kuinka paljon puolisolta pitää sietää
Kuinka paljon toisen (itselle vastenmielistä) käytöstä pitää niellä??
Missä menee turhasta valittamisen raja?
Kommentit (58)
Ei työhön ole yksiselitteistä vastausta. Jokaisen kynnys on eri ja riippuu siitä mitä pitää sietää
Vastenmielistä käytöstä ei ole syytä sietää tippaakaan.Jos siedät, annat puolisolle signaalin että porsastelu on ok. Ellei porsastelu ole ok, sinun on vedettävä rajat nyt heti ja pidettävä niistä kiinni silläkin uhalla että suhde kariutuu.Arvosta itseäsi. Jos puoliso kohtelee sinua huonosti, hän pitää sinua itsestäänselvyytenä eikä se ole ikinä ok.
Itse sinä sen päätät.
Minä en esimerkiksi sietäisi piereskelyä, tai sängyssä syömistä.
Hassua, mietin tänään aivan samoja kysymyksiä..
Olen rv21 ja miesystäväni on tehnyt raskausajasta maanpäällistä helvettiä olemalla kaiken vapaa-aikansa kännissä
Vierailija kirjoitti:
Hassua, mietin tänään aivan samoja kysymyksiä..
Olen rv21 ja miesystäväni on tehnyt raskausajasta maanpäällistä helvettiä olemalla kaiken vapaa-aikansa kännissä
kyllä ne yleensä siitä rauhottuu kun vauva syntyy, ei hätää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, mietin tänään aivan samoja kysymyksiä..
Olen rv21 ja miesystäväni on tehnyt raskausajasta maanpäällistä helvettiä olemalla kaiken vapaa-aikansa kännissäkyllä ne yleensä siitä rauhottuu kun vauva syntyy, ei hätää
Ei muuten rauhoitu vaan pahenee vaan.Nyt kun puoliso on raskaana niin se miehen järkeilyn mukaan on nalkissa ja sitten sitä raskaana ja nalkissa olevaa saa kohdella kuin tiskirättiä.Koska se raskaana oleva on ikuisesti nalkissa koska sen vatsassa kasvaa yhteinen lapsi.
Itsehän te olette puolisonne valinneet!
Vierailija kirjoitti:
Itsehän te olette puolisonne valinneet!
Mutta emme ole valinneet kusipääksi muuttumista.
Puolisoa ei ylipäätään tarvitse sietää. Helpompi ilman.
Vaikeaa enää olla sietämättä, kun on naimisissa ja yhteiset lapset. Ja mies tieey aloitti hölmöilyn vasta ajan kanssa, ei todellakaan näyttänyt todellista luontoaan ennen lasten tekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän te olette puolisonne valinneet!
Mutta emme ole valinneet kusipääksi muuttumista.
Miten ne yhtäkkiä muuttuvat? Jos vaikka viisi vuotta seurustellaan ennen avioliittoa eikä heti lähdetä lasten tekoon, eikö siinä tule jo paljon selville, vaikka seurustelu olisi aloitettu nuorena?
Vierailija kirjoitti:
Vastenmielistä käytöstä ei ole syytä sietää tippaakaan.Jos siedät, annat puolisolle signaalin että porsastelu on ok. Ellei porsastelu ole ok, sinun on vedettävä rajat nyt heti ja pidettävä niistä kiinni silläkin uhalla että suhde kariutuu.Arvosta itseäsi. Jos puoliso kohtelee sinua huonosti, hän pitää sinua itsestäänselvyytenä eikä se ole ikinä ok.
Tämä on valitettavan totta. Mitä enemmän hyväksyy porsastelua, sitä enemmän sitä usein on.
Itse siedän hyvin vähän, koska minulle parisuhde on todella valtava osa elämää ja suurin merkitys omaan onnellisuuteeni.
Ja hyvä parisuhde onkin, toisin kuin monella lähipiirissäni.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa enää olla sietämättä, kun on naimisissa ja yhteiset lapset. Ja mies tieey aloitti hölmöilyn vasta ajan kanssa, ei todellakaan näyttänyt todellista luontoaan ennen lasten tekoa.
En jaksa uskoa etteikö mitään merkkejä olisi ollut ennemmin.
Toisen matkaan voi kuka vaan lähteä koska vaan, mutta ilkeily tai kotitöistä laistaminen tuskin alkaa yhtäkkiä?
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa enää olla sietämättä, kun on naimisissa ja yhteiset lapset. Ja mies tieey aloitti hölmöilyn vasta ajan kanssa, ei todellakaan näyttänyt todellista luontoaan ennen lasten tekoa.
Mielestäsi toista voi kohdella huonosti jos on naimisissa ja lapsia?
Vanhempien parisuhde on lasten koti.
Jokaisella naimisissa olevalla henkilöllä on vapaus itse päättää, haluaako jatkaa suhteessa kusipääksi muuttuneen henkilön kanssa vai eikö halua. Jokaisella on vapaus valita, haluaako sellaista henkilöä rakastaa. Jokaisella on vapaus lähteä suhteesta, riippumatta siitä paljonko yhteisiä lapsia on tai mikä on perheen taloudellinen tilanne. Se, joka ei uskalla tehdä päätöksiä itsensä ja perheensä hyväksi, on tse syyllinen ikävään tilanteeseensa. Kyse on omasta valinnasta.
Miksi aikuisen ihmisen tarvii edes kysellä tällaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän te olette puolisonne valinneet!
Mutta emme ole valinneet kusipääksi muuttumista.
Miten ne yhtäkkiä muuttuvat? Jos vaikka viisi vuotta seurustellaan ennen avioliittoa eikä heti lähdetä lasten tekoon, eikö siinä tule jo paljon selville, vaikka seurustelu olisi aloitettu nuorena?
Kyllä ihmiset vaan toisinaan muuttuu ihan hetkessä kusipääksi, kun lopettavat sen toisen arvostamisen kokonaan
Vierailija kirjoitti:
Miksi aikuisen ihmisen tarvii edes kysellä tällaisia?
Tuollaista ylimielistä kommentointia. Niin se vaan menee että ihminen kosiskeluvaiheessa esittää parempaa kuin onkaan. Ääni kellossa muuttuu kun suhde on vakinaistettu. Itse olen saman kokenut kuin moni muu. Järkyttynyt ja itkenyt kun miehestä kuoriutuikin paskiainen edustavan alun jälkeen. En osannut ajatellakaan että pitäisi aikuista ihmistä ruveta kouluttamaan.
Kouluttaminen kuitenkin kannatti. Kovat piippuun vaan. Jos ei tavat muutu niin ero vireille. Huomasin olevani kovaa tekoa kuitenkin. Aika pitkälle jouduin menemään ennenkuin järkiintyi ukko, kun erota ei tahtonut millään ilveellä. Minä olisin lähtenyt ilman muuta. Nyt menee hyvin, mukavaa on vanheta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aikuisen ihmisen tarvii edes kysellä tällaisia?
Miksi ei? Onko täällä vain tietyt aiheet sallittuja?
Ei kannata laittaa hynttyitä yhteen liian nopeasti, säästyy turhilta yllätyksiltä.