Mitä mieltä olette siitä, että suomenkielinen ei voi käydä Suomessa yliopistoa suomen kielellä?

Ei muutn ole yhtään tutkintoa, jossa kieleksi olisi yksittäisiä linjoja lukuunottamatta vaihdettu muu kuin suomi, paitsi tietty kielten tutkinnon.

Mitä mieltä olette siitä, että suomenkielinen ei voi käydä Suomessa yliopistoa suorittamatta virkamiesruotsin kurssia/tenttiä ?

Kuitenkin ulkomaalainen voi käydä Suomessa yliopiston suorittamatta sitä, samoin suomenkielinen voi käydä ulkomailla yliopiston suorittamatta sitä. Missä nyt on EU-kansalaisten yhdenveroinen kohtelu? Miksi virkamiespakkoruotsi on vain suomenkielisen suomalaisen riesa Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Ei muutn ole yhtään tutkintoa, jossa kieleksi olisi yksittäisiä linjoja lukuunottamatta vaihdettu muu kuin suomi, paitsi tietty kielten tutkinnon.

Ei tietenkään virallisesti, siksi sanoin "salaa". Käytännössä kurssit tarjotaan englanniksi ja jopa eräs virallisesti suomenkieliseksi mainittu kurssi pidettiin käytännössä englanniksi, koska sille osallistui vaihto-oppilas. Aivan hävytöntä toimintaa!

Ehdottomasti olen vastaan. Ärsyttää kun yliopistoissa moni kurssi vedetään huonolla englannilla. Aiemmat sukupolvet tappelivat meille oikeuden opiskella omalla kielellämme ja nyt tästä oikeudesta luovutaan surutta.

Itse koin sen vääränä suomenkielisiä kohtaan, että jos luennolla oli 100 suomenkielistä ja yksi ulkomaalainen, luentojen kieli vaihdettiin tämän yhden vuoksi suomesta englantiin. Ei sillä, ettenkö englantia ymmärtäisi, mutta eipä ilmaisuvoima niin kovin kummoinen ole, kun suomenkielinen luennoitsija vaihtaa rallienglantiin.

Helsingissä on tien vastakkaisilla puolisilla kaksi täysin erillistä kauppakorkeakoulua (muka suomenkielinen ja ruotsinkielinen), joissa kummassakin kuitenkin suuri osa kursseista on englanniksi. Kouluja ei voida kuitenkaan organisaatioiltaan yhdistää, koska sen jälkeen ruotsinkieliset eivät pääsisi suomenkielisiä alemmilla pisteillä opiskelemaan kauppatieteitä, koska yhdistetyssä koulussa olisi yhtenäiset pääsykriteerit.

Vierailija kirjoitti:

Itse koin sen vääränä suomenkielisiä kohtaan, että jos luennolla oli 100 suomenkielistä ja yksi ulkomaalainen, luentojen kieli vaihdettiin tämän yhden vuoksi suomesta englantiin. Ei sillä, ettenkö englantia ymmärtäisi, mutta eipä ilmaisuvoima niin kovin kummoinen ole, kun suomenkielinen luennoitsija vaihtaa rallienglantiin.

Juuri tätä(kin) tarkoitan! Eikö mikään yliopisto- tai kielilaki tms. kiellä tekemästä tällaista? Eikö suomalaisen oppilaan oikeuksia oppia omalla äidinkielellä suojaa mikään?

Onhan se vähän hassua, että jokainen suomenkielinen pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia, jotta ruotsinkielisten ei tarvitsisi puhua suomea, mutta suomenkielisten oletetaan vaihtavan tuosta vaan englantiin.

Mitä työtä voi akateeminen tehdä kielitaidottomana? Ei yhtikäs mitään, joten on ihan hyvä, jos yliopistossakin vaaditaan kielillä opiskelua. T: Humanisti, jonka tutkinnossa oli englanniksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi, latinaksi ja klassiseksi kreikaksi opintoja.

Todella huono juttu. Johtaa väjäämättä siihen, että vaativa, ainekohtainen sanasto alkaa köyhtymään Suomen kielessä, jos yhä useampi opiskelija hallitsee sanaston vain englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä työtä voi akateeminen tehdä kielitaidottomana? Ei yhtikäs mitään, joten on ihan hyvä, jos yliopistossakin vaaditaan kielillä opiskelua. T: Humanisti, jonka tutkinnossa oli englanniksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi, latinaksi ja klassiseksi kreikaksi opintoja.

Joo, rallienglantia puhuvan luonnoitsijan takeltelua kuunnellessa kielitaito kasvaa kohisten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä työtä voi akateeminen tehdä kielitaidottomana? Ei yhtikäs mitään, joten on ihan hyvä, jos yliopistossakin vaaditaan kielillä opiskelua. T: Humanisti, jonka tutkinnossa oli englanniksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi, latinaksi ja klassiseksi kreikaksi opintoja.

Joo, rallienglantia puhuvan luonnoitsijan takeltelua kuunnellessa kielitaito kasvaa kohisten.

Ei taida olla koulusi edes yliopisto. Itsellä luennot on aina olleet natiivikielisiä, oxford -englantia kuuntelee mielellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä työtä voi akateeminen tehdä kielitaidottomana? Ei yhtikäs mitään, joten on ihan hyvä, jos yliopistossakin vaaditaan kielillä opiskelua. T: Humanisti, jonka tutkinnossa oli englanniksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi, latinaksi ja klassiseksi kreikaksi opintoja.

Joo, rallienglantia puhuvan luonnoitsijan takeltelua kuunnellessa kielitaito kasvaa kohisten.

Ei taida olla koulusi edes yliopisto. Itsellä luennot on aina olleet natiivikielisiä, oxford -englantia kuuntelee mielellään.

Olen eri vastaaja, mutta meillä luennoitsijoiden kielitaidosta on valitettu. Yliopisto lähetti kurssilaisille tiedotteen, jossa pyydettiin ymmärtämään, että varsinkaan vanhempien luennoitsijoiden kielitaito ei ole erinomaista, mutta silti ymmärrettävää. Meillä suurin osa on suomalaisten pitämiä kursseja enkuksi.

Kurssit on oltava suomeksi. Ainoastaan englantilainen tai amerikkalainen luennoitsija voi pitää luentonsa  englanniksi. Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Mitä työtä voi akateeminen tehdä kielitaidottomana? Ei yhtikäs mitään, joten on ihan hyvä, jos yliopistossakin vaaditaan kielillä opiskelua. T: Humanisti, jonka tutkinnossa oli englanniksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi, latinaksi ja klassiseksi kreikaksi opintoja.

Omalla alallani tulisin työskentelemään suomen kielellä. Totta kai muutama kurssi jatko-opinnoissa on hyvä olla englanniksi kaikille, mutta englannin ei pitäisi olla pääkieli.

Vierailija kirjoitti:

Todella huono juttu. Johtaa väjäämättä siihen, että vaativa, ainekohtainen sanasto alkaa köyhtymään Suomen kielessä, jos yhä useampi opiskelija hallitsee sanaston vain englanniksi.

Ja siihen, että ne joilla on kykyä itse alalle, mutta kielissä menee heikosti, eivät valmistu eivätkä päädy työmarkkinoille.

Resurssikysymys (toki valintakin) kuinka paljon jonkun alan kirjallisuutta ja materiaaleja käännetään suomeksi.

 Arvelen, että sisäistäminen voi olla parempaa, jos saa lukea äidinkielellään, mutta tietysti useimmilla aloilla tiedeyhteisö on kansainvälinen, joten pelkällä suomella opiskelu tuo nopeasti tiedon rajat vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella huono juttu. Johtaa väjäämättä siihen, että vaativa, ainekohtainen sanasto alkaa köyhtymään Suomen kielessä, jos yhä useampi opiskelija hallitsee sanaston vain englanniksi.

Ja siihen, että ne joilla on kykyä itse alalle, mutta kielissä menee heikosti, eivät valmistu eivätkä päädy työmarkkinoille.

Akateemiset työmarkkinat ovat kansainväliset ja Suomen sisässäkin akateemisissa ammateissa tarvitaan kieliä. Millä opettaa luokanopettaja englantia, jos ei itse sitä osaa? Miten hoitaa lääkäri ulkomaalaisen potilaansa tai konsultoi toisen maan kolleegaa? Tutkijoiden työmarkkinat ovat äärimmäisen globaaleja, ylioistoissa on yhä enenevässä määrin ei kantasuomalaista henkilökuntaa ja opiskelijoita. Mikä ihmeen peräseinäjoen farmaseutti pärjäisi työssään pelkällä suomella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella huono juttu. Johtaa väjäämättä siihen, että vaativa, ainekohtainen sanasto alkaa köyhtymään Suomen kielessä, jos yhä useampi opiskelija hallitsee sanaston vain englanniksi.

Ja siihen, että ne joilla on kykyä itse alalle, mutta kielissä menee heikosti, eivät valmistu eivätkä päädy työmarkkinoille.

Akateemiset työmarkkinat ovat kansainväliset ja Suomen sisässäkin akateemisissa ammateissa tarvitaan kieliä. Millä opettaa luokanopettaja englantia, jos ei itse sitä osaa? Miten hoitaa lääkäri ulkomaalaisen potilaansa tai konsultoi toisen maan kolleegaa? Tutkijoiden työmarkkinat ovat äärimmäisen globaaleja, ylioistoissa on yhä enenevässä määrin ei kantasuomalaista henkilökuntaa ja opiskelijoita. Mikä ihmeen peräseinäjoen farmaseutti pärjäisi työssään pelkällä suomella?

Yliopistosta valmistutaan myös ihan "tavallisiin" ammatteihin joissa ei tarvita englantia. Myös tutkimuskieli näillä aloilla on suomen kieli, koska tutkimuskohde ja tutkimuksen vastaanottajat ovat suomenkielisiä. Englannin kielen opettaja on luonnollisesti eri asia kuin jonkun toisen aineen opettaja. Kukaan ei sano, ettei kieliä saa opiskella. Kukaan ei sano, ettei akateemisen englannin pitäisi kuulua pienenä osana opintoihin. Tässä on kysymys siitä, että yliopistot muuttavat systemaattisesti kaikkien kurssien kielen englanniksi. Se tarkoittaa sitä, että suomenkielisellä ei ole mahdollisuutta opiskella omassa kotimaassaan omalla äidinkielellään.

TKK:lta /Aalto yo:sta et voi valmistua DI:ksi suomeksi. Fakta. Kandiksi vielä voi. Muutosta nyt ei kovin salaa ole tehty kun yo sai oikeuskanslerilta huomautuksenkin asiasta. 

Itse pidän tätä huonona asiana, sillä koko termistö täytyy opetella uudestaan. Ei siis riitä laskareissa enää, että osaat laskea. Ensin opettelet englanninkieliset matemaattiset termit. Joita ei tietenkään opeteta missään.