Lue keskustelun säännöt.
Köyhää on turha syyllistää varojensa yli elämisestä kun varat on sellaiset ettei niillä ihminen pärjää.
Kommentit (341)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asenteet on todella koventuneet. Toisilla on helvetin hyvä elintaso ja haukkuvat loisiksi niitä, joilla menee huonommin, koska "minun veropennini". Kuka tässä maassa enää kestää asua, kun se on täynnä kylmiä ihmisiä jäätävän ilmaston lisäksi? Ne joilla on vaihtoehtoja lähtevät kyllä litomaan.
Asenteet ovat koventuneet, koska viimein on ymmärretty, että suurimmalle osalle työnteon motivaattorina on raha. Suurin osa ammateista on sellaisia, ettei niitä juuri kukaan viitsisi tehdä, jos saman rahan/elintason saisi tekemättäkin. Jos siis haluamme, että lähihoitaja käy pesemässä vanhuksia, siitä vanhusten pesemisestä pitää netota enemmän kuin jos olisi vain kotona.
Ymmärrän, että köyhästä olisi mukavaa, jos voisi tehdä samoja asioita kuin työssäkäyvätkin. Mutta jos näin olisi, silloin työnteosta puuttuisi motivaattori. Miksi vaivautua aamuvarhain 20 asteen pakkasessa työpaikalle, jos voi jäädä kotiin lämpimään peiton alle ja suunnitella kuitenkin tekevänsä samoja asioita kuin työssäkäyvätkin tekevät. Paitsi ettei tarvitse vääntäytyä työpaikalle ja tehdä töitä. Jos palkkoja nostetaan, nousevat kuluttajahinnatkin. Ja sen jälkeen ollaan taas samassa tilanteessa eli köyhällä työttömällä ei ole varaa kahvilassa käynteihin tai leffalippuihin.
Suomessa on hyvin vähän ihmisiä, jotka tienaavat yli 100 000 € vuodessa. Mukava elintaso tarkoittaa yleensä, että elää parisuhteessa ja molemmilla on työpaikka. Nykyisin on varsin tavallista, että puoliso valitaan suurinpiirtein samasta tuloluokasta. Hyvätuloinen pariutuu toisen hyvätuloisen kanssa, keskituloinen keskituloisen kanssa ja pienituloinen pienituloisen kanssa. Tämä on merkittävä syy kotitalouksien välisiin tuloeroihin.
Tuokin ON kyllä totta. Tuloloukku iskee helposti keskituloiseen, kun kaikki tuet loppuvat kuin seinään ja lapsetkin ovat herkästi jo aika pienillä tuloilla korkeimmassa päivähoitomaksuluokassa. Ja ainakin pk-seudulla jo keskituloisilla on aitoja asumisongelmia: vuokra-asuntoa ei saa julkiselta puolelta, yksityisillä markkinoilla joku kuppainen kerrostalokolmio maksaa 1300 euroa kuussa - tai jos joudut sen ostamaan, olet pankin velkaorja seuraavat 30 vuotta ja maksat sen tonnin kuussa lainanlyhennystä ja päälle kolme sataa vastiketta...
Mutta.
Ei se nyt ihan niinkään mene, että ainoa ratkaisu on kurjistaa köyhiä. Toinen ratkaisu olisi loiventaa sitä tukien leikkausta. Eli esimerkiksi niin, että tulorajoja vuokratukien osalta nostettaisiin ja ylipäätään asumisen kuluja pyrittäisiin pienentämään lisäämällä julkista vuokra-asuntotuotantoa. Toki, se maksaisi ja edellytäisi säästöjä jostakin muualta. Itse nostaisin hieman veroprosentteja, kun niitä on oikeistohallituksen aikana haluttu leikata. Ja vähentäisin roimasti yritys- ja maataloutukia ja investoisin ne rahat asuntotuotantoon. Jälkimmäinen ihan varmasti työllistäisi lisää sen verran, mitä ehkä heikommassa hapessa olevien yritysten tai maatilojen konkursseissa menetettisiin töitä.
Joo, tämä toki on oma kiistanaiheensa. Mutta kyse ON poliittisista päätöksistä, eikä mistään väistämättömistä yhteiskunnallisista faktoista.
Tuloloukkujen purkamiselle ON muitakin vaihtoehtoja kuin laskea sosiaalitukia!
112
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mielestäni se on asenneongelma, jos et voi nauttia elämästäsi. Jos sinulle elämän nauttiminen kietoutuu siihen, että voisit törsätä ja mennä miten haluat ajattelematta rahaa, niin se on sinun ongelma ja ehkä sinun kannattaisi hakea siihen apua.
Voisinhan minäkin heittäytyä lattialle itkemään, kun ei ole varaa ostaa vaikka uusia kenkiä tai uutta takkia ja sitten itkeä sitä seuraavat pari kuukautta. Tai voisin ottaa uuden asenteen ja suuntautua muuttamaan omaa tilannettani. Muutokset eivät tule hetkessä, mutta aina voi tehdä jotain. "
Niin no asenneongelma tai masennus, tuo jälkimmäinen nyt ainakin löytyy.
Kyse nyt ei kuitenkaan ole törsäämisestä vaan siitä, että en voi tehdä oikeastaan mitään miettimättä rahaa. Sinustako tämä on normaalia ja mukavaa elämää? Ja "kannattaisi hakea apua", luuletko että sitä apua oikeasti saa naps tuosta vain? Kun ei saa useista paikoista kerjäämälläkään.
Niin, aina voi tehdä jotain ja luuletko, että en tee mitä pystyn? Kirjoitinhan että "jos joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen hyppäisin sillalta". Tilapäisesti kestää melkein mitä vain, mutta mikä idea olisi elää loppuelämänsä venyttäen joka penniä?
Monella ei tunnu olevan mitään käsitystä masennuksesta, köyhyydestä tai toivottomuudesta. Pysykää reippaina ja muistakaa nuijia vähemmän reippaat maanrakoon siinä sivussa.
Minulla on vakava masennus. Ei sen kanssa ole helppoa elää, mutta mitä muutakaan tässä voi? Vaatia muita elättämään minua ja antamaan minulle sama elintaso, kuin niillä jotka tekevät töitä 8h+ päivässä? Ei se minusta oikein ole.
Ja jos ei halua loppuelämää venyttää penniä, niin sitten tilanteeseen tekee muutoksen. Istumalla kotona voivottamalla asiaa tilanne ei muutu mitenkään.
Eli ongelmistaan ei saa kertoa? Ja kuka muka on puhunut samasta elintasosta, muu kuin sinä? On vain sanottu, että "ruhtinaalliset tuet" eivät pidä paikkaansa ja että tämä köyhyys ja jatkuva syyllistyksen kohteeksi joutuminen on väsyttävää.
Missä vaiheessa on sanottu, ettei ongelmista saisi kertoa tai puhua? Ja kuka on väittänyt, että tuilla elää leveästi? Mitä olen itse puhunut on se, että tämänhetkisillä tuilla kyllä elää ja syö terveellisesti ja että kyllä sen rahamäärän kanssa voi myös tehdä, jos HALUAA ja panostaa.
Haluaisin lisätä, että tuntuu, että heittäydyt uhrin asemaan koska en ole sinun puolellasi, vaikka lukemani mukaan olemme samanlaisessa tilanteessa, mutta en kuitenkaan puolustele ja vaadi isompia tukia köyhille.
En ole vaatinut isompia tukia, mutta en myöskään voi hyväksyä tätä köyhiin kohdistuvaa ajojahtia jonka mukaan köyhät saavat jo nyt liikaa tukia.
Mistä lähtien terveellisesti syöminen on hyvän elämän ainoa vaade? Eiköhän siihen muutakin tarvita.Kyllä se siltä vaikuttaa että ongelmista ei saisi mielestäsi puhua. Ensimmäinen viestini: "Niin, kyllä minäkin pienellä rahalla pärjään ja voin syödä terveellisesti, mutta enpä voi sanoa nauttivani elämästä. Jos tietäisin jo nyt, että joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen, hyppäisin saman tien sillalta."
Kerroin ongelmistani, en vaatinut mitään lisätukia, mutta vastasit, että minulla on asenneongelma.Tuet ovat määrätty pakollisten menojen kustantamiseen, ei leveästi elämiseen. En ole vieläkään sanonut missään, ettei ongelmista saisi puhua, joten se, että yrität vääntää sanoistasi jotain mitä ne eivät ole, ei ole mielestäni kovinkaan hyvä tapa keskustella asioista. Myöskin miksi sanoin asian olevan asenneongelma oli se, että sanoit, ettei elämästä voi nauttia köyhänä. Kyllä voi. On kyse asenneongelmasta, jos onnellisuus on sidottu rahan määrään. Maailmassa on vielä köyhempiäkin ihmisiä, kuin tt-tuella olevat suomalaiset ja heistäkin on varmasti onnellisia ihmisiä.
Väänsithän sinäkin sanomisiani sellaisiksi kuin olisin vaatinut jotain lisätukia.
En sanonut ettei elämästä voisi kukaan nauttia köyhänä, vain että en itse nauti tästä rahastressistä. Lisäksi sanoin olevani masentunut, mikä tietenkin vaikuttaa asiaan.
Niin, tuet on määritelty pakollisten menojen kustantamiseen ja siihen ne juuri ja juuri riittävätkin. Miksi jotkut sitten vaativat tukien pienentämistä?En ole missään vaiheessa sanonut, että sinä pyysit lisätukia, vaan totesin, että on köyhiä jotka ovat vaatimassa lisätukia, vaikka nykyisilläkin eletään ihan hyvin.
Se, miksi ihmiset vaativat tukien pienentämistä on hyvin yhteydessä siihen, että jotkut saavat työstä saman verran rahaa kuin mitä kotona istuva tt-tuen saava saa. Tätä ei koeta oikeudenmukaiseksi, eikä myöskään motivoivaksi. Minä ymmärrän sen, ettei ole mukavaa ihmisten katsella, kun tt-ihmiset voivat laittaa rahaa sinne ja tänne tekemättä mitään, kun taas he joutuvat käymään töissä saaden lähes saman - tai parisataa enemmän. Ja kaiken lisäksi on näitä henkilöitä tt-tuella, jotka eivät tee mitään ja välttelevät töihin joutumista. Näin olen asian ymmärtänyt.
Ei ole yhtään kokopäivätyötä mistä jäisi käteen 600 e kuussa! Puhut ihan pölhöjä.
Millaisessa asunnossa asut, jos sulla on tuossa 600 eurossa myös asumistuki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen köyhä eikä minulla ole lainkaan velkaa. Kerran otin pikavipin ja tajusin, etten missään nimessä lähde siihen kierteeseen mukaan.
En elä yli varojeni ja kyllä tällä hetkellä pärjään jotenkuten. En tupakoi, en juo alkoholia enkä käy ulkona syömässä, jos ei nyt lasketa 2 kuukaudessa subileivän hintaa. Kyllä tällä ihminen elää eikä kuole. Kyllä tällä rahalla voi syödä terveellisesti, jos tahtoo itse panostaa.
Olen ollut köyhä aika kauan jo, ettei tämä ole tämän hetken juttu.
Niin, kyllä minäkin pienellä rahalla pärjään ja voin syödä terveellisesti, mutta enpä voi sanoa nauttivani elämästä. Jos tietäisin jo nyt, että joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen, hyppäisin saman tien sillalta.
Mielestäni se on asenneongelma, jos et voi nauttia elämästäsi. Jos sinulle elämän nauttiminen kietoutuu siihen, että voisit törsätä ja mennä miten haluat ajattelematta rahaa, niin se on sinun ongelma ja ehkä sinun kannattaisi hakea siihen apua.
Voisinhan minäkin heittäytyä lattialle itkemään, kun ei ole varaa ostaa vaikka uusia kenkiä tai uutta takkia ja sitten itkeä sitä seuraavat pari kuukautta. Tai voisin ottaa uuden asenteen ja suuntautua muuttamaan omaa tilannettani. Muutokset eivät tule hetkessä, mutta aina voi tehdä jotain.
Nauttisitko elämästä myös jos asuisit ikuisesti vuokrayksiössä, sinulla ei olisi varaa autoon tai harrastuksiin, miehet eivät kiinnostuisi koska olet köyhä, ei olisi varaa lääkäriin ja esim jukkista hammaslääkäriä jonottaisit puoli vuotta, lapsiin nyt ei tietenkään olisi varaa lomista tai muista puhumattakaan, etkä saisi töitä eikä olisi rahaa opiskella?
Miten niin ei oo rahaa opiskella? Opiskelu on usein ilmaista ja jopa tuettua ja valtio myöntää lisäksi opintolainaa! Mua ärsyttää asenne että itse ei muka voi tilanteelleen mitään. Sillä asenteella kyllä sitten pysyykin köyhänä. Jos tarpeeksi on tahtoa löytyy kyllä myös keinot. Kaikki ei ole aina helppoa eikä nopeita ratkaisuja ole mutta varmasti paljon voi kyllä itsekin asioihin vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mielestäni se on asenneongelma, jos et voi nauttia elämästäsi. Jos sinulle elämän nauttiminen kietoutuu siihen, että voisit törsätä ja mennä miten haluat ajattelematta rahaa, niin se on sinun ongelma ja ehkä sinun kannattaisi hakea siihen apua.
Voisinhan minäkin heittäytyä lattialle itkemään, kun ei ole varaa ostaa vaikka uusia kenkiä tai uutta takkia ja sitten itkeä sitä seuraavat pari kuukautta. Tai voisin ottaa uuden asenteen ja suuntautua muuttamaan omaa tilannettani. Muutokset eivät tule hetkessä, mutta aina voi tehdä jotain. "
Niin no asenneongelma tai masennus, tuo jälkimmäinen nyt ainakin löytyy.
Kyse nyt ei kuitenkaan ole törsäämisestä vaan siitä, että en voi tehdä oikeastaan mitään miettimättä rahaa. Sinustako tämä on normaalia ja mukavaa elämää? Ja "kannattaisi hakea apua", luuletko että sitä apua oikeasti saa naps tuosta vain? Kun ei saa useista paikoista kerjäämälläkään.
Niin, aina voi tehdä jotain ja luuletko, että en tee mitä pystyn? Kirjoitinhan että "jos joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen hyppäisin sillalta". Tilapäisesti kestää melkein mitä vain, mutta mikä idea olisi elää loppuelämänsä venyttäen joka penniä?
Monella ei tunnu olevan mitään käsitystä masennuksesta, köyhyydestä tai toivottomuudesta. Pysykää reippaina ja muistakaa nuijia vähemmän reippaat maanrakoon siinä sivussa.
Minulla on vakava masennus. Ei sen kanssa ole helppoa elää, mutta mitä muutakaan tässä voi? Vaatia muita elättämään minua ja antamaan minulle sama elintaso, kuin niillä jotka tekevät töitä 8h+ päivässä? Ei se minusta oikein ole.
Ja jos ei halua loppuelämää venyttää penniä, niin sitten tilanteeseen tekee muutoksen. Istumalla kotona voivottamalla asiaa tilanne ei muutu mitenkään.
Eli ongelmistaan ei saa kertoa? Ja kuka muka on puhunut samasta elintasosta, muu kuin sinä? On vain sanottu, että "ruhtinaalliset tuet" eivät pidä paikkaansa ja että tämä köyhyys ja jatkuva syyllistyksen kohteeksi joutuminen on väsyttävää.
Missä vaiheessa on sanottu, ettei ongelmista saisi kertoa tai puhua? Ja kuka on väittänyt, että tuilla elää leveästi? Mitä olen itse puhunut on se, että tämänhetkisillä tuilla kyllä elää ja syö terveellisesti ja että kyllä sen rahamäärän kanssa voi myös tehdä, jos HALUAA ja panostaa.
Haluaisin lisätä, että tuntuu, että heittäydyt uhrin asemaan koska en ole sinun puolellasi, vaikka lukemani mukaan olemme samanlaisessa tilanteessa, mutta en kuitenkaan puolustele ja vaadi isompia tukia köyhille.
En ole vaatinut isompia tukia, mutta en myöskään voi hyväksyä tätä köyhiin kohdistuvaa ajojahtia jonka mukaan köyhät saavat jo nyt liikaa tukia.
Mistä lähtien terveellisesti syöminen on hyvän elämän ainoa vaade? Eiköhän siihen muutakin tarvita.Kyllä se siltä vaikuttaa että ongelmista ei saisi mielestäsi puhua. Ensimmäinen viestini: "Niin, kyllä minäkin pienellä rahalla pärjään ja voin syödä terveellisesti, mutta enpä voi sanoa nauttivani elämästä. Jos tietäisin jo nyt, että joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen, hyppäisin saman tien sillalta."
Kerroin ongelmistani, en vaatinut mitään lisätukia, mutta vastasit, että minulla on asenneongelma.Tuet ovat määrätty pakollisten menojen kustantamiseen, ei leveästi elämiseen. En ole vieläkään sanonut missään, ettei ongelmista saisi puhua, joten se, että yrität vääntää sanoistasi jotain mitä ne eivät ole, ei ole mielestäni kovinkaan hyvä tapa keskustella asioista. Myöskin miksi sanoin asian olevan asenneongelma oli se, että sanoit, ettei elämästä voi nauttia köyhänä. Kyllä voi. On kyse asenneongelmasta, jos onnellisuus on sidottu rahan määrään. Maailmassa on vielä köyhempiäkin ihmisiä, kuin tt-tuella olevat suomalaiset ja heistäkin on varmasti onnellisia ihmisiä.
Väänsithän sinäkin sanomisiani sellaisiksi kuin olisin vaatinut jotain lisätukia.
En sanonut ettei elämästä voisi kukaan nauttia köyhänä, vain että en itse nauti tästä rahastressistä. Lisäksi sanoin olevani masentunut, mikä tietenkin vaikuttaa asiaan.
Niin, tuet on määritelty pakollisten menojen kustantamiseen ja siihen ne juuri ja juuri riittävätkin. Miksi jotkut sitten vaativat tukien pienentämistä?En ole missään vaiheessa sanonut, että sinä pyysit lisätukia, vaan totesin, että on köyhiä jotka ovat vaatimassa lisätukia, vaikka nykyisilläkin eletään ihan hyvin.
Se, miksi ihmiset vaativat tukien pienentämistä on hyvin yhteydessä siihen, että jotkut saavat työstä saman verran rahaa kuin mitä kotona istuva tt-tuen saava saa. Tätä ei koeta oikeudenmukaiseksi, eikä myöskään motivoivaksi. Minä ymmärrän sen, ettei ole mukavaa ihmisten katsella, kun tt-ihmiset voivat laittaa rahaa sinne ja tänne tekemättä mitään, kun taas he joutuvat käymään töissä saaden lähes saman - tai parisataa enemmän. Ja kaiken lisäksi on näitä henkilöitä tt-tuella, jotka eivät tee mitään ja välttelevät töihin joutumista. Näin olen asian ymmärtänyt.
Ei ole yhtään kokopäivätyötä mistä jäisi käteen 600 e kuussa! Puhut ihan pölhöjä.
Mistä olet laskenut 600e? Tt-tuella elävät saavat myös asumistuet ym mukaan, mitkä yhteenlaskettuna menevät usein 1000e+ puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Totuus on jossakin puolivälissä. On se niinkin, että ihan jokainen pienituloinen tai köyhä ei osaa elää kovin taloudellisesti. Hassataan rahaa aika tyhmiin asioihin (tupakkaan, kauheaan lemmikkileegioon ja vaikkapa valmisruokaan) ja sitten kitistään, kun ei ole rahaa ruokaan.
Niin, en kyllä ymmärrä miten kellään minun tuloillani (n. 400 kuussa) on varaa varsinkaan tupakkaan. Nykyään pystyn useimmiten säästämään hiukan joka kuukausi, jos vaikka jotain hajoaa, mutta jos röökäisin ei jäisi kyllä latin latia.
Ei luulisi niin ja silti moni köyhä röökaa. Voimakas riippuvuus aiheuttaa sivullisen silmin epätarkoituksenmukaista hassaamista. Se on tietysti pois sitten jostakin.
Jos luet kunnolla kommenttini loppuun asti, en kumminkaan moralisoi sitä, mihin köyhät rahansa laittavat.
112
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, voi tulla kokeilemaan, millaista on elää 400e kuussa, ja ihmetellä, kun "ethän sä käy missään", esim. Finnkinon superpäiväkin on vaan tyyliin kerran kuussa..........
Oko köyhän pakko käydä missään? Jos haluaa luksusta ja muuta ylellisyyttä elämään, niin sitten kannattaa joko säästää tai hankkia parempi duuni.
Olen sairaslomalla.
Eikä leffassa käynti, ulkona syömässä käynti, kahvilla käynti ja matkustelu ole mitään luksusta, vaan lähihoitajakin tekee noita kaikkia juttuja. Ihan perus. Kunhan ei mitään kerjäläiselämää pidä elää.
Olen toimihenkilö ja tienaan ihan ok. Olen käynyt viimeksi leffassa katsomassa Rukajärventie ja vuosi oli 1999. En käy kahviloissa, syömme mieheni kanssa kerran tai kaksi vuodessa ulkona. Lomailemassa käymme kerran vuodessa joko kotimaassa tai Euroopassa. Ei kaikki, ei edes ne, joilla on varaa, tarvitse jotain maksullista ekstraa elämäänsä. Niin paljon muutakin voi tehdä ja vieläpä hyödyllistä.
Tuossahan juuri luettelit "maksullisia ekstroja". Voisin elää koko vuoden käyttämättä kummemmin rahaa, jos olisi sen jälkeen varaa lomamatkaan. Nyt elän koko vuoden käyttämättä kummemmin rahaa, eikä kuitenkaan ole varaa lomamatkaan.
Vierailija kirjoitti:
Näin se vaan on.
Kyllä 480 eurolla käyttörahaa pitäisi elää ihan hyvin. Itse käyn sillä rahalla lounaalla 10-15 kertaa kuussa, kerran kuussa baarissa (muuten en toki juokaan, tupakkaa en polta ollenkaan) ja rahaa riittää ruokaan oikein mainiosti. T, työtön mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mielestäni se on asenneongelma, jos et voi nauttia elämästäsi. Jos sinulle elämän nauttiminen kietoutuu siihen, että voisit törsätä ja mennä miten haluat ajattelematta rahaa, niin se on sinun ongelma ja ehkä sinun kannattaisi hakea siihen apua.
Voisinhan minäkin heittäytyä lattialle itkemään, kun ei ole varaa ostaa vaikka uusia kenkiä tai uutta takkia ja sitten itkeä sitä seuraavat pari kuukautta. Tai voisin ottaa uuden asenteen ja suuntautua muuttamaan omaa tilannettani. Muutokset eivät tule hetkessä, mutta aina voi tehdä jotain. "
Niin no asenneongelma tai masennus, tuo jälkimmäinen nyt ainakin löytyy.
Kyse nyt ei kuitenkaan ole törsäämisestä vaan siitä, että en voi tehdä oikeastaan mitään miettimättä rahaa. Sinustako tämä on normaalia ja mukavaa elämää? Ja "kannattaisi hakea apua", luuletko että sitä apua oikeasti saa naps tuosta vain? Kun ei saa useista paikoista kerjäämälläkään.
Niin, aina voi tehdä jotain ja luuletko, että en tee mitä pystyn? Kirjoitinhan että "jos joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen hyppäisin sillalta". Tilapäisesti kestää melkein mitä vain, mutta mikä idea olisi elää loppuelämänsä venyttäen joka penniä?
Monella ei tunnu olevan mitään käsitystä masennuksesta, köyhyydestä tai toivottomuudesta. Pysykää reippaina ja muistakaa nuijia vähemmän reippaat maanrakoon siinä sivussa.
Minulla on vakava masennus. Ei sen kanssa ole helppoa elää, mutta mitä muutakaan tässä voi? Vaatia muita elättämään minua ja antamaan minulle sama elintaso, kuin niillä jotka tekevät töitä 8h+ päivässä? Ei se minusta oikein ole.
Ja jos ei halua loppuelämää venyttää penniä, niin sitten tilanteeseen tekee muutoksen. Istumalla kotona voivottamalla asiaa tilanne ei muutu mitenkään.
Eli ongelmistaan ei saa kertoa? Ja kuka muka on puhunut samasta elintasosta, muu kuin sinä? On vain sanottu, että "ruhtinaalliset tuet" eivät pidä paikkaansa ja että tämä köyhyys ja jatkuva syyllistyksen kohteeksi joutuminen on väsyttävää.
Missä vaiheessa on sanottu, ettei ongelmista saisi kertoa tai puhua? Ja kuka on väittänyt, että tuilla elää leveästi? Mitä olen itse puhunut on se, että tämänhetkisillä tuilla kyllä elää ja syö terveellisesti ja että kyllä sen rahamäärän kanssa voi myös tehdä, jos HALUAA ja panostaa.
Haluaisin lisätä, että tuntuu, että heittäydyt uhrin asemaan koska en ole sinun puolellasi, vaikka lukemani mukaan olemme samanlaisessa tilanteessa, mutta en kuitenkaan puolustele ja vaadi isompia tukia köyhille.
En ole vaatinut isompia tukia, mutta en myöskään voi hyväksyä tätä köyhiin kohdistuvaa ajojahtia jonka mukaan köyhät saavat jo nyt liikaa tukia.
Mistä lähtien terveellisesti syöminen on hyvän elämän ainoa vaade? Eiköhän siihen muutakin tarvita.Kyllä se siltä vaikuttaa että ongelmista ei saisi mielestäsi puhua. Ensimmäinen viestini: "Niin, kyllä minäkin pienellä rahalla pärjään ja voin syödä terveellisesti, mutta enpä voi sanoa nauttivani elämästä. Jos tietäisin jo nyt, että joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen, hyppäisin saman tien sillalta."
Kerroin ongelmistani, en vaatinut mitään lisätukia, mutta vastasit, että minulla on asenneongelma.Tuet ovat määrätty pakollisten menojen kustantamiseen, ei leveästi elämiseen. En ole vieläkään sanonut missään, ettei ongelmista saisi puhua, joten se, että yrität vääntää sanoistasi jotain mitä ne eivät ole, ei ole mielestäni kovinkaan hyvä tapa keskustella asioista. Myöskin miksi sanoin asian olevan asenneongelma oli se, että sanoit, ettei elämästä voi nauttia köyhänä. Kyllä voi. On kyse asenneongelmasta, jos onnellisuus on sidottu rahan määrään. Maailmassa on vielä köyhempiäkin ihmisiä, kuin tt-tuella olevat suomalaiset ja heistäkin on varmasti onnellisia ihmisiä.
Väänsithän sinäkin sanomisiani sellaisiksi kuin olisin vaatinut jotain lisätukia.
En sanonut ettei elämästä voisi kukaan nauttia köyhänä, vain että en itse nauti tästä rahastressistä. Lisäksi sanoin olevani masentunut, mikä tietenkin vaikuttaa asiaan.
Niin, tuet on määritelty pakollisten menojen kustantamiseen ja siihen ne juuri ja juuri riittävätkin. Miksi jotkut sitten vaativat tukien pienentämistä?En ole missään vaiheessa sanonut, että sinä pyysit lisätukia, vaan totesin, että on köyhiä jotka ovat vaatimassa lisätukia, vaikka nykyisilläkin eletään ihan hyvin.
Se, miksi ihmiset vaativat tukien pienentämistä on hyvin yhteydessä siihen, että jotkut saavat työstä saman verran rahaa kuin mitä kotona istuva tt-tuen saava saa. Tätä ei koeta oikeudenmukaiseksi, eikä myöskään motivoivaksi. Minä ymmärrän sen, ettei ole mukavaa ihmisten katsella, kun tt-ihmiset voivat laittaa rahaa sinne ja tänne tekemättä mitään, kun taas he joutuvat käymään töissä saaden lähes saman - tai parisataa enemmän. Ja kaiken lisäksi on näitä henkilöitä tt-tuella, jotka eivät tee mitään ja välttelevät töihin joutumista. Näin olen asian ymmärtänyt.
Ei ole yhtään kokopäivätyötä mistä jäisi käteen 600 e kuussa! Puhut ihan pölhöjä.
Mistä olet laskenut 600e? Tt-tuella elävät saavat myös asumistuet ym mukaan, mitkä yhteenlaskettuna menevät usein 1000e+ puolelle.
Hohhoijaa, ja minä tiedän että sinullakin on timantti perseessä ja silti valitat. Tt tuki + asumistuki tekee yleensä n 700 e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, voi tulla kokeilemaan, millaista on elää 400e kuussa, ja ihmetellä, kun "ethän sä käy missään", esim. Finnkinon superpäiväkin on vaan tyyliin kerran kuussa..........
Oko köyhän pakko käydä missään? Jos haluaa luksusta ja muuta ylellisyyttä elämään, niin sitten kannattaa joko säästää tai hankkia parempi duuni.
Mistä köyhä säästää kun jää joka kuukausi miinukselle? :p
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä kommentoi näihin tulokeskusteluihin koska koen, että tulot ja menot on jokaisen oma asia. Mutta nyt multa alkaa mennä yli nämä "yyyyy, olen niin köyhä" -jutut.
Olemme nelihenkinen perhe, lapset 2 ja 5v. Olen ollut nyt 6 vuotta kotona ja ensi syksynä palaan sairaanhoitajan työhöni. Mieheni on ollut kaupan alalla, mutta sai yllättäen lisäopiskelupaikan ja on nyt siis opiskelija. Elämme yhteiskunnan tuilla ja opintolainalla, enkä ole siitä mitenkään ylpeä, mutta EN KOSKAAN valittaisi, että olemme köyhiä eikä raha riitä. En koe olevani köyhä enkä jää mistään paitsi.
Asumme kaupungin keskustassa, lapsilla on merkkivaatteita, ostimme juuri uuden sängyn ja olemme säästäneet kesälomamatkaa varten. MUTTA olen nähnyt myös vaivaa, että näin on. Meillä ei tupakoida eikä juoda alkoholia (joita on käytetty molempia ennen lapsia ja töissä ollessa). Lasken tarkkaan viikon ruokabudjetin, mitään ylimääräistä ei osteta. Lääkärit jonotetaan kunnalliseen. Kaikki kierrätetään ja merkkivaatteet ostetaan käytettynä tai hyvistä aleista (tämä vaatii myös aikaa ja vaivaa). Kaikki myös vertaillaan ja mietitään tarkkaan. Pitää olla suunnitelmallinen ja pysyä siinä.
Ärsyttää siis nämä kitisijät, kun rahaa ei oo, mutta kuitenkaan ei olla valmiita tekemään asian eteen mitään. Että ne kaikki luksukset tulee siihen sohvalle kun Manulle illallinen. Ei. Ne ei tule. Jos ei ole valmis tekemään yhtään oman onnellisuutensan eteen, minun mielestä on sitten parempi jäädä sinne neljän seinän sisään märisemään omaa huonommuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mielestäni se on asenneongelma, jos et voi nauttia elämästäsi. Jos sinulle elämän nauttiminen kietoutuu siihen, että voisit törsätä ja mennä miten haluat ajattelematta rahaa, niin se on sinun ongelma ja ehkä sinun kannattaisi hakea siihen apua.
Voisinhan minäkin heittäytyä lattialle itkemään, kun ei ole varaa ostaa vaikka uusia kenkiä tai uutta takkia ja sitten itkeä sitä seuraavat pari kuukautta. Tai voisin ottaa uuden asenteen ja suuntautua muuttamaan omaa tilannettani. Muutokset eivät tule hetkessä, mutta aina voi tehdä jotain. "
Niin no asenneongelma tai masennus, tuo jälkimmäinen nyt ainakin löytyy.
Kyse nyt ei kuitenkaan ole törsäämisestä vaan siitä, että en voi tehdä oikeastaan mitään miettimättä rahaa. Sinustako tämä on normaalia ja mukavaa elämää? Ja "kannattaisi hakea apua", luuletko että sitä apua oikeasti saa naps tuosta vain? Kun ei saa useista paikoista kerjäämälläkään.
Niin, aina voi tehdä jotain ja luuletko, että en tee mitä pystyn? Kirjoitinhan että "jos joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen hyppäisin sillalta". Tilapäisesti kestää melkein mitä vain, mutta mikä idea olisi elää loppuelämänsä venyttäen joka penniä?
Monella ei tunnu olevan mitään käsitystä masennuksesta, köyhyydestä tai toivottomuudesta. Pysykää reippaina ja muistakaa nuijia vähemmän reippaat maanrakoon siinä sivussa.
Minulla on vakava masennus. Ei sen kanssa ole helppoa elää, mutta mitä muutakaan tässä voi? Vaatia muita elättämään minua ja antamaan minulle sama elintaso, kuin niillä jotka tekevät töitä 8h+ päivässä? Ei se minusta oikein ole.
Ja jos ei halua loppuelämää venyttää penniä, niin sitten tilanteeseen tekee muutoksen. Istumalla kotona voivottamalla asiaa tilanne ei muutu mitenkään.
Eli ongelmistaan ei saa kertoa? Ja kuka muka on puhunut samasta elintasosta, muu kuin sinä? On vain sanottu, että "ruhtinaalliset tuet" eivät pidä paikkaansa ja että tämä köyhyys ja jatkuva syyllistyksen kohteeksi joutuminen on väsyttävää.
Missä vaiheessa on sanottu, ettei ongelmista saisi kertoa tai puhua? Ja kuka on väittänyt, että tuilla elää leveästi? Mitä olen itse puhunut on se, että tämänhetkisillä tuilla kyllä elää ja syö terveellisesti ja että kyllä sen rahamäärän kanssa voi myös tehdä, jos HALUAA ja panostaa.
Haluaisin lisätä, että tuntuu, että heittäydyt uhrin asemaan koska en ole sinun puolellasi, vaikka lukemani mukaan olemme samanlaisessa tilanteessa, mutta en kuitenkaan puolustele ja vaadi isompia tukia köyhille.
En ole vaatinut isompia tukia, mutta en myöskään voi hyväksyä tätä köyhiin kohdistuvaa ajojahtia jonka mukaan köyhät saavat jo nyt liikaa tukia.
Mistä lähtien terveellisesti syöminen on hyvän elämän ainoa vaade? Eiköhän siihen muutakin tarvita.Kyllä se siltä vaikuttaa että ongelmista ei saisi mielestäsi puhua. Ensimmäinen viestini: "Niin, kyllä minäkin pienellä rahalla pärjään ja voin syödä terveellisesti, mutta enpä voi sanoa nauttivani elämästä. Jos tietäisin jo nyt, että joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen, hyppäisin saman tien sillalta."
Kerroin ongelmistani, en vaatinut mitään lisätukia, mutta vastasit, että minulla on asenneongelma.Tuet ovat määrätty pakollisten menojen kustantamiseen, ei leveästi elämiseen. En ole vieläkään sanonut missään, ettei ongelmista saisi puhua, joten se, että yrität vääntää sanoistasi jotain mitä ne eivät ole, ei ole mielestäni kovinkaan hyvä tapa keskustella asioista. Myöskin miksi sanoin asian olevan asenneongelma oli se, että sanoit, ettei elämästä voi nauttia köyhänä. Kyllä voi. On kyse asenneongelmasta, jos onnellisuus on sidottu rahan määrään. Maailmassa on vielä köyhempiäkin ihmisiä, kuin tt-tuella olevat suomalaiset ja heistäkin on varmasti onnellisia ihmisiä.
Väänsithän sinäkin sanomisiani sellaisiksi kuin olisin vaatinut jotain lisätukia.
En sanonut ettei elämästä voisi kukaan nauttia köyhänä, vain että en itse nauti tästä rahastressistä. Lisäksi sanoin olevani masentunut, mikä tietenkin vaikuttaa asiaan.
Niin, tuet on määritelty pakollisten menojen kustantamiseen ja siihen ne juuri ja juuri riittävätkin. Miksi jotkut sitten vaativat tukien pienentämistä?En ole missään vaiheessa sanonut, että sinä pyysit lisätukia, vaan totesin, että on köyhiä jotka ovat vaatimassa lisätukia, vaikka nykyisilläkin eletään ihan hyvin.
Se, miksi ihmiset vaativat tukien pienentämistä on hyvin yhteydessä siihen, että jotkut saavat työstä saman verran rahaa kuin mitä kotona istuva tt-tuen saava saa. Tätä ei koeta oikeudenmukaiseksi, eikä myöskään motivoivaksi. Minä ymmärrän sen, ettei ole mukavaa ihmisten katsella, kun tt-ihmiset voivat laittaa rahaa sinne ja tänne tekemättä mitään, kun taas he joutuvat käymään töissä saaden lähes saman - tai parisataa enemmän. Ja kaiken lisäksi on näitä henkilöitä tt-tuella, jotka eivät tee mitään ja välttelevät töihin joutumista. Näin olen asian ymmärtänyt.
Ja minä sanoin, että vaikuttaa kuin ongelmista ei saisi puhua mielestäsi, jos et sitä tarkoittanut niin uskotaan.
Ihmiset osoittavat mielestäni syyttävällä sormellaan ihan väärään suuntaan. Ongelmahan on, että heidän palkkansa on liian pieni, jos saavat saman verran tai lähes yhtä vähän rahaa kuin tt-tukilaiset. Se on todella pieni raha ja ilman muuta pitäisi työstä saada enemmän, mutta tuensaajien vika se ei ole.
En ole missään vaiheessa kehottanut sinua, ettei asiasta voi puhua. Olen vain esittänyt oman kantani tilanteestani ja että elän vähän rahan kanssa ihan hyvin.
Palkkojen suhteen ongelma on se, ettei Suomella ole varaa korottaa palkkoja eikä myöskään palkanmaksajilla. Eli näinollen mitkään vaatimukset suuremmista paklkoista ei auta, koska rahaa suurempia palkkoja ei ole maksaa tietyillä aloilla. Ja jos ihan todenmukaisia ollaan, niin voisi nykyisistäkin tuista leikata, mutta se tarkoittaa heikompaa tilannetta köyhille. Kuitenkaan Suomella ei ole varaa elättää kaikkia näitä ihmisiä. Valtionvelka on jo tuplaantunut vai triplaantunut hyvin lyhyessä ajassa. Kohta suomi on konkurssissa eikä kenenkään tukia ole varaa maksaa. Mitä sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut työelämässä vuosikausia, nyt ei yhtäkkiä töitä enää löydy. Elän työmarkkinatuella. Saan sen lisäksi asumistuen. Sairastan paria pitkäaikaissairautta, joista joudun maksamaan kuluja itse , lisäksi on erikoisruokavalio, josta ei saa korvauksia. Opiskelen myös. Ei ole velkoja, en käytä alkoholia, huumeita, en tupakoi, en käy elokuvissa, en käy ravintoloissa, en käy lomilla enkä shoppaile. Vuokra on kohtuullisen edullinen. En saa tt-tukea, koska mulla on yksityisiä eläkesäästöjä.
Pakollisten kulujen jälkeen käteen jää n. 180 euroa kuussa. Siis ruokaan, vaatteisiin, hygieniaan, yllättäviin kuluihin kuten hammaslääkäriin, huvituksiin, lahjoihin, matkoihin, lomiin, ja muuhun luksukseen yms. (nooh, tuo loppulista oli sarkasmia).
Kannattaa kadehtia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Totuus on jossakin puolivälissä. On se niinkin, että ihan jokainen pienituloinen tai köyhä ei osaa elää kovin taloudellisesti. Hassataan rahaa aika tyhmiin asioihin (tupakkaan, kauheaan lemmikkileegioon ja vaikkapa valmisruokaan) ja sitten kitistään, kun ei ole rahaa ruokaan.
Niin, en kyllä ymmärrä miten kellään minun tuloillani (n. 400 kuussa) on varaa varsinkaan tupakkaan. Nykyään pystyn useimmiten säästämään hiukan joka kuukausi, jos vaikka jotain hajoaa, mutta jos röökäisin ei jäisi kyllä latin latia.
Ei luulisi niin ja silti moni köyhä röökaa. Voimakas riippuvuus aiheuttaa sivullisen silmin epätarkoituksenmukaista hassaamista. Se on tietysti pois sitten jostakin.
Jos luet kunnolla kommenttini loppuun asti, en kumminkaan moralisoi sitä, mihin köyhät rahansa laittavat.
112
En ajatellutkaan että moralisoit, ihan vain sivusta ihmettelin kun itselläkin tulee välillä tiukkoja paikkoja rahan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ikinä kommentoi näihin tulokeskusteluihin koska koen, että tulot ja menot on jokaisen oma asia. Mutta nyt multa alkaa mennä yli nämä "yyyyy, olen niin köyhä" -jutut.
Olemme nelihenkinen perhe, lapset 2 ja 5v. Olen ollut nyt 6 vuotta kotona ja ensi syksynä palaan sairaanhoitajan työhöni. Mieheni on ollut kaupan alalla, mutta sai yllättäen lisäopiskelupaikan ja on nyt siis opiskelija. Elämme yhteiskunnan tuilla ja opintolainalla, enkä ole siitä mitenkään ylpeä, mutta EN KOSKAAN valittaisi, että olemme köyhiä eikä raha riitä. En koe olevani köyhä enkä jää mistään paitsi.
Asumme kaupungin keskustassa, lapsilla on merkkivaatteita, ostimme juuri uuden sängyn ja olemme säästäneet kesälomamatkaa varten. MUTTA olen nähnyt myös vaivaa, että näin on. Meillä ei tupakoida eikä juoda alkoholia (joita on käytetty molempia ennen lapsia ja töissä ollessa). Lasken tarkkaan viikon ruokabudjetin, mitään ylimääräistä ei osteta. Lääkärit jonotetaan kunnalliseen. Kaikki kierrätetään ja merkkivaatteet ostetaan käytettynä tai hyvistä aleista (tämä vaatii myös aikaa ja vaivaa). Kaikki myös vertaillaan ja mietitään tarkkaan. Pitää olla suunnitelmallinen ja pysyä siinä.
Ärsyttää siis nämä kitisijät, kun rahaa ei oo, mutta kuitenkaan ei olla valmiita tekemään asian eteen mitään. Että ne kaikki luksukset tulee siihen sohvalle kun Manulle illallinen. Ei. Ne ei tule. Jos ei ole valmis tekemään yhtään oman onnellisuutensan eteen, minun mielestä on sitten parempi jäädä sinne neljän seinän sisään märisemään omaa huonommuutta.
Te saattekin kaiken maailman lapsiavustukset päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen köyhä eikä minulla ole lainkaan velkaa. Kerran otin pikavipin ja tajusin, etten missään nimessä lähde siihen kierteeseen mukaan.
En elä yli varojeni ja kyllä tällä hetkellä pärjään jotenkuten. En tupakoi, en juo alkoholia enkä käy ulkona syömässä, jos ei nyt lasketa 2 kuukaudessa subileivän hintaa. Kyllä tällä ihminen elää eikä kuole. Kyllä tällä rahalla voi syödä terveellisesti, jos tahtoo itse panostaa.
Olen ollut köyhä aika kauan jo, ettei tämä ole tämän hetken juttu.
Niin, kyllä minäkin pienellä rahalla pärjään ja voin syödä terveellisesti, mutta enpä voi sanoa nauttivani elämästä. Jos tietäisin jo nyt, että joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen, hyppäisin saman tien sillalta.
Mielestäni se on asenneongelma, jos et voi nauttia elämästäsi. Jos sinulle elämän nauttiminen kietoutuu siihen, että voisit törsätä ja mennä miten haluat ajattelematta rahaa, niin se on sinun ongelma ja ehkä sinun kannattaisi hakea siihen apua.
Voisinhan minäkin heittäytyä lattialle itkemään, kun ei ole varaa ostaa vaikka uusia kenkiä tai uutta takkia ja sitten itkeä sitä seuraavat pari kuukautta. Tai voisin ottaa uuden asenteen ja suuntautua muuttamaan omaa tilannettani. Muutokset eivät tule hetkessä, mutta aina voi tehdä jotain.
Nauttisitko elämästä myös jos asuisit ikuisesti vuokrayksiössä, sinulla ei olisi varaa autoon tai harrastuksiin, miehet eivät kiinnostuisi koska olet köyhä, ei olisi varaa lääkäriin ja esim jukkista hammaslääkäriä jonottaisit puoli vuotta, lapsiin nyt ei tietenkään olisi varaa lomista tai muista puhumattakaan, etkä saisi töitä eikä olisi rahaa opiskella?
Miten niin ei oo rahaa opiskella? Opiskelu on usein ilmaista ja jopa tuettua ja valtio myöntää lisäksi opintolainaa! Mua ärsyttää asenne että itse ei muka voi tilanteelleen mitään. Sillä asenteella kyllä sitten pysyykin köyhänä. Jos tarpeeksi on tahtoa löytyy kyllä myös keinot. Kaikki ei ole aina helppoa eikä nopeita ratkaisuja ole mutta varmasti paljon voi kyllä itsekin asioihin vaikuttaa.
Voi, mutta on todellakin mahdollista, ettei ole vara opiskella.
Esimerkiksi alaikäiset nuoret, jotka asuvat kotona jossakin kaukana oppilaitoksista.... toisen asteen koulutukseen saa erittäin niukasti tukia ja opiskelu kyllä maksaa pitkän pennin. Esimerkiksi lukion oppimateriaalit parisen tonnia.
Ja jos olet työtön, opiskelu ei välttämättä onnistu siksi, että putoaisit pois työmarkkinoilta opiskelemalla eli työmarkkinatukesi lakkaa. Yli 25-vuotias voi opiskella 24 kk työmarkkinatuella tietyin ehdoin, mutta tuo siis koskee tosiaan yli 25-vuotiasta työtöntä.
Opintotuki on työmarkkinatukea ja toimeentulotukeakin selvästi heikompi ja opiskelijan oikeus toimeentulotukeen ei toteudu kuin harvoissa poikkeustilanteissa. Opintotuki on noin puolet siitä, mitä toimeentulotuen perusosa, ihmisiä velvoitetaan käytännössä siis elämään lainalla, jos ei sitä työtä (kuten sanottua) ole saatavilla.
112
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä kommentoi näihin tulokeskusteluihin koska koen, että tulot ja menot on jokaisen oma asia. Mutta nyt multa alkaa mennä yli nämä "yyyyy, olen niin köyhä" -jutut.
Olemme nelihenkinen perhe, lapset 2 ja 5v. Olen ollut nyt 6 vuotta kotona ja ensi syksynä palaan sairaanhoitajan työhöni. Mieheni on ollut kaupan alalla, mutta sai yllättäen lisäopiskelupaikan ja on nyt siis opiskelija. Elämme yhteiskunnan tuilla ja opintolainalla, enkä ole siitä mitenkään ylpeä, mutta EN KOSKAAN valittaisi, että olemme köyhiä eikä raha riitä. En koe olevani köyhä enkä jää mistään paitsi.
Asumme kaupungin keskustassa, lapsilla on merkkivaatteita, ostimme juuri uuden sängyn ja olemme säästäneet kesälomamatkaa varten. MUTTA olen nähnyt myös vaivaa, että näin on. Meillä ei tupakoida eikä juoda alkoholia (joita on käytetty molempia ennen lapsia ja töissä ollessa). Lasken tarkkaan viikon ruokabudjetin, mitään ylimääräistä ei osteta. Lääkärit jonotetaan kunnalliseen. Kaikki kierrätetään ja merkkivaatteet ostetaan käytettynä tai hyvistä aleista (tämä vaatii myös aikaa ja vaivaa). Kaikki myös vertaillaan ja mietitään tarkkaan. Pitää olla suunnitelmallinen ja pysyä siinä.
Ärsyttää siis nämä kitisijät, kun rahaa ei oo, mutta kuitenkaan ei olla valmiita tekemään asian eteen mitään. Että ne kaikki luksukset tulee siihen sohvalle kun Manulle illallinen. Ei. Ne ei tule. Jos ei ole valmis tekemään yhtään oman onnellisuutensan eteen, minun mielestä on sitten parempi jäädä sinne neljän seinän sisään märisemään omaa huonommuutta.
Te saattekin kaiken maailman lapsiavustukset päälle.
Menoja on myös pikkasen enemmän kun yksinasuvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Totuus on jossakin puolivälissä. On se niinkin, että ihan jokainen pienituloinen tai köyhä ei osaa elää kovin taloudellisesti. Hassataan rahaa aika tyhmiin asioihin (tupakkaan, kauheaan lemmikkileegioon ja vaikkapa valmisruokaan) ja sitten kitistään, kun ei ole rahaa ruokaan.
Niin, en kyllä ymmärrä miten kellään minun tuloillani (n. 400 kuussa) on varaa varsinkaan tupakkaan. Nykyään pystyn useimmiten säästämään hiukan joka kuukausi, jos vaikka jotain hajoaa, mutta jos röökäisin ei jäisi kyllä latin latia.
Ei luulisi niin ja silti moni köyhä röökaa. Voimakas riippuvuus aiheuttaa sivullisen silmin epätarkoituksenmukaista hassaamista. Se on tietysti pois sitten jostakin.
Jos luet kunnolla kommenttini loppuun asti, en kumminkaan moralisoi sitä, mihin köyhät rahansa laittavat.
112
En ajatellutkaan että moralisoit, ihan vain sivusta ihmettelin kun itselläkin tulee välillä tiukkoja paikkoja rahan kanssa.
Ok! Täsmensin vaan, ettei synny väärää vaikutelmaa, mutta ollaan siis samassa käsityksessä.
112
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mielestäni se on asenneongelma, jos et voi nauttia elämästäsi. Jos sinulle elämän nauttiminen kietoutuu siihen, että voisit törsätä ja mennä miten haluat ajattelematta rahaa, niin se on sinun ongelma ja ehkä sinun kannattaisi hakea siihen apua.
Voisinhan minäkin heittäytyä lattialle itkemään, kun ei ole varaa ostaa vaikka uusia kenkiä tai uutta takkia ja sitten itkeä sitä seuraavat pari kuukautta. Tai voisin ottaa uuden asenteen ja suuntautua muuttamaan omaa tilannettani. Muutokset eivät tule hetkessä, mutta aina voi tehdä jotain. "
Niin no asenneongelma tai masennus, tuo jälkimmäinen nyt ainakin löytyy.
Kyse nyt ei kuitenkaan ole törsäämisestä vaan siitä, että en voi tehdä oikeastaan mitään miettimättä rahaa. Sinustako tämä on normaalia ja mukavaa elämää? Ja "kannattaisi hakea apua", luuletko että sitä apua oikeasti saa naps tuosta vain? Kun ei saa useista paikoista kerjäämälläkään.
Niin, aina voi tehdä jotain ja luuletko, että en tee mitä pystyn? Kirjoitinhan että "jos joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen hyppäisin sillalta". Tilapäisesti kestää melkein mitä vain, mutta mikä idea olisi elää loppuelämänsä venyttäen joka penniä?
Monella ei tunnu olevan mitään käsitystä masennuksesta, köyhyydestä tai toivottomuudesta. Pysykää reippaina ja muistakaa nuijia vähemmän reippaat maanrakoon siinä sivussa.
Minulla on vakava masennus. Ei sen kanssa ole helppoa elää, mutta mitä muutakaan tässä voi? Vaatia muita elättämään minua ja antamaan minulle sama elintaso, kuin niillä jotka tekevät töitä 8h+ päivässä? Ei se minusta oikein ole.
Ja jos ei halua loppuelämää venyttää penniä, niin sitten tilanteeseen tekee muutoksen. Istumalla kotona voivottamalla asiaa tilanne ei muutu mitenkään.
Eli ongelmistaan ei saa kertoa? Ja kuka muka on puhunut samasta elintasosta, muu kuin sinä? On vain sanottu, että "ruhtinaalliset tuet" eivät pidä paikkaansa ja että tämä köyhyys ja jatkuva syyllistyksen kohteeksi joutuminen on väsyttävää.
Missä vaiheessa on sanottu, ettei ongelmista saisi kertoa tai puhua? Ja kuka on väittänyt, että tuilla elää leveästi? Mitä olen itse puhunut on se, että tämänhetkisillä tuilla kyllä elää ja syö terveellisesti ja että kyllä sen rahamäärän kanssa voi myös tehdä, jos HALUAA ja panostaa.
Haluaisin lisätä, että tuntuu, että heittäydyt uhrin asemaan koska en ole sinun puolellasi, vaikka lukemani mukaan olemme samanlaisessa tilanteessa, mutta en kuitenkaan puolustele ja vaadi isompia tukia köyhille.
En ole vaatinut isompia tukia, mutta en myöskään voi hyväksyä tätä köyhiin kohdistuvaa ajojahtia jonka mukaan köyhät saavat jo nyt liikaa tukia.
Mistä lähtien terveellisesti syöminen on hyvän elämän ainoa vaade? Eiköhän siihen muutakin tarvita.Kyllä se siltä vaikuttaa että ongelmista ei saisi mielestäsi puhua. Ensimmäinen viestini: "Niin, kyllä minäkin pienellä rahalla pärjään ja voin syödä terveellisesti, mutta enpä voi sanoa nauttivani elämästä. Jos tietäisin jo nyt, että joutuisin elämään näin vielä pitkälle tulevaisuuteen, hyppäisin saman tien sillalta."
Kerroin ongelmistani, en vaatinut mitään lisätukia, mutta vastasit, että minulla on asenneongelma.Tuet ovat määrätty pakollisten menojen kustantamiseen, ei leveästi elämiseen. En ole vieläkään sanonut missään, ettei ongelmista saisi puhua, joten se, että yrität vääntää sanoistasi jotain mitä ne eivät ole, ei ole mielestäni kovinkaan hyvä tapa keskustella asioista. Myöskin miksi sanoin asian olevan asenneongelma oli se, että sanoit, ettei elämästä voi nauttia köyhänä. Kyllä voi. On kyse asenneongelmasta, jos onnellisuus on sidottu rahan määrään. Maailmassa on vielä köyhempiäkin ihmisiä, kuin tt-tuella olevat suomalaiset ja heistäkin on varmasti onnellisia ihmisiä.
Väänsithän sinäkin sanomisiani sellaisiksi kuin olisin vaatinut jotain lisätukia.
En sanonut ettei elämästä voisi kukaan nauttia köyhänä, vain että en itse nauti tästä rahastressistä. Lisäksi sanoin olevani masentunut, mikä tietenkin vaikuttaa asiaan.
Niin, tuet on määritelty pakollisten menojen kustantamiseen ja siihen ne juuri ja juuri riittävätkin. Miksi jotkut sitten vaativat tukien pienentämistä?En ole missään vaiheessa sanonut, että sinä pyysit lisätukia, vaan totesin, että on köyhiä jotka ovat vaatimassa lisätukia, vaikka nykyisilläkin eletään ihan hyvin.
Se, miksi ihmiset vaativat tukien pienentämistä on hyvin yhteydessä siihen, että jotkut saavat työstä saman verran rahaa kuin mitä kotona istuva tt-tuen saava saa. Tätä ei koeta oikeudenmukaiseksi, eikä myöskään motivoivaksi. Minä ymmärrän sen, ettei ole mukavaa ihmisten katsella, kun tt-ihmiset voivat laittaa rahaa sinne ja tänne tekemättä mitään, kun taas he joutuvat käymään töissä saaden lähes saman - tai parisataa enemmän. Ja kaiken lisäksi on näitä henkilöitä tt-tuella, jotka eivät tee mitään ja välttelevät töihin joutumista. Näin olen asian ymmärtänyt.
Ei ole yhtään kokopäivätyötä mistä jäisi käteen 600 e kuussa! Puhut ihan pölhöjä.
Mistä olet laskenut 600e? Tt-tuella elävät saavat myös asumistuet ym mukaan, mitkä yhteenlaskettuna menevät usein 1000e+ puolelle.
Hohhoijaa, ja minä tiedän että sinullakin on timantti perseessä ja silti valitat. Tt tuki + asumistuki tekee yleensä n 700 e.
Asumismenojen ja muiden pakollisten menojen jälkeen tulee henkilölle jäädä se 491,21. Eli lähdetään laskemaan esimerkkitapaus.
Tt tuki 491,21
Max vuokratuki (riippuen kunnasta) 350e (pyöristetty)
Sähkö (kohtuullinen taitaa olla 50e kuussa)
Lääkemaksut jos on vaikka sairas 40e kuussa
Kela tottakai korvaa ylijäävän vuokrasta, oletetaan sen olevan nyt 500e (500-350=150)
Eli tälläinen henkilö saa yhteensä 1081,21e tukea kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä kommentoi näihin tulokeskusteluihin koska koen, että tulot ja menot on jokaisen oma asia. Mutta nyt multa alkaa mennä yli nämä "yyyyy, olen niin köyhä" -jutut.
Olemme nelihenkinen perhe, lapset 2 ja 5v. Olen ollut nyt 6 vuotta kotona ja ensi syksynä palaan sairaanhoitajan työhöni. Mieheni on ollut kaupan alalla, mutta sai yllättäen lisäopiskelupaikan ja on nyt siis opiskelija. Elämme yhteiskunnan tuilla ja opintolainalla, enkä ole siitä mitenkään ylpeä, mutta EN KOSKAAN valittaisi, että olemme köyhiä eikä raha riitä. En koe olevani köyhä enkä jää mistään paitsi.
Asumme kaupungin keskustassa, lapsilla on merkkivaatteita, ostimme juuri uuden sängyn ja olemme säästäneet kesälomamatkaa varten. MUTTA olen nähnyt myös vaivaa, että näin on. Meillä ei tupakoida eikä juoda alkoholia (joita on käytetty molempia ennen lapsia ja töissä ollessa). Lasken tarkkaan viikon ruokabudjetin, mitään ylimääräistä ei osteta. Lääkärit jonotetaan kunnalliseen. Kaikki kierrätetään ja merkkivaatteet ostetaan käytettynä tai hyvistä aleista (tämä vaatii myös aikaa ja vaivaa). Kaikki myös vertaillaan ja mietitään tarkkaan. Pitää olla suunnitelmallinen ja pysyä siinä.
Ärsyttää siis nämä kitisijät, kun rahaa ei oo, mutta kuitenkaan ei olla valmiita tekemään asian eteen mitään. Että ne kaikki luksukset tulee siihen sohvalle kun Manulle illallinen. Ei. Ne ei tule. Jos ei ole valmis tekemään yhtään oman onnellisuutensan eteen, minun mielestä on sitten parempi jäädä sinne neljän seinän sisään märisemään omaa huonommuutta.
Just. No, minä en todellakaan asu kaupungin keskustassa, ei olisi varaa. Asun kymmenen kilometrin päässä lähiössä. Ei ole miestä tai lapsia, eli ei tule lapsilisiä eikä kulut jakaannu kahden kesken. Ruoat ostetaan tietenkin tarkkaan halvimman mukaan, vaatteita ei ostella tai jos on pakko niin kirpparilta. Monet vaatteista on ostettu jopa kymmenen vuotta sitten. Selvää on, että en tupakoi tai käytä alkoholia.
Tunnun olevan aika paljon pienituloisempi kuin te ilmeisesti, kun ihan samoja keinoja noudattaen voin edelleen sanoa olevani köyhä. Muutenkin tuollainen ylemmyydentuntoinen oletus, että teidän talouden hallintanne on jotenkin parempi kuin kaikilla muilla, on outo.
Ja minä sanoin, että vaikuttaa kuin ongelmista ei saisi puhua mielestäsi, jos et sitä tarkoittanut niin uskotaan.
Ihmiset osoittavat mielestäni syyttävällä sormellaan ihan väärään suuntaan. Ongelmahan on, että heidän palkkansa on liian pieni, jos saavat saman verran tai lähes yhtä vähän rahaa kuin tt-tukilaiset. Se on todella pieni raha ja ilman muuta pitäisi työstä saada enemmän, mutta tuensaajien vika se ei ole.