra Vantaalla. VAV:illa on edullisempia mutta jo VVOlla ja SATOlla kaksioiden vuokrat ovat tuota luokkaa.
VVO:lla varmastikin tuo 900€/kk. Meillä jo 2008 oli VVO:lla pienestä kolmiosta 900€ ja vuokra nousi jatkuvasti. Ihmettelimmekin omistusasuntoon muuttaessa, että kenellä on varaa asua vuokralla. No, jos toimeentuloasiakkaiden vuokrat maksetaan, niin ainakin heillä.
Kirjoja ei voi hankkia käytettynä koska uuden opetussuunnitelman mukaan kirjapinokset uusittiin ja pitää käyttää vain uusimpia painoksia. Ens vuonna sit helpottaa,kun on käytettyjä saatavilla...että näin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä pojat ovat syntyneet 1999 ja 2001, niin mitään kirjoja tai muita ei ole voinut hyödyntää nuoremmalle, vaan kaikki on ollut pakko ostaa uutena. Jopa äidinkielen kirja, vaikka luulisi, ettei se voi muuttua parissa vuodessa.
1999 syntyneelle löytyi hyvin käytettyjä kirjoja. 2001 syntyneen kirjat kelpaavat myyntiin.
Opintolaina katsotaan tietääkseni tuloksi ja vaikuttaa tukiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP! Otapa huomioon, että toinen vanhemmista saattaa olla kuollut.
Silloin lapsi saa puoliorvon eläkkeen 18 v asti. Ja opiskelujen perusteella 21-vuotiaaksi asti, jos viitsii hakea. Hain aikanaan ja sain. Sikso ei saanut, kun ei hakenut.
Opintolainan saa anteeksi korkoineen jos elämä ei kohtele reilusti. Itse sain n. 16000 euroa korkoineen anteeksi ja luottotiedot pysyivät.
KELAN toimeentulotukiasioiden etuuspäällikkö Marja-Leena Valkosen mukaan Kela on mielipidekirjoituksen tapauksessa menetellyt väärin.
”Lapselta ei edellytetä opintolainan nostoa, jos vanhempien taloudellinen asema on niin heikko, että he saavat toimeentulotukea. Siinä on tehty virheellinen päätös, jos näin on tehty”, Valkonen sanoo ja lisää, että tällaisissa tilanteissa käytetään aina tapauskohtaista harkintaa.
Hesarissa juttua
On se niin väärin! Muitakin vaihtoehtoja on. Meidän köyhässä perheessä se oli ammattilukio. Lapsi sai kaikki ammattikoululaisen edut, mm. ilmaisen asuntolapaikan. Lukio ei tullut niin kalliiksi, kun kirjoja ostettiin vähemmän kerralla ja mikä parasta: sai ammatin ja onnistui saamaan sen ansiosta vakituisen työpaikan. Ammattikorkeakouluun ja yliopistoon voi hakea myöhemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa-aikatyö onnistuu kyllä lukion ohella.
Mistä sellaisen nykyisin saa?
riippuu tietysti missä sattuu asumaan, mutta kaupungeissa kyllä reipas tyyppi saa työtä kun vain hakee. ravintolat, kaupat, yms. edellyttää toki oma-aloitteisuutta, kuten elämä ylipäätään.
Täysin samaa mieltä. Itse olin siivoojana ja leipomossa töissä, koska halusin muuttaa 17 vuotiaana lukioaikana pois kotoa. Kyllä se on hyvin paljon itsestä kiinni ja juuri nuorille niitä töitä löytyy. Lisäksi tänäpäivänä ei kirjoihin mene rahaa juurikaan, koska suurin osa kirjoista on e-kirjoja ja lukioissa toimii kirjojen vaihtorinki hyvin. Tuntuu, että tänäpäivänä ihmiset ovat niin pihalla ja kaikki tarvitsisi tuoda eteen tekemättä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoja ei voi hankkia käytettynä koska uuden opetussuunnitelman mukaan kirjapinokset uusittiin ja pitää käyttää vain uusimpia painoksia. Ens vuonna sit helpottaa,kun on käytettyjä saatavilla...että näin...
Kirjoista tehdään painoksia joka vuosi. Kyllä itse olen vanhoja painoksia käyttänyt. Opettajat yleensä kertoivat mitkä kohdat ovat muuttuneet. Ei tarvitse olla uusavuton marttyyri. Et ole tainnut itse käydä lukiota, jotta voisit asiaa kommentoida
Alue: Aihe vapaa
Älä nyt viitsi. Ensinnäkään ei ole mitään ihmepilleriä joka auttaisi, toisekseen on taatusti eri asia opiskella esim.8 tuntia päivä ja levätä loppuaika, kuin opiskella ja tehdä sen päälle vielä töitä.