Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Köyhää on turha syyllistää varojensa yli elämisestä kun varat on sellaiset ettei niillä ihminen pärjää.

Vierailija
01.03.2018 |

Näin se vaan on.

Kommentit (341)

Vierailija
141/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä kommentoi näihin tulokeskusteluihin koska koen, että tulot ja menot on jokaisen oma asia. Mutta nyt multa alkaa mennä yli nämä "yyyyy, olen niin köyhä" -jutut.

Olemme nelihenkinen perhe, lapset 2 ja 5v. Olen ollut nyt 6 vuotta kotona ja ensi syksynä palaan sairaanhoitajan työhöni. Mieheni on ollut kaupan alalla, mutta sai yllättäen lisäopiskelupaikan ja on nyt siis opiskelija. Elämme yhteiskunnan tuilla ja opintolainalla, enkä ole siitä mitenkään ylpeä, mutta EN KOSKAAN valittaisi, että olemme köyhiä eikä raha riitä. En koe olevani köyhä enkä jää mistään paitsi.

Asumme kaupungin keskustassa, lapsilla on merkkivaatteita, ostimme juuri uuden sängyn ja olemme säästäneet kesälomamatkaa varten. MUTTA olen nähnyt myös vaivaa, että näin on. Meillä ei tupakoida eikä juoda alkoholia (joita on käytetty molempia ennen lapsia ja töissä ollessa). Lasken tarkkaan viikon ruokabudjetin, mitään ylimääräistä ei osteta. Lääkärit jonotetaan kunnalliseen. Kaikki kierrätetään ja merkkivaatteet ostetaan käytettynä tai hyvistä aleista (tämä vaatii myös aikaa ja vaivaa). Kaikki myös vertaillaan ja mietitään tarkkaan. Pitää olla suunnitelmallinen ja pysyä siinä.

Ärsyttää siis nämä kitisijät, kun rahaa ei oo, mutta kuitenkaan ei olla valmiita tekemään asian eteen mitään. Että ne kaikki luksukset tulee siihen sohvalle kun Manulle illallinen. Ei. Ne ei tule. Jos ei ole valmis tekemään yhtään oman onnellisuutensan eteen, minun mielestä on sitten parempi jäädä sinne neljän seinän sisään märisemään omaa huonommuutta.

Just. No, minä en todellakaan asu kaupungin keskustassa, ei olisi varaa. Asun kymmenen kilometrin päässä lähiössä. Ei ole miestä tai lapsia, eli ei tule lapsilisiä eikä kulut jakaannu kahden kesken. Ruoat ostetaan tietenkin tarkkaan halvimman mukaan, vaatteita ei ostella tai jos on pakko niin kirpparilta. Monet vaatteista on ostettu jopa kymmenen vuotta sitten. Selvää on, että en tupakoi tai käytä alkoholia. 

Tunnun olevan aika paljon pienituloisempi kuin te ilmeisesti, kun ihan samoja keinoja noudattaen voin edelleen sanoa olevani köyhä. Muutenkin tuollainen ylemmyydentuntoinen oletus, että teidän talouden hallintanne on jotenkin parempi kuin kaikilla muilla, on outo.

No mihin ne sun rahat sitten menee?

No ihan ruokaan ja muihin päivittäistavaroihin, vuokraan, sähköön, puhelimeen ja nettiin, busseihin ja satunnaisiin laskuihin kuten vakuutukset. Joskus tuosta jää jotain, joskus ei. Joskus jotain hajoaa ja sitten niitä korvataan noilla pienillä säästöillä.

Syötkö liikaa? Ei yksinasuvan ruokakuluihin pitäisi mennä 200e kuussa enenpää. Onko puhelin ja nettiliittymät liikaa ja tuleeko busseja käytettyä liian usein sen sijaan, että kävelisit? 

Ruokakulut on aika yksilöllisiä.

Joku pienikokoinen joka ei liiku tai harrasta juuri yhtään selviää 1400-1500kcal/päivä siinä missä jalan/pyörällä liikkuva + muuta liikuntaa harrastava voi kuluttaa 3000-4000kcal/päivä.

Lisäksi jos mussuttaa pelkkää vehnää&maitotuotteita epäterveellisesti niin pääsee halvalla.

Joku selviää 50€/kk, toisella voi mennä 250€/kk. Ilman että ostaisi mitään kalliitakaan tuotteita.

Sanoisin aikuisena rotevana miehenä että 250-300€/kk syö jo perusterveellisesti, kunhan ei koske muuhun lihaan kuin halpaan kanaan. Pelkkiin 3-4€/kg kanankoipiinkin menee kuussa helposti 100-150€, kun osa on luuta/nahkaa/ym ja ei esim 800g päivässä ole kovin paljoa rotevalle, eli se kilon paketti.

Vierailija
142/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku haluaa, että teen heille laskelman menoille ja tuloille ja suunnitelman, niin voin tehdä sen. Tosin se tarkoittaa, että pitää olla rehellinen menojen ja tulojen suhteen. 

Juon 3vko välein, en älyttömiä, määriä, tilaan zooplussasta kolmelle kissalle laadukasta ruokaa (en ala ostamaan markettimössöjä, niissä on viljaa, sokeria ja ehkä 4% lihaa) pitääkö mun muka alkaa syöttämään kissoille sitä sairaaksi tekevää mössöä? (Ja kyllä, käteisenä on säästettynä rahaa jos ja kun pitää mennä ell)

Miksi ostat kalliita purkkiruokia, kun voisit ostaa yhtä hyvin täyslihaa alennuksesta kaupoista? 

Sinä olet itse ottanut 3 kissaa elätettäväksi, jotka todellisuudessa taitaa elättää veronmaksajat, jos olet tukien varassa. Tilanteesi on tällöin omaa syytäsi. Ei kukaan ole pakottanut sinuta hankkimaan 3 kissaa ja niitä elättämään. 

Olisiko mun pitänyt luopua niistä kun jäin työttömäksi? Luovu sinä sitten sillä perusteella lapsistasikin, älä vaan kasvata niitä yhteiskunnan kustannuksella. Ja sinulle ylemmälle, ihmisille tarkoitettua lihaa ei suositella elukoille mm salmonellariskin takia. Eläimille erikseen myytävässä raakaruuassa on nämä riskit minimoituna lähes olemattomiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi jos käy töissä, saa

työkokemusta

työterveyslääkärin

voi ostaa oman asunnon

saa säästää

on sosiaalisia suhteita

ihmiset eivät sylje päälle ja hauku

Siltikö on "ihan sama" saako tt tuella vaikka vain 500 e vähemmän kuin halvimmissa töissä???? Jep, ei ole.

Työkokemusta toki saa, mutta entä, jos ei tarvitse työkokemusta? Jos siis lähdetään siitä, että työssäkäynti ei nosta elintasoa? Työterveyslääkäri riippuu ihan työpaikasta. Laki edellyttää vain työterveystarkastukset ja korkeintaan työperäisten sairauksien hoidon. Hyvin monissa työpaikoissa on minimityöterveyshuolto eli jos sairastut, menet terveyskeskukseen tai omalla kustannuksellasi yksityiselle. Voi ostaa oman asunnon...no jaa, riippuu ihan palkasta ja työsuhteen kestosta. Jos saat sen 1600 € käteen ja työsuhteesi ovat aina muutaman kuukauden pätkiä, tuskin kovin kummoista asuntolainaa saat pankista jos saat yhtään lainaa. Tuota en ymmärrä, miksi vain työssäkäydessä saisi säästää. Jos tarkoitat toimeentulotuen saajia, niin säästää voi lipastonlaatikkoon, jos pystyy säästämään. Jos taas ei ole ttt-asiakas, voi säästää tilillekin ihan just niin paljon kuin pystyy ja haluaa. On sosiaalisia suhteita.....tuokin on kiinni ihmisestä. Ja myös työpaikasta. Aika monen työssäkäyvän sosiaaliset suhteet eivät ole työpaikalla vaan vapaa-ajalla. Eikä vapaa-ajalla tavattavat ihmiset ole työkavereita. Ihmiset eivät sylje päälle ja hauku. Hmmm.... mä en ainakaan pysty vastaantulijoista päättelemään, kuka on työtön ja kuka ei. En tosin sylkisi tai haukkuisi siltikään, vaikka pystyisin. Mä olen tehnyt jo pitkään etätöitä ja varmaan moni lähialueella kuvittelee, että olen työtön. Kukaan ei ole kuitenkaan sylkenyt päälleni eikä tullut haukkumaan mua. 

Vierailija
144/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä kommentoi näihin tulokeskusteluihin koska koen, että tulot ja menot on jokaisen oma asia. Mutta nyt multa alkaa mennä yli nämä "yyyyy, olen niin köyhä" -jutut.

Olemme nelihenkinen perhe, lapset 2 ja 5v. Olen ollut nyt 6 vuotta kotona ja ensi syksynä palaan sairaanhoitajan työhöni. Mieheni on ollut kaupan alalla, mutta sai yllättäen lisäopiskelupaikan ja on nyt siis opiskelija. Elämme yhteiskunnan tuilla ja opintolainalla, enkä ole siitä mitenkään ylpeä, mutta EN KOSKAAN valittaisi, että olemme köyhiä eikä raha riitä. En koe olevani köyhä enkä jää mistään paitsi.

Asumme kaupungin keskustassa, lapsilla on merkkivaatteita, ostimme juuri uuden sängyn ja olemme säästäneet kesälomamatkaa varten. MUTTA olen nähnyt myös vaivaa, että näin on. Meillä ei tupakoida eikä juoda alkoholia (joita on käytetty molempia ennen lapsia ja töissä ollessa). Lasken tarkkaan viikon ruokabudjetin, mitään ylimääräistä ei osteta. Lääkärit jonotetaan kunnalliseen. Kaikki kierrätetään ja merkkivaatteet ostetaan käytettynä tai hyvistä aleista (tämä vaatii myös aikaa ja vaivaa). Kaikki myös vertaillaan ja mietitään tarkkaan. Pitää olla suunnitelmallinen ja pysyä siinä.

Ärsyttää siis nämä kitisijät, kun rahaa ei oo, mutta kuitenkaan ei olla valmiita tekemään asian eteen mitään. Että ne kaikki luksukset tulee siihen sohvalle kun Manulle illallinen. Ei. Ne ei tule. Jos ei ole valmis tekemään yhtään oman onnellisuutensan eteen, minun mielestä on sitten parempi jäädä sinne neljän seinän sisään märisemään omaa huonommuutta.

Just. No, minä en todellakaan asu kaupungin keskustassa, ei olisi varaa. Asun kymmenen kilometrin päässä lähiössä. Ei ole miestä tai lapsia, eli ei tule lapsilisiä eikä kulut jakaannu kahden kesken. Ruoat ostetaan tietenkin tarkkaan halvimman mukaan, vaatteita ei ostella tai jos on pakko niin kirpparilta. Monet vaatteista on ostettu jopa kymmenen vuotta sitten. Selvää on, että en tupakoi tai käytä alkoholia. 

Tunnun olevan aika paljon pienituloisempi kuin te ilmeisesti, kun ihan samoja keinoja noudattaen voin edelleen sanoa olevani köyhä. Muutenkin tuollainen ylemmyydentuntoinen oletus, että teidän talouden hallintanne on jotenkin parempi kuin kaikilla muilla, on outo.

No mihin ne sun rahat sitten menee?

No ihan ruokaan ja muihin päivittäistavaroihin, vuokraan, sähköön, puhelimeen ja nettiin, busseihin ja satunnaisiin laskuihin kuten vakuutukset. Joskus tuosta jää jotain, joskus ei. Joskus jotain hajoaa ja sitten niitä korvataan noilla pienillä säästöillä.

Syötkö liikaa? Ei yksinasuvan ruokakuluihin pitäisi mennä 200e kuussa enenpää. Onko puhelin ja nettiliittymät liikaa ja tuleeko busseja käytettyä liian usein sen sijaan, että kävelisit? 

Ruokakulut on aika yksilöllisiä.

Joku pienikokoinen joka ei liiku tai harrasta juuri yhtään selviää 1400-1500kcal/päivä siinä missä jalan/pyörällä liikkuva + muuta liikuntaa harrastava voi kuluttaa 3000-4000kcal/päivä.

Lisäksi jos mussuttaa pelkkää vehnää&maitotuotteita epäterveellisesti niin pääsee halvalla.

Joku selviää 50€/kk, toisella voi mennä 250€/kk. Ilman että ostaisi mitään kalliitakaan tuotteita.

Sanoisin aikuisena rotevana miehenä että 250-300€/kk syö jo perusterveellisesti, kunhan ei koske muuhun lihaan kuin halpaan kanaan. Pelkkiin 3-4€/kg kanankoipiinkin menee kuussa helposti 100-150€, kun osa on luuta/nahkaa/ym ja ei esim 800g päivässä ole kovin paljoa rotevalle, eli se kilon paketti.

Rotevalla tarkoitat siis lihavaa? 

Vierailija
145/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku haluaa, että teen heille laskelman menoille ja tuloille ja suunnitelman, niin voin tehdä sen. Tosin se tarkoittaa, että pitää olla rehellinen menojen ja tulojen suhteen. 

Juon 3vko välein, en älyttömiä, määriä, tilaan zooplussasta kolmelle kissalle laadukasta ruokaa (en ala ostamaan markettimössöjä, niissä on viljaa, sokeria ja ehkä 4% lihaa) pitääkö mun muka alkaa syöttämään kissoille sitä sairaaksi tekevää mössöä? (Ja kyllä, käteisenä on säästettynä rahaa jos ja kun pitää mennä ell)

Miksi ostat kalliita purkkiruokia, kun voisit ostaa yhtä hyvin täyslihaa alennuksesta kaupoista? 

Lisäksi kissoihin menee kissanhiekkaan ja ties mihin tilpehööriin rahaa.

Mutta tämä, eläimet myös syövät ihan itsetehtyä ruokaa. Sisäelimiä, puuroja jne. jotka ei maksa juuri mitään. Ja kotonaolevalla on todellakin aikaa ruokaa valmistaa ja opiskella asiaa. Mutta ei. Kun pitää saada valmisruokaa, kun ei mitään kuitenkaan sitten sen säästämisen eteen voi tehdä.

Vierailija
146/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä kommentoi näihin tulokeskusteluihin koska koen, että tulot ja menot on jokaisen oma asia. Mutta nyt multa alkaa mennä yli nämä "yyyyy, olen niin köyhä" -jutut.

Olemme nelihenkinen perhe, lapset 2 ja 5v. Olen ollut nyt 6 vuotta kotona ja ensi syksynä palaan sairaanhoitajan työhöni. Mieheni on ollut kaupan alalla, mutta sai yllättäen lisäopiskelupaikan ja on nyt siis opiskelija. Elämme yhteiskunnan tuilla ja opintolainalla, enkä ole siitä mitenkään ylpeä, mutta EN KOSKAAN valittaisi, että olemme köyhiä eikä raha riitä. En koe olevani köyhä enkä jää mistään paitsi.

Asumme kaupungin keskustassa, lapsilla on merkkivaatteita, ostimme juuri uuden sängyn ja olemme säästäneet kesälomamatkaa varten. MUTTA olen nähnyt myös vaivaa, että näin on. Meillä ei tupakoida eikä juoda alkoholia (joita on käytetty molempia ennen lapsia ja töissä ollessa). Lasken tarkkaan viikon ruokabudjetin, mitään ylimääräistä ei osteta. Lääkärit jonotetaan kunnalliseen. Kaikki kierrätetään ja merkkivaatteet ostetaan käytettynä tai hyvistä aleista (tämä vaatii myös aikaa ja vaivaa). Kaikki myös vertaillaan ja mietitään tarkkaan. Pitää olla suunnitelmallinen ja pysyä siinä.

Ärsyttää siis nämä kitisijät, kun rahaa ei oo, mutta kuitenkaan ei olla valmiita tekemään asian eteen mitään. Että ne kaikki luksukset tulee siihen sohvalle kun Manulle illallinen. Ei. Ne ei tule. Jos ei ole valmis tekemään yhtään oman onnellisuutensan eteen, minun mielestä on sitten parempi jäädä sinne neljän seinän sisään märisemään omaa huonommuutta.

Just. No, minä en todellakaan asu kaupungin keskustassa, ei olisi varaa. Asun kymmenen kilometrin päässä lähiössä. Ei ole miestä tai lapsia, eli ei tule lapsilisiä eikä kulut jakaannu kahden kesken. Ruoat ostetaan tietenkin tarkkaan halvimman mukaan, vaatteita ei ostella tai jos on pakko niin kirpparilta. Monet vaatteista on ostettu jopa kymmenen vuotta sitten. Selvää on, että en tupakoi tai käytä alkoholia. 

Tunnun olevan aika paljon pienituloisempi kuin te ilmeisesti, kun ihan samoja keinoja noudattaen voin edelleen sanoa olevani köyhä. Muutenkin tuollainen ylemmyydentuntoinen oletus, että teidän talouden hallintanne on jotenkin parempi kuin kaikilla muilla, on outo.

No mihin ne sun rahat sitten menee?

No ihan ruokaan ja muihin päivittäistavaroihin, vuokraan, sähköön, puhelimeen ja nettiin, busseihin ja satunnaisiin laskuihin kuten vakuutukset. Joskus tuosta jää jotain, joskus ei. Joskus jotain hajoaa ja sitten niitä korvataan noilla pienillä säästöillä.

Syötkö liikaa? Ei yksinasuvan ruokakuluihin pitäisi mennä 200e kuussa enenpää. Onko puhelin ja nettiliittymät liikaa ja tuleeko busseja käytettyä liian usein sen sijaan, että kävelisit? 

Ei tarvitse 200 enempää mennäkään kun tulot on vuokran jälkeen jotain 400-500 välillä. 

Puhelinliittymääni kuuluu netti ja kyseistä nettiä käytän tietokoneessakin. Kyllä sekä liittymä että netti taitavat nykyään aika pakollisia olla.

Bussilla menen vähintään 10 kilometriä yhteen suuntaan, usein myös sellaista 40 kilometriä, joten en tosiaan rupea sitä kävelemään. Tuohon lyhempään matkaan on jo kortti, toinen pitää maksaa joka kerta erikseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, voi tulla kokeilemaan, millaista on elää 400e kuussa, ja ihmetellä, kun "ethän sä käy missään", esim. Finnkinon superpäiväkin on vaan tyyliin kerran kuussa..........

Oko köyhän pakko käydä missään? Jos haluaa luksusta ja muuta ylellisyyttä elämään, niin sitten kannattaa joko säästää tai hankkia parempi duuni.

Tästähän se köyhän syrjäytyminen alkaa. Kaverit näkevät toisiaan kaupungilla kahvittelun merkeissä mutta eipä köyhällä ole sinne mitään asiaa. Koko elämä alkaa rajoittua oman pienen kämpän ja viikottaisen kirjastokäynnin ympärille, ja ahdistuneisuus ja työkyvyttömyys senkun pahenee. 

On monta asiaa mitä voi tehdä ilmaiseksi. Esim. Museot on tiettyjä päivänä kuusta ilmaisia, risteilylle pääsee parilla eurolla ja omat eväät mukaan.

Leffat ei todellakaan ole mitään köyhien eikä edes keskituloisen puuhia.

Niin, köyhän kannattas hankkia töitä. Ja palkkatöitä voi saada vaikka hyväntekeväisyys töiden kautta. Tekevälle on töitä. Oikeesti.

Vierailija
148/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku haluaa, että teen heille laskelman menoille ja tuloille ja suunnitelman, niin voin tehdä sen. Tosin se tarkoittaa, että pitää olla rehellinen menojen ja tulojen suhteen. 

Juon 3vko välein, en älyttömiä, määriä, tilaan zooplussasta kolmelle kissalle laadukasta ruokaa (en ala ostamaan markettimössöjä, niissä on viljaa, sokeria ja ehkä 4% lihaa) pitääkö mun muka alkaa syöttämään kissoille sitä sairaaksi tekevää mössöä? (Ja kyllä, käteisenä on säästettynä rahaa jos ja kun pitää mennä ell)

Miksi ostat kalliita purkkiruokia, kun voisit ostaa yhtä hyvin täyslihaa alennuksesta kaupoista? 

Sinä olet itse ottanut 3 kissaa elätettäväksi, jotka todellisuudessa taitaa elättää veronmaksajat, jos olet tukien varassa. Tilanteesi on tällöin omaa syytäsi. Ei kukaan ole pakottanut sinuta hankkimaan 3 kissaa ja niitä elättämään. 

Olisiko mun pitänyt luopua niistä kun jäin työttömäksi? Luovu sinä sitten sillä perusteella lapsistasikin, älä vaan kasvata niitä yhteiskunnan kustannuksella. Ja sinulle ylemmälle, ihmisille tarkoitettua lihaa ei suositella elukoille mm salmonellariskin takia. Eläimille erikseen myytävässä raakaruuassa on nämä riskit minimoituna lähes olemattomiin.

Vaikka kuinka väännät, kissat eivät ole sama asia, kuin lapset. Kissat eivät tuo mitään mahdollista tuottua yhteiskunnalle niiden aikuistuessa, joten kissojen vertaaminen lapsiin on täysin turha. Kissat ovat harrastus. 

Ja raakalihaa voi ja pitäisi antaa kissoille. Punaista lihaa, esim jauhelihaa ja possua voi ihan hyvin syöttää kissoille ilman, että siinä on mitään riskiä. Kanan ja kalan voi keittää. Netti on pulloillaan reseptejä kissoille, jotka voi tehdä kaupasta ostetuista lihasta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku haluaa, että teen heille laskelman menoille ja tuloille ja suunnitelman, niin voin tehdä sen. Tosin se tarkoittaa, että pitää olla rehellinen menojen ja tulojen suhteen. 

Juon 3vko välein, en älyttömiä, määriä, tilaan zooplussasta kolmelle kissalle laadukasta ruokaa (en ala ostamaan markettimössöjä, niissä on viljaa, sokeria ja ehkä 4% lihaa) pitääkö mun muka alkaa syöttämään kissoille sitä sairaaksi tekevää mössöä? (Ja kyllä, käteisenä on säästettynä rahaa jos ja kun pitää mennä ell)

Miksi ostat kalliita purkkiruokia, kun voisit ostaa yhtä hyvin täyslihaa alennuksesta kaupoista? 

Sinä olet itse ottanut 3 kissaa elätettäväksi, jotka todellisuudessa taitaa elättää veronmaksajat, jos olet tukien varassa. Tilanteesi on tällöin omaa syytäsi. Ei kukaan ole pakottanut sinuta hankkimaan 3 kissaa ja niitä elättämään. 

Olisiko mun pitänyt luopua niistä kun jäin työttömäksi? Luovu sinä sitten sillä perusteella lapsistasikin, älä vaan kasvata niitä yhteiskunnan kustannuksella. Ja sinulle ylemmälle, ihmisille tarkoitettua lihaa ei suositella elukoille mm salmonellariskin takia. Eläimille erikseen myytävässä raakaruuassa on nämä riskit minimoituna lähes olemattomiin.

Olisi pitänyt. Tai sitten jos et halua luopua, niin älä ainakaan valita että on rahasta tiukkaa.

ps: lasten vertaaminen kotieläimiin on sairasta. 

Vierailija
150/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No kyllä sitä ilmaistakin tekemistä on...

Käyn jo kirjastossa ja jumppaan kotona. Lisäksi neulon, mutta langat toki maksaa jotain.

En tiedä olenko sitten keskimääräistä kyllästyväisempi, kun joskus muutakin olisi kiva tehdä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä kommentoi näihin tulokeskusteluihin koska koen, että tulot ja menot on jokaisen oma asia. Mutta nyt multa alkaa mennä yli nämä "yyyyy, olen niin köyhä" -jutut.

Olemme nelihenkinen perhe, lapset 2 ja 5v. Olen ollut nyt 6 vuotta kotona ja ensi syksynä palaan sairaanhoitajan työhöni. Mieheni on ollut kaupan alalla, mutta sai yllättäen lisäopiskelupaikan ja on nyt siis opiskelija. Elämme yhteiskunnan tuilla ja opintolainalla, enkä ole siitä mitenkään ylpeä, mutta EN KOSKAAN valittaisi, että olemme köyhiä eikä raha riitä. En koe olevani köyhä enkä jää mistään paitsi.

Asumme kaupungin keskustassa, lapsilla on merkkivaatteita, ostimme juuri uuden sängyn ja olemme säästäneet kesälomamatkaa varten. MUTTA olen nähnyt myös vaivaa, että näin on. Meillä ei tupakoida eikä juoda alkoholia (joita on käytetty molempia ennen lapsia ja töissä ollessa). Lasken tarkkaan viikon ruokabudjetin, mitään ylimääräistä ei osteta. Lääkärit jonotetaan kunnalliseen. Kaikki kierrätetään ja merkkivaatteet ostetaan käytettynä tai hyvistä aleista (tämä vaatii myös aikaa ja vaivaa). Kaikki myös vertaillaan ja mietitään tarkkaan. Pitää olla suunnitelmallinen ja pysyä siinä.

Ärsyttää siis nämä kitisijät, kun rahaa ei oo, mutta kuitenkaan ei olla valmiita tekemään asian eteen mitään. Että ne kaikki luksukset tulee siihen sohvalle kun Manulle illallinen. Ei. Ne ei tule. Jos ei ole valmis tekemään yhtään oman onnellisuutensan eteen, minun mielestä on sitten parempi jäädä sinne neljän seinän sisään märisemään omaa huonommuutta.

Just. No, minä en todellakaan asu kaupungin keskustassa, ei olisi varaa. Asun kymmenen kilometrin päässä lähiössä. Ei ole miestä tai lapsia, eli ei tule lapsilisiä eikä kulut jakaannu kahden kesken. Ruoat ostetaan tietenkin tarkkaan halvimman mukaan, vaatteita ei ostella tai jos on pakko niin kirpparilta. Monet vaatteista on ostettu jopa kymmenen vuotta sitten. Selvää on, että en tupakoi tai käytä alkoholia. 

Tunnun olevan aika paljon pienituloisempi kuin te ilmeisesti, kun ihan samoja keinoja noudattaen voin edelleen sanoa olevani köyhä. Muutenkin tuollainen ylemmyydentuntoinen oletus, että teidän talouden hallintanne on jotenkin parempi kuin kaikilla muilla, on outo.

No mihin ne sun rahat sitten menee?

No ihan ruokaan ja muihin päivittäistavaroihin, vuokraan, sähköön, puhelimeen ja nettiin, busseihin ja satunnaisiin laskuihin kuten vakuutukset. Joskus tuosta jää jotain, joskus ei. Joskus jotain hajoaa ja sitten niitä korvataan noilla pienillä säästöillä.

Syötkö liikaa? Ei yksinasuvan ruokakuluihin pitäisi mennä 200e kuussa enenpää. Onko puhelin ja nettiliittymät liikaa ja tuleeko busseja käytettyä liian usein sen sijaan, että kävelisit? 

Ei tarvitse 200 enempää mennäkään kun tulot on vuokran jälkeen jotain 400-500 välillä. 

Puhelinliittymääni kuuluu netti ja kyseistä nettiä käytän tietokoneessakin. Kyllä sekä liittymä että netti taitavat nykyään aika pakollisia olla.

Bussilla menen vähintään 10 kilometriä yhteen suuntaan, usein myös sellaista 40 kilometriä, joten en tosiaan rupea sitä kävelemään. Tuohon lyhempään matkaan on jo kortti, toinen pitää maksaa joka kerta erikseen.

Mihin kuljet 40km jos kerran ei ole kuitenkaan varaa käydä missään?

Vierailija
152/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä sitä ilmaistakin tekemistä on...

Käyn jo kirjastossa ja jumppaan kotona. Lisäksi neulon, mutta langat toki maksaa jotain.

En tiedä olenko sitten keskimääräistä kyllästyväisempi, kun joskus muutakin olisi kiva tehdä.

No tässähän tämä tuli. Raha ei siis ole ongelma vaan se että kyllästyttää. Ja raha ei tuo ongelmaan ratkasua koska kyllä ne elokuvatkin sitten loppuviimeksi alkaa kyllästyttää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, voi tulla kokeilemaan, millaista on elää 400e kuussa, ja ihmetellä, kun "ethän sä käy missään", esim. Finnkinon superpäiväkin on vaan tyyliin kerran kuussa..........

Oko köyhän pakko käydä missään? Jos haluaa luksusta ja muuta ylellisyyttä elämään, niin sitten kannattaa joko säästää tai hankkia parempi duuni.

Tästähän se köyhän syrjäytyminen alkaa. Kaverit näkevät toisiaan kaupungilla kahvittelun merkeissä mutta eipä köyhällä ole sinne mitään asiaa. Koko elämä alkaa rajoittua oman pienen kämpän ja viikottaisen kirjastokäynnin ympärille, ja ahdistuneisuus ja työkyvyttömyys senkun pahenee. 

On monta asiaa mitä voi tehdä ilmaiseksi. Esim. Museot on tiettyjä päivänä kuusta ilmaisia, risteilylle pääsee parilla eurolla ja omat eväät mukaan.

Leffat ei todellakaan ole mitään köyhien eikä edes keskituloisen puuhia.

Niin, köyhän kannattas hankkia töitä. Ja palkkatöitä voi saada vaikka hyväntekeväisyys töiden kautta. Tekevälle on töitä. Oikeesti.

Työttömät eivät saa tehdä hyväntekeväisyystyötä tai ainakaan se ei saa kantautua työkkärin korviin, tuet lähtee.

Hmm, täällä missä asun ei tietääkseni ole ilmaisia museoita, eivätkä kaikki asu lähelläkään museoita. En ole nähnyt parin euron risteilyjä ja nekin ovat halpoja vain, jos asuu satamakaupungissa tai lähellä. 

Liikuntajuttuja voi usein harrastaa itsekseen asuinpaikasta riippumatta, jos sattuu tykkäämään.

Vierailija
154/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko Tämä taas sellainen ketju jossa Innokkaimmat neuvojat eivät ole itse kokeneet siitä mistä neuvovat? Näinhän se on, ulkopuoliset tietää asiat aina paremmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä kommentoi näihin tulokeskusteluihin koska koen, että tulot ja menot on jokaisen oma asia. Mutta nyt multa alkaa mennä yli nämä "yyyyy, olen niin köyhä" -jutut.

Olemme nelihenkinen perhe, lapset 2 ja 5v. Olen ollut nyt 6 vuotta kotona ja ensi syksynä palaan sairaanhoitajan työhöni. Mieheni on ollut kaupan alalla, mutta sai yllättäen lisäopiskelupaikan ja on nyt siis opiskelija. Elämme yhteiskunnan tuilla ja opintolainalla, enkä ole siitä mitenkään ylpeä, mutta EN KOSKAAN valittaisi, että olemme köyhiä eikä raha riitä. En koe olevani köyhä enkä jää mistään paitsi.

Asumme kaupungin keskustassa, lapsilla on merkkivaatteita, ostimme juuri uuden sängyn ja olemme säästäneet kesälomamatkaa varten. MUTTA olen nähnyt myös vaivaa, että näin on. Meillä ei tupakoida eikä juoda alkoholia (joita on käytetty molempia ennen lapsia ja töissä ollessa). Lasken tarkkaan viikon ruokabudjetin, mitään ylimääräistä ei osteta. Lääkärit jonotetaan kunnalliseen. Kaikki kierrätetään ja merkkivaatteet ostetaan käytettynä tai hyvistä aleista (tämä vaatii myös aikaa ja vaivaa). Kaikki myös vertaillaan ja mietitään tarkkaan. Pitää olla suunnitelmallinen ja pysyä siinä.

Ärsyttää siis nämä kitisijät, kun rahaa ei oo, mutta kuitenkaan ei olla valmiita tekemään asian eteen mitään. Että ne kaikki luksukset tulee siihen sohvalle kun Manulle illallinen. Ei. Ne ei tule. Jos ei ole valmis tekemään yhtään oman onnellisuutensan eteen, minun mielestä on sitten parempi jäädä sinne neljän seinän sisään märisemään omaa huonommuutta.

Just. No, minä en todellakaan asu kaupungin keskustassa, ei olisi varaa. Asun kymmenen kilometrin päässä lähiössä. Ei ole miestä tai lapsia, eli ei tule lapsilisiä eikä kulut jakaannu kahden kesken. Ruoat ostetaan tietenkin tarkkaan halvimman mukaan, vaatteita ei ostella tai jos on pakko niin kirpparilta. Monet vaatteista on ostettu jopa kymmenen vuotta sitten. Selvää on, että en tupakoi tai käytä alkoholia. 

Tunnun olevan aika paljon pienituloisempi kuin te ilmeisesti, kun ihan samoja keinoja noudattaen voin edelleen sanoa olevani köyhä. Muutenkin tuollainen ylemmyydentuntoinen oletus, että teidän talouden hallintanne on jotenkin parempi kuin kaikilla muilla, on outo.

No mihin ne sun rahat sitten menee?

No ihan ruokaan ja muihin päivittäistavaroihin, vuokraan, sähköön, puhelimeen ja nettiin, busseihin ja satunnaisiin laskuihin kuten vakuutukset. Joskus tuosta jää jotain, joskus ei. Joskus jotain hajoaa ja sitten niitä korvataan noilla pienillä säästöillä.

Syötkö liikaa? Ei yksinasuvan ruokakuluihin pitäisi mennä 200e kuussa enenpää. Onko puhelin ja nettiliittymät liikaa ja tuleeko busseja käytettyä liian usein sen sijaan, että kävelisit? 

Ei tarvitse 200 enempää mennäkään kun tulot on vuokran jälkeen jotain 400-500 välillä. 

Puhelinliittymääni kuuluu netti ja kyseistä nettiä käytän tietokoneessakin. Kyllä sekä liittymä että netti taitavat nykyään aika pakollisia olla.

Bussilla menen vähintään 10 kilometriä yhteen suuntaan, usein myös sellaista 40 kilometriä, joten en tosiaan rupea sitä kävelemään. Tuohon lyhempään matkaan on jo kortti, toinen pitää maksaa joka kerta erikseen.

Mihin kuljet 40km jos kerran ei ole kuitenkaan varaa käydä missään?

Sukulaisten/ystävien luokse ihan vain, en siis mihinkään maksulliseen tapahtumaan tms. 

Vierailija
156/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko Tämä taas sellainen ketju jossa Innokkaimmat neuvojat eivät ole itse kokeneet siitä mistä neuvovat? Näinhän se on, ulkopuoliset tietää asiat aina paremmin.

Mitkä neuvot ovat olleet sellaisia, joissa henkilöt eivät itse olisi kokeneet tilannetta?

Vierailija
157/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

200-300 euroa käyttörahaa asumiskulujen jälkeen on luksusta! Viisi vuotta yliopistolla meni opintotuella 470e/kk, ja asumismenot oli 400 euroa. Nyt olen joka arkipäivä osa-aikatöissä ja saan käteen päälle 600 euroa kuussa. Vuokra + autopaikka + vesi + sähkö on kimppakämpässä nyt kaikkiaan 400 e/kk, joten mulle jää lähes 300 euroa ruokaan, lääkkeisiin, bussikorttiin yms. Joka kuukausi meneekin päälle 100 euroa asp-tilille ja eilenkin kävin vanhempieni kanssa shoppailemassa (ja tottakai maksan itse omat ostokseni! :D )

Perheellisten valituksen ehkä ymmärrän, mutta suht terveet lapsettomat: miksi ihmeessä te valitatte, kun saatte noinkin paljon rahaa? Vanhempani ovat koko ikänsä saaneet palkkaa bruttona noin 2000e/kk, enkä tiedä ketään, joka saisi palkkaa yli 2600 euroa 😂

Olen itsekin ollut opiskelija ja lainalla sen rahoitin. Mulle "jäi" jotain 500 sataa käytettäväksi, tokikaan en raskinut sitä kaikkea käyttää kun kyse oli lainasta. 

Valitus johtunee ihan siitä, ettei työtä ole kaikille herunut tahdosta huolimatta ja pidemmän päälle muutamalla sadalla eläminen on aika raskasta.

Vierailija
158/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mielestäni se on asenneongelma, jos et voi nauttia elämästäsi. Jos sinulle elämän nauttiminen kietoutuu siihen, että voisit törsätä ja mennä miten haluat ajattelematta rahaa, niin se on sinun ongelma ja ehkä sinun kannattaisi hakea siihen apua. 

Voisinhan minäkin heittäytyä lattialle itkemään, kun ei ole varaa ostaa vaikka uusia kenkiä tai uutta takkia ja sitten itkeä sitä seuraavat pari kuukautta. Tai voisin ottaa uuden asenteen ja suuntautua muuttamaan omaa tilannettani. Muutokset eivät tule hetkessä, mutta aina voi tehdä jotain. "

Niin no asenneongelma tai masennus, tuo jälkimmäinen nyt ainakin löytyy.

Kyse nyt ei kuitenkaan ole törsäämisestä vaan siitä, että en voi tehdä oikeastaan mitään miettimättä rahaa. Sinustako tämä on normaalia ja mukavaa elämää? Ja "kannattaisi hakea apua", luuletko että sitä apua oikeasti saa naps tuosta vain? Kun ei saa useista paikoista kerjäämälläkään.

Niin, aina voi tehdä jotain ja luuletko, että en tee mitä pystyn? Kirjoitinhan että "jos joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen hyppäisin sillalta". Tilapäisesti kestää melkein mitä vain, mutta mikä idea olisi elää loppuelämänsä venyttäen joka penniä? 

Monella ei tunnu olevan mitään käsitystä masennuksesta, köyhyydestä tai toivottomuudesta. Pysykää reippaina ja muistakaa nuijia vähemmän reippaat maanrakoon siinä sivussa.

Minulla on vakava masennus. Ei sen kanssa ole helppoa elää, mutta mitä muutakaan tässä voi? Vaatia muita elättämään minua ja antamaan minulle sama elintaso, kuin niillä jotka tekevät töitä 8h+ päivässä? Ei se minusta oikein ole. 

Ja jos ei halua loppuelämää venyttää penniä, niin sitten tilanteeseen tekee muutoksen. Istumalla kotona voivottamalla asiaa tilanne ei muutu mitenkään. 

Eli ongelmistaan ei saa kertoa? Ja kuka muka on puhunut samasta elintasosta, muu kuin sinä? On vain sanottu, että "ruhtinaalliset tuet" eivät pidä paikkaansa ja että tämä köyhyys ja jatkuva syyllistyksen kohteeksi joutuminen on väsyttävää. 

Missä vaiheessa on sanottu, ettei ongelmista saisi kertoa tai puhua? Ja kuka on väittänyt, että tuilla elää leveästi? Mitä olen itse puhunut on se, että tämänhetkisillä tuilla kyllä elää ja syö terveellisesti ja että kyllä sen rahamäärän kanssa voi myös tehdä, jos HALUAA ja panostaa. 

Haluaisin lisätä, että tuntuu, että heittäydyt uhrin asemaan koska en ole sinun puolellasi, vaikka lukemani mukaan olemme samanlaisessa tilanteessa, mutta en kuitenkaan puolustele ja vaadi isompia tukia köyhille. 

En ole vaatinut isompia tukia, mutta en myöskään voi hyväksyä tätä köyhiin kohdistuvaa ajojahtia jonka mukaan köyhät saavat jo nyt liikaa tukia. 

Mistä lähtien terveellisesti syöminen on hyvän elämän ainoa vaade? Eiköhän siihen muutakin tarvita.

Kyllä se siltä vaikuttaa että ongelmista ei saisi mielestäsi puhua. Ensimmäinen viestini: "Niin, kyllä minäkin pienellä rahalla pärjään ja voin syödä terveellisesti, mutta enpä voi sanoa nauttivani elämästä. Jos tietäisin jo nyt, että joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen, hyppäisin saman tien sillalta."

Kerroin ongelmistani, en vaatinut mitään lisätukia, mutta vastasit, että minulla on asenneongelma.

Tuet ovat määrätty pakollisten menojen kustantamiseen, ei leveästi elämiseen. En ole vieläkään sanonut missään, ettei ongelmista saisi puhua, joten se, että yrität vääntää sanoistasi jotain mitä ne eivät ole, ei ole mielestäni kovinkaan hyvä tapa keskustella asioista. Myöskin miksi sanoin asian olevan asenneongelma oli se, että sanoit, ettei elämästä voi nauttia köyhänä. Kyllä voi. On kyse asenneongelmasta, jos onnellisuus on sidottu rahan määrään.  Maailmassa on vielä köyhempiäkin ihmisiä, kuin tt-tuella olevat suomalaiset ja heistäkin on varmasti onnellisia ihmisiä. 

Väänsithän sinäkin sanomisiani sellaisiksi kuin olisin vaatinut jotain lisätukia.

En sanonut ettei elämästä voisi kukaan nauttia köyhänä, vain että en itse nauti tästä rahastressistä. Lisäksi sanoin olevani masentunut, mikä tietenkin vaikuttaa asiaan. 

Niin, tuet on määritelty pakollisten menojen kustantamiseen ja siihen ne juuri ja juuri riittävätkin. Miksi jotkut sitten vaativat tukien pienentämistä? 

En ole missään vaiheessa sanonut, että sinä pyysit lisätukia, vaan totesin, että on köyhiä jotka ovat vaatimassa lisätukia, vaikka nykyisilläkin eletään ihan hyvin. 

Se, miksi ihmiset vaativat tukien pienentämistä on hyvin yhteydessä siihen, että jotkut saavat työstä saman verran rahaa kuin mitä kotona istuva tt-tuen saava saa. Tätä ei koeta oikeudenmukaiseksi, eikä myöskään motivoivaksi. Minä ymmärrän sen, ettei ole mukavaa ihmisten katsella, kun tt-ihmiset voivat laittaa rahaa sinne ja tänne tekemättä mitään, kun taas he joutuvat käymään töissä saaden lähes saman - tai parisataa enemmän. Ja kaiken lisäksi on näitä henkilöitä tt-tuella, jotka eivät tee mitään ja välttelevät töihin joutumista.  Näin olen asian ymmärtänyt. 

Ei ole yhtään kokopäivätyötä mistä jäisi käteen 600 e kuussa! Puhut ihan pölhöjä.

Mistä olet laskenut 600e? Tt-tuella elävät saavat myös asumistuet ym mukaan, mitkä yhteenlaskettuna menevät usein 1000e+ puolelle. 

Hohhoijaa, ja minä tiedän että sinullakin on timantti perseessä ja silti valitat. Tt tuki + asumistuki tekee yleensä n 700 e.

Asumismenojen ja muiden pakollisten menojen jälkeen tulee henkilölle jäädä se 491,21. Eli lähdetään laskemaan esimerkkitapaus.

Tt tuki 491,21

Max vuokratuki (riippuen kunnasta) 350e (pyöristetty)

Sähkö (kohtuullinen taitaa olla 50e kuussa)

Lääkemaksut jos on vaikka sairas 40e kuussa

Kela tottakai korvaa ylijäävän vuokrasta, oletetaan sen olevan nyt 500e (500-350=150)

Eli tälläinen henkilö saa yhteensä 1081,21e tukea kuukaudessa. 

Toi tummennettu kohta ei enää päde nyt, kun Kela maksaa toim.tulotukea. Väänsin tästä asiasta viikko sitten Kelan työntekijän kanssa puhelimessa, kun sain uuden toim.tulotukipäätöksen. 

Minä saan työmarkkinatuen 4 viikon välein n. 518e, asumistuen n. 393e suoraan vuokranantajalle ja toim.tulotukea n. 279e. Mutta Kela laskee työmarkkinatuen 21,5 päivän mukaan, joten se on tämän mukaan n. 557e, vaikka se ei sitä oikeasti ole. 

Eli, kun saan tilille yht. n. 797e ja siitä maksan loppuvuokran 346e (koko vuokra on 739e), niin jää tilille n. 451e. Ja nyt vielä huhtikuussa kun aktiivileikkuri iskee, niin jää seuraavan 3kk:n aikana käytettäväksi n. 415-420e. Tuosta maksan netin ja puhelinlaskun, sekä ostan matkakorttiin arvoa, jotta pääsen asioille ja kauppaan, niin eipä hirveästi naurata. Mutta kaipa tuollakin summalla oppii elämään, kerta pakko on.

(p.s. Siksi joudun aktiivileikkurin kohteeksi, koska odotan työkykyarviointiin pääsyä ja TYP ehdotti, että en nyt menisi esim. kuntouttavaan työtoimintaan ennen kuin olen saanut arvion työkyvystä. Olisin kyllä voinut mennä 2pv/viikko, mutta kun ei annettu, niin minkäs sille voin. Kaipa he saavat provision jokaisesta joka leikkurin alle laitetaan, muuten en ymmärrä tällaista toimintaa.)

Vierailija
159/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

200-300 euroa käyttörahaa asumiskulujen jälkeen on luksusta! Viisi vuotta yliopistolla meni opintotuella 470e/kk, ja asumismenot oli 400 euroa. Nyt olen joka arkipäivä osa-aikatöissä ja saan käteen päälle 600 euroa kuussa. Vuokra + autopaikka + vesi + sähkö on kimppakämpässä nyt kaikkiaan 400 e/kk, joten mulle jää lähes 300 euroa ruokaan, lääkkeisiin, bussikorttiin yms. Joka kuukausi meneekin päälle 100 euroa asp-tilille ja eilenkin kävin vanhempieni kanssa shoppailemassa (ja tottakai maksan itse omat ostokseni! :D )

Perheellisten valituksen ehkä ymmärrän, mutta suht terveet lapsettomat: miksi ihmeessä te valitatte, kun saatte noinkin paljon rahaa? Vanhempani ovat koko ikänsä saaneet palkkaa bruttona noin 2000e/kk, enkä tiedä ketään, joka saisi palkkaa yli 2600 euroa 😂

Meistä suurin osa on ollut opiskelija ja se aika ei ole verrannollinen toivottoman rahatilanteeseen. Ainakaan minulla. En pysty menemään opiskeluaikojen moodiin. Tämä köyhyys on erilaista.

Vierailija
160/341 |
01.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä sitä ilmaistakin tekemistä on...

Käyn jo kirjastossa ja jumppaan kotona. Lisäksi neulon, mutta langat toki maksaa jotain.

En tiedä olenko sitten keskimääräistä kyllästyväisempi, kun joskus muutakin olisi kiva tehdä.

No tässähän tämä tuli. Raha ei siis ole ongelma vaan se että kyllästyttää. Ja raha ei tuo ongelmaan ratkasua koska kyllä ne elokuvatkin sitten loppuviimeksi alkaa kyllästyttää.

Et nyt tainnut ihan ymmärtää. Enemmän rahaa tarkoittaa enemmän vaihtoehtoja, ei rahaa tarkoittaa pelkästään ilmaisia vaihtoehtoja. 

Tämä ihan vain kommenttina siihen, että ilmaistakin tekemistä on. On on, mutta rajallisesti ja kiinnostusten mukaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kaksi seitsemän